Notice: This is a Juremy.com rendered version. Only European Union documents published in the Official Journal of the European Union are deemed authentic. Juremy accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to the content of this document.
Base data © European Union, 1998-2024. Postprocessed and marked-up data © 2019-2024 Juremy.com, all rights reserved.
Render version: 0.1, render date: 2024-07-24
Euroopan unionin
virallinen lehti
FI
Eiropas Savienības
Oficiālais Vēstnesis
LV
L-sarja
L sērija
2024/1689
12.7.2024
2024/1689
12.7.2024
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2024/1689,
EIROPAS PARLAMENTA UN PADOMES REGULA (ES) 2024/1689
annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024,
(2024. gada 13. jūnijs),
tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös)
ar ko nosaka saskaņotas normas mākslīgā intelekta jomā un groza Regulas (EK) Nr. 300/2008, (ES) Nr. 167/2013, (ES) Nr. 168/2013, (ES) 2018/858, (ES) 2018/1139 un (ES) 2019/2144 un Direktīvas 2014/90/ES, (ES) 2016/797 un (ES) 2020/1828 (Mākslīgā intelekta akts)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(Dokuments attiecas uz EEZ)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
EIROPAS PARLAMENTS UN EIROPAS SAVIENĪBAS PADOME,
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 ja 114 artiklan,
ņemot vērā Līgumu par Eiropas Savienības darbību un jo īpaši tā 16. un 114. pantu,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ņemot vērā Eiropas Komisijas priekšlikumu,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
pēc leģislatīvā akta projekta nosūtīšanas valstu parlamentiem,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ņemot vērā Eiropas Ekonomikas un sociālo lietu komitejas atzinumu (1),
ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (2),
ņemot vērā Eiropas Centrālās bankas atzinumu (2),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),
ņemot vērā Reģionu komitejas atzinumu (3),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (4),
saskaņā ar parasto likumdošanas procedūru (4),
sekä katsovat seuraavaa:
tā kā:
(1)
Tämän asetuksen tarkoituksena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vahvistamalla yhtenäinen oikeudellinen kehys erityisesti unionin arvojen mukaiselle tekoälyjärjestelmien kehittämiselle, markkinoille saattamiselle, käyttöönotolle ja käytölle unionissa, edistää ihmiskeskeisen ja luotettavan tekoälyn käyttöönottoa varmistaen samalla Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, vahvistettu terveyden, turvallisuuden ja perusoikeuksien, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltio ja ympäristönsuojelu, suojelun korkea taso, suojautua tekoälyjärjestelmien haitallisilta vaikutuksilta unionissa sekä tukea innovointia. Tällä asetuksella varmistetaan tekoälyyn perustuvien tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus rajojen yli, mikä estää jäsenvaltioita asettamasta tekoälyjärjestelmien kehittämistä, markkinoille saattamista ja käyttöä koskevia rajoituksia, ellei sitä nimenomaisesti sallita tällä asetuksella.
(1)
Šīs regulas mērķis ir uzlabot iekšējā tirgus darbību, nosakot vienotu tiesisko regulējumu, jo īpaši mākslīgā intelekta sistēmu (MI sistēmu) izstrādei, laišanai tirgū, nodošanai ekspluatācijā un lietošanai Savienībā saskaņā ar Savienības vērtībām, veicināt uz cilvēku orientēta un uzticama mākslīgā intelekta (MI) ieviešanu, vienlaikus nodrošinot augstu veselības, drošuma, Pamattiesību hartā (Harta) nostiprināto pamattiesību, tostarp demokrātijas un tiesiskuma, un vides aizsardzības līmeni, aizsargāt pret MI sistēmu radītām kaitīgām sekām Savienībā un atbalstīt inovāciju. Šī regula nodrošina uz MI bāzētu preču un pakalpojumu brīvu apriti pāri robežām, tādējādi nepieļaujot, ka dalībvalstis uzliek ierobežojumus MI sistēmu izstrādei, laišanai tirgū un lietošanai, ja vien šī regula tos nepārprotami neatļauj.
(2)
Tätä asetusta olisi sovellettava perusoikeuskirjassa vahvistettujen unionin arvojen mukaisesti, mikä helpottaa luonnollisten henkilöiden, yritysten, demokratian ja oikeusvaltion sekä ympäristön suojelua ja samalla edistää innovointia ja työllisyyttä sekä varmistaa unionin johtoaseman luotettavan tekoälyn käyttöönotossa.
(2)
Šī regula būtu jāpiemēro saskaņā ar Hartā nostiprinātajām Savienības vērtībām, veicinot fizisku personu, uzņēmumu, demokrātijas, tiesiskuma un vides aizsardzību, vienlaikus veicinot inovāciju un nodarbinātību un padarot Savienību par līderi uzticama MI ieviešanā.
(3)
Tekoälyjärjestelmiä voidaan ottaa helposti käyttöön monilla eri talouden ja yhteiskunnan aloilla, myös rajojen yli, ja ne voivat liikkua helposti kaikkialla unionissa. Eräät jäsenvaltiot ovat jo harkinneet kansallisten sääntöjen hyväksymistä sen varmistamiseksi, että tekoäly on luotettavaa ja turvallista ja että sitä kehitetään ja käytetään perusoikeuksia koskevien velvoitteiden mukaisesti. Toisistaan poikkeavat kansalliset säännöt voivat johtaa sisämarkkinoiden pirstoutumiseen ja heikentää tekoälyjärjestelmiä kehittävien, maahantuovien tai käyttävien toimijoiden oikeusvarmuutta. Sen vuoksi olisi varmistettava suojelun yhdenmukainen ja korkea taso koko unionissa, jotta tekoäly saadaan toimimaan luotettavasti, ja samalla estettävä erot, jotka haittaavat tekoälyjärjestelmien ja niihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, innovointia ja käyttöönottoa sisämarkkinoilla, vahvistamalla yhdenmukaiset velvoitteet toimijoille ja takaamalla yleiseen etuun liittyvien pakottavien syiden ja henkilöiden oikeuksien yhdenmukainen suojelu koko sisämarkkinoilla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan mukaisesti. Siltä osin kuin tämä asetus sisältää yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä koskevia erityissääntöjä, joilla rajoitetaan tekoälyjärjestelmien lainvalvontatarkoituksessa tapahtuvaa käyttöä biometristä etätunnistusta, luonnollisia henkilöitä koskevia riskinarviointeja ja biometristä luokittelua varten, tämä asetus on aiheellista perustaa kyseisten erityissääntöjen osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklaan. Kun otetaan huomioon nämä erityissäännöt ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan käyttö, on aiheellista kuulla Euroopan tietosuojaneuvostoa.
(3)
MI sistēmas var viegli ieviest daudzos un dažādos ekonomikas sektoros un daudzās sabiedrības daļās, arī pāri robežām, un tās var būt apritē visā Savienībā. Dažas dalībvalstis jau ir izskatījušas iespēju pieņemt valsts līmeņa noteikumus ar mērķi nodrošināt to, ka MI ir uzticams un drošs un to izstrādā un izmanto saskaņā ar pienākumiem ievērot pamattiesības. Atšķirīgi valstu noteikumi var izraisīt iekšējā tirgus sadrumstalotību un mazināt juridisko noteiktību operatoriem, kuri izstrādā, importē vai izmanto MI sistēmas. Tāpēc visā Savienībā būtu jānodrošina konsekvents un augsts aizsardzības līmenis, lai panāktu uzticamu MI, turpretim atšķirības, kuras kavē MI sistēmu un saistīto produktu un pakalpojumu brīvu apriti, inovāciju, ieviešanu un izmantošanu iekšējā tirgū, būtu jānovērš, nosakot vienotus pienākumus operatoriem un garantējot sevišķi svarīgu sabiedrības interešu un personu tiesību vienotu aizsardzību visā iekšējā tirgū, pamatojoties uz Līguma par Eiropas Savienības darbību (LESD) 114. pantu. Ciktāl šī regula satur konkrētus noteikumus par indivīdu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi saistībā ar ierobežojumiem MI sistēmu lietošanā biometriskajai tālidentifikācijai tiesībaizsardzības nolūkos, MI sistēmu lietošanā fizisku personu radītā riska novērtējuma veikšanai tiesībaizsardzības nolūkos un biometriskās kategorizācijas MI sistēmu lietošanā tiesībaizsardzības nolūkos, ir piemēroti par šīs regulas pamatu, ciktāl tas attiecas uz minētajiem konkrētajiem noteikumiem, noteikt LESD 16. pantu. Ņemot vērā minētos konkrētos noteikumus un LESD 16. panta izmantošanu, ir lietderīgi apspriesties ar Eiropas Datu aizsardzības kolēģiju.
(4)
Tekoäly on nopeasti kehittyvä teknologiakokonaisuus, joka tuottaa monenlaisia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia hyötyjä kaikilla teollisuudenaloilla ja kaikessa sosiaalisessa toiminnassa. Tekoälyn käyttö voi tarjota yrityksille keskeisiä kilpailuetuja ja tukea yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta suotuisia tuloksia esimerkiksi terveydenhuollon, maatalouden, elintarviketurvallisuuden, koulutuksen, tiedotusvälineiden, urheilun, kulttuurin, infrastruktuurin hallinnan, energian, liikenteen ja logistiikan, julkisten palvelujen, turvallisuuden, oikeuden, resurssi- ja energiatehokkuuden, ympäristönseurannan, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttämisen ja ennallistamisen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen aloilla parantamalla ennakointia, optimoimalla toimintoja ja resurssien kohdentamista ja räätälöimällä yksilöille ja organisaatioille tarjolla olevia digitaalisia ratkaisuja.
(4)
MI ir tehnoloģiju kopa, kas strauji attīstās un sniedz dažādus ieguvumus ekonomikai, videi un sabiedrībai visās nozarēs un sociālajās darbībās. Uzlabojot prognozēšanu, optimizējot darbības un resursu piešķiršanu un personalizējot indivīdiem un organizācijām pieejamos digitālos risinājumus, MI lietošana var nodrošināt būtiskas konkurences priekšrocības uzņēmumiem un sekmēt sabiedrībai un videi labvēlīgus rezultātus, piemēram, veselības aprūpē, lauksaimniecībā, pārtikas nekaitīguma nodrošināšanā, izglītībā un mācībās, mediju, sporta un kultūras jomā, infrastruktūras apsaimniekošanā, enerģētikā, transportā un loģistikā, sabiedriskajos pakalpojumos, drošībā, tieslietās, resursefektivitātē un energoefektivitātē, vides monitoringā, biodaudzveidības un ekosistēmu saglabāšanā un atjaunošanā un klimata pārmaiņu mazināšanas un pielāgošanās tām jomā.
(5)
Samaan aikaan tekoäly voi sen erityiseen sovellukseen, käyttöön ja teknologisen kehityksen asteeseen liittyvistä olosuhteista riippuen aiheuttaa riskejä ja vahingoittaa unionin oikeudella suojattuja yleisiä etuja ja perusoikeuksia. Tällainen vahinko voi olla aineellista tai aineetonta, kuten fyysistä, psykologista, yhteiskunnallista tai taloudellista vahinkoa.
(5)
Tajā pašā laikā atkarībā no MI konkrētā lietojuma apstākļiem, izmantošanas un tehnoloģiskās attīstības pakāpes, tas var radīt riskus un nodarīt kaitējumu sabiedrības interesēm un pamattiesībām, kuras aizsargā Savienības tiesību akti. Šāds kaitējums var būt materiāls vai nemateriāls, tostarp fizisks, psiholoģisks, sabiedrisks vai ekonomisks.
(6)
Kun otetaan huomioon, että tekoälyllä voi olla merkittävä vaikutus yhteiskuntaan ja että on tarpeen rakentaa luottamusta, on erittäin tärkeää, että tekoälyä ja sen sääntelykehystä kehitetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 2 artiklassa vahvistettujen unionin arvojen, perussopimuksissa vahvistettujen perusoikeuksien ja -vapauksien sekä SEU-sopimuksen 6 artiklan nojalla perusoikeuskirjan mukaisesti. Tekoälyn ennakkoehtona olisi oltava teknologian ihmiskeskeisyys. Ihmisten olisi voitava käyttää sitä välineenä, jonka perimmäisenä tavoitteena on lisätä heidän hyvinvointiaan.
(6)
Ņemot vērā MI potenciālo lielo ietekmi uz sabiedrību un nepieciešamību veidot uzticēšanos, ir būtiski, lai MI un tā tiesiskais regulējums tiktu izstrādāts saskaņā ar Savienības vērtībām, kas nostiprinātas Līguma par Eiropas Savienību (LES) 2. pantā, un Līgumos nostiprinātajām pamattiesībām un brīvībām un, ievērojot LESD 6. pantu – Hartā. Priekšnosacījums tam – MI vajadzētu būt uz cilvēku orientētai tehnoloģijai. Tai vajadzētu būt cilvēkiem domātam instrumentam, kura galvenais mērķis ir vairot cilvēku labklājību.
(7)
Jotta voidaan varmistaa terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin liittyvien yleisten etujen suojelun yhdenmukainen ja korkea taso, suuririskisille tekoälyjärjestelmille olisi vahvistettava yhteiset säännöt. Näiden sääntöjen olisi oltava perusoikeuskirjan mukaisia, syrjimättömiä ja yhteensopivia unionin kansainvälisten kauppasitoumusten kanssa. Niissä olisi myös otettava huomioon eurooppalainen julistus digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista ja tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet.
(7)
Lai nodrošinātu konsekventu un augstu sabiedrības interešu aizsardzības līmeni attiecībā uz veselību, drošību un pamattiesībām, būtu jāizveido kopīgi noteikumi augsta riska MI sistēmām. Minētajiem noteikumiem būtu jāsaskan ar Hartu un jābūt nediskriminējošiem un saskaņā ar Savienības starptautiskās tirdzniecības saistībām. Tajos būtu jāņem vērā arī Eiropas deklarācija par digitālajām tiesībām un principiem digitālajai desmitgadei un Mākslīgā intelekta augsta līmeņa ekspertu grupas (AI HLEG) Ētikas vadlīnijas uzticamam mākslīgajam intelektam.
(8)
Sen vuoksi tarvitaan unionin oikeudellinen kehys, jossa vahvistetaan tekoälyä koskevat yhdenmukaistetut säännöt, jotta voidaan edistää tekoälyn kehittämistä, käyttöä ja käyttöönottoa sisämarkkinoilla ja samalla taata unionin oikeudessa tunnustettujen ja suojattujen yleisten etujen, kuten terveyden ja turvallisuuden, sekä perusoikeuksien, kuten demokratian, oikeusvaltion ja ympäristön, suojelun korkea taso. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi vahvistettava säännöt, joilla säännellään tiettyjen tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamista, käyttöönottoa ja käyttöä ja varmistetaan siten sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja annetaan kyseisille järjestelmille mahdollisuus hyötyä tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteesta. Näiden sääntöjen olisi oltava selkeitä. Niiden olisi suojeltava hyvin perusoikeuksia, tuettava uusia innovatiivisia ratkaisuja ja mahdollistettava unionin arvojen mukaisia tekoälyjärjestelmiä kehittävien julkisten ja yksityisten toimijoiden eurooppalainen ekosysteemi. Niiden avulla olisi voitava hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia kaikilla unionin alueilla. Vahvistamalla kyseiset säännöt sekä innovointia tukevat toimenpiteet, joissa keskitytään erityisesti pk-yrityksiin, startup-yritykset mukaan luettuna, tällä asetuksella tuetaan Eurooppa-neuvoston asettamaa tavoitetta, jonka mukaan edistetään eurooppalaista ihmiskeskeistä tekoälyä ja unionin olisi oltava globaali edelläkävijä turvallisen, luotettavan ja eettisen tekoälyn kehittämisessä (5), ja varmistetaan eettisten periaatteiden suojelu, kuten Euroopan parlamentti on erityisesti pyytänyt (6).
(8)
Tāpēc ir nepieciešams Savienības tiesiskais regulējums, kas nosaka saskaņotus noteikumus MI jomā ar mērķi veicināt MI izstrādi, ieviešanu un izmantošanu iekšējā tirgū, kas vienlaikus nodrošina augstu aizsardzības līmeni tādām sabiedrības interesēm kā veselība un drošība, un pamattiesību aizsardzība, tostarp demokrātija, tiesiskums un vides aizsardzība, kā tas atzīts un aizsargāts Savienības tiesību aktos. Lai sasniegtu minēto mērķi, būtu jānosaka noteikumi par dažu MI sistēmu laišanu tirgū, nodošanu ekspluatācijā un lietošanu, tādējādi nodrošinot netraucētu iekšējā tirgus darbību un ļaujot saistībā ar minētajām sistēmām izmantot preču un pakalpojumu brīvas aprites principa radītos ieguvumus. Minētajiem noteikumiem vajadzētu būt skaidriem un stingriem, lai aizsargātu pamattiesības, atbalstītu jaunus novatoriskus risinājumus, nodrošinātu Eiropas ekosistēmu publiskā un privātā sektora dalībniekiem, kas izstrādā MI sistēmas saskaņā ar Savienības vērtībām, un atraisītu digitālās pārveides potenciālu visos Savienības reģionos. Paredzot minētos noteikumus, kā arī pasākumus inovācijas atbalstam, īpašu uzmanību pievēršot maziem un vidējiem uzņēmumiem (MVU), tostarp jaunuzņēmumiem, šī regula atbalsta Eiropadomes (5) nosprausto Savienības mērķi – veicināt uz cilvēku orientētu pieeju MI un būt pasaules līderei droša, uzticama un ētiska mākslīgā intelekta attīstīšanā, kā arī tā nodrošina ētikas principu aizsardzību, kā to īpaši lūdzis Eiropas Parlaments (6).
(9)
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamiseen, käyttöönottoon ja käyttöön sovellettavat yhdenmukaistetut säännöt olisi vahvistettava johdonmukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (7), Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 768/2008/EY (8) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1020 (9), jäljempänä ”uusi lainsäädäntökehys”, kanssa. Tässä asetuksessa säädettyjä yhdenmukaistettuja sääntöjä olisi sovellettava kaikilla aloilla, ja uuden lainsäädäntökehyksen mukaisesti säännöt eivät saisi rajoittaa olemassa olevaa unionin oikeutta, joka koskee erityisesti tietosuojaa, kuluttajansuojaa, perusoikeuksia, työllisyyttä ja työntekijöiden suojelua sekä tuoteturvallisuutta ja jota tällä asetuksella täydennetään. Näin ollen kaikki tällaisessa unionin oikeudessa vahvistetut oikeudet ja oikeussuojakeinot kuluttajille ja muille henkilöille, joihin tekoälyjärjestelmillä voi olla kielteinen vaikutus, mukaan lukien neuvoston direktiivin 85/374/ETY (10) mukainen mahdollisten vahinkojen korvaaminen, säilyvät muuttumattomina ja niitä sovelletaan täysimääräisesti. Tämä asetus ei sen vuoksi saisi työllisyyden ja työntekijöiden suojelun aloilla vaikuttaa sosiaalipolitiikkaa koskevaan unionin oikeuteen eikä unionin oikeuden mukaiseen kansalliseen työlainsäädäntöön, joka koskee työehtoja ja -oloja, mukaan lukien työterveys ja -turvallisuus, sekä työnantajien ja työntekijöiden välistä suhdetta. Tämä asetus ei myöskään saisi vaikuttaa jäsenvaltioissa ja unionin tasolla tunnustettujen perusoikeuksien noudattamiseen, mukaan lukien oikeus tai vapaus ryhtyä lakkoon tai muuhun jäsenvaltioiden työmarkkinajärjestelmien piiriin kuuluvaan toimeen, sekä oikeus neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia tai ryhtyä työtaistelutoimiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa työolojen parantamisesta alustatyössä annettavassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä vahvistettuihin säännöksiin, joilla pyritään parantamaan työoloja alustatyössä. Tämän lisäksi tällä asetuksella pyritään vahvistamaan tällaisten olemassa olevien oikeuksien ja oikeussuojakeinojen vaikuttavuutta ottamalla käyttöön erityisiä vaatimuksia ja velvoitteita, jotka koskevat muun muassa tekoälyjärjestelmien avoimuutta, teknistä dokumentaatiota ja tietojen säilyttämistä. Lisäksi tämän asetuksen nojalla tekoälyn arvoketjun eri toimijoille asetettuja velvoitteita olisi sovellettava rajoittamatta kansallista lainsäädäntöä, unionin oikeuden mukaisesti, siten, että vaikutuksena on tiettyjen tekoälyjärjestelmien käytön rajoittaminen, silloin kun tällainen lainsäädäntö ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan tai sillä on muita oikeutettuja yleisen edun mukaisia tavoitteita kuin tässä asetuksessa asetetaan. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa esimerkiksi kansalliseen työlainsäädäntöön ja alaikäisten, eli alle 18-vuotiaiden henkilöiden, suojelua koskeviin lakeihin ottaen huomioon lapsen oikeuksien yleissopimuksen yleinen huomautus nro 25 (2021) lapsen oikeuksista suhteessa digitaaliseen ympäristöön siltä osin kuin ne eivät koske tekoälyjärjestelmiä ja niillä on muita oikeutettuja yleisen edun mukaisia tavoitteita.
(9)
Augsta riska MI sistēmu laišanai tirdzniecībā, nodošanai ekspluatācijā un lietošanai piemērojamie saskaņotie noteikumi būtu jānosaka saskaņā ar Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (EK) Nr. 765/2008 (7), Eiropas Parlamenta un Padomes Lēmumu Nr. 768/2008/EK (8) un Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (ES) 2019/1020 (9) (“Jaunais tiesiskais regulējums”). Šīs regulas saskaņotie noteikumi būtu jāpiemēro visos sektoros un saskaņā ar Jauno tiesisko regulējumu un tiem nebūtu jāskar spēkā esošie Savienības tiesību akti, jo īpaši tie akti datu aizsardzības, patērētāju aizsardzības, pamattiesību, nodarbinātības, darba ņēmēju aizsardzības un produktu drošības jomā, kurus šī regula papildina. Tādējādi netiek skartas un ir pilnībā piemērojamas visas tiesības un tiesiskās aizsardzības līdzekļi, kas šajos Savienības tiesību aktos paredzēti patērētājiem un citām personām, kuras MI sistēmas var nelabvēlīgi ietekmēt, tostarp tas attiecas uz iespējamo zaudējumu atlīdzināšanu, ievērojot Padomes Direktīvu 85/374/EEK (10). Turklāt saskaņā ar Savienības tiesību aktiem – saistībā ar nodarbinātību un darba ņēmēju aizsardzību šai regulai nevajadzētu ietekmēt Savienības tiesību aktus sociālās politikas jomā un valstu darba tiesības, kas skar nodarbinātības apstākļus, darba apstākļus, tostarp veselību un drošību darbā, un attiecības starp darba devējiem un darba ņēmējiem. Šai regulai arī nevajadzētu ietekmēt dalībvalstīs un Savienības līmenī atzīto pamattiesību īstenošanu, tostarp tiesības vai brīvību streikot vai veikt citu rīcību, kas paredzēta konkrētajās dalībvalstu darba attiecību sistēmās, kā arī tiesības apspriest, noslēgt un izpildīt koplīgumus vai kolektīvi rīkoties saskaņā ar valsts tiesību aktiem. Šai regulai nebūtu jāietekmē Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā par darba nosacījumu uzlabošanu platformu darbā paredzētie noteikumi, kuru mērķis ir uzlabot darba apstākļus platformu darbā. Papildus tam šīs regulas mērķis ir stiprināt šādu esošo tiesību un tiesiskās aizsardzības līdzekļu efektivitāti, nosakot konkrētas prasības un pienākumus, tostarp attiecībā uz MI sistēmu pārredzamību, tehnisko dokumentāciju un uzskaiti. Turklāt pienākumi, kas šajā regulā paredzēti dažādiem operatoriem, kuri iesaistīti MI vērtības ķēdē, būtu jāpiemēro, neskarot valstu tiesību aktus, atbilstoši Savienības tiesību aktiem, ar ierobežojošu ietekmi uz dažu MI sistēmu lietošanu, ja šādi tiesību akti neietilpst šīs regulas darbības jomā vai tiem ir leģitīmi sabiedrības interešu mērķi, kas nav šīs regulas mērķi. Piemēram, šai regulai nebūtu jāietekmē valsts darba tiesības un tiesību akti par nepilngadīgo, proti, personu, kas jaunākas par 18 gadiem, aizsardzību, ņemot vērā ANO Vispārējo komentāru Nr. 25 (2021) par bērnu tiesībām saistībā ar digitālo vidi, ciktāl tie konkrēti neattiecas uz MI sistēmām un tiem ir citi leģitīmi sabiedrības interešu mērķi.
(10)
Henkilötietojen suojaa koskeva perusoikeus on turvattu erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2016/679 (11) ja (EU) 2018/1725 (12) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2016/680 (13). Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/58/EY (14) suojellaan yksityisyyttä ja viestinnän luottamuksellisuutta, mukaan lukien säätämällä ehdoista, jotka koskevat kaikkien henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen tallentamista päätelaitteelle ja pääsyä näihin tietoihin. Kyseiset unionin säädökset luovat perustan kestävälle ja vastuulliselle datankäsittelylle, myös silloin kun data-aineistossa on sekä henkilötietoja että muuta dataa kuin henkilötietoja. Tällä asetuksella ei pyritä vaikuttamaan henkilötietojen käsittelyä koskevan voimassa olevan unionin oikeuden soveltamiseen, mukaan lukien kyseisten säädösten noudattamisen valvonnasta vastaavien riippumattomien valvontaviranomaisten tehtävät ja toimivalta.Tämä asetus ei vaikuta niihin tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien velvoitteisiin rekisterinpitäjinä tai tietojen käsittelijöinä, jotka johtuvat henkilötietojen suojaa koskevasta unionin tai kansallisesta lainsäädännöstä, siltä osin kuin tekoälyjärjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen ja käyttöön liittyy henkilötietojen käsittelyä. On myös asianmukaista selventää, että rekisteröidyillä on kaikki tällaisen unionin oikeuden mukaiset oikeudet ja takeet, myös pelkästään automatisoituun yksittäispäätöksentekoon liittyvät oikeudet, mukaan lukien profilointi. Tässä asetuksessa vahvistetuilla yhdenmukaistetuilla säännöillä tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamiseksi, käyttöön ottamiseksi tai käyttämiseksi olisi helpotettava henkilötietojen suojaa koskevassa unionin oikeudessa taattujen rekisteröityjen oikeuksien ja muiden oikeussuojakeinojen sekä muiden perusoikeuksien tosiasiallista täytäntöönpanoa ja mahdollistettava niiden käyttö.
(10)
Pamattiesības uz personas datu aizsardzību ir aizsargātas jo īpaši ar Eiropas Parlamenta un Padomes Regulām (ES) 2016/679 (11) un (ES) 2018/1725 (12) un Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu (ES) 2016/680 (13). Papildus Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2002/58/EK (14) aizsargā privāto dzīvi un saziņas konfidencialitāti, tostarp, paredzot nosacījumus personas datu un nepersondatu glabāšanai galiekārtās un piekļuvei tiem no galiekārtām. Minētie Savienības tiesību akti nodrošina pamatu ilgtspējīgai un atbildīgai datu apstrādei, arī gadījumos, kad datu kopās ir gan personas dati, gan nepersondati. Šīs regulas mērķis nav ietekmēt to spēkā esošo Savienības tiesību aktu piemērošanu, kas reglamentē personas datu apstrādi, tostarp to neatkarīgo uzraudzības iestāžu uzdevumus un pilnvaras, kas ir kompetentas uzraudzīt atbilstību minētajiem instrumentiem. Tā arī neietekmē MI sistēmu nodrošinātāju un uzturētāju – kā datu pārziņu vai apstrādātāju – pienākumus, kas izriet no Savienības vai valsts tiesību aktiem par personas datu aizsardzību, ciktāl MI sistēmu projektēšana, izstrāde vai lietošana ietver personas datu apstrādi. Ir lietderīgi arī precizēt, ka datu subjektiem joprojām ir visas tiesības un garantijas, kas tiem piešķirtas ar šādiem Savienības tiesību aktiem, tostarp tiesības, kas saistītas tikai ar automatizētu individuālu lēmumu pieņemšanu, tostarp profilēšanu. Saskaņotiem noteikumiem par MI sistēmu laišanu tirgū, nodošanu ekspluatācijā un lietošanu, kas paredzēti šajā regulā, būtu jāveicina efektīva īstenošana un jādara iespējama datu subjektu tiesību un citu tiesiskās aizsardzības līdzekļu, kas garantēti Savienības tiesību aktos par personas datu un citu pamattiesību aizsardzību, izmantošana.
(11)
Tämä asetus ei saisi rajoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2022/2065 (15) vahvistettujen välityspalvelujen tarjoajien vastuuta koskevien säännösten soveltamista.
(11)
Šai regulai nevajadzētu skart noteikumus par starpnieku pakalpojumu sniedzēju atbildību, kā noteikts Eiropas Parlamenta un Padomes Regulā (ES) 2022/2065 (15).
(12)
Tekoälyjärjestelmän käsite tässä asetuksessa olisi määriteltävä selkeästi ja yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälle tekoälyn alalla parissa kansainvälisten organisaatioiden tekemän työn kanssa, jotta voidaan taata oikeusvarmuus, edistää kansainvälistä lähentymistä ja laajaa hyväksyntää sekä samalla tarjota joustovaraa alan nopean teknologisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Lisäksi käsitteen olisi perustuttava tekoälyjärjestelmien keskeisiin ominaisuuksiin, jotka erottavat sen yksinkertaisemmista perinteisistä ohjelmistojärjestelmistä tai ohjelmointitavoista. Se ei saisi kattaa järjestelmiä, jotka perustuvat yksinomaan luonnollisten henkilöiden määrittelemiin sääntöihin toimien suorittamiseksi automaattisesti. Yksi tekoälyjärjestelmien keskeisistä piirteistä on niiden päättelykyky. Päättelykyvyllä tarkoitetaan prosessia, jossa saadaan tuotoksia, kuten ennusteita, sisältöä, suosituksia tai päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa fyysiseen ja virtuaaliympäristöön, ja tekoälyjärjestelmien kykyyn johtaa malleja tai algoritmeja tai molempia syöttötiedoista tai datasta. Tekoälyjärjestelmää kehitettäessä käytettäviä päättelyn mahdollistavia tekniikoita ovat esimerkiksi koneoppimismenetelmät, jotka oppivat datan avulla, miten tietyt tavoitteet voivat saavuttaa, ja logiikkaan ja tietämykseen perustuvat menetelmät, jotka päättelevät tuotoksensa koodatun tietämyksen tai ratkaistavan tehtävän symbolisen esityksen perusteella. Tekoälyjärjestelmän päättelykyky on laajempi kuin perustietojenkäsittelyn. Sen ansiosta tekoälyjärjestelmä voi oppia, tehdä johtopäätöksiä tai mallintaa asioita. ”Konepohjaisella” tarkoitetaan, että tekoälyjärjestelmät toimivat koneissa. Eksplisiittisillä ja implisiittisillä tavoitteilla tarkoitetaan, että tekoälyjärjestelmät voivat toimia eksplisiittisesti määriteltyjen tavoitteiden tai implisiittisten tavoitteiden mukaisesti. Tekoälyjärjestelmän tavoitteet voivat erota tekoälyjärjestelmän käyttötarkoituksesta jossakin tietyssä yhteydessä. Tätä asetusta sovellettaessa ympäristöillä olisi katsottava tarkoitettavan olosuhteita, joissa tekoälyjärjestelmät toimivat, kun taas tekoälyjärjestelmän tuotokset kuvaavat tekoälyjärjestelmien suorittamia erilaisia toimintoja ja voivat olla esimerkiksi ennusteita, sisältöä, suosituksia ja päätöksiä. Tekoälyjärjestelmät on suunniteltu toimimaan eriasteisen itsenäisesti, mikä tarkoittaa, että ne toimivat jossakin määrin ihmisen toimista riippumattomasti ja kykenevät ainakin jossakin määrin toimimaan ilman ihmisen ohjausta. Tekoälyjärjestelmän mahdollinen mukautuvuus käyttöönoton jälkeen viittaa itseoppimiskykyyn, jonka avulla järjestelmä voi muuttua käytön aikana. Tekoälyjärjestelmiä voidaan käyttää erillisinä tai tuotteen osina riippumatta siitä, onko järjestelmä fyysisesti integroitu tuotteeseen (sulautettu) vai palveleeko se tuotteen toiminnallisuutta ilman, että se on integroitu siihen (sulauttamaton).
(12)
“MI sistēmas” jēdziens šajā regulā būtu skaidri jādefinē un cieši jāsaskaņo ar MI jomas starptautisko organizāciju darbu, lai nodrošinātu juridisko noteiktību, veicinātu starptautisko konverģenci un plašu atzīšanu, vienlaikus nodrošinot elastību, kas vajadzīga, lai pielāgotos tehnoloģiju straujajai attīstībai šajā jomā. Turklāt definīcijas pamatā vajadzētu būt MI sistēmu galvenajām iezīmēm, kas to atšķir no vienkāršākām tradicionālajām programmatūras sistēmām vai programmēšanas pieejām, un tam nebūtu jāattiecas uz sistēmām, kuru pamatā ir tikai fizisku personu definēti noteikumi darbību automātiskai izpildei. MI sistēmu galvenā iezīme ir to spēja izdarīt secinājumus. Šī spēja secināt attiecas uz tādu iznākumu iegūšanas procesu kā prognozes, saturs, ieteikumi vai lēmumi, kas var ietekmēt fizisko un virtuālo vidi, un MI sistēmu spēju atvasināt modeļus vai algoritmus, vai abus, no ievaddatiem vai datiem. Paņēmieni, kas ļauj izdarīt secinājumus, veidojot MI sistēmu, ietver mašīnmācīšanās pieejas, kas mācās no datiem, kā sasniegt konkrētus mērķus, un uz loģiku un zināšanām balstītas pieejas, kas no kodētām zināšanām vai risināmā uzdevuma simboliska atspoguļojuma izdara secinājumus. MI sistēmas spēja izsecināt pārsniedz vienkāršu datu apstrādi, nodrošinot mācīšanās, spriešanas un modelēšanas procesus. Termins “mašinizēta” nozīmē to, ka MI sistēmas darbina mašīnas. Atsauce uz eksplicītiem vai implicītiem mērķiem uzsver, ka MI sistēmas var darboties saskaņā ar eksplicīti noteiktiem mērķiem vai implicītiem mērķiem. MI sistēmas mērķi konkrētā kontekstā var atšķirties no MI sistēmas paredzētā nolūka. Šajā regulā vide būtu jāsaprot kā konteksts, kurā MI sistēmas darbojas, savukārt MI sistēmas radītie iznākumi atspoguļo dažādas funkcijas, ko veic MI sistēmas, un ietver prognozes, saturu, ieteikumus vai lēmumus. MI sistēmas ir projektētas darbībai dažādās autonomijas pakāpēs, kas nozīmē, ka tās zināmā mērā darbojas neatkarīgi no cilvēka iesaistīšanās un spēj darboties bez cilvēka iejaukšanās. Pielāgošanās spēja, kāda MI sistēmai varētu būt pēc ieviešanas, attiecas uz pašmācīšanās spējām, kas ļauj sistēmai mainīties lietošanas laikā. MI sistēmas var izmantot kā savrupas sistēmas vai kā produkta sastāvdaļu neatkarīgi no tā, vai sistēma ir fiziski integrēta produktā (iegulta) vai nodrošina produktam funkcionalitāti, nebūdama tajā integrēta (neiegulta).
(13)
Tässä asetuksessa tarkoitetun ”käyttöönottajan” käsitteen olisi tulkittava tarkoittavan tekoälyjärjestelmää käyttävää luonnollista tai oikeushenkilöä, mukaan lukien viranomainen, virasto tai muu elin, jonka valvonnassa järjestelmää käytetään, paitsi jos tekoälyjärjestelmää käytetään henkilökohtaisessa muussa kuin ammattitoiminnassa. Tekoälyjärjestelmän tyypistä riippuen järjestelmän käyttö voi vaikuttaa muihin henkilöihin kuin käyttöönottajaan.
(13)
Šajā regulā minētais jēdziens “uzturētājs” būtu jāinterpretē kā jebkura fiziska vai juridiska persona, tostarp publiskā sektora iestāde, aģentūra vai cita struktūra, kura lieto MI sistēmu, kas ir tās pārziņā, izņemot gadījumus, kad MI sistēmu lieto personiskas neprofesionālas darbības veikšanai. Atkarībā no MI sistēmas veida sistēmas lietošana var ietekmēt personas, kas nav uzturētājs.
(14)
Tässä asetuksessa käytettyä biometristen tietojen käsitettä olisi tulkittava asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 14 alakohdassa, asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 18 alakohdassa ja direktiivin (EU) 2016/680 3 artiklan 13 alakohdassa määritellyn biometristen tietojen käsitteen perusteella. Biometrisen datan avulla voidaan todentaa, tunnistaa tai luokitella luonnollisia henkilöitä ja tunnistaa heidän tunteitaan.
(14)
Šajā regulā izmantotais jēdziens “biometriskie dati” būtu jāinterpretē, ņemot vērā biometrisko datu jēdzienu, kā definēts Regulas (ES) 2016/679 4. panta 14. punktā, Regulas (ES) 2018/1725 3. panta 18. punktā un Direktīvas (ES) 2016/680 3. panta 13. punktā. Biometriskie dati var ļaut autentificēt, identificēt vai kategorizēt fiziskas personas un atpazīt fizisku personu emocijas.
(15)
Tässä asetuksessa tarkoitettu biometrisen tunnistuksen käsite olisi määriteltävä ihmisen fyysisten, fysiologisten ja käyttäytymiseen liittyvien ominaisuuksien, kuten kasvojen, silmien liikkeen, kehon muodon, äänen, prosodian, kävelyn, asennon, sydämen lyöntitiheyden, verenpaineen, hajun, näppäinpainallusten tai muiden ominaisuuksien automaattiseksi tunnistamiseksi yksilön henkilöllisyyden toteamiseksi vertaamalla kyseisen yksilön biometrisiä tietoja viitetietokantaan tallennettuihin toisten yksilöiden biometrisiin tietoihin riippumatta siitä, onko kyseinen yksilö antanut tähän suostumustaan. Näihin eivät kuulu tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää biometriseen todennukseen, joka käsittää tunnistautumisen, ja joiden ainoana tarkoituksena on vahvistaa, että tietty luonnollinen henkilö on se henkilö, joka hän väittää olevansa, sekä vahvistaa luonnollisen henkilön henkilöllisyys ainoastaan jonkin palvelun käyttämiseksi, laitteen lukituksen poistamiseksi tai valvottuun tilaan pääsemiseksi.
(15)
Šajā regulā minētais jēdziens “biometriskā identifikācija” būtu jādefinē kā cilvēka fizisko, fizioloģisko un uzvedības īpašību, piemēram, sejas, acu kustību, ķermeņa formas, balss, prosodijas, gaitas, stājas, sirdsdarbības ātruma, asinsspiediena, smaržas, taustiņsitienu raksturlielumu, automātiska atpazīšana, lai konstatētu personas identitāti, salīdzinot šīs personas biometriskos datus ar atsauces datubāzē glabātiem personu biometriskajiem datiem, neatkarīgi no tā, vai persona ir devusi piekrišanu vai nav. Tas izslēdz MI sistēmas, kuras paredzēts izmantot biometriskajai verifikācijai, kas ietver autentifikāciju, kuras vienīgais nolūks ir apstiprināt, ka konkrēta fiziska persona ir persona, par ko tā uzdodas, un apstiprināt fiziskas personas identitāti vienīgi nolūkā piekļūt pakalpojumam, atbloķēt ierīci vai iegūt drošības piekļuvi telpām.
(16)
Tässä asetuksessa tarkoitettu biometrisen luokittelun käsite olisi määriteltävä luonnollisten henkilöiden luokitteluksi heidän biometristen tietojensa perusteella tiettyihin ryhmiin. Tällaiset ryhmät voivat liittyä esimerkiksi sukupuoleen, ikään, hiustenväriin, silmien väriin, tatuointeihin, käyttäytymiseen tai persoonallisuuspiirteisiin, kieleen, uskontoon, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen taikka seksuaaliseen tai poliittiseen suuntautumiseen. Tähän eivät kuulu biometriset luokittelujärjestelmät, jotka ovat pelkästään toiseen kaupalliseen palveluun olennaisesti liittyvä liitännäistoiminto, mikä tarkoittaa, että kyseistä toimintoa ei voida objektiivisista teknisistä syistä käyttää ilman pääasiallista palvelua, ja kyseisen toiminnon integrointi ei ole keino kiertää tämän asetuksen sääntöjen soveltamista. Esimerkiksi verkkomarkkinapaikoilla käytettävät kasvonpiirteitä tai kehon ominaisuuksia luokittelevat suodattimet voisivat olla tällainen liitännäistoiminto, koska niitä voidaan käyttää ainoastaan pääasiallisen palvelun yhteydessä eli tuotteen myynnissä siten, että kuluttajaa autetaan tekemään ostopäätös esittämällä, miltä tuote näyttäisi hänen yllään. Verkkoyhteisöpalveluissa käytettäviä suodattimia, jotka luokittelevat kasvonpiirteitä tai kehon ominaisuuksia, jotta käyttäjät voivat lisätä kuvia tai videoita tai muokata niitä, voidaan myös pitää liitännäistoimintoina, koska tällaista suodatinta ei voi käyttää ilman pääasiallista palvelua eli verkkoyhteisöpalvelua, jossa sisältöä jaetaan verkossa.
(16)
Šajā regulā minētais jēdziens “biometriskā kategorizācija” būtu jādefinē kā fizisku personu iedalīšana konkrētās kategorijās, pamatojoties uz viņu biometriskajiem datiem. Šādas konkrētas kategorijas var būt saistītas ar tādiem aspektiem kā dzimums, vecums, matu krāsa, acu krāsa, tetovējumi, personības iezīmes, valoda, reliģija, piederība nacionālajai minoritātei, seksuālā vai politiskā orientācija. Tas neietver biometriskās kategorizācijas sistēmas, kas ir tikai papildfunkcija, kura ir cieši saistīta ar citu komercpakalpojumu, proti, tas nozīmē, ka objektīvu tehnisku iemeslu dēļ šo funkciju nevar izmantot bez galvenā pakalpojuma, un šīs funkcijas vai funkcionalitātes integrēšana nav līdzeklis, lai apietu šīs regulas noteikumu piemērojamību. Piemēram, filtri, kas kategorizē sejas vai ķermeņa iezīmes un ko izmanto tiešsaistes tirdzniecības vietās, varētu būt šāda papildfunkcija, jo tos var izmantot tikai saistībā ar galveno pakalpojumu – produkta pārdošanu –, dodot patērētājam iespēju pašam redzēt produkta attēlojumu un palīdzot viņam pieņemt lēmumu par pirkumu. Par palīgfunkcijām varētu uzskatīt arī filtrus, ko izmanto tiešsaistes sociālo tīklu pakalpojumos, kuri kategorizē sejas vai ķermeņa iezīmes, lai lietotāji varētu pievienot vai pārveidot attēlus vai videomateriālus, jo šādu filtru nevar izmantot bez sociālā tīkla pakalpojumu galvenā pakalpojuma, kas ietver satura kopīgošanu tiešsaistē.
(17)
Tässä asetuksessa käytetty biometrisen etätunnistusjärjestelmän käsite olisi määriteltävä toiminnallisesti tekoälyjärjestelmäksi, joka on tarkoitettu luonnollisten henkilöiden tunnistamiseen tyypillisesti etäältä ilman heidän aktiivista osallistumistaan vertaamalla henkilön biometrisiä tietoja viitetietokannan sisältämiin biometrisiin tietoihin riippumatta käytetyistä tekniikoista, prosesseista tai biometristen tietojen tyypeistä. Tällaisia biometrisiä etätunnistusjärjestelmiä käytetään tyypillisesti havainnoimaan useita henkilöitä tai heidän käyttäytymistään samanaikaisesti, jotta voidaan merkittävästi helpottaa luonnollisten henkilöiden tunnistamista ilman heidän aktiivista osallistumistaan. Näihin eivät kuulu tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää biometriseen todennukseen, joka käsittää tunnistautumisen, ja joiden ainoana tarkoituksena on vahvistaa, että tietty luonnollinen henkilö on se henkilö, joka hän väittää olevansa, sekä vahvistaa luonnollisen henkilön henkilöllisyys ainoastaan jonkin palvelun käyttämiseksi, laitteen lukituksen poistamiseksi tai valvottuun tilaan pääsemiseksi. Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen voidaan perustella sillä, että tällaisilla järjestelmillä on todennäköisesti vähäinen vaikutus luonnollisten henkilöiden perusoikeuksiin verrattuna biometrisiin etätunnistusjärjestelmiin, joita voidaan käyttää suuren ihmismäärän biometristen tietojen käsittelyyn ilman heidän aktiivista osallistumistaan. Reaaliaikaisissa järjestelmissä biometristen tietojen kerääminen, vertailu ja tunnistaminen tapahtuvat välittömästi, lähes välittömästi tai joka tapauksessa ilman merkittävää viivettä. Tältä osin ei pitäisi olla mahdollista kiertää tämän asetuksen sääntöjä, jotka koskevat kyseisten tekoälyjärjestelmien reaaliaikaista käyttöä, käyttämällä vähäisiä viivästyksiä. Reaaliaikaisissa järjestelmissä käytetään kameran tai muun toiminnoltaan samankaltaisen laitteen tuottamaa ”suoraa” tai ”lähes suoraa” materiaalia, kuten videokuvaa. Jälkikäteisissä järjestelmissä biometriset tiedot on sitä vastoin jo kerätty, ja vertailu ja tunnistaminen tapahtuvat vasta merkittävän viiveen jälkeen. Kyse on kameravalvontajärjestelmien tai yksityisten laitteiden tuottamien kuvien tai videokuvan kaltaisesta materiaalista, joka on luotu ennen kuin järjestelmää käytetään asianomaisiin luonnollisiin henkilöihin.
(17)
Šajā regulā minētais jēdziens “biometriskā tālidentifikācija sistēma” būtu jādefinē funkcionāli kā MI sistēma, kas paredzēta fizisku personu identifikācijai bez to aktīvas iesaistīšanas, parasti no attāluma, salīdzinot personas biometriskos datus ar atsauces datubāzē esošajiem biometriskajiem datiem, neatkarīgi no konkrētās izmantotās tehnoloģijas, procesa vai biometrisko datu veida. Šādas biometriskās tālidentifikācijas sistēmas parasti izmanto, lai uztvertu vairākas personas vai to uzvedību vienlaikus nolūkā būtiski atvieglot fizisku personu identificēšanu bez to aktīvas iesaistīšanās. Tas izslēdz MI sistēmas, kuras paredzēts izmantot biometriskajai verifikācijai, kas ietver autentifikāciju, kuras vienīgais nolūks ir apstiprināt, ka konkrēta fiziska persona ir persona, par ko tā uzdodas, un apstiprināt fiziskas personas identitāti vienīgi nolūkā piekļūt pakalpojumam, atbloķēt ierīci vai iegūt drošības piekļuvi telpām. Minēto izslēgšanu pamato ar to, ka šādām sistēmām, visticamāk, ir neliela ietekme uz fizisku personu pamattiesībām salīdzinājumā ar biometriskās tālidentifikācijas sistēmām, kuras var izmantot liela skaita personu biometrisko datu apstrādei bez to aktīvas iesaistīšanās. Reāllaika sistēmu gadījumā biometrisko datu iegūšana, salīdzināšana un identifikācija notiek uzreiz, gandrīz uzreiz vai, jebkurā gadījumā, bez būtiskas aiztures. Šajā ziņā nevajadzētu būt iespējai apiet šīs regulas noteikumus par attiecīgo MI sistēmu lietošanu reāllaikā, paredzot nelielas aiztures. Reāllaika sistēmās izmanto “tiešraides” vai “gandrīz tiešraides” materiālu, piemēram, videomateriālu, ko ģenerē kamera vai cita ierīce ar līdzīgu funkcionalitāti. Turpretī vēlāklaika sistēmu gadījumā biometriskie dati jau ir iegūti, un salīdzināšana un identifikācija notiek tikai pēc būtiskas aiztures. Tās izmanto materiālu, piemēram, attēlus vai videomateriālus, ko ģenerējušas videonovērošanas sistēmas kameras vai privātas ierīces pirms sistēmas lietošanas attiecībā uz attiecīgajām fiziskajām personām.
(18)
Tässä asetuksessa tarkoitettu tunteentunnistusjärjestelmän käsite olisi määriteltävä tekoälyjärjestelmäksi, jonka avulla luonnollisten henkilöiden tunteita tai aikomuksia voidaan tunnistaa tai päätellä heidän biometristen tietojensa perusteella. Tunteilla tai aikomuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi onnellisuutta, surua, vihaa, yllättyneisyyttä, inhoa, häpeää, kiihtyneisyyttä, halveksuntaa, tyytyväisyyttä ja huvittuneisuutta. Ne eivät sisällä fyysisiä olotiloja, kuten kipua tai väsymystä, mukaan lukien esimerkiksi järjestelmät, joita käytetään ammattilentäjien tai -kuljettajien väsymyksen havaitsemiseen onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Sillä ei myöskään viitata pelkkään ilmeisen selvien ilmeiden, eleiden tai liikkeiden havaitsemiseen, ellei niitä käytetä tunteiden tunnistamiseen tai päättelemiseen. Tällaiset ilmeet voivat olla perusilmeitä, kuten rypistynyt otsa tai hymy, tai eleitä, kuten käsien, käsivarsien tai pään liikkeitä, tai henkilön äänen piirteitä, esimerkiksi korotettua ääntä tai kuiskaamista.
(18)
Šajā regulā minētais jēdziens “emociju uztveršanas sistēma” būtu jādefinē kā MI sistēma, kuras mērķis ir identificēt vai izsecināt fizisku personu emocijas vai nodomus, pamatojoties uz viņu biometriskajiem datiem. Šis jēdziens attiecas uz tādām emocijām vai nodomiem kā laime, skumjas, dusmas, pārsteigums, nepatika, apmulsums, satraukums, kauns, nicinājums, gandarījums un bauda. Tas neietver fizisku stāvokli, piemēram, sāpes vai nogurumu; tostarp, piemēram, uz sistēmām, ko izmanto, lai noteiktu profesionālu pilotu vai vadītāju noguruma stāvokli negadījumu novēršanas nolūkā. Tas neattiecas arī uz acīmredzamu izpausmju, žestu vai kustību vienkāršu atpazīšanu, ja vien tos neizmanto emociju identificēšanai vai izsecināšanai. Šīs izpausmes var būt vienkāršas sejas izteiksmes, piemēram, saraukta piere vai smaids, vai žesti, piemēram, plaukstu, roku vai galvas kustība, vai personas balss īpašības, piemēram, pacelta balss vai čuksti.
(19)
Tätä asetusta sovellettaessa julkisen tilan käsitteen olisi ymmärrettävä tarkoittavan mitä tahansa fyysistä tilaa, johon määrittämättömällä määrällä luonnollisia henkilöitä on pääsy, riippumatta siitä, onko kyseinen tila yksityisessä vai julkisessa omistuksessa, ja riippumatta toiminnasta, johon tilaa voidaan käyttää, kuten kaupankäyntiin (esimerkiksi kaupat, ravintolat, kahvilat), palveluihin (esimerkiksi pankit, ammatillinen toiminta, majoitus- ja ravitsemisala), urheiluun (esimerkiksi uimahallit, kuntosalit, urheilukentät), liikenteeseen (esimerkiksi linja-auto-, metro- ja rautatieasemat, lentoasemat, liikennevälineet), viihteeseen (esimerkiksi elokuvateatterit, teatterit, museot, konsertti- ja kokoussalit), vapaa-aikaan tai muuhun ajanviettoon (esimerkiksi yleiset tiet ja aukiot, puistot, metsät, leikkikentät). Tila olisi luokiteltava julkiseksi tilaksi myös, jos riippumatta mahdollisista kapasiteetti- tai turvallisuusrajoituksista pääsyyn sovelletaan tiettyjä ennalta määritettyjä edellytyksiä, jotka määrittämätön määrä henkilöitä voi täyttää, kuten lipun tai matkalipun ostamista, ennakkorekisteröitymistä tai tiettyä ikää. Sitä vastoin tilaa ei olisi katsottava julkiseksi tilaksi, jos pääsy on rajattu tietyille ja määritellyille luonnollisille henkilöille joko unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä, joka liittyy suoraan yleiseen turvallisuuteen, tai sen henkilön selkeän tahdonilmaisun avulla, jolla on tilaa koskeva asiaankuuluva määräysvalta. Pelkästään pääsyn tosiasiallinen mahdollisuus (esimerkiksi lukitsematon ovi, aidassa oleva avoin portti) ei merkitse sitä, että tila on julkinen tila, jos on olemassa osoituksia tai olosuhteita, jotka viittaavat päinvastaiseen (esimerkiksi pääsyn kieltävät tai sitä rajoittavat merkit). Yritysten ja tehtaiden tilat sekä toimistot ja työpaikat, joihin on tarkoitettu olevan pääsy ainoastaan asiaankuuluvilla työntekijöillä ja palveluntarjoajilla, ovat paikkoja, jotka eivät ole julkisia tiloja. Julkisiin tiloihin ei saisi sisältyä vankiloita tai rajatarkastusasemia. Jotkin muut tilat voivat sisältää sekä tiloja, jotka ovat julkisia, että tiloja, jotka eivät ole julkisia, esimerkiksi yksityisen asuinrakennuksen käytävä, jonka kautta on kuljettava lääkärin vastaanotolle, tai lentoasema. Käsite ei kata myöskään verkkoympäristöjä, sillä ne eivät ole fyysisiä tiloja. Se, onko yleisöllä pääsy tiettyyn tilaan, olisi kuitenkin määritettävä tapauskohtaisesti ottaen huomioon kulloisenkin yksittäisen tilanteen erityispiirteet.
(19)
Šajā regulā jēdziens “publiski piekļūstama vieta” būtu jāsaprot kā atsauce uz jebkuru fizisku vietu, kas ir piekļūstama nenoteiktam fizisku personu skaitam neatkarīgi no tā, vai minētā vieta ir publisks vai privāts īpašums, un neatkarīgi no tā, kādām aktivitātēm vietu var izmantot, piemēram, tirdzniecībai (piemēram, veikali, restorāni, kafejnīcas); pakalpojumu sniegšanai, piemēram, bankas, profesionālā darbība, viesmīlība; sportam, piemēram, peldbaseini, sporta zāles, stadioni; transportam, piemēram, autoostas, metro un dzelzceļa stacijas, lidostas, transportlīdzekļi; izklaidei, piemēram, kinoteātri, teātri, muzeji, koncertzāles un konferenču zāles; atpūtai vai citādiem mērķiem, piemēram, koplietošanas ceļi un laukumi, parki, meži, rotaļu laukumi. Vieta būtu jāklasificē kā publiski piekļūstama arī tad, ja – neatkarīgi no potenciālās kapacitātes vai drošības ierobežojumiem – piekļuve ir atkarīga no konkrētiem iepriekš noteiktiem nosacījumiem, kuriem var atbilst nenoteikts personu skaits, piemēram, tās ir iegādājušās biļeti vai transporta lietošanas tiesības, veikušas iepriekšēju reģistrāciju vai sasniegušas konkrētu vecumu. Vietu turpretī nevajadzētu uzskatīt par publiski piekļūstamu, ja piekļuve attiecas tikai uz konkrētām un definētām fiziskām personām, kā noteikts ar Savienības vai valsts tiesību aktiem, kas ir tieši saistīti ar sabiedrības drošumu vai sabiedrisko drošību, vai ja tādu gribu skaidri paudusi persona, kurai ir attiecīgās pilnvaras attiecībā uz konkrēto vietu. Faktiskā piekļuves iespēja pati par sevi (piemēram, atslēgtas durvis, atvērti vārti nožogojuma vietā) nenozīmē, ka vieta ir publiski piekļūstama, ja ir norādes vai apstākļi, kas liecina par pretējo (piemēram, zīmes, kas aizliedz vai ierobežo piekļuvi). Uzņēmumu un rūpnīcu telpas, kā arī biroji un darba vietas, kurām paredzēts piekļūt tikai attiecīgajiem darbiniekiem un pakalpojumu sniedzējiem, nav publiski piekļūstamas vietas. Cietumi vai robežkontroles zonas nebūtu jāuzskata par publiski piekļūstamām vietām. Dažas citas teritorijas var ietvert gan vietas, kas nav publiski piekļūstamas, gan vietas, kas ir publiski piekļūstamas, piemēram, privātas dzīvojamās ēkas gaitenis, kas nepieciešams, lai piekļūtu ārsta kabinetam, vai lidostu. Arī tiešsaistes vietas nav aptvertas, jo tās nav fiziskas vietas. Tomēr tas, vai konkrēta vieta ir publiski piekļūstama, būtu jānosaka katrā gadījumā atsevišķi, ņemot vērā konkrētās individuālās situācijas specifiku.
(20)
Jotta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä tekoälyjärjestelmistä ja samalla suojellaan perusoikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta ja mahdollistetaan demokraattinen valvonta, tarjoajilla, käyttöönottajilla ja henkilöillä, joihin vaikutukset kohdistuvat, olisi oltava riittävä tekoälylukutaito, jotta he ymmärtävät tarvittavat käsitteet ja voivat tehdä tekoälyjärjestelmiä koskevia tietoon perustuvia päätöksiä. Nämä käsitteet voivat vaihdella asiayhteyden mukaan, ja niitä voivat olla esimerkiksi käsitys teknisten elementtien asianmukaisesta soveltamisesta tekoälyjärjestelmän kehitysvaiheessa, järjestelmän käytön aikana sovellettavista toimenpiteistä ja sopivista tavoista tulkita tekoälyjärjestelmän tuotoksia sekä henkilöiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, osalta tarvittava tietämys sen ymmärtämiseksi, miten tekoälyn avulla tehdyt päätökset vaikuttavat heihin. Tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä kaikilla tekoälyn arvoketjun asiaankuuluvilla toimijoilla olisi oltava riittävä tekoälylukutaito, jotta voidaan varmistaa asetuksen asianmukainen noudattaminen ja täytäntöönpano. Lisäksi toteuttamalla tekoälylukutaitoa koskevia toimia laaja-alaisesti ja ottamalla käyttöön asianmukaiset jatkotoimet voitaisiin osaltaan parantaa työoloja ja viime kädessä lujittaa luotettavaa tekoälyä ja sen innovointipolkua unionissa. Euroopan tekoälyneuvoston, jäljempänä ”tekoälyneuvosto”, olisi tuettava komissiota, jotta voidaan edistää tekoälylukutaidon välineitä sekä yleistä tietoisuutta ja ymmärrystä tekoälyjärjestelmien käyttöön liittyvistä hyödyistä, riskeistä, suojatoimista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Komission ja jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa edistettävä vapaaehtoisten käytännesääntöjen laatimista, jotta voidaan parantaa tekoälyn kehittämisestä, toiminnasta ja käytöstä vastaavien henkilöiden tekoälylukutaitoa.
(20)
Lai gūtu vislielāko labumu no MI sistēmām, vienlaikus aizsargājot pamattiesības, veselību un drošību, un lai nodrošinātu demokrātisku kontroli, MI pratībai būtu jāsniedz sagādātājiem, uzturētājiem un skartajām personām nepieciešamie jēdzieni, lai tie varētu pieņemt uz informāciju balstītus lēmumus par MI sistēmām. Minētie jēdzieni var atšķirties atkarībā no attiecīgā konteksta, un tie var ietvert izpratni par tehnisko elementu pareizu piemērošanu MI sistēmas izstrādes posmā, pasākumiem, kas piemērojami tās izmantošanas laikā, piemērotiem veidiem, kā interpretēt MI sistēmas iznākumu, un – skarto personu gadījumā – zināšanas, kas vajadzīgas, lai izprastu, kā lēmumi, kas pieņemti ar MI palīdzību, tās ietekmēs. Šīs regulas piemērošanas kontekstā MI pratībai būtu jāsniedz visiem attiecīgajiem MI vērtības ķēdes dalībniekiem zināšanas, kas vajadzīgas, lai nodrošinātu pienācīgu atbilstību un tās pareizu izpildi. Turklāt MI pratības pasākumu plaša īstenošana un atbilstošu turpmāko pasākumu ieviešana varētu palīdzēt uzlabot darba apstākļus un galu galā uzturēt uzticama MI konsolidāciju un inovāciju Savienībā. Eiropas Mākslīgā intelekta padomei (MI padomei) būtu jāatbalsta Komisija MI pratības rīku, sabiedrības informētības un izpratnes veicināšanā par ieguvumiem, riskiem, aizsardzības pasākumiem, tiesībām un pienākumiem saistībā ar MI sistēmu lietošanu. Komisijai un dalībvalstīm sadarbībā ar attiecīgajām ieinteresētajām personām būtu jāveicina brīvprātīgu rīcības kodeksu izstrāde, lai uzlabotu MI pratību to personu vidū, kuras nodarbojas ar MI izstrādi, darbību un lietošanu.
(21)
Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja yksilöiden oikeuksien ja vapauksien tehokas suojelu kaikkialla unionissa, tällä asetuksella vahvistettuja sääntöjä olisi sovellettava tekoälyjärjestelmien tarjoajiin syrjimättömällä tavalla riippumatta siitä, ovatko ne sijoittautuneet unioniin vai kolmanteen maahan, sekä unioniin sijoittautuneisiin tekoälyjärjestelmien käyttöönottajiin.
(21)
Lai nodrošinātu vienlīdzīgus konkurences apstākļus un indivīdu tiesību un brīvību efektīvu aizsardzību visā Savienībā, šīs regulas noteikumiem būtu jāattiecas uz MI sistēmu nodrošinātājiem nediskriminējošā veidā neatkarīgi no tā, vai tie iedibināti Savienībā vai trešā valstī, un uz Savienībā iedibinātiem MI sistēmu uzturētājiem.
(22)
Tiettyjen tekoälyjärjestelmien digitaalisen luonteen vuoksi niiden olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan myös silloin, kun niitä ei saateta markkinoille, oteta käyttöön eikä käytetä unionissa. Tämä koskee esimerkiksi tilanteita, joissa unioniin sijoittautunut toimija hankkii tiettyjä palveluja kolmanteen maahan sijoittautuneelta toimijalta sellaisen tekoälyjärjestelmän toteuttaman toiminnon osalta, joka katsotaan suuririskiseksi. Tällaisessa tapauksessa kolmanteen maahan sijoittautuneen toimijan käyttämä tekoälyjärjestelmä voisi käsitellä dataa, joka on kerätty unionissa ja siirretty sieltä laillisesti, ja toimittaa unionissa sijaitsevalle hankintasopimuksen tehneelle toimijalle tästä käsittelystä saatavia tekoälyjärjestelmän tuloksia ilman, että kyseistä tekoälyjärjestelmää saatetaan markkinoille, otetaan käyttöön tai käytetään unionissa. Jotta estettäisiin tämän asetuksen kiertäminen ja varmistettaisiin unionissa sijaitsevien luonnollisten henkilöiden tehokas suojelu, tätä asetusta olisi sovellettava myös kolmanteen maahan sijoittautuneisiin tekoälyjärjestelmien tarjoajiin ja käyttöönottajiin siltä osin kuin kyseisten järjestelmien tuottamaa tuotosta on tarkoitus käyttää unionissa.Jotta otettaisiin kuitenkin huomioon olemassa olevat järjestelyt ja erityiset tarpeet tulevaan yhteistyöhön sellaisten ulkomaisten kumppanien kanssa, joiden kanssa vaihdetaan tietoja ja todisteita, tätä asetusta ei pitäisi soveltaa kolmannen maan viranomaisiin eikä kansainvälisiin järjestöihin, kun ne toimivat unionin tai sen jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä tai unionin tai kansallisella tasolla tehtyjen lainvalvontaa ja rikosoikeudellista yhteistyötä koskevien kansainvälisten sopimusten puitteissa edellyttäen, että asiaankuuluva kolmas maa tai kansainvälinen järjestö antaa yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat riittävät takeet. Tarvittaessa tämä voi kattaa sellaisten yhteisöjen toimet, joille kolmannet maat ovat antaneet erityistehtäviä, joilla tuetaan tällaista lainvalvonta- ja oikeusyhteistyötä. Tällaisia yhteistyökehyksiä on otettu käyttöön ja tällaisia sopimuksia on tehty kahdenvälisesti jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä tai Euroopan unionin, Europolin ja muiden unionin virastojen sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen välillä. Viranomaisten, joilla on tämän asetuksen nojalla toimivalta valvoa lainvalvonta- ja oikeusviranomaisia, olisi arvioitava, sisältävätkö nämä yhteistyökehykset tai kansainväliset sopimukset riittävät takeet yksilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojelemiseksi. Vastaanottavat kansalliset viranomaiset ja unionin toimielimet, elimet ja laitokset, jotka käyttävät tällaisia tuotoksia unionissa, vastaavat sen varmistamisesta, että niiden käyttö on unionin oikeuden mukaista. Kun kyseisiä kansainvälisiä sopimuksia tarkistetaan tai uusia sopimuksia tehdään tulevaisuudessa, sopimuspuolten olisi pyrittävä kaikin keinoin saattamaan kyseiset sopimukset tämän asetuksen vaatimusten mukaisiksi.
(22)
Ņemot vērā to digitālo raksturu, šai regulai būtu jāattiecas uz dažām MI sistēmām, pat ja tās nav laistas tirgū, nodotas ekspluatācijā vai izmantotas Savienībā. Tā tas ir, piemēram, ja Savienībā iedibināts operators iepērk dažus pakalpojumus no trešās valstīs iedibināta operatora saistībā ar darbību, ko veic MI sistēma, kura uzskatāma par augsta riska sistēmu. Minētajos apstākļos MI sistēma, ko operators izmanto trešā valstī varētu apstrādāt datus, kas likumīgi savākti Savienībā un nosūtīti no tās, un nodot pakalpojumus iepirkušajam Savienības operatoram minētās MI sistēmas iznākumus, kas izriet no minētās datu apstrādes, minēto MI sistēmu nelaižot tirgū, nenododot ekspluatācijā vai neizmantojot Savienībā. Lai novērstu šīs regulas noteikumu apiešanu un nodrošinātu Savienībā esošo fizisko personu efektīvu aizsardzību, šai regulai būtu jāattiecas arī uz MI sistēmu nodrošinātājiem un uzturētājiem, kuri iedibināti trešā valstī, ciktāl minēto sistēmu radītie iznākumi ir paredzēti izmantošanai Savienībā. Tomēr, lai ņemtu vērā esošo kārtību un īpašu nepieciešamību turpmāk sadarboties ar ārvalstu partneriem, ar kuriem notiek informācijas un pierādījumu apmaiņa, šī regula nebūtu jāpiemēro trešo valstu publiskām iestādēm un starptautiskām organizācijām, ja to darbība notiek sadarbības vai starptautisku nolīgumu ietvaros, kas noslēgti Eiropas vai valstu līmenī tiesībaizsardzības un tiesu iestāžu sadarbības nolūkā ar Savienību vai dalībvalstīm, ar noteikumu, ka attiecīgā trešā valsts vai starptautiskā organizācija nodrošina pienācīgus aizsardzības pasākumus attiecībā uz personu pamattiesību un pamatbrīvību aizsardzību. Attiecīgā gadījumā tas var attiekties uz tādu vienību darbībām, kurām trešās valstis uzticējušas veikt konkrētus uzdevumus, atbalstot šādu tiesībaizsardzības un tiesu iestāžu sadarbību. Šāda sadarbības sistēma vai nolīgumi ir izstrādāti divpusēji starp dalībvalstīm un trešām valstīm vai starp Eiropas Savienību, Eiropolu un citām Savienības aģentūrām un trešām valstīm un starptautiskām organizācijām. Iestādēm, kuru kompetencē ir tiesībaizsardzības un tiesu iestāžu uzraudzība saskaņā ar šo regulu, būtu jānovērtē, vai minētās sadarbības sistēmas vai starptautiskie nolīgumi ietver pienācīgus aizsardzības pasākumus attiecībā uz personu pamattiesību un pamatbrīvību aizsardzību. Saņēmēju valstu iestādes un Savienības iestādes, struktūras, biroji un aģentūras, kas izmanto šādus iznākumus Savienībā, joprojām ir atbildīgas par to, lai nodrošinātu, ka to izmantošana atbilst Savienības tiesību aktiem. Kad minētie starptautiskie nolīgumi tiek pārskatīti vai turpmāk tiek noslēgti jauni nolīgumi, līgumslēdzējām pusēm būtu jādara viss iespējamais, lai minētos nolīgumus saskaņotu ar šīs regulas prasībām.
(23)
Tätä asetusta olisi sovellettava myös unionin toimielimiin, elimiin ja laitoksiin, kun ne toimivat tekoälyjärjestelmän tarjoajana tai käyttöönottajana.
(23)
Šī regula būtu jāpiemēro arī Savienības iestādēm, struktūrām, birojiem, un aģentūrām, kad tās rīkojas kā MI sistēmas nodrošinātājs vai uzturētājs.
(24)
Jos ja siltä osin kuin tekoälyjärjestelmiä saatetaan markkinoille, otetaan käyttöön tai käytetään tällaisten järjestelmien muutoksin tai ilman muutoksia sotilaallisiin, puolustuksen tai kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin, ne olisi suljettava tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle riippumatta siitä, minkä tyyppinen toimija toteuttaa näitä toimia, esimerkiksi siitä, onko se julkinen vai yksityinen toimija. Kun kyseessä ovat sotilaalliset ja puolustustarkoitukset, tällainen soveltamisalan ulkopuolelle sulkeminen perustuu sekä SEU-sopimuksen 4 artiklan 2 kohtaan että SEU-sopimuksen V osaston 2 luvun piiriin kuuluvan jäsenvaltioiden puolustuspolitiikan ja unionin yhteisen puolustuspolitiikan erityispiirteisiin, joihin sovelletaan kansainvälistä julkisoikeutta, joka on näin ollen asianmukaisempi oikeuskehys tekoälyjärjestelmien sääntelylle tappavan voimankäytön yhteydessä ja muiden tekoälyjärjestelmien sääntelylle sotilas- ja puolustustoimien yhteydessä. Kun kyseessä ovat kansallisen turvallisuuden tarkoitukset, tällainen soveltamisalan ulkopuolelle sulkeminen perustuu sekä siihen, että kansallinen turvallisuus kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan SEU 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että kansallisen turvallisuuden toimien erityisluonteeseen ja operatiivisiin tarpeisiin ja näihin toimiin sovellettaviin erityisiin kansallisiin sääntöihin. Jos sotilaallisiin, puolustuksen tai kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin kehitettyä, markkinoille saatettua, käyttöön otettua tai käytettyä tekoälyjärjestelmää kuitenkin käytetään väliaikaisesti tai pysyvästi muihin tarkoituksiin, esimerkiksi siviili- tai humanitaarisiin tarkoituksiin, lainvalvonnan tai yleisen turvallisuuden tarkoituksiin, järjestelmä kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan. Tässä tapauksessa toimijan, joka käyttää tekoälyjärjestelmää muihin kuin sotilaallisiin, puolustuksen tai kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin, olisi varmistettava, että tekoälyjärjestelmässä noudatetaan tätä asetusta, jollei järjestelmässä jo noudateta tätä asetusta. Tekoälyjärjestelmät, jotka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön soveltamisalan ulkopuolelle jääviin tarkoituksiin eli sotilaallisiin, puolustuksen tai kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin ja yhteen tai useampaan soveltamisalaan kuuluvaan tarkoitukseen, kuten siviilitarkoituksiin tai lainvalvonnan tarkoituksiin, kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan ja näiden järjestelmien tarjoajien olisi varmistettava tämän asetuksen noudattaminen. Näissä tapauksissa sen seikan, että tekoälyjärjestelmä voi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan, ei saisi vaikuttaa kansallisen turvallisuuden, puolustuksen ja sotilaallisia toimia toteuttavien toimijoiden, riippumatta siitä, minkä tyyppinen toimija toteuttaa näitä toimia, mahdollisuuteen käyttää tekoälyjärjestelmiä, joiden käyttö on suljettu tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, kansallisen turvallisuuden, sotilaallisiin ja puolustuksen tarkoituksiin. Tekoälyjärjestelmän, joka saatetaan markkinoille siviili- tai lainvalvontatarkoituksia varten ja jota käytetään muutoksin tai ilman muutoksia sotilaallisiin, puolustuksen tai kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin, ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan riippumatta siitä, minkä tyyppinen toimija toteuttaa näitä toimia.
(24)
Ja un ciktāl MI sistēmas tiek laistas tirgū, nodotas ekspluatācijā vai izmantotas ar šādu sistēmu modifikāciju vai bez tās militārām, aizsardzības vai valsts drošības vajadzībām, tās būtu jāizslēdz no šīs regulas piemērošanas jomas neatkarīgi no tā, kāda veida vienība veic minētās darbības, piemēram, neatkarīgi no tā, vai tā ir publiska vai privāta vienība. Attiecībā uz militāriem un aizsardzības mērķiem šāda izslēgšana ir pamatota gan ar LES 4. panta 2. punktu, gan ar dalībvalstu un Savienības kopējās aizsardzības politikas īpatnībām, ko reglamentē Līguma par Eiropas Savienību (LES) V sadaļas 2. nodaļa un uz ko attiecas starptautiskās publiskās tiesības, kas tādējādi ir piemērotāks tiesiskais regulējums MI sistēmu reglamentēšanai saistībā ar letāla spēka izmantošanu un citu MI sistēmu reglamentēšanai militāro un aizsardzības darbību kontekstā. Attiecībā uz valsts drošības mērķiem izslēgšana ir pamatota gan ar to, ka valsts drošība joprojām ir vienīgi dalībvalstu atbildība saskaņā ar LES 4. panta 2. punktu, gan ar valsts drošības darbību specifisko raksturu un operatīvajām vajadzībām, kā arī ar konkrētiem valsts noteikumiem, kas piemērojami minētajām darbībām. Tomēr, ja MI sistēmu, kas izstrādāta, laista tirgū, nodota ekspluatācijā vai tiek izmantota militāriem, aizsardzības vai valsts drošības mērķiem, uz laiku vai pastāvīgi izmanto citiem mērķiem (piemēram, civiliem vai humanitāriem mērķiem, tiesībaizsardzības vai sabiedriskās drošības mērķiem), šāda sistēma ietilptu šīs regulas piemērošanas jomā. Tādā gadījumā vienībai, kas MI sistēmu izmanto nevis militāriem, aizsardzības vai valsts drošības mērķiem, bet citiem mērķiem, būtu jānodrošina MI sistēmas atbilstība šai regulai, ja vien sistēma tai jau neatbilst. MI sistēmas, kas laistas tirgū vai nodotas ekspluatācijā izslēgtiem mērķiem, t. i., militāriem, aizsardzības vai valsts drošības mērķiem, un vienam vai vairākiem mērķiem, kas nav izslēgti, piemēram, civiliem mērķiem vai tiesībaizsardzībai, ietilpst šīs regulas piemērošanas jomā, un minēto sistēmu nodrošinātājiem būtu jānodrošina atbilstība šai regulai. Minētajos gadījumos tam, ka MI sistēma var ietilpt šīs regulas piemērošanas jomā, nebūtu jāietekmē iespēja vienībām, kas veic valsts drošības, aizsardzības un militārās darbības, – neatkarīgi no vienības, kas veic minētās darbības, veida – lietot tās MI sistēmas valsts drošības, militārajiem un aizsardzības mērķiem, kuru lietošana ir izslēgta no šīs regulas piemērošanas jomas. MI sistēmai, kas laista tirgū civiliem vai tiesībaizsardzības mērķiem un ko ar modifikāciju vai bez tās izmanto militāriem, aizsardzības vai valsts drošības mērķiem, nebūtu jāietilpst šīs regulas piemērošanas jomā neatkarīgi no vienības, kas veic minētās darbības, veida.
(25)
Tällä asetuksella olisi tuettava innovointia, kunnioitettava tieteen vapautta, eikä se saisi heikentää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Sen vuoksi on tarpeen jättää sen soveltamisalan ulkopuolelle tekoälyjärjestelmät ja -mallit, jotka on erityisesti kehitetty ja otettu käyttöön yksinomaan tieteellistä tutkimusta ja kehittämistoimintaa varten. Lisäksi on tarpeen varmistaa, että tämä asetus ei muulla tavoin vaikuta tekoälyjärjestelmiä tai -malleja koskevaan tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämistoimintaan ennen niiden markkinoille saattamista tai käyttöönottoa. Tekoälyjärjestelmiä tai -malleja koskevan tuotesuuntautuneen tutkimus-, testaus- ja kehittämistoiminnan osalta tämän asetuksen säännöksiä ei myöskään pitäisi soveltaa ennen näiden järjestelmien ja mallien käyttöönottoa tai markkinoille saattamista. Tämä poissulkeminen ei rajoita velvoitetta noudattaa tätä asetusta, kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva tekoälyjärjestelmä saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön tällaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksena, eikä tekoälyn sääntelyn testiympäristöjä ja tosielämän olosuhteissa tapahtuvaa testausta koskevien säännösten soveltamista. Lisäksi kaikkiin muihin tekoälyjärjestelmiin, joita voidaan käyttää tutkimus- ja kehitystoimintaan, olisi sovellettava tämän asetuksen säännöksiä, rajoittamatta sellaisten tekoälyjärjestelmien poissulkemista, jotka on erityisesti kehitetty ja otettu käyttöön yksinomaan tieteellistä tutkimusta ja kehitystoimintaa varten. Kaikissa tutkimus- ja kehitystoimissa olisi joka tapauksessa noudatettava tunnustettuja tutkimuseettisiä ja -ammatillisia periaatteita sekä sovellettavaa unionin oikeutta.
(25)
Šai regulai būtu jāatbalsta inovācija un būtu jāievēro zinātnes brīvība, un tai nebūtu jākavē pētniecības un izstrādes darbība. Tāpēc no tās darbības jomas ir jāizslēdz MI sistēmas un modeļi, kas konkrēti izstrādāti un nodoti ekspluatācijā vienīgi zinātniskās pētniecības un izstrādes nolūkā. Turklāt ir jānodrošina, ka šī regula citādi neietekmē zinātniskās pētniecības un izstrādes darbību saistībā ar MI sistēmām vai modeļiem pirms to laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā. Šīs regulas noteikumi nebūtu jāpiemēro arī uz produktiem orientētai pētniecības, testēšanas un izstrādes darbībai saistībā ar MI sistēmām vai modeļiem pirms minēto sistēmu un modeļu nodošanas ekspluatācijā vai laišanas tirgū. Minētā izslēgšana neskar pienākumu ievērot šo regulu, ja MI sistēma, kas ietilpst šīs regulas darbības jomā, tiek laista tirgū vai nodota ekspluatācijā šādas pētniecības un izstrādes darbības rezultātā, un MI “regulatīvo smilškastu” noteikumu un noteikumu par testēšanu reālos apstākļos piemērošanu. Turklāt, neskarot MI sistēmu izslēgšanu, kuras konkrēti izstrādātas un nodotas ekspluatācijā vienīgi zinātniskās pētniecības un izstrādes nolūkā, uz jebkuru citu MI sistēmu, ko var lietot jebkādu pētniecības un izstrādes darbību veikšanai, arī turpmāk būtu jāattiecina šīs regulas noteikumi. Jebkurā gadījumā ikviena pētniecības un izstrādes darbība būtu jāveic saskaņā ar atzītiem zinātniskās pētniecības ētikas un profesionālajiem standartiem un saskaņā ar piemērojamiem Savienības tiesību aktiem.
(26)
Tekoälyjärjestelmiä koskevien oikeasuhteisten ja tehokkaiden sitovien sääntöjen käyttöön ottamiseksi olisi noudatettava selkeästi määriteltyä riskiperusteista lähestymistapaa. Tässä lähestymistavassa tällaisten sääntöjen tyyppi ja sisältö olisi sovitettava niiden riskien voimakkuuden ja laajuuden mukaan, joita tekoälyjärjestelmät voivat aiheuttaa. Sen vuoksi on tarpeen kieltää tietyt tekoälyyn liittyvät käytännöt, joita ei voida hyväksyä, vahvistaa suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat vaatimukset ja asianomaisten toimijoiden velvollisuudet sekä asettaa avoimuusvelvoitteita tietyille tekoälyjärjestelmille.
(26)
Lai ieviestu samērīgu un iedarbīgu saistošu noteikumu kopumu MI sistēmām, būtu jāizmanto skaidri noteikta, uz risku balstīta pieeja. Minētajai pieejai šādu noteikumu veids un saturs būtu jāpielāgo MI sistēmu potenciāli radīto risku intensitātei un apmēram. Tāpēc ir jāaizliedz daži nepieņemami MI prakses veidi, jānosaka prasības augsta riska MI sistēmām un pienākumi attiecīgajiem operatoriem un jānosaka pārredzamības pienākumi attiecībā uz dažām MI sistēmām.
(27)
Riskiperusteinen lähestymistapa toimii perustana oikeasuhteisille ja tehokkaille sitoville säännöille. On kuitenkin tärkeää palauttaa mieleen komission nimittämän tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän laatimat luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet vuodelta 2019. Asiantuntijaryhmä laati näihin ohjeisiin seitsemän ei-sitovaa tekoälyä koskevaa eettistä periaatetta, joiden on tarkoitus auttaa varmistamaan, että tekoäly on luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää. Nämä seitsemän periaatetta ovat ihmisen toimijuus ja ihmisen suorittama valvonta, tekninen vakaus ja turvallisuus, yksityisyyden suoja ja datanhallinta, avoimuus, monimuotoisuus, syrjimättömyys ja oikeudenmukaisuus sekä yhteiskunnallinen ja ympäristöön liittyvä hyvinvointi ja vastuuvelvollisuus. Eettisillä ohjeilla edistetään johdonmukaisen, luotettavan ja ihmiskeskeisen tekoälyn suunnittelua perusoikeuskirjan ja unionin perustana olevien arvojen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen oikeudellisesti sitovien vaatimusten ja muun sovellettavan unionin oikeuden soveltamista. Tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän eettisten ohjeiden mukaan ihmisen toimijuudella ja ihmisen suorittamalla valvonnalla tarkoitetaan, että tekoälyjärjestelmät kehitetään työkaluiksi ja niitä käytetään työkaluina, jotka palvelevat ihmisiä, kunnioittavat ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta ja toimivat siten, että ihmisen on mahdollista hallita ja valvoa niitä.Teknisellä vakaudella ja turvallisuudella tarkoitetaan, että tekoälyjärjestelmät kehitetään ja niitä käytetään tavalla, jolla tahattomat ongelmatilanteet voidaan ratkaista vakaasti, jolla tekoälyjärjestelmä voi palautua yrityksistä muuttaa sen käyttöä tai toimintaa siten, että kolmannet osapuolet voisivat käyttää sitä laittomasti, ja jolla pidetään tahattomat haitat mahdollisimman vähäisinä. Yksityisyydellä ja datanhallinnalla tarkoitetaan, että tekoälyjärjestelmät kehitetään ja niitä käytetään yksityisyydensuojaa ja tietosuojaa koskevien säännösten mukaisesti käsiteltäessä tietoja, jotka täyttävät tiukat vaatimukset laadun ja eheyden osalta. Avoimuudella tarkoitetaan, että tekoälyjärjestelmiä kehitetään ja käytetään tavalla, joka mahdollistaa asianmukaisen jäljitettävyyden ja selitettävyyden, saa ihmiset tietoiseksi siitä, että he viestivät tai ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa, ja tiedottaa käyttöönottajille asianmukaisesti kulloisenkin tekoälyjärjestelmän suorituskykyyn liittyvistä valmiuksista ja rajoituksista sekä henkilöille, joihin vaikutukset kohdistuvat, heidän oikeuksistaan. Monimuotoisuudella, syrjimättömyydellä ja oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan, että tekoälyjärjestelmiä kehitetään ja käytetään tavalla, jossa on mukana monimuotoisia toimijoita ja jolla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja kulttuurien monimuotoisuutta ja vältetään unionin tai kansallisessa lainsäädännössä kiellettyjä syrjiviä vaikutuksia ja epäoikeudenmukaisia vääristymiä. Sosiaalisella ja ympäristöön liittyvällä hyvinvoinnilla tarkoitetaan, että tekoälyjärjestelmiä kehitetään ja käytetään kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla sekä siten, että ne ovat hyödyksi kaikille ihmisille, seuraten ja arvioiden samalla pitkän aikavälin vaikutuksia yksilöihin, yhteyskuntaan ja demokratiaan. Nämä periaatteet olisi mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon tekoälymallien suunnittelussa ja käytössä. Niiden olisi joka tapauksessa toimittava perustana, kun tämän asetuksen mukaiset käytännesäännöt laaditaan. Kaikkia sidosryhmiä, kuten teollisuutta, tiedeyhteisöä, kansalaisyhteiskuntaa ja standardointijärjestöjä, kannustetaan ottamaan tarvittaessa huomioon eettiset periaatteet, kun ne kehittävät vapaaehtoisia parhaita käytäntöjä ja standardeja.
(27)
Lai gan uz risku balstītā pieeja ir samērīga un efektīva saistošu noteikumu kopuma pamats, ir svarīgi atgādināt 2019. gada Ētikas vadlīnijas uzticamam mākslīgajam intelektam, kuras izstrādājusi Komisijas ieceltā neatkarīgā AI HLEG. Minētajās vadlīnijās AI ALEG izstrādāja septiņus nesaistošus ar MI saistītus ētikas principus, kuru mērķis ir palīdzēt nodrošināt, lai MI būtu uzticams un ētiski pamatots. Minētie septiņi principi ietver cilvēka darbībspēju un virsvadību; tehnisko robustumu un drošumu; privātumu un datu pārvaldību; pārredzamību; daudzveidību, nediskriminēšanu un taisnīgumu; sociālo un vides labbūtību un pārskatatbildību. Neskarot šīs regulas un citu piemērojamo Savienības tiesību aktu juridiski saistošās prasības, minētās vadlīnijas palīdz projektēt saskaņotu, uzticamu un uz cilvēku orientētu MI saskaņā ar Hartu un vērtībām, uz kuru pamata ir dibināta Savienība. Saskaņā ar AI HLEG vadlīnijām cilvēka darbībspēja un virsvadība nozīmē, ka MI sistēmas tiek projektētas un lietotas kā instruments, kas kalpo cilvēkiem, respektē cilvēka cieņu un personisko autonomiju un darbojas tādā veidā, ko cilvēki var pienācīgi kontrolēt un virsvadīt. Tehniskais robustums un drošums nozīmē, ka MI sistēmas tiek projektētas un lietotas tā, lai nodrošinātu robustumu problēmu gadījumā un noturību pret mēģinājumiem mainīt MI sistēmas lietošanu vai veiktspēju tā, ka trešās personas to var lietot nelikumīgi, un lai līdz minimumam samazinātu neparedzētu kaitējumu. Privātums un datu pārvaldība nozīmē, ka MI sistēmas tiek projektētas un lietotas saskaņā ar privātuma un datu aizsardzības noteikumiem, savukārt datus apstrādā atbilstoši augstiem kvalitātes un integritātes standartiem. Pārredzamība nozīmē, ka MI sistēmas tiek projektētas un lietotas tā, lai būtu iespējama pienācīga izsekojamība un izskaidrojamība un vienlaikus lai cilvēki apzinātos, ka sazinās vai ir saskarē ar MI sistēmu, kā arī lai pienācīgi informētu uzturētājus par MI sistēmas spējām un ierobežojumiem un skartās personas – par to tiesībām. Daudzveidība, nediskriminēšana un taisnīgums nozīmē, ka MI sistēmas tiek projektētas un lietotas tā, lai aptvertu dažādus dalībniekus un veicinātu vienlīdzīgu piekļuvi, dzimumu līdztiesību un kultūru daudzveidību un vienlaikus lai netiktu pieļauta diskriminējoša ietekme un netaisnīgi aizspriedumi, ko aizliedz Savienības vai valsts tiesību akti. Sociālā un vides labbūtība nozīmē, ka MI sistēmas tiek projektētas un lietotas ilgtspējīgā un videi nekaitīgā veidā, kā arī tā, lai ieguvēji būtu visi cilvēki un vienlaikus tiktu uzraudzīta un novērtēta ilgtermiņa ietekme uz indivīdu, sabiedrību un demokrātiju. Minēto principu piemērošana, cik vien iespējams, būtu jāintegrē MI modeļu projektēšanā un lietošanā. Jebkurā gadījumā tiem būtu jākalpo par pamatu šajā regulā noteiktajai rīcības kodeksu izstrādei. Visas ieinteresētās personas, tostarp nozare, akadēmiskā vide, pilsoniskā sabiedrība un standartizācijas organizācijas, tiek mudinātas brīvprātīgas paraugprakses un standartu izstrādē pienācīgi ņemt vērā minētos ētikas principus.
(28)
Tekoälyn monien hyödyllisten käyttötarkoitusten lisäksi sitä voidaan myös käyttää väärin, ja se voi tarjota uusia ja tehokkaita välineitä käytäntöihin, joihin liittyy manipulointia, hyväksikäyttöä ja sosiaalista valvontaa. Tällaiset käytännöt ovat erityisen haitallisia ja loukkaavia, ja ne olisi kiellettävä, koska ne ovat ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevien unionin arvojen sekä perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien vastaisia, mukaan lukien oikeus syrjimättömyyteen, tietosuoja ja yksityisyyden suoja sekä lapsen oikeudet.
(28)
Līdztekus daudziem lietderīgiem MI lietošanas veidiem to var lietot arī ļaunprātīgi, un tā var sniegt nebijušus un spēcīgus rīkus manipulatīvas, ekspluatatīvas un sociālās kontroles prakses īstenošanai. Šāda prakse ir īpaši kaitējoša un ļaunprātīga un būtu jāaizliedz, jo tā ir pretrunā Savienības vērtībām attiecībā uz cilvēka cieņu, brīvību, līdztiesību, demokrātiju un tiesiskumu un pamattiesībām, kas nostiprinātas Hartā, ieskaitot tiesības uz nediskriminēšanu, datu aizsardzību un privātumu un bērna tiesības.
(29)
Tekoälyä hyödyntäviä manipulointitekniikoita voidaan käyttää taivuttelemaan henkilöitä haitallisiin käyttäytymismalleihin tai harhauttamaan heitä suuntaamalla heitä tekemään päätöksiä tavalla, joka horjuttaa ja heikentää heidän itsenäisyyttään, päätöksentekoaan ja valinnanvapauttaan. Sellaisten tekoälyjärjestelmien markkinoille saattaminen, käyttöönotto tai käyttö, joiden tarkoitus on vääristää olennaisesti tai joiden käytön tuloksena vääristetään olennaisesti ihmisten käyttäytymistä, mistä todennäköisesti aiheutuu huomattavia haittoja, joilla on erityisesti riittävän merkittävä kielteinen vaikutus fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen taikka taloudellisiin etuihin, on erityisen vaarallista ja se olisi näin ollen kiellettävä. Tällaisissa tekoälyjärjestelmissä käytetään subliminaalisia komponentteja, kuten ääni-, kuva- ja videoärsykkeitä, joita henkilöt eivät voi havaita, koska tällaiset ärsykkeet ovat ihmisen havaitsemiskyvyn ulkopuolella, tai muita manipuloivia tai harhaanjohtavia tekniikkoja, joilla horjutetaan tai heikennetään henkilön itsenäisyyttä, päätöksentekoa ja valinnanvapautta tavoilla, joista ihmiset eivät ole tietoisia tai vaikka olisivatkin, he voivat silti tulla harhaanjohdetuiksi tai eivät pysty hallitsemaan tai vastustamaan niitä. Tällaista harhaanjohtamista voisivat helpottaa esimerkiksi aivojen ja tietokoneen rajapinnat tai virtuaalitodellisuus, koska niiden avulla voidaan paremmin hallita sitä, mitä ärsykkeitä esitetään henkilöille, siinä määrin kuin ne voivat vääristää olennaisesti heidän käyttäytymistään merkittävästi haitallisella tavalla. Lisäksi tekoälyjärjestelmissä voidaan myös muutoin hyödyntää henkilön tai tietyn henkilöryhmän haavoittuvuuksia, jotka liittyvät heidän ikäänsä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/882 (16) tarkoitettuun vammaan tai erityiseen sosiaaliseen tai taloudelliseen tilanteeseen, joka todennäköisesti saattaa nämä henkilöt haavoittuvammiksi hyväksikäytölle, kuten äärimmäisessä köyhyydessä elävät henkilöt tai etniset tai uskonnolliset vähemmistöt.Tällaisia tekoälyjärjestelmiä saatetaan saattaa markkinoille, ottaa käyttöön tai käyttää siten, että tavoitteena tai vaikutuksena on henkilön käytöksen olennainen vääristyminen, ja tavalla, joka aiheuttaa tai kohtuullisella todennäköisyydellä aiheuttaa huomattavaa haittaa kyseiselle henkilölle tai muulle henkilölle tai henkilöryhmälle, mukaan lukien ajan kuluessa mahdollisesti kumuloituvat haitat, ja siksi tekoälyjärjestelmien tällainen käyttö olisi kiellettävä. Voi olla mahdotonta olettaa, että käyttäytymisen vääristyminen on tarkoituksellista, jos käyttäytymisen vääristyminen johtuu tekoälyjärjestelmän ulkopuolisista tekijöistä, jotka eivät ole tarjoajan tai käyttöönottajan hallittavissa, eli tekijöistä, joita tekoälyjärjestelmän tarjoaja tai käyttöönottaja ei voi kohtuudella ennustaa ja näin ollen lieventää. Joka tapauksessa tarjoajalla tai käyttöönottajalla ei tarvitse olla aikomusta aiheuttaa huomattavaa haittaa, vaan kiellon perusteeksi riittää, että tällaista haittaa aiheutuu manipuloivista tai hyväksikäyttävistä tekoälyä hyödyntävistä käytännöistä. Tällaisia tekoälykäytäntöjä koskevilla kielloilla täydennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/29/EY (17) olevia säännöksiä erityisesti siltä osin, että kuluttajille taloudellisia tai rahoituksellisia haittoja aiheuttavat hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt kielletään kaikissa olosuhteissa riippumatta siitä, onko ne otettu käyttöön tekoälyjärjestelmien avulla tai muutoin. Tässä asetuksessa säädetyt manipuloivien ja hyväksikäyttävien käytäntöjen kiellot eivät saisi vaikuttaa laillisiin käytäntöihin sairaanhoidon alalla, kuten mielenterveyshäiriöiden psykologiseen hoitoon tai fyysiseen kuntoutumiseen, kun tällaiset käytännöt toteutetaan sovellettavan lainsäädännön ja sovellettavien lääketieteellisten standardien mukaisesti, esimerkiksi edellyttämällä asianomaisten henkilöiden tai heidän edustajiensa nimenomaista suostumusta. Sovellettavan lainsäädännön mukaisten, esimerkiksi mainonnan alalla toteutettavien yleisten ja oikeutettujen kaupallisten menettelyjen ei myöskään saisi itsessään katsoa olevan haitallisia manipuloivia tekoälyä hyödyntäviä käytäntöjä.
(29)
MI iespējotas manipulatīvas metodes var izmantot, lai pārliecinātu personas iesaistīties nevēlamā rīcībā vai lai maldinātu tās, vedinot pieņemt lēmumus tādā veidā, kas grauj un vājina to autonomiju, lēmumu pieņemšanu un brīvu izvēli. Tādu konkrētu MI sistēmu laišana tirgū, nodošana ekspluatācijā vai lietošana, kuru mērķis vai sekas ir cilvēka uzvedības būtiska iespaidošana, kā dēļ var rasties būtisks kaitējums, jo īpaši pietiekami būtiska nelabvēlīga ietekme uz fizisko un psiholoģisko veselību vai finanšu interesēm, ir īpaši bīstama un tāpēc būtu jāaizliedz. Šādas MI sistēmas izmanto zemapziņai adresētus elementus, piemēram, audio, attēlu vai video stimulus, kurus personas kā tādus nespēj uztvert, jo tie darbojas ārpus cilvēka uztveres, vai citus manipulatīvus vai maldinošus paņēmienus, kas grauj vai vājina personas autonomiju, lēmumu pieņemšanu vai brīvu izvēli tā, ka cilvēki neapzinās minētos paņēmienus vai – pat ja tos apzinās – viņi joprojām var tikt maldināti vai nespēj tos kontrolēt vai tiem pretoties. To varētu veicināt, piemēram, mašīnas–smadzeņu saskarnes vai virtuālā realitāte, jo tās ļauj vairāk kontrolēt to, kādi stimuli personām tiek piedāvāti, ciktāl tās var būtiski iespaidot personu uzvedību tā, ka tiek nodarīts būtisks kaitējums. Turklāt MI sistēmas var arī citādi izmantot kādas personas vai konkrētas personu grupas neaizsargātību to vecuma, invaliditātes Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvas (ES) 2019/882 (16) nozīmē vai konkrētas sociālas vai ekonomiskas situācijas dēļ, kas var padarīt minētās personas neaizsargātākas pret izmantošanu, piemēram, personas, kas dzīvo galējā nabadzībā, etniskās vai reliģiskās minoritātes. Šādas MI sistēmas var laist tirgū, nodot ekspluatācijā vai lietot ar mērķi vai sekām – būtiska personas uzvedības iespaidošana – un tā, ka tiek nodarīts vai var pamatoti uzskatīt, ka var tikt nodarīts būtisks kaitējums minētajai vai kādai citai personai vai personu grupām, tostarp kaitējums, kas var tikt uzkrāts laika gaitā, un tāpēc tās būtu jāaizliedz. Pieņemt, ka nodoms ir iespaidot uzvedību, var būt neiespējami, ja iespaidošana izriet no faktoriem, kas nav saistīti ar MI sistēmu un ir ārpus nodrošinātāja vai uzturētāja kontroles, proti, faktoriem, kurus pamatoti nevar paredzēt un kurus tādēļ MI sistēmas nodrošinātājs vai uzturētājs nevar mazināt. Jebkurā gadījumā nodrošinātājam vai uzturētājam nav noteikti jābūt nodomam radīt būtisku kaitējumu, ar noteikumu, ka šāds kaitējums izriet no manipulatīvas vai ekspluatatīvas MI iespējotas prakses. Šādas MI prakses aizliegumi papildina Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 2005/29/EK (17) ietvertos noteikumus, jo īpaši to, ka negodīga komercprakse, kas rada ekonomisku vai finansiālu kaitējumu patērētājiem, jebkuros apstākļos ir aizliegta neatkarīgi no tā, vai tā tiek īstenota ar MI sistēmām vai citādi. Šajā regulā noteiktajiem manipulatīvas un ekspluatatīvas prakses aizliegumiem nebūtu jāietekmē likumīga prakse medicīniskās aprūpes kontekstā, piemēram, garīgas slimības psiholoģiska ārstēšana vai fiziska rehabilitācija, ja minētā prakse tiek veikta saskaņā ar piemērojamiem tiesību aktiem un medicīniskajiem standartiem, piemēram, ar personu vai to juridisko pārstāvju nepārprotamu piekrišanu. Turklāt vispārpieņemta un leģitīma komercprakse, piemēram, reklāmas jomā, kas atbilst piemērojamiem tiesību aktiem, pati par sevi nebūtu jāuzskata par kaitīgu manipulatīvu MI iespējotu praksi.
(30)
Olisi kiellettävä biometriset luokittelujärjestelmät, jotka perustuvat luonnollisten henkilöiden biometrisiin tietoihin, kuten henkilön kasvokuva- tai sormenjälkitietoihin, joiden perusteella päätellään tai johdetaan henkilön poliittisia mielipiteitä, ammattiliiton jäsenyyttä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta, rotua, seksuaalista käyttäytymistä tai seksuaalista suuntautumista koskevia seikkoja. Tämä kielto ei saisi koskea sellaisten biometristen tietoaineistojen laillista merkitsemistä, suodattamista tai luokittelua, jotka on hankittu biometrisiä tietoja koskevan unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien hiusten tai silmien värin mukaan tapahtuva kuvien lajittelu, jota voidaan käyttää esimerkiksi lainvalvonnassa.
(30)
Būtu jāaizliedz biometriskās kategorizācijas sistēmas, kuru pamatā ir fizisku personu biometriskie dati, piemēram, personas seja vai pirkstu nospiedumi, lai atvedinātu vai izsecinātu personas politiskos uzskatus, dalību arodbiedrībās, reliģisko vai filozofisko pārliecību, rasi, dzimumdzīvi vai seksuālo orientāciju. Minētajam aizliegumam nebūtu jāattiecas uz tādu biometrisko datu kopu likumīgu marķēšanu, filtrēšanu vai kategorizēšanu, kas iegūtas saskaņā ar Savienības vai valsts tiesību aktiem attiecībā uz biometriskajiem datiem, piemēram, attēlu šķirošanu pēc matu krāsas vai acu krāsas, ko var izmantot, piemēram, tiesībaizsardzības jomā.
(31)
Tekoälyjärjestelmät, joiden avulla julkiset tai yksityiset toimijat toteuttavat luonnollisten henkilöiden sosiaalista pisteyttämistä, voivat johtaa syrjiviin tuloksiin ja tiettyjen ryhmien syrjäytymiseen. Ne voivat loukata oikeutta ihmisarvoon ja syrjimättömyyteen sekä tasa-arvon ja oikeussuojan arvoja. Tällaiset tekoälyjärjestelmät arvioivat tai luokittelevat luonnollisia henkilöitä tai henkilöryhmiä tiettyinä ajanjaksoina heidän sosiaaliseen käyttäytymiseensä useissa yhteyksissä liittyvien monien tietopisteiden perusteella tai heidän tunnettujen, pääteltyjen tai ennakoitujen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa tai luonteenpiirteidensä perusteella. Tällaisista tekoälyjärjestelmistä saadut sosiaaliset pisteet voivat johtaa luonnollisten henkilöiden tai kokonaisten henkilöryhmien haitalliseen tai epäedulliseen kohteluun sosiaalisissa yhteyksissä, jotka eivät liity siihen asiayhteyteen, jossa tiedot alun perin tuotettiin tai kerättiin, tai haitalliseen kohteluun, joka on suhteetonta tai perusteetonta heidän sosiaalisen käyttäytymisensä vakavuuteen nähden. Tekoälyjärjestelmät, jotka tuottavat tällaisia pisteytyskäytäntöjä, joita ei voida hyväksyä ja jotka johtavat tällaisiin haitallisiin tai epäedullisiin tuloksiin, olisi näin ollen kiellettävä. Tämä kielto ei saisi vaikuttaa luonnollisten henkilöiden lainmukaisiin arviointikäytäntöihin, joita toteutetaan erityistä tarkoitusta varten unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
(31)
MI sistēmas, ar ko publiski vai privāti dalībnieki nodrošina fizisko personu sociālo novērtēšanu, var radīt diskriminējošus iznākumus un dažu grupu atstumtību. Tās var pārkāpt tiesības uz cieņu un nediskriminēšanu un līdztiesības un tiesiskuma vērtības. Šādas MI sistēmas izvērtē vai klasificē fiziskas personas vai personu grupas noteiktā laikposmā, pamatojoties uz vairākiem datu punktiem, kas saistīti ar to sociālo uzvedību dažādos kontekstos vai zināmām, izsecinātām vai prognozētām personas vai personības īpašībām. Šādu MI sistēmu radītais sociālā novērtējuma rezultāts var izraisīt kaitējošu vai nelabvēlīgu attieksmi pret fiziskām personām vai veselām fizisku personu grupām sociālos kontekstos, kas nav saistīti ar to kontekstu, kurā dati tika sākotnēji ģenerēti vai savākti, vai kaitējošu attieksmi, kas nav pamatota vai samērīga ar personu sociālās uzvedības “smagumu”. Tāpēc MI sistēmas, kas ietver šādu nepieņemamu vērtēšanas praksi un rada šādus kaitīgus vai nelabvēlīgus rezultātus, būtu jāaizliedz. Minētajam aizliegumam nebūtu jāietekmē fizisku personu likumīga novērtēšanas prakse, ko īsteno konkrētā nolūkā saskaņā ar Savienības vai valsts tiesību aktiem.
(32)
Käyttämällä tekoälyjärjestelmiä luonnollisten henkilöiden reaaliaikaiseen biometriseen etätunnistukseen julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksessa puututaan erityisen pitkälle menevällä tavalla asianomaisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin, sillä tämä voi vaikuttaa suuren väestönosan yksityiselämään, synnyttää tunteen jatkuvasta valvonnasta ja estää välillisesti kokoontumisvapauden ja muiden perusoikeuksien käyttämisen. Luonnollisten henkilöiden biometriseen etätunnistukseen tarkoitettujen tekoälyjärjestelmien tekniset epätarkkuudet voivat johtaa vinoutuneisiin tuloksiin ja aiheuttaa syrjiviä vaikutuksia. Tällaiset mahdolliset vinoutuneet tulokset ja syrjivät vaikutukset ovat erityisen merkityksellisiä, kun ne liittyvät ikään, etniseen alkuperään, rotuun, sukupuoleen tai vammaisuuteen. Lisäksi tällaisten reaaliaikaisten järjestelmien käyttöön liittyvien vaikutusten välittömyys ja rajalliset mahdollisuudet lisätarkastuksiin tai korjauksiin lisäävät asianomaisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia riskejä lainvalvontatoimien yhteydessä tai asianomaisten henkilöiden, joihin lainvalvontatoimet vaikuttavat, oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia riskejä.
(32)
MI sistēmu lietošana fizisku personu reāllaika biometriskajai tālidentifikācijai publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos ir īpaši aizskarošu attiecībā uz konkrēto personu tiesībām un brīvībām, ciktāl tā var ietekmēt lielas sabiedrības daļas privāto dzīvi, izraisīt pastāvīgas novērošanas sajūtu un netieši atturēt no pulcēšanās brīvības un citu pamattiesību īstenošanas. Fizisku personu biometriskajai tālidentifikācijai paredzētu MI sistēmu tehniskās neprecizitātes var novest pie neobjektīviem rezultātiem un radīt diskriminējošas sekas. Šādi iespējami neobjektīvi rezultāti un diskriminējošas sekas ir īpaši saistīti ar vecumu, etnisko piederību, rasi, dzimumu vai invaliditāti. Turklāt tūlītējā ietekme un ierobežotas iespējas veikt turpmākas pārbaudes vai labojumus attiecībā uz šādu reāllaikā darbojošos sistēmu lietošanu rada pastiprinātu risku attiecīgo personu tiesībām un brīvībām tiesībaizsardzības darbību vai to ietekmes kontekstā.
(33)
Näiden järjestelmien käyttö lainvalvontatarkoituksiin olisi sen vuoksi kiellettävä lukuun ottamatta tyhjentävästi lueteltuja ja kapeasti määriteltyjä tilanteita, joissa käyttö on ehdottoman välttämätöntä sellaisen tärkeän yleisen edun saavuttamiseksi, jonka merkitys on riskejä suurempi. Näihin tilanteisiin kuuluvat tiettyjen rikosten uhrien, myös kadonneiden henkilöiden, etsintä; tietyt luonnollisten henkilöiden henkeen tai fyysiseen turvallisuuteen kohdistuvan uhat tai terrori-iskun uhat; sekä tämän asetuksen liitteessä lueteltujen rikosten tekijöiden tai tällaisista rikoksista epäiltyjen paikantaminen tai tunnistaminen, jos näistä rikoksista voi asianomaisessa jäsenvaltiossa seurata vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään neljä vuotta, sellaisina kuin ne on määritelty kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä. Tällainen kansallisen lainsäädännön mukaisen vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen vähimmäisaika auttaa osaltaan varmistamaan, että rikoksen olisi oltava riittävän vakava, jotta sillä voidaan tarvittaessa perustella reaaliaikaisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käyttö. Lisäksi tämän asetuksen liitteessä vahvistettu rikosten luettelo perustuu neuvoston puitepäätöksessä 2002/584/YOS (18) lueteltuihin 32 rikokseen ottaen huomioon, että jotkin niistä ovat käytännössä todennäköisesti merkityksellisempiä kuin toiset, koska reaaliaikaiseen biometriseen etätunnistukseen turvautuminen olisi oletettavasti hyvin vaihtelevassa määrin välttämätöntä ja oikeasuhteista, kun eri lueteltujen rikosten tekijöitä tai niistä epäiltyjä pyritään käytännössä paikantamaan tai tunnistamaan ja kun otetaan huomioon todennäköiset erot vahingon tai mahdollisten kielteisten seurausten vakavuudessa, todennäköisyydessä ja laajuudessa. Välitön uhka, joka kohdistuu luonnollisen henkilön henkeen tai fyysiseen turvallisuuteen, voi olla seurausta myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2557 (19) 2 artiklan 4 alakohdassa määritellyn elintärkeän infrastruktuurin vakavasta häiriöstä, kun tällaisen elintärkeän infrastruktuurin vahingoittuminen tai tuhoutuminen johtaisi henkilön henkeen tai fyysiseen turvallisuuteen kohdistuvaan välittömään uhkaan, myös väestölle tarkoitettujen perustarvikkeiden toimitukselle tai valtion ydintehtävien hoitamiselle aiheutuvan vakavan haitan kautta. Lisäksi tässä asetuksessa olisi säilytettävä lainvalvonta-, rajavalvonta-, maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisten kyky suorittaa henkilöllisyyden toteamistoimia kyseessä olevan henkilön läsnä ollessa unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä tällaisille tarkastuksille asetettujen edellytysten mukaisesti. Lainvalvonta-, rajavalvonta-, maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisten olisi erityisesti voitava käyttää tietojärjestelmiä unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti tunnistaakseen henkilön, joka henkilöllisyyden toteamisen yhteydessä joko kieltäytyy henkilöllisyyden toteamisesta tai ei pysty ilmoittamaan tai todistamaan henkilöllisyyttään, ilman että niiltä vaaditaan tässä asetuksessa ennakkoluvan saamista. Kyseessä voisi olla esimerkiksi rikokseen osallistunut henkilö, joka ei halua tai pysty onnettomuuden tai sairauden takia ilmoittamaan henkilöllisyyttään lainvalvontaviranomaisille.
(33)
Tāpēc minēto sistēmu izmantošana tiesībaizsardzības nolūkos būtu jāaizliedz, izņemot izsmeļoši uzskaitītas un šauri definētas situācijas, kurās sistēmu izmantošana ir absolūti nepieciešama tādu būtisku sabiedrības interešu īstenošanai, kuru nozīme atsver riskus. Minētās situācijas ietver konkrētu noziegumos cietušo, tostarp pazudušu personu, meklēšanu; konkrētus draudus fizisku personu dzīvībai vai fiziskajai drošībai vai teroristu uzbrukuma draudus; un šīs regulas pielikumā uzskaitīto noziedzīgo nodarījumu izdarītāju vai aizdomās turēto atrašanās vietas noteikšanu vai identificēšanu, ja par minētajiem noziedzīgajiem nodarījumiem attiecīgajā dalībvalstī saskaņā ar minētās dalībvalsts tiesību aktiem ir paredzēts brīvības atņemšanas sods vai ar brīvības atņemšanu saistīts drošības līdzeklis, kura maksimālais ilgums ir vismaz četri gadi. Šāda robežvērtība brīvības atņemšanas sodam vai ar brīvības atņemšanu saistītam drošības līdzeklim saskaņā ar valsts tiesību aktiem palīdz nodrošināt to, ka noziedzīgajam nodarījumam vajadzētu būt pietiekami smagam, lai potenciāli pamatotu reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas lietošanu. Turklāt noziedzīgo nodarījumu, kas paredzēti šīs regulas pielikumā, pamatā ir 32 Padomes Pamatlēmumā 2002/584/TI (18) uzskaitīti noziedzīgi nodarījumi, ņemot vērā, ka daži no minētajiem nodarījumiem praksē, iespējams, būs būtiskāki nekā citi, proti, paredzams, ka reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas lietošana varētu būt nepieciešama un samērīga ļoti atšķirīgā pakāpē atkarībā no praktiskajām darbībām dažādo uzskaitīto noziedzīgo nodarījumu izdarītāja vai aizdomās turētā atrašanās vietas noteikšanai vai identificēšanai, ņemot vērā iespējamās atšķirības kaitējuma smaguma, iespējamības un apmēra vai iespējamo negatīvo seku ziņā. Nenovēršamus draudus fizisku personu dzīvībai vai fiziskajai drošībai varētu radīt arī Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvas (ES) 2022/2557 (19) 2. panta 4. punktā definētās kritiskās infrastruktūras nopietni traucējumi, ja šādas kritiskās infrastruktūras traucējumu vai iznīcināšanas rezultātā nenovēršami tiktu apdraudēta personas dzīvība vai fiziskā drošība, tostarp, nopietni kaitējot pamatapgādes nodrošināšanai iedzīvotājiem vai valsts pamatfunkciju īstenošanai. Papildus tam šajā regulā būtu jāsaglabā tiesībaizsardzības, robežkontroles, imigrācijas vai patvēruma iestādēm iespēja attiecīgās personas klātbūtnē veikt identitātes pārbaudes saskaņā ar nosacījumiem, kas attiecībā uz šādām pārbaudēm paredzēti Savienības un valsts tiesību aktos. Jo īpaši tiesībaizsardzības, robežkontroles, imigrācijas vai patvēruma iestādēm vajadzētu būt iespējai lietot informācijas sistēmas saskaņā ar Savienības vai valsts tiesību aktiem, lai identificētu personas, kuras identitātes pārbaudes laikā vai nu atsakās tikt identificētas, vai nespēj norādīt vai apliecināt savu identitāti, un šajā regulā tām nebūtu jāparedz prasība saņemt iepriekšēju atļauju. Tā varētu būt, piemēram, noziedzīgā nodarījumā iesaistīta persona, kas nevēlas atklāt savu identitāti tiesībaizsardzības iestādēm vai to nespēj negadījuma vai medicīniska stāvokļa dēļ.
(34)
Sen varmistamiseksi, että näitä järjestelmiä käytetään vastuullisella ja oikeasuhteisella tavalla, on myös tärkeää vahvistaa, että kussakin näistä tyhjentävästi luetellusta ja suppeasti määritellystä tilanteesta olisi otettava huomioon tietyt tekijät, erityisesti pyynnön perusteena olevan tilanteen luonne ja käytön seuraukset kaikkien asianomaisten henkilöiden oikeuksille ja vapauksille sekä käyttöä koskevat suojatoimet ja ehdot. Lisäksi reaaliaikaisia biometrisiä etätunnistusjärjestelmiä olisi käytettävä julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksessa ainoastaan vahvistamaan kohteena olevan yksilön henkilöllisyys ja tämä käyttö olisi rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, kun otetaan huomioon tällaisen järjestelmän käytön kesto sekä maantieteellinen ja henkilötason laajuus ja erityisesti uhkia, uhreja tai rikoksentekijää koskevat todisteet tai tiedossa olevat seikat. Reaaliaikaisen biometrisen etätunnistusjärjestelmän käyttö julkisissa tiloissa olisi sallittava vain, jos lainvalvontaviranomainen on saattanut päätökseen perusoikeuksia koskevan vaikutustenarvioinnin ja, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, rekisteröinyt järjestelmän tietokantaan tämän asetuksen mukaisesti. Henkilöitä koskevan viitetietokannan olisi oltava kuhunkin käyttötapaukseen sopiva kussakin edellä mainitussa tapauksessa.
(34)
Lai nodrošinātu, ka minētās sistēmas tiek lietotas atbildīgi un samērīgi, ir svarīgi arī noteikt, ka katrā no izsmeļoši uzskaitītajām un šauri definētajām situācijām būtu jāņem vērā daži elementi, it īpaši situācijas raksturs, kurš pamato sistēmas lietošanu, lietošanas ietekme uz visu attiecīgo personu tiesībām un brīvībām, un saistībā ar lietošanu paredzētie aizsardzības pasākumi un nosacījumi. Turklāt reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu lietošana publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos būtu jāizvērš tikai, lai apstiprinātu konkrētas personas identitāti, un tai būtu jānotiek tikai tiktāl, cik tas ir absolūti nepieciešams laikposma, kā arī ģeogrāfiskā un personiskā tvēruma ziņā, jo īpaši, ņemot vērā pierādījumus vai norādes par draudiem, cietušajiem vai nodarījuma izdarītāju. Reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu lietošana publiski piekļūstamās vietās būtu jāatļauj vienīgi tad, ja attiecīgā tiesībaizsardzības iestāde ir pabeigusi novērtējumu par ietekmi uz pamattiesībām un, ja vien šajā regulā nav paredzēts citādi, ir reģistrējusi sistēmu datubāzē, kā noteikts šajā regulā. Personu atsauces datubāzei vajadzētu būt piemērotai katram lietošanas gadījumam katrā no iepriekš minētajām situācijām.
(35)
Jokaisen reaaliaikaisen biometrisen etätunnistusjärjestelmän käytön julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksessa olisi edellytettävä nimenomaista ja erityistä lupaa jäsenvaltion oikeusviranomaiselta tai riippumattomalta hallintoviranomaiselta, jonka päätös on sitova. Tällainen lupa olisi periaatteessa saatava ennen kuin tekoälyjärjestelmää käytetään henkilön tai henkilöiden tunnistamiseksi. Poikkeuksia tähän sääntöön olisi sallittava asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa eli tilanteissa, joissa kyseisten järjestelmien käyttötarve on sellainen, että luvan saaminen ennen tekoälyjärjestelmän käytön aloittamista on tosiasiallisesti ja objektiivisesti mahdotonta. Tällaisissa kiireellisissä tilanteissa tekoälyjärjestelmän käyttö olisi rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, ja siihen olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia ja ehtoja, jotka määritellään kansallisessa lainsäädännössä ja jotka lainvalvontaviranomainen itse määrittää kunkin yksittäisen kiireellisen käyttötapauksen yhteydessä. Lisäksi lainvalvontaviranomaisen olisi näissä tilanteissa pyydettävä tällaista lupaa ja esitettävä samalla ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 24 tunnin kuluessa syyt siihen, miksi se ei ole voinut pyytää lupaa aikaisemmin. Jos lupa evätään, siihen liittyvien reaaliaikaisten biometristen tunnistusjärjestelmien käyttö olisi lopetettava välittömästi ja kaikki tällaiseen käyttöön liittyvät tiedot olisi poistettava. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi syöttötiedot, jotka tekoälyjärjestelmä on sen käytön aikana hankkinut suoraan, sekä kyseiseen lupaan liittyvän käytön tulokset ja tuotokset. Siihen ei pitäisi sisällyttää tietoja, jotka on hankittu laillisesti jonkin muun unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Missään tapauksessa päätöstä, jolla on henkilöön kohdistuvia kielteisiä oikeusvaikutuksia, ei saisi tehdä pelkästään biometrisen etätunnistusjärjestelmän tuotosten perusteella.
(35)
Katram reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas lietošanas gadījumam publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos vajadzētu saņemt skaidru un konkrētu atļauju no tiesu iestādes vai dalībvalsts neatkarīgas administratīvās iestādes, kuras lēmums ir saistošs. Šāda atļauja principā būtu jāsaņem pirms MI sistēmas lietošanas personas vai personu identificēšanai. Izņēmumi no minētā noteikuma būtu pieļaujami pienācīgi pamatotās situācijās steidzamu iemeslu dēļ, proti, situācijās, kurās nepieciešamība lietot attiecīgās sistēmas padara atļaujas iegūšanu pirms MI sistēmas lietošanas sākšanas faktiski un objektīvi neiespējamu. Šādās steidzamās situācijās MI sistēmas lietošanai būtu jāaprobežojas ar absolūti nepieciešamo minimumu un uz to būtu jāattiecina pienācīgi aizsardzības pasākumi un nosacījumi, kā to nosaka valsts tiesību akti un katra atsevišķa steidzamas lietošanas gadījuma kontekstā precizē pati tiesībaizsardzības iestāde. Turklāt tiesībaizsardzības iestādei šādās situācijās bez liekas kavēšanās un ne vēlāk kā 24 stundu laikā būtu jāpieprasa šāda atļauja, vienlaikus norādot iemeslus, kāpēc tā nav varējusi to pieprasīt agrāk. Ja šāda atļauja tiek noraidīta, būtu nekavējoties jāpārtrauc lietot reāllaika biometriskās identifikācijas sistēmas, kas saistītas ar minēto atļauju, un visi dati, kas saistīti ar šādu lietošanu, būtu jāatmet un jādzēš. Šādi dati ietver ievades datus, ko MI sistēma tieši ieguvusi šādas sistēmas lietošanas gaitā, kā arī ar minēto atļauju saistītās lietošanas rezultātus un iznākumus. Tam nebūtu jāiekļauj ievades dati, kas likumīgi iegūti saskaņā ar citiem Savienības vai valsts tiesību aktiem. Jebkurā gadījumā neviens lēmums, kas personai rada nelabvēlīgas tiesiskas sekas, nebūtu jāpieņem, balstoties vienīgi uz biometriskās tālidentifikācijas sistēmas iznākumu.
(36)
Jotta asianomainen markkinavalvontaviranomainen ja kansallinen tietosuojaviranomainen voisivat hoitaa tehtävänsä tässä asetuksessa ja kansallisissa säännöissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, niille olisi ilmoitettava aina, kun reaaliaikaista biometristä tunnistusjärjestelmää käytetään. Ilmoituksia saaneiden markkinavalvontaviranomaisten ja kansallisten tietosuojaviranomaisten olisi toimitettava komissiolle vuosittain kertomus reaaliaikaisten biometristen tunnistusjärjestelmien käytöstä.
(36)
Lai attiecīgā tirgus uzraudzības iestāde un valstu datu aizsardzības iestāde varētu pildīt savus uzdevumus saskaņā ar šajā regulā un valsts noteikumos paredzētajām prasībām, tās būtu jāinformē par katru reāllaika biometriskās identifikācijas sistēmas lietošanas gadījumu. Valstu tirgus uzraudzības iestādēm un valsts datu aizsardzības iestādēm, kuras ir informētas, būtu jāiesniedz Komisijai gada ziņojums par reāllaika biometriskās identifikācijas sistēmu lietošanu.
(37)
Osana tässä asetuksessa vahvistettuja kattavia puitteita on myös aiheellista säätää, että tällaisen tämän asetuksen mukaisen käytön olisi oltava mahdollista jäsenvaltion alueella vain jos ja siltä osin kuin kyseinen jäsenvaltio on kansallisen lainsäädäntönsä yksityiskohtaisissa säännöissä nimenomaisesti päättänyt säätää mahdollisuudesta sallia tällainen käyttö. Näin ollen jäsenvaltiot voivat tämän asetuksen nojalla olla säätämättä tällaisesta mahdollisuudesta lainkaan tai säätää tällaisesta mahdollisuudesta vain joidenkin tässä asetuksessa yksilöityjen tavoitteiden osalta, joilla sallittu käyttö voidaan perustella. Tällaisista kansallisista säännöistä olisi ilmoitettava komissiolle 30 päivän kuluessa niiden hyväksymisestä.
(37)
Turklāt šīs regulas izveidotajā izsmeļošajā regulējumā ir lietderīgi noteikt, ka minētajai lietošanai dalībvalsts teritorijā saskaņā ar šo regulu vajadzētu būt iespējamai tikai, ja un ciktāl attiecīgā dalībvalsts ir nolēmusi savos sīki izstrādātajos valsts tiesību aktu noteikumos skaidri paredzēt iespēju atļaut šādu lietošanu. Tādējādi šī regula dalībvalstīm ļauj neparedzēt šādu iespēju nemaz vai paredzēt to tikai attiecībā uz dažiem mērķiem, ar kuriem var pamatot šajā regulā noteikto atļauto lietošanu. Šādi valsts noteikumi būtu jāpaziņo Komisijai 30 dienu laikā pēc to pieņemšanas.
(38)
Tekoälyjärjestelmien käyttö luonnollisten henkilöiden reaaliaikaiseen biometriseen etätunnistukseen julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksessa edellyttää välttämättä biometristen tietojen käsittelyä. Tämän asetuksen sääntöjä, joissa kielletään tietyin poikkeuksin tällainen käyttö ja jotka perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklaan, olisi sovellettava erityissäännöksinä (lex specialis) suhteessa direktiivin (EU) 2016/680 10 artiklaan sisältyviin biometristen tietojen käsittelyä koskeviin sääntöihin, eli niillä säännellään kattavasti tällaista käyttöä ja siihen liittyvien biometristen tietojen käsittelyä. Sen vuoksi tällaisen käytön ja käsittelyn olisi oltava mahdollista ainoastaan siinä määrin kuin se on yhteensopivaa tässä asetuksessa vahvistetun kehyksen kanssa, eikä toimivaltaisten viranomaisten pitäisi kyseisen kehyksen ulkopuolella lainvalvontatarkoituksessa toimiessaan voida käyttää tällaisia järjestelmiä ja käsitellä niiden yhteydessä tällaisia tietoja direktiivin (EU) 2016/680 10 artiklassa luetelluin perustein. Tässä yhteydessä tämän asetuksen tarkoituksena ei ole muodostaa oikeusperustaa direktiivin (EU) 2016/680 8 artiklan mukaiselle henkilötietojen käsittelylle. Reaaliaikaisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käyttöä julkisissa tiloissa muihin tarkoituksiin kuin lainvalvontaan, myös toimivaltaisten viranomaisten toimesta, ei kuitenkaan pitäisi sisällyttää tässä asetuksessa vahvistettuun erityiskehykseen, joka koskee tällaista käyttöä lainvalvontatarkoituksessa. Tällaisen muussa kuin lainvalvontatarkoituksessa tapahtuvan käytön ei sen vuoksi pitäisi edellyttää tämän asetuksen mukaista lupaa eikä sen täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisen lainsäädännön yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamista.
(38)
MI sistēmu lietošana fizisku personu reāllaika biometriskajai tālidentifikācijai publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos neizbēgami ietver biometrisko datu apstrādi. Šīs regulas noteikumi, kas aizliedz (ar dažiem izņēmumiem) šādu lietošanu un pamatojas uz LESD 16. pantu, būtu jāpiemēro kā lex specialis attiecībā uz Direktīvas (ES) 2016/680 10. panta noteikumiem par biometrisko datu apstrādi, tādējādi izsmeļoši regulējot šādu lietošanu un ar to saistīto biometrisko datu apstrādi. Tāpēc šādai lietošanai un datu apstrādei vajadzētu būt iespējamai tikai, ciktāl tā ir saderīga ar šajā regulā noteikto satvaru, bez darbības jomas ārpus minētā satvara, kurā kompetentās iestādes, rīkojoties tiesībaizsardzības nolūkā, varētu lietot šādas sistēmas un apstrādāt šādus datus saistībā ar tām, pamatojoties uz Direktīvas (ES) 2016/680 10. pantā uzskaitītajiem iemesliem. Minētajā kontekstā šī regula nav paredzēta juridiskā pamata nodrošināšanai Direktīvas (ES) 2016/680 8. pantā noteiktajai personas datu apstrādei. Tomēr reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu lietošana publiski piekļūstamās vietās nolūkos, kas nav tiesībaizsardzība, tostarp no kompetento iestāžu puses, nebūtu jāiekļauj šajā regulā noteiktajā konkrētajā regulējumā attiecībā uz šādu lietošanu tiesībaizsardzības nolūkos. Tāpēc šajā regulā noteiktā prasība saņemt atļauju un piemērojamie sīki izstrādātie valsts tiesību aktu noteikumi, kas minēto atļauju var ieviest, nebūtu jāattiecina uz šādu lietošanu nolūkos, kas nav tiesībaizsardzība.
(39)
Kaikessa biometristen tietojen ja muiden henkilötietojen käsittelyssä, joka liittyy tekoälyjärjestelmien käyttöön biometriseen tunnistamiseen muussa yhteydessä kuin tässä asetuksessa säännellyssä reaaliaikaisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käytössä julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksessa olisi edelleen noudatettava kaikkia direktiivin (EU) 2016/680 10 artiklasta johtuvia vaatimuksia. Muita tarkoituksia kuin lainvalvontaa varten asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) 2018/1725 10 artiklan 1 kohdassa kielletään biometristen tietojen käsittely joitakin kyseisissä artikloissa säädettyjä rajoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa kansalliset tietosuojaviranomaiset ovat jo kieltäneet biometrisen etätunnistuksen käytön muihin tarkoituksiin kuin lainvalvontatarkoituksiin.
(39)
Biometrisko datu un citu personas datu apstrādei saistībā ar MI sistēmu lietošanu biometriskajai identifikācijai, kas nav saistīta ar reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu lietošanu publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos, kā to reglamentē šī regula, arī turpmāk būtu jāatbilst visām prasībām, kas izriet no Direktīvas (ES) 2016/680 10. panta. Nolūkos, kas nav tiesībaizsardzība, Regulas (ES) 2016/679 9. panta 1. punkts un Regulas (ES) 2018/1725 10. panta 1. punkts aizliedz biometrisko datu apstrādi, ievērojot minētajos pantos paredzētos ierobežotos izņēmumus. Piemērojot Regulas (ES) 2016/679 9. panta 1. punktu, uz biometriskās tālidentifikācijas lietošanu nolūkos, kas nav tiesībaizsardzība, jau attiecās valsts datu aizsardzības iestāžu lēmumi par aizliegšanu.
(40)
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 6 a artiklan mukaisesti Irlantia eivät sido tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdassa vahvistetut säännöt, siltä osin kuin ne koskevat biometristen luokittelujärjestelmien käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa vahvistetut säännöt, siltä osin kuin ne koskevat tekoälyjärjestelmien käyttöä, johon kyseisiä säännöksiä sovelletaan sekä 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa, 5 artiklan 2–6 kohdassa ja 26 artiklan 10 kohdassa vahvistetut säännöt, jotka on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan perusteella ja jotka koskevat jäsenvaltioiden suorittamaa henkilötietojen käsittelyä näiden toteuttaessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston 4 tai 5 luvun soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, siinä tapauksessa, että Irlantia eivät sido rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön tai poliisiyhteistyön muotoa koskevat säännöt, jotka edellyttävät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan perusteella vahvistettujen säännösten noudattamista.
(40)
Saskaņā ar 6.a pantu LES un LESD pievienotajā Protokolā Nr. 21 par Apvienotās Karalistes un Īrijas nostāju saistībā ar brīvības, drošības un tiesiskuma telpu Īrijai nav saistoši noteikumi, kas paredzēti šīs regulas 5. panta 1. punkta pirmās daļas g) apakšpunktā, ciktāl to piemēro biometriskās kategorizācijas sistēmu lietošanai saistībā ar darbībām policijas un tiesu iestāžu sadarbībā krimināllietās, 5. panta 1. punkta pirmās daļas d) apakšpunktā, ciktāl tos piemēro MI sistēmu lietošanai, uz ko minētais noteikums attiecas, 5. panta 1. punkta pirmās daļas h) apakšpunktā, 5. panta 2. līdz 6. punktā un 26. panta 10. punktā un kas pieņemti, pamatojoties uz Līguma par Eiropas Savienības darbību 16. pantu, un skar personas datu apstrādi dalībvalstīs, veicot darbības, uz ko attiecas LESD Trešās daļas V sadaļas 4. vai 5. nodaļas darbības joma, ja Īrijai nav saistoši noteikumi, ar ko reglamentē veidus tiesu iestāžu sadarbībai krimināllietās vai policijas sadarbības veidus, sakarā ar kuriem ir jāievēro noteikumi, kas paredzēti, pamatojoties uz LESD 16. pantu.
(41)
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 2 ja 2 a artiklan mukaisesti tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdassa vahvistetut säännöt, siltä osin kuin ne koskevat biometristen luokittelujärjestelmien käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa vahvistetut säännöt, siltä osin kuin ne koskevat tekoälyjärjestelmien käyttöä, johon kyseisiä säännöksiä sovelletaan sekä 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa, 5 artiklan 2–6 kohdassa ja 26 artiklan 10 kohdassa vahvistetut säännöt, jotka on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan perusteella ja jotka koskevat jäsenvaltioiden suorittamaa henkilötietojen käsittelyä näiden toteuttaessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston 4 tai 5 luvun soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, eivät sido Tanskaa eikä niitä sovelleta Tanskaan.
(41)
Saskaņā ar 2. un 2.a pantu LES un LESD pievienotajā Protokolā Nr. 22 par Dānijas nostāju Dānijai nav saistoši un nav jāpiemēro noteikumi, kas paredzēti šīs regulas 5. panta 1. punkta pirmās daļas g) apakšpunktā, ciktāl to piemēro biometriskās kategorizācijas sistēmu lietošanai saistībā ar darbībām policijas un tiesu iestāžu sadarbībā krimināllietās, 5. panta 1. punkta pirmās daļas d) apakšpunktā, ciktāl tos piemēro MI sistēmu lietošanai, uz ko minētais noteikums attiecas, 5. panta 1. punkta pirmās daļas h) apakšpunktā, 2. līdz 6. punktā un 26. panta 10. punktā un kas pieņemti, pamatojoties uz Līguma par Eiropas Savienības darbību 16. pantu, un skar personas datu apstrādi dalībvalstīs, veicot darbības, uz ko attiecas LESD Trešās daļas V sadaļas 4. vai 5. nodaļas darbības joma.
(42)
Syyttömyysolettaman mukaisesti unionissa olevia luonnollisia henkilöitä olisi aina arvioitava heidän tosiasiallisen käyttäytymisensä perusteella. Luonnollisia henkilöitä ei pitäisi koskaan arvioida tekoälyn ennustaman käyttäytymisen perusteella, kun tämän ennusteen pohjana on pelkästään kyseisten henkilöiden profilointi, persoonallisuuspiirteet tai persoonallisuusominaisuudet, kuten kansallisuus, syntymäpaikka, asuinpaikka, lasten lukumäärä, velkataso tai autotyyppi, ilman, että on perusteltua syytä epäillä kyseisen henkilön osallistuvan rikolliseen toimintaan objektiivisten todennettavissa olevien tosiseikkojen perusteella, ja ilman ihmisen tekemää arviointia niistä. Sen vuoksi olisi kiellettävä luonnollisia henkilöitä koskevat riskinarvioinnit, joiden tarkoituksena on arvioida, miten todennäköisesti he tekevät rikoksia, tai ennakoida todellisen tai mahdollisen rikoksen tapahtumista yksinomaan kyseisten henkilöiden profiloinnin tai persoonallisuuspiirteiden ja persoonallisuusominaisuuksien arvioinnin perusteella. Kielto ei missään tapauksessa koske riskianalytiikkaa, joka ei perustu yksilöiden profilointiin tai yksilöiden persoonallisuuspiirteisiin ja persoonallisuusominaisuuksiin, kuten tekoälyjärjestelmiä, joissa käytetään riskianalytiikkaa yritysten talouspetosten todennäköisyyden arvioimiseksi epäilyttävien liiketoimien perusteella, tai riskianalytiikkavälineitä, joilla tulliviranomaiset voivat ennustaa, kuinka todennäköisesti tietyissä paikoissa esiintyy huumausaineita tai laittomia tavaroita, esimerkiksi tunnettujen salakuljetusreittien perusteella.
(42)
Saskaņā ar nevainīguma prezumpciju fiziskas personas Savienībā vienmēr būtu jāvērtē pēc to faktiskās uzvedības. Fiziskas personas nekad nevajadzētu vērtēt pēc MI prognozētas uzvedības, pamatojoties tikai uz to profilēšanu, personiskajām īpašībām vai rakstura iezīmēm, piemēram, valstspiederību, dzimšanas vietu, dzīvesvietu, bērnu skaitu, parāda līmeni vai automobiļa veidu, ja, balstoties uz objektīviem pārbaudāmiem faktiem, nav pamatotu aizdomu par personas iesaistīšanos noziedzīgā darbībā un ja nav cilvēka veikta novērtējuma par to. Tāpēc būtu jāaizliedz riska novērtējumi, ko veic attiecībā uz fiziskām personām, lai novērtētu to nodarījuma izdarīšanas risku vai lai prognozētu faktiska vai iespējama noziedzīga nodarījuma notikšanu, pamatojoties tikai uz personu profilēšanu vai novērtējot to personiskās īpašības un rakstura iezīmes. Jebkurā gadījumā minētais aizliegums neattiecas uz riska analīzi, kas nav balstīta uz personu profilēšanu vai to personiskajām īpašībām un rakstura iezīmēm, piemēram, MI sistēmām, kas izmanto riska analīzi, lai novērtētu uzņēmumu īstenotas finanšu krāpšanas iespējamību, pamatojoties uz aizdomīgiem darījumiem, vai riska analīzes rīkus, lai prognozētu iespējamību, ka muitas dienesti, piemēram, pamatojoties uz zināmiem tirdzniecības maršrutiem, nosaka narkotiku vai nelikumīgu preču atrašanās vietu.
(43)
Sellaisten tekoälyjärjestelmien markkinoille saattaminen, kyseiseen erityiseen tarkoitukseen käyttöönotto tai käyttö, jotka luovat kasvojentunnistustietokantoja tai laajentavat niitä haravoimalla kasvokuvia kohdentamattomasti internetistä tai valvontakamerakuvista, olisi kiellettävä, koska tämä käytäntö lisää tunnetta joukkovalvonnasta ja voi johtaa perusoikeuksien, myös yksityisyyden suojaa koskevan oikeuden, räikeisiin loukkauksiin.
(43)
Tādu MI sistēmu laišana tirgū, nodošana ekspluatācijā minētajam konkrētajam mērķim vai lietošana, kuras izveido vai paplašina sejas atpazīšanas datubāzes, nemērķorientēti rasmojot sejas attēlus no interneta vai videonovērošanas sistēmu video, būtu jāaizliedz, jo minētā prakse pastiprina masveida novērošanas sajūtu un var izraisīt rupjus pamattiesību, tostarp tiesību uz privātumu, pārkāpumus.
(44)
Sellaisten tekoälyjärjestelmien tieteellinen perusta, joilla pyritään havaitsemaan tai päättelemään tunteita, herättää vakavia huolenaiheita erityisesti siksi, että tunteita ilmaistaan huomattavan erilaisin tavoin eri kulttuureissa ja eri tilanteissa; huomattavaa vaihtelua voi esiintyä jopa saman yksilön tunteiden ilmaisussa. Tällaisten järjestelmien keskeisiä puutteita ovat heikko luotettavuus, tarkkuuden puute ja heikko yleistettävyys. Sen vuoksi tekoälyjärjestelmät, jotka havaitsevat tai päättelevät luonnollisten henkilöiden tunteita tai aikomuksia heidän biometristen tietojensa perusteella, voivat tuottaa syrjiviä tuloksia ja loukata asianomaisten henkilöiden oikeuksia ja vapauksia. Kun otetaan huomioon vallan epätasapaino työelämässä tai koulutuksen alalla sekä näiden järjestelmien yksityisyyttä loukkaava luonne, tällaiset järjestelmät voivat johtaa tiettyjen luonnollisten henkilöiden tai kokonaisten henkilöryhmien haitalliseen tai epäedulliseen kohteluun. Sen vuoksi sellaisten tekoälyjärjestelmien markkinoille saattaminen, käyttöönotto tai käyttö, jotka on tarkoitettu yksilöiden emotionaalisen tilan havaitsemiseen työpaikalla ja oppilaitoksissa, olisi kiellettävä. Kielto ei saisi koskea tekoälyjärjestelmiä, jotka saatetaan markkinoille yksinomaan lääketieteellisistä tai turvallisuussyistä, kuten hoitotarkoituksiin käytettäviä järjestelmiä.
(44)
Ir nopietnas bažas par tādu MI sistēmu zinātnisko pamatojumu, kuru mērķis ir identificēt vai izsecināt emocijas, jo īpaši tāpēc, ka emociju izpausmes dažādās kultūrās un situācijās un pat vienas personas gadījumā ievērojami atšķiras. Šādu sistēmu galvenie trūkumi ir ierobežotā uzticamība, specifiskuma trūkums un ierobežotā vispārināmība. Tāpēc MI sistēmas, kas identificē vai izsecina fizisku personu emocijas vai nodomus, pamatojoties uz to biometriskajiem datiem, var radīt diskriminējošus rezultātus un var aizskart attiecīgo personu tiesības un brīvības. Ņemot vērā nevienlīdzīgo spēku samēru darba vai izglītības jomā un to, ka šīs sistēmas pēc būtības ir aizskarošas, šādas sistēmas varētu izraisīt kaitējošu vai nelabvēlīgu attieksmi pret konkrētām fiziskām personām vai to grupām. Tāpēc būtu jāaizliedz tādu MI sistēmu laišana tirgū, nodošana ekspluatācijā vai lietošana, kuras paredzēts lietot, lai noteiktu personu emocionālo stāvokli situācijās, kas saistītas ar darba vietu un izglītību. Minētajam aizliegumam nebūtu jāattiecas uz MI sistēmām, kas laistas tirgū tikai un vienīgi medicīnisku vai drošības iemeslu dēļ, piemēram, uz sistēmām, kas paredzētas lietošanai terapeitiskos nolūkos.
(45)
Tämä asetus ei saisi vaikuttaa käytäntöihin, jotka on kielletty unionin oikeudessa, kuten tietosuojaa, syrjimättömyyttä, kuluttajansuojaa ja kilpailua koskevassa lainsäädännössä.
(45)
Šai regulai nevajadzētu ietekmēt praksi, kas ir aizliegta ar Savienības tiesību aktiem, tostarp tiesību aktiem datu aizsardzības, diskriminācijas novēršanas, patērētāju tiesību aizsardzības un konkurences jomā.
(46)
Suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä olisi saatettava unionin markkinoille, otettava käyttöön tai käytettävä vain, jos ne täyttävät tietyt pakolliset vaatimukset. Näillä vaatimuksilla olisi varmistettava, että suuririskiset tekoälyjärjestelmät, jotka ovat saatavilla unionissa tai joiden tuloksia muutoin käytetään unionissa, eivät aiheuta kohtuuttomia riskejä unionin tärkeille julkisille eduille, sellaisina kuin ne on tunnustettu ja suojattu unionin oikeudessa. Uuden lainsäädäntökehyksen perusteella, kuten komission tiedonannossa ”Sininen opas – EU:n tuotesääntöjen täytäntöönpano-opas 2022” (20) selvennetään, yleissääntönä on, että useampaa kuin yhtä unionin yhdenmukaistamislainsäädännön säädöstä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2017/745 (21) ja (EU) 2017/746 (22) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/42/EY (23), voidaan soveltaa yhteen tuotteeseen, koska saataville asettaminen tai käyttöönotto voidaan sallia vain, jos tuote on kaiken sovellettavan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukainen. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi sekä tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden ja kustannusten välttämiseksi sellaisen tuotteen, joka sisältää yhden tai useamman suuririskisen tekoälyjärjestelmän, johon sovelletaan tämän asetuksen ja tämän asetuksen liitteessä luetellun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimuksia, tarjoajien olisi oltava joustavia niiden operatiivisten päätösten osalta, joilla varmistetaan parhaalla mahdollisella tavalla yhden tai useamman tekoälyjärjestelmän sisältävän tuotteen vaatimustenmukaisuus kaikkien unionin yhdenmukaistamislainsäädännön säännösten kanssa. Suuririskisiksi määritellyt tekoälyjärjestelmät olisi rajattava järjestelmiin, joilla on merkittävä haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin unionissa, ja tällaisella rajauksella olisi minimoitava mahdolliset kansainvälisen kaupan rajoitukset.
(46)
Augsta riska MI sistēmas būtu jālaiž Savienības tirgū, jānodod ekspluatācijā vai jālieto tikai tad, ja tās atbilst konkrētām obligātām prasībām. Minētajām prasībām būtu jānodrošina, ka augsta riska MI sistēmas, kuras pieejamas Savienībā vai kuru iznākumus citādā veidā izmanto Savienībā, nerada nepieņemamus riskus svarīgām Savienības sabiedrības interesēm, kas ir atzītas un aizsargātas Savienības tiesību aktos. Pamatojoties uz jauno tiesisko regulējumu, kas precizēts Komisijas paziņojumā ““Zilā rokasgrāmata” par ES produktu noteikumu īstenošanu 2022. gadā” (20), vispārējais noteikums ir tāds, ka vairāk nekā vienu Savienības saskaņošanas tiesību aktu, piemēram, Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES) 2017/745 (21) un (ES) 2017/746 (22) vai Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu 2006/42/EK (23), var piemērot vienam produktam, jo darīt pieejamu vai nodot ekspluatācijā to var tikai tad, ja produkts atbilst visiem piemērojamiem Savienības saskaņošanas tiesību aktiem. Lai nodrošinātu konsekvenci un izvairītos no nevajadzīga administratīvā sloga vai izmaksām, tāda produkta nodrošinātājiem, kas ietver vienu vai vairākas augsta riska MI sistēmas, uz kurām attiecas šīs regulas vai šīs regulas pielikumā uzskaitīto Savienības saskaņošanas tiesību aktu prasības, vajadzētu būt elastīgiem attiecībā uz operatīviem lēmumiem par to, kā optimāli nodrošināt produkta, kas ietver vienu vai vairākas MI sistēmas, atbilstību visām piemērojamām Savienības saskaņošanas tiesību aktu prasībām. Kā augsta riska sistēmas būtu jāidentificē tikai tās MI sistēmas, kurām ir ievērojama kaitējoša ietekme uz personu veselību, drošību un pamattiesībām Savienībā, un šādam ierobežojumam būtu jāsamazina jebkādu iespējamu starptautiskās tirdzniecības ierobežojumu rašanos.
(47)
Tekoälyjärjestelmät voivat vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen erityisesti silloin, kun tällaiset järjestelmät toimivat tuotteiden turvakomponentteina. Unionin yhdenmukaistamislainsäädännön tavoitteena on helpottaa tuotteiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla ja varmistaa, että markkinoille pääsee ainoastaan turvallisia ja muuten vaatimustenmukaisia tuotteita, ja näiden tavoitteiden mukaisesti on tärkeää, että turvallisuusriskejä, joita tuotteesta kokonaisuudessaan voi aiheutua sen digitaalisten komponenttien, kuten tekoälyjärjestelmien, vuoksi, ehkäistään ja vähennetään asianmukaisesti. Esimerkiksi yhä autonomisempien robottien olisi voitava toimia ja suorittaa tehtävänsä turvallisesti monimutkaisissa ympäristöissä, olipa kyse sitten valmistuksesta tai henkilökohtaisesta avusta ja huolenpidosta. Samoin terveydenhuoltoalalla, jossa panokset ovat elämän ja terveyden kannalta erityisen suuret, yhä kehittyneempien diagnostiikkajärjestelmien ja ihmisten päätöksiä tukevien järjestelmien olisi oltava luotettavia ja tarkkoja.
(47)
MI sistēmas varētu negatīvi ietekmēt personu veselību un drošību, jo īpaši, ja šādas sistēmas darbojas kā produktu drošības sastāvdaļas. Saskaņā ar Savienības saskaņošanas tiesību aktu mērķiem veicināt produktu brīvu apriti iekšējā tirgū un gādāt, ka tirgū nonāk tikai droši un cita veida prasībām atbilstoši produkti, ir svarīgi pienācīgi novērst un mazināt drošības riskus, kurus var radīt produkts kopumā tā digitālo sastāvdaļu, arī MI sistēmu, dēļ. Piemēram, arvien autonomākiem robotiem gan ražošanas, gan personīgās palīdzības un aprūpes kontekstā vajadzētu spēt droši darboties un veikt savas funkcijas sarežģītās vidēs. Tāpat veselības aprūpes nozarē, kur runa ir par veselību un dzīvību, arvien sarežģītākām diagnostikas sistēmām un cilvēka lēmumus atbalstošām sistēmām vajadzētu būt uzticamām un pareizām.
(48)
Tekoälyjärjestelmästä perusoikeuskirjassa suojatuille perusoikeuksille aiheutuvan haitallisen vaikutuksen laajuus on erityisen merkityksellinen, kun tekoälyjärjestelmä luokitellaan suuririskiseksi. Näitä oikeuksia ovat muun muassa oikeus ihmisarvoon, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen, henkilötietojen suoja, sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, oikeus syrjimättömyyteen, oikeus koulutukseen, kuluttajansuoja, työntekijöiden oikeudet, vammaisten oikeudet, sukupuolten tasa-arvo, teollis- ja tekijänoikeudet, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen, oikeus puolustukseen ja syyttömyysolettama sekä oikeus hyvään hallintoon. Näiden oikeuksien lisäksi on tärkeää korostaa, että lapsilla on erityisiä oikeuksia, jotka on vahvistettu perusoikeuskirjan 24 artiklassa ja Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksessa, jota on täydennetty digitaalisen ympäristön osalta lapsen oikeuksien yleissopimuksen yleisessä huomautuksessa nro 25, ja joissa molemmissa edellytetään lasten haavoittuvuuden huomioon ottamista ja lasten hyvinvoinnin kannalta välttämättömän suojelun ja huolenpidon tarjoamista. Perusoikeuskirjaan kirjattu ja unionin politiikoissa täytäntöönpantu perusoikeus korkeaan ympäristönsuojelun tasoon olisi myös otettava huomioon arvioitaessa tekoälyjärjestelmästä mahdollisesti aiheutuvan haitan vakavuutta, myös suhteessa ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen.
(48)
Tas, cik liela ir MI sistēmas izraisītā kaitējošā ietekme uz Hartā aizsargātajām pamattiesībām, ir īpaši svarīgi, klasificējot MI sistēmu kā augsta riska. Minētās tiesības ietver tiesības uz cilvēka cieņu, privātās un ģimenes dzīves neaizskaramību, personas datu aizsardzību, vārda un informācijas brīvību, pulcēšanās un biedrošanās brīvību, diskriminācijas aizliegumu, tiesības uz izglītību, patērētāju tiesību aizsardzību, darba ņēmēju tiesības, personu ar invaliditāti tiesības, dzimumu līdztiesību, intelektuālā īpašuma tiesības, tiesības uz efektīvu tiesību aizsardzību un taisnīgu tiesu, tiesības uz aizstāvību un nevainīguma prezumpciju, kā arī tiesības uz labu pārvaldību. Papildus minētajām tiesībām ir svarīgi uzsvērt, ka bērniem ir konkrētas tiesības, kas noteiktas Hartas 24. pantā un ANO Konvencijā par bērna tiesībām, kuras pilnveidotas minētās ANO konvencijas Vispārējā komentārā Nr. 25 par digitālo vidi; abos dokumentos ir noteikts, ka ir jāņem vērā bērnu neaizsargātība un jānodrošina viņu labklājībai nepieciešamā aizsardzība un gādība. Novērtējot kaitējuma smagumu, ko MI sistēma var nodarīt, arī attiecībā uz personu veselību un drošību, būtu jāņem vērā arī pamattiesības uz augstu vides aizsardzības līmeni, kuras ir nostiprinātas Hartā un īstenotas Savienības politikā.
(49)
Sellaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, jotka ovat tuotteiden tai järjestelmien turvakomponentteja tai ovat itse tuotteita tai järjestelmiä, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 (24), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 167/2013 (25), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 (26), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/90/EU (27), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 (28), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 (29), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (30) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2144 (31) soveltamisalaan, on asianmukaista muuttaa mainittuja säädöksiä sen varmistamiseksi, että kun komissio hyväksyy mahdollisia asiaa koskevia delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä mainittujen säädösten perusteella, se ottaa huomioon tässä asetuksessa vahvistetut suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat pakolliset vaatimukset kunkin alan teknisten ja sääntelyllisten ominaispiirteiden perusteella ja puuttumatta mainituilla säädöksillä perustettuihin olemassa oleviin hallinnointi-, vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja valvontamekanismeihin ja -viranomaisiin.
(49)
Attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, kuras ir produktu vai sistēmu drošības sastāvdaļas vai pašas ir produkti vai sistēmas, uz ko attiecas Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (EK) Nr. 300/2008 (24), Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) Nr. 167/2013 (25), Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) Nr. 168/2013 (26), Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2014/90/ES (27), Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2016/797 (28), Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/858 (29), Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/1139 (30) un Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2019/2144 (31), ir lietderīgi grozīt minētos aktus, lai nodrošinātu, ka Komisija, pamatojoties uz katras nozares tehniskajām un regulatīvajām īpatnībām un neiejaucoties nozarēs pastāvošajos pārvaldes, atbilstības novērtēšanas un izpildes mehānismos un tajās izveidotajās iestādēs, ņem vērā šajā regulā noteiktās obligātās prasības augsta riska MI sistēmām, kad tā pieņem attiecīgus deleģētos vai īstenošanas aktus, pamatojoties uz minētajiem tiesību aktiem.
(50)
Tekoälyjärjestelmät, jotka ovat tämän asetuksen liitteessä luetellun tietyn unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden turvakomponentteja tai ovat itse tuotteita, on aiheellista luokitella suuririskisiksi tämän asetuksen mukaisesti, jos kyseiselle tuotteelle tehdään vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely kolmatta osapuolta edustavassa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksessa mainitun asiaa koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukaisesti. Tällaisia tuotteita ovat erityisesti koneet, lelut, hissit, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitetut laitteet ja suojajärjestelmät, radiolaitteet, painelaitteet, huviveneet, köysiratalaitteistot, kaasumaisia polttoaineita polttavat laitteet sekä lääkinnälliset laitteet, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet, ajoneuvot ja ilma-alukset.
(50)
Attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, kuras ir produktu drošības sastāvdaļas vai pašas ir produkti, uz ko attiecas daži Savienības saskaņošanas tiesību akti, kas uzskaitīti šīs regulas pielikumā, ir lietderīgi tās klasificēt kā augsta riska sistēmas, kā paredzēts šajā regulā, ja attiecīgajam produktam piemēro atbilstības novērtēšanas struktūras, kas ir trešā persona, veiktu atbilstības novērtēšanas procedūru, ievērojot attiecīgos Savienības saskaņošanas tiesību aktus. Proti, tādi produkti ir mašīnas, rotaļlietas, lifti, iekārtas un aizsardzības sistēmas, kas paredzētas lietošanai sprādzienbīstamā vidē, radioiekārtas, spiediena iekārtas, atpūtas kuģu aprīkojums, trošu ceļu iekārtas, gāzveida kurināmā iekārtas, medicīniskās ierīces, in vitro diagnostikas medicīniskās ierīces, pašgājēji un aviācija.
(51)
Tekoälyjärjestelmän luokittelun suuririskiseksi tämän asetuksen mukaisesti ei välttämättä pitäisi tarkoittaa sitä, että tuotetta, jonka turvakomponentti on tekoälyjärjestelmä, tai itse tekoälyjärjestelmää tuotteena pidetään suuririskisenä tuotteeseen sovellettavassa asiaa koskevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Tämä koskee erityisesti asetuksia (EU) 2017/745 ja (EU) 2017/746, joissa säädetään kolmannen osapuolen suorittamasta vaatimustenmukaisuuden arvioinnista keskisuuren ja suuren riskin tuotteille.
(51)
Tam, ka MI sistēmu klasificē kā augsta riska sistēmu, ievērojot šo regulu, nebūtu obligāti jānozīmē, ka produktu, kura drošības sastāvdaļa ir attiecīgā MI sistēma, vai pašu MI sistēmu kā produktu uzskata par augsta riska saskaņā ar kritērijiem, kas noteikti attiecīgajos Savienības saskaņošanas tiesību aktos, kurus piemēro minētajam produktam. Tas jo īpaši attiecas uz Regulām (ES) 2017/745 un (ES) 2017/746, kurās paredzēta trešās personas veikta atbilstības novērtēšana vidēja riska un augsta riska produktiem.
(52)
Erilliset tekoälyjärjestelmät eli muut suuririskiset tekoälyjärjestelmät kuin ne, jotka ovat tuotteiden turvakomponentteja tai jotka ovat itsenäisiä tuotteita, olisi luokiteltava suuririskisiksi, jos ne suunnitellun käyttötarkoituksensa perusteella aiheuttavat suuren riskin ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle tai perusoikeuksille, kun otetaan huomioon sekä mahdollisen haitan vakavuus että sen esiintymistodennäköisyys, ja niitä käytetään tässä asetuksessa erikseen määritellyillä aloilla. Näiden järjestelmien yksilöinti perustuu samoihin menetelmiin ja kriteereihin, joita sovelletaan myös suuririskisten tekoälyjärjestelmien luetteloon tulevaisuudessa tehtäviin muutoksiin. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tällaisia muutoksia täytäntöönpanosäädöksillä, jotta voidaan ottaa huomioon teknologian nopea kehitys ja tekoälyjärjestelmien käytön mahdolliset muutokset.
(52)
Savrupas MI sistēmas, proti, augsta riska MI sistēmas, kuras nav produktu drošības sastāvdaļas vai kuras pašas ir produkti, ir lietderīgi klasificēt kā augsta riska sistēmas, ja, pamatojoties uz to paredzēto nolūku, tās rada augstu kaitējuma risku personu veselībai, drošībai vai pamattiesībām, ņemot vērā gan iespējamā kaitējuma smagumu, gan tā iespējamību, un ja tās lieto vairākās iepriekš konkrēti noteiktās jomās, kā precizēts šajā regulā. Minēto sistēmu identifikācija pamatojas uz tādu pašu metodiku un kritērijiem, kādi paredzēti arī jebkādiem turpmākiem augsta riska MI sistēmu saraksta grozījumiem, kurus Komisija būtu jāpilnvaro pieņemt ar deleģētajiem aktiem, lai ņemtu vērā tehnoloģiju attīstības straujo tempu, kā arī iespējamās izmaiņas MI sistēmu lietošanā.
(53)
On myös tärkeää selventää, että tietyissä tapauksissa tekoälyjärjestelmät, joihin viitataan tässä asetuksessa täsmennetyillä erikseen määritellyillä aloilla, eivät aiheuta merkittävän haitan riskiä kyseisillä aloilla suojatuille oikeudellisille eduille, koska ne eivät vaikuta olennaisesti päätöksentekoon tai vahingoita kyseisiä etuja merkittävästi. Tätä asetusta sovellettaessa tekoälyjärjestelmän, joka ei olennaisesti vaikuta päätöksenteon tulokseen, olisi katsottava olevan tekoälyjärjestelmä, jolla ei ole vaikutusta päätöksenteon sisältöön ja näin ollen sen tulokseen riippumatta siitä, onko tämä päätöksenteko automatisoitua vai vastaako siitä ihminen. Tekoälyjärjestelmä voidaan katsoa sellaiseksi, joka ei olennaisesti vaikuta päätöksenteon tulokseen, esimerkiksi tilanteissa, joissa yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy. Ensimmäisenä tällaisena edellytyksenä olisi oltava, että tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu suorittamaan suppeaa menettelyllistä tehtävää. Tällaiseksi katsotaan esimerkiksi tekoälyjärjestelmä, joka muuntaa jäsentämättömän datan jäsennellyksi dataksi, tekoälyjärjestelmä, joka luokittelee saapuvia asiakirjoja, tai tekoälyjärjestelmä, jota käytetään päällekkäisyyksien havaitsemiseen useiden sovellusten välillä. Nämä tehtävät ovat niin kapea-alaisia ja rajallisia, että niistä aiheutuu vain vähäisiä riskejä, jotka eivät lisäänny sellaisen tekoälyjärjestelmän käytön yhteydessä, joka mainitaan tämän asetuksen liitteessä suuririskisenä käyttönä. Toisena edellytyksenä olisi oltava, että tekoälyjärjestelmän suorittaman tehtävän tarkoituksena on parantaa aiemmin päätökseen saatetun ihmisen toiminnan tulosta, jolla voi olla merkitystä tämän asetuksen liitteessä luetellun suuririskisen käytön kannalta. Kun otetaan huomioon nämä ominaisuudet, tekoälyjärjestelmä tuottaa vain täydentävän kerroksen ihmisen toiminnalle, jolloin riski on alentunut. Tätä edellytystä sovellettaisiin esimerkiksi tekoälyjärjestelmiin, joiden tarkoituksena on parantaa aiemmin laadituissa asiakirjoissa käytettyä kieltä esimerkiksi ammatillisen sävyn tai akateemisen tyylin osalta tai mukauttamalla teksti tietynlaisen brändiviestinnän mukaiseksi.Kolmantena edellytyksenä olisi oltava, että tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu havaitsemaan päätöksentekotapoja tai poikkeamia aiemmista päätöksentekotavoista. Riski olisi alentunut, koska tekoälyjärjestelmän käyttö perustuu ihmisen aiemmin tekemään arviointiin, jota sen ei ole tarkoitus korvata tai johon sen ei ole tarkoitus vaikuttaa ilman asianmukaista ihmisen suorittamaa arviointia. Tällaisia tekoälyjärjestelmiä ovat esimerkiksi järjestelmät, joiden avulla voidaan esimerkiksi tietyn opettajan arvostelutapojen pohjalta tarkistaa jälkikäteen, onko kyseinen opettaja mahdollisesti poikennut arvostelutavoistaan. Näin voidaan ilmoittaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista tai poikkeamista. Neljäntenä edellytyksenä olisi oltava, että tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu suorittamaan tehtävä, joka on ainoastaan tämän asetuksen liitteessä lueteltujen tekoälyjärjestelmien kannalta merkityksellisen arvioinnin valmistelua, jolloin järjestelmän tuotoksen mahdollinen vaikutus on hyvin vähäinen siltä osin kuin se muodostaa riskin arvioinnissa. Tämä edellytys kattaa muun muassa tiedostojen käsittelyä koskevat älykkäät ratkaisut, joihin kuuluu erilaisia toimintoja, kuten indeksointi, haku, tekstin- ja puheenkäsittely tai tietojen yhdistäminen muihin tietolähteisiin, ja tekoälyjärjestelmät, joita käytetään alkuperäisten asiakirjojen kääntämiseen. Tämän asetuksen liitteessä luetelluissa suuririskisen käytön tapauksissa käytetyt tekoälyjärjestelmät olisi joka tapauksessa katsottava aiheuttavan merkittävän haitan riskin terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille, jos tekoälyjärjestelmä edellyttää asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 alakohdassa, direktiivin (EU) 2016/680 3 artiklan 4 alakohdassa tai asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 5 alakohdassa tarkoitettua profilointia. Jäljitettävyyden ja avoimuuden varmistamiseksi tarjoajan, joka edellä tarkoitettujen edellytysten perusteella katsoo, että tekoälyjärjestelmä ei ole suuririskinen, olisi laadittava arviointia koskeva dokumentaatio ennen kyseisen järjestelmän markkinoille saattamista tai käyttöönottoa ja toimitettava tämä dokumentaatio pyynnöstä kansallisille toimivaltaisille viranomaisille. Tällainen tarjoaja olisi velvoitettava rekisteröimään tekoälyjärjestelmä tämän asetuksen nojalla perustettuun EU:n tietokantaan. Jotta voidaan antaa lisäohjeita niiden edellytysten käytännön täytäntöönpanosta, joiden mukaisesti tämän asetuksen liitteessä luetellut tekoälyjärjestelmät ovat poikkeuksellisesti muita kuin suuririskisiä, komission olisi tekoälyneuvostoa kuultuaan annettava ohjeet, joissa täsmennetään, että käytännön täytäntöönpanoa täydennetään kattavalla luettelolla, jossa on käytännön esimerkkejä sellaisten tekoälyjärjestelmien käyttötapauksista, jotka ovat suuririskisiä, ja käyttötapauksista, jotka eivät sitä ole.
(53)
Ir arī svarīgi precizēt, ka var būt konkrēti gadījumi, kad MI sistēmas, kas attiecas uz iepriekš noteiktām jomām, kuras norādītas šajā regulā, nerada būtisku kaitējuma risku minētajās jomās aizsargātajām juridiskajām interesēm, jo būtiski neietekmē lēmumu pieņemšanu vai būtiski nekaitē minētajām interesēm. Šīs regulas nolūkos ar MI sistēmu, kas būtiski neietekmē lēmumu pieņemšanas iznākumu, būtu jāsaprot MI sistēma, kas neietekmē cilvēka vai automatizētas lēmumu pieņemšanas būtību un līdz ar to arī tās iznākumu. MI sistēma, kas būtiski neietekmē lēmumu pieņemšanas iznākumu, varētu ietvert situācijas, kurās ir izpildīts viens vai vairāki turpmāk minētie nosacījumi. Pirmajam šādam nosacījumam vajadzētu būt, ka MI sistēma ir paredzēta šaura procedūras uzdevuma veikšanai, piemēram, MI sistēma, kas nestrukturētus datus pārveido strukturētos datos, MI sistēma, kas ienākošos dokumentus klasificē kategorijās, vai MI sistēma, ko lieto, lai plašajā pieteikumu klāstā atklātu dublikātus. Minētie uzdevumi ir tik šauri un ierobežoti, ka tie rada tikai ierobežotus riskus, kurus nepaaugstina MI sistēmu lietošana kādā no kontekstiem, kas šīs regulas pielikumā ir uzskaitīti kā augsta riska lietošanas gadījumi. Otrajam nosacījumam vajadzētu būt tādam, ka MI sistēmas uzdevums ir uzlabot iepriekš pabeigtas cilvēka darbības rezultātu, kam var būt nozīme šīs regulas pielikumā uzskaitīto augsta riska lietošanas gadījumu uzskaitījuma nolūkos. Ņemot vērā minētās iezīmes, MI sistēma nodrošina tikai papildu slāni cilvēka darbībai ar attiecīgi zemāku risku. Minētais nosacījums attiektos, piemēram, uz MI sistēmām, kuru mērķis ir uzlabot valodu, kas lietota iepriekš sagatavotos dokumentos, piemēram, piešķirt profesionālu toni, izmantot akadēmisku valodas stilu vai tekstu pielāgot vēstījumiem, kas saistīti ar kādu noteiktu zīmolu. Trešajam nosacījumam vajadzētu būt tādam, ka MI sistēma ir paredzēta tam, lai atklātu lēmumu pieņemšanas modeļus vai novirzes no iepriekšējiem lēmumu pieņemšanas modeļiem. Risks būtu mazāks, jo MI sistēmas lietošana notiek pēc iepriekš pabeigta novērtējuma, ko veicis cilvēks, un tā nav paredzēta, lai šo novērtējumu aizstātu vai ietekmētu, bez pienācīgas cilvēka veiktas pārskatīšanas. Šādas MI sistēmas ietver, piemēram, sistēmas, ko, ņemot vērā konkrētu skolotāja klasifikācijas modeli, var izmantot, lai ex post pārbaudītu, vai skolotājs varētu būt novirzījies no attiecīgā klasifikācijas modeļa, un lai tādējādi norādītu uz iespējamām neatbilstībām vai anomālijām. Ceturtajam nosacījumam vajadzētu būt tādam, ka MI sistēma ir paredzēta tikai sagatavošanās uzdevuma veikšanai saistībā ar novērtējumu, kam ir nozīme šīs regulas pielikumā uzskaitīto MI sistēmu nolūkos, tādējādi panākot, ka sistēmas iznākuma iespējamā ietekme rada ļoti mazu risku novērtējumam, kas pēc tam tiek veikts. Minētais nosacījums cita starpā attiecas uz viediem lietu apstrādes risinājumiem, kas ietver dažādas funkcijas, sākot ar indeksēšanu, meklēšanu, teksta un runas apstrādi vai datu sasaisti ar citiem datu avotiem, vai MI sistēmas, ko lieto sākotnējo dokumentu tulkošanai. Jebkurā gadījumā būtu jāuzskata, ka MI sistēmas, kas tiek lietotas augsta riska gadījumos, kas uzskaitīti šīs regulas pielikumā, rada būtiskus kaitējuma riskus veselībai, drošībai vai pamattiesībām, ja MI sistēma ietver profilēšanu Regulas (ES) 2016/679 4. panta 4. punkta vai Direktīvas (ES) 2016/680 3. panta 4. punkta, vai Regulas (ES) 2018/1725 3. panta 5. punkta nozīmē. Lai nodrošinātu izsekojamību un pārredzamību, nodrošinātājam, kurš uzskata, ka MI sistēma, pamatojoties uz iepriekš minētajiem nosacījumiem, nav augsta riska sistēma, būtu jāsagatavo novērtējuma dokumentācija pirms minētās sistēmas laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā un pēc pieprasījuma šī dokumentācija būtu jāiesniedz valsts kompetentajām iestādēm. Šādam nodrošinātājam vajadzētu būt pienākumam reģistrēt MI sistēmu ES datubāzē, kas izveidota saskaņā ar šo regulu. Lai sniegtu turpmākus norādījumus par to nosacījumu praktisko īstenošanu, saskaņā ar kuriem MI sistēmas, kas uzskaitītas šīs regulas pielikumā, izņēmuma kārtā nav augsta riska sistēmas, Komisijai pēc apspriešanās ar padomi būtu jāsniedz pamatnostādnes, kurās precizē minēto praktisko īstenošanu, pievienojot visaptverošu sarakstu ar praktiskiem piemēriem, kas parāda augsta riska MI sistēmu lietošanas gadījumus un tādus gadījumus, kas nav.
(54)
Biometriset tiedot muodostavat erityisen henkilötietojen ryhmän, joten on aiheellista luokitella suuririskisiksi biometristen järjestelmien useita kriittisiä käyttötapauksia, jos niiden käyttö on sallittua asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön nojalla. Luonnollisten henkilöiden biometriseen etätunnistukseen tarkoitettujen tekoälyjärjestelmien tekniset epätarkkuudet voivat johtaa vinoutuneisiin tuloksiin ja aiheuttaa syrjiviä vaikutuksia. Tällaisten vinoutuneiden tulosten ja syrjivien vaikutusten riski on erityisen merkityksellinen, kun tulokset tai vaikutukset liittyvät ikään, etniseen alkuperään, rotuun, sukupuoleen tai vammaisuuteen. Biometriset etätunnistusjärjestelmät olisi näin ollen luokiteltava suuririskisiksi niiden aiheuttamien riskien vuoksi. Tällaisen luokittelun ulkopuolelle jäävät tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää biometriseen todennukseen, joka käsittää tunnistautumisen, ja joiden ainoana tarkoituksena on vahvistaa, että tietty luonnollinen henkilö on se henkilö, joka hän väittää olevansa, sekä vahvistaa luonnollisen henkilön henkilöllisyys ainoastaan jonkin palvelun käyttämiseksi, laitteen lukituksen poistamiseksi tai valvottuun tilaan pääsemiseksi. Lisäksi tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi biometriseen luokitteluun sellaisten arkaluonteisten ominaisuuksien tai ominaisuuspiirteiden mukaan, jotka on suojattu asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan 1 kohdan nojalla biometrisinä tietoina, siltä osin kuin tällaisia järjestelmiä ei ole kielletty tässä asetuksessa, ja tunteentunnistusjärjestelmät, joita ei ole kielletty tässä asetuksessa, olisi luokiteltava suuririskisiksi. Biometrisiä järjestelmiä, joita on tarkoitus käyttää yksinomaan kyberturvallisuutta ja henkilötietojen suojaamista koskeviin toimiin, ei olisi katsottava suuririskisiksi tekoälyjärjestelmiksi.
(54)
Tā kā biometriskie dati ir īpaša personas datu kategorija, ir lietderīgi vairākus biometrisko sistēmu kritiskās lietošanas gadījumus klasificēt kā augsta riska gadījumus, ciktāl šo sistēmu lietošana ir atļauta saskaņā ar attiecīgajiem Savienības un valsts tiesību aktiem. Fizisku personu biometriskajai tālidentifikācijai paredzētu MI sistēmu tehniskās neprecizitātes var novest pie neobjektīviem rezultātiem un radīt diskriminējošas sekas. Šādu neobjektīvu rezultātu risks un diskriminējošas sekas ir īpaši saistītas ar vecumu, etnisko piederību, rasi, dzimumu vai invaliditāti. Tāpēc, ņemot vērā biometriskās tālidentifikācijas sistēmu radītos riskus, tās būtu jāklasificē kā augsta riska sistēmas. Šāda klasifikācija izslēdz MI sistēmas, kuras paredzēts lietot biometriskajai verifikācijai, tostarp autentifikācijai, kuras vienīgais nolūks ir apstiprināt, ka konkrēta fiziska persona ir persona, par ko tā uzdodas, un apstiprināt fiziskas personas identitāti vienīgi nolūkā piekļūt pakalpojumam, atbloķēt ierīci vai iegūt drošības piekļuvi telpām. Turklāt MI sistēmas, ko paredzēts lietot biometriskajai kategorizācijai pēc sensitīviem atribūtiem vai raksturlielumiem, ko aizsargā atbilstīgi Regulas (ES) 2016/679 9. panta 1. punktam, pamatojoties uz biometriskajiem datiem, ciktāl tās nav aizliegtas šajā regulā, un emociju atpazīšanas sistēmas, kas nav aizliegtas šajā regulā, būtu jāklasificē kā augsta riska sistēmas. Biometriskās sistēmas, ko paredzēts lietot tikai kiberdrošības un personas datu aizsardzības pasākumu nodrošināšanai, nebūtu jāuzskata par augsta riska MI sistēmām.
(55)
Kriittisen infrastruktuurin hallinnan ja toiminnan osalta on aiheellista luokitella suuririskisiksi tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi turvakomponentteina direktiivin (EU) 2022/2557 liitteessä olevassa 8 kohdassa luetellun kriittisen digitaalisen infrastruktuurin, tieliikenteen sekä vesi-, kaasu-, lämmitys- ja sähköhuollon hallinnassa ja toiminnassa, koska niiden viat tai toimintahäiriöt voivat vaarantaa ihmisten hengen ja terveyden suuressa mittakaavassa ja aiheuttaa tuntuvia häiriöitä yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan tavanomaisessa harjoittamisessa. Kriittisen infrastruktuurin, mukaan lukien kriittinen digitaalinen infrastruktuuri, turvakomponentit ovat järjestelmiä, joita käytetään suoraan suojaamaan kriittisen infrastruktuurin fyysistä koskemattomuutta tai henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta ja omaisuuden turvallisuutta mutta jotka eivät ole tarpeellisia järjestelmän toiminnan kannalta. Tällaisten komponenttien vikaantuminen tai toimintahäiriö saattaa johtaa suoraan riskeihin kriittisen infrastruktuurin fyysiselle koskemattomuudelle ja näin ollen riskeihin henkilöiden terveydelle ja turvallisuudelle ja omaisuuden turvallisuudelle. Komponentteja, jotka on tarkoitettu käytettäviksi pelkästään kyberturvallisuustarkoituksiin, ei pitäisi katsoa turvakomponenteiksi. Esimerkkejä tällaisen kriittisen infrastruktuurin turvakomponenteista voivat olla järjestelmät vedenpaineen seuraamiseksi tai palohälytysohjausjärjestelmät pilvipalvelukeskuksissa.
(55)
Attiecībā uz kritiskās infrastruktūras pārvaldību un darbību ir lietderīgi kā augsta riska sistēmas klasificēt tās MI sistēmas, kuras paredzēts lietot kā drošības sastāvdaļas Direktīvas (ES) 2022/2557 pielikuma 8. punktā uzskaitītās kritiskās digitālās infrastruktūras pārvaldībā un darbībā, ceļu satiksmē, kā arī ūdens, gāzes un elektroenerģijas piegādē un apkures nodrošināšanā, jo sistēmu darbības atteice vai traucējumi var plašā mērogā apdraudēt cilvēku veselību un dzīvību un izraisīt ievērojamus traucējumus sociālo un saimniecisko darbību parastajā norisē. Kritiskās infrastruktūras, tostarp kritiskās digitālās infrastruktūras, drošības sastāvdaļas ir sistēmas, ko lieto, lai tieši aizsargātu kritiskās infrastruktūras fizisko integritāti vai cilvēku veselību un drošību un mantas drošību, bet kas nav nepieciešamas sistēmas darbībai. Šādu sastāvdaļu atteice vai darbības traucējumi var tieši radīt riskus kritiskās infrastruktūras fiziskajai integritātei un tādējādi riskus cilvēku veselībai un drošībai un mantas drošībai. Sastāvdaļas, ko paredzēts lietot tikai kiberdrošības nolūkos, nebūtu uzskatāmas par drošības sastāvdaļām. Šādas kritiskās infrastruktūras drošības sastāvdaļu piemēri var būt sistēmas ūdens spiediena uzraudzībai vai ugunsgrēka signalizācijas sistēmas mākoņdatošanas Centros.
(56)
Tekoälyjärjestelmien käyttöönotto koulutuksessa on tärkeää, jotta voidaan edistää laadukasta digitaalista koulutusta ja antaa kaikille oppijoille ja opettajille mahdollisuus hankkia ja jakaa tarvittavia digitaalisia taitoja ja osaamista, myös medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua, jotta he voivat osallistua aktiivisesti talouteen, yhteiskuntaan ja demokraattisiin prosesseihin. Tekoälyjärjestelmiä, joita käytetään yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa, erityisesti kun määritetään pääsyä tai hyväksymistä tai osoitetaan henkilöitä yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen oppilaitoksiin tai ohjelmiin kaikilla tasoilla, arvioidaan henkilöiden oppimistuloksia, arvioidaan yksittäiselle henkilölle soveltuvaa koulutustasoa ja vaikutetaan olennaisesti sen yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen tasoon, jota henkilö myöhemmin saa tai johon hän voi päästä, tai kun kokeiden aikana tarkkaillaan opiskelijoita tai pyritään havaitsemaan kiellettyä käyttäytymistä, olisi kuitenkin pidettävä suuririskisinä tekoälyjärjestelminä, koska ne voivat määrittää henkilön elämän koulutuksellisen ja ammatillisen suunnan ja voivat siten vaikuttaa kyseisen henkilön kykyyn turvata toimeentulonsa. Kun tällaiset järjestelmät suunnitellaan ja niitä käytetään epäasianmukaisesti, ne voivat olla erityisen tunkeilevia ja loukata oikeutta koulutukseen ja oikeutta olla joutumatta syrjityksi, ja ne voivat jatkaa historiallisia syrjinnän muotoja, jotka kohdistuvat esimerkiksi naisiin, tiettyihin ikäryhmiin, vammaisiin henkilöihin tai henkilöihin, joilla on tietty rodullinen tai etninen alkuperä tai seksuaalinen suuntautuminen.
(56)
MI sistēmu ieviešana izglītībā ir svarīga, lai veicinātu kvalitatīvu digitālo izglītību un apmācību un lai visi izglītojamie un skolotāji varētu apgūt un kopīgot nepieciešamās digitālās prasmes un kompetences, tostarp medijpratību un kritisko domāšanu, lai aktīvi piedalītos ekonomikas, sabiedrības un demokrātiskajos procesos. Tomēr MI sistēmas, ko lieto izglītībā un arodmācībās, jo īpaši, lai noteiktu personu piekļuvi izglītības un arodmācību iestādēm vai programmām visos līmeņos vai lai izlemtu par personu iestāšanos tajās, lai personas tajās uzņemtu, lai izvērtētu personu mācīšanās rezultātus, lai novērtētu attiecīgo personas izglītības līmeni un būtiski ietekmētu tās izglītības un apmācības līmeni, ko personas saņems vai kam tās spēj piekļūt, vai lai pārbaudījumu laikā uzraudzītu un konstatētu audzēkņu neatļautu uzvedību, būtu jāklasificē kā augsta riska MI sistēmas, jo tās var noteikt izglītības vai profesionālo ievirzi personas dzīvē un tādējādi varētu ietekmēt minētās personas spēju nodrošināt sev iztiku. Ja šādas sistēmas ir nepareizi projektētas un tiek neatbilstīgi lietotas, tās var būt īpaši aizskarošas un var pārkāpt tiesības uz izglītību un apmācību, kā arī tiesības uz nediskriminēšanu un nostiprināt vēsturiskos diskriminācijas modeļus, piemēram, pret sievietēm, noteiktām vecuma grupām, personām ar invaliditāti vai personām ar noteiktu rases vai etnisko izcelsmi vai dzimumorientāciju.
(57)
Tekoälyjärjestelmät, joita käytetään työllistämisessä, henkilöstöhallinnossa ja itsenäisen ammatinharjoittamisen mahdollistamisessa, erityisesti henkilöiden rekrytoinnin ja valinnan osalta, sellaisten päätösten tekemisen osalta, jotka vaikuttavat työsuhteen ehtoihin sekä uralla etenemistä ja työsuhteen päättämistä koskeviin työehtoihin, työhön liittyviin sopimussuhteisiin perustuvan tehtävien jakamisen osalta yksilöllisen käyttäytymisen tai personallisuuspiirteiden tai -ominaisuuksien perusteella sekä työhön liittyvissä sopimussuhteissa olevien henkilöiden seurannan tai arvioinnin osalta, olisi myös luokiteltava suuririskisiksi, koska kyseiset järjestelmät voivat vaikuttaa merkittävästi näiden henkilöiden tuleviin uranäkymiin, toimeentuloon ja työntekijöiden oikeuksiin. Näiden työhön liittyvien sopimussuhteiden olisi koskettava merkityksellisellä tavalla myös työntekijöitä ja henkilöitä, jotka tarjoavat palveluja alustojen kautta, kuten komission vuoden 2021 työohjelmassa esitetään. Tällaiset järjestelmät voivat koko rekrytointiprosessin ajan sekä työhön liittyvissä sopimussuhteissa olevien henkilöiden arvioinnin, uralla etenemisen tai työsuhteen jatkamisen yhteydessä pitää yllä historiallisia syrjinnän muotoja, jotka kohdistuvat esimerkiksi naisiin, tiettyihin ikäryhmiin, vammaisiin henkilöihin tai henkilöihin, joilla on tietty rodullinen tai etninen alkuperä tai seksuaalinen suuntautuminen. Tekoälyjärjestelmät, joita käytetään tällaisten henkilöiden suorituskyvyn ja käyttäytymisen seurantaan, voivat heikentää myös heidän tietosuojaansa ja yksityisyyden suojaa koskevia perusoikeuksiaan.
(57)
MI sistēmas, kuras lieto nodarbinātībā, darba ņēmēju pārvaldībā un piekļuvē pašnodarbinātībai, jo īpaši personu darbā līgšanā un atlasē, lēmumu pieņemšanā, kas skar darba attiecību, paaugstināšanas amatā un darba līgumattiecību izbeigšanas kārtību, uzdevumu sadalē, pamatojoties uz individuālo uzvedību vai personības iezīmēm vai īpašībām, un darba līgumattiecībās esošu personu pārraudzībā vai izvērtēšanā, arī būtu jāklasificē kā augsta riska sistēmas, jo minētās sistēmas var ievērojami ietekmēt karjeras iespējas nākotnē, minēto personu labklājību un darba ņēmēju tiesības. Attiecīgajām darba līgumattiecībām būtu jēgpilni jāietver darba ņēmēji un personas, kuras sniedz pakalpojumus, izmantojot platformas, kā norādīts Komisijas darba programmā 2021. gadam. Darbā līgšanas procesā un izvērtēšanas, paaugstināšanas amatā vai darba līgumattiecību uzturēšanas ietvaros minētās sistēmas var nostiprināt vēsturiskos diskriminācijas modeļus, piemēram, attiecībā uz sievietēm, dažām vecuma grupām, personām ar invaliditāti vai personām ar noteiktu etnisko vai rasisko piederību vai seksuālo orientāciju. MI sistēmas, ko lieto šādu personu snieguma un uzvedības pārraudzībai, var arī apdraudēt viņu pamattiesības uz datu aizsardzību un privātumu.
(58)
Toinen osa-alue, jolla tekoälyjärjestelmien käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota, on sellaisten olennaisten yksityisten ja julkisten palvelujen ja etujen saatavuus ja käyttö, joita ihmiset tarvitsevat voidakseen osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan tai parantaakseen elintasoaan. Erityisesti luonnolliset henkilöt, jotka hakevat tai saavat viranomaisilta olennaisia julkisen avun etuuksia ja palveluja, kuten terveydenhuoltopalveluja, sosiaaliturvaetuuksia, sosiaalipalveluja, joilla taataan suoja muun muassa raskauden ja synnytyksen aikana ja sairauden, työtapaturman, hoidon tarpeen ja vanhuuden varalta sekä työpaikan menetyksen yhteydessä, ja toimeentuloturvaa ja asumisen tukea, ovat yleensä riippuvaisia näistä etuuksista ja palveluista ja haavoittuvassa asemassa vastuuviranomaisiin nähden. Jos tekoälyjärjestelmiä käytetään sen määrittämiseen, olisiko viranomaisten myönnettävä tai evättävä tällaiset etuudet ja palvelut tai rajoitettava niitä, peruutettava ne tai perittävä ne takaisin, mukaan lukien se, onko edunsaajilla laillinen oikeus tällaisiin etuuksiin tai palveluihin, näillä järjestelmillä voi olla merkittävä vaikutus henkilöiden toimeentuloon ja ne voivat loukata heidän perusoikeuksiaan, kuten oikeutta sosiaaliseen suojeluun, syrjimättömyyteen, ihmisarvoon tai tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, ja ne olisi sen vuoksi luokiteltava suuririskisiksi. Tämä asetus ei kuitenkaan saisi haitata innovatiivisten lähestymistapojen kehittämistä ja käyttöä julkishallinnossa, sillä se hyötyisi vaatimustenmukaisten ja turvallisten tekoälyjärjestelmien laajemmasta käytöstä edellyttäen, että kyseisiin järjestelmiin ei liity suurta oikeushenkilöihin ja luonnollisiin henkilöihin kohdistuvaa riskiä.Lisäksi tekoälyjärjestelmät, joita käytetään arvioitaessa luonnollisten henkilöiden luottopisteytystä tai luottokelpoisuutta, olisi luokiteltava suuririskisiksi tekoälyjärjestelmiksi, koska ne määrittävät kyseisten henkilöiden mahdollisuuden saada taloudellisia resursseja tai olennaisia palveluja, kuten asumis-, sähkö- ja televiestintäpalveluja. Näihin tarkoituksiin käytetyt tekoälyjärjestelmät voivat johtaa henkilöiden tai henkilöryhmien syrjintään ja voivat pitää yllä historiallisia syrjinnän muotoja, jotka perustuvat esimerkiksi rotuun tai etniseen alkuperään, sukupuoleen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, tai luoda uusia syrjiviä vaikutuksia. Tekoälyjärjestelmiä, joista säädetään unionin oikeudessa rahoituspalvelujen tarjoamiseen liittyvien petosten havaitsemiseksi ja vakavaraisuussyistä luottolaitosten ja vakuutusyritysten pääomavaatimusten laskemiseksi, ei kuitenkaan pitäisi katsoa suuririskisiksi tämän asetuksen nojalla. Lisäksi tekoälyjärjestelmillä, joita on tarkoitus käyttää luonnollisia henkilöitä koskevaan riskiarviointiin ja hinnoitteluun sairaus- ja henkivakuutusten tapauksessa, voi myös olla merkittävä vaikutus henkilöiden toimeentuloon ja jos niitä ei ole asianmukaisesti suunniteltu, kehitetty ja käytetty, ne voivat loukata heidän perusoikeuksiaan sekä aiheuttaa vakavia seurauksia ihmisten elämälle ja terveydelle, mukaan lukien taloudellinen syrjäytyminen ja syrjintä. Myös tekoälyjärjestelmät, joita käytetään luonnollisten henkilöiden hätäpuhelujen arvioinnissa ja luokittelussa tai pelastus- ja ensihoitopalvelujen, mukaan lukien poliisi, palokunta ja lääkintäapu sekä kiireellistä ensihoitoa tarvitsevien potilaiden lajittelujärjestelmä, lähettämisessä tai tärkeysjärjestyksen määrittämisessä, olisi luokiteltava suuririskisiksi, koska ne tekevät päätöksiä tilanteissa, jotka ovat erittäin kriittisiä ihmisten hengen ja terveyden ja heidän omaisuutensa kannalta.
(58)
Cita joma, kurā MI sistēmu lietošanai ir jāpievērš īpaša uzmanība, ir piekļuve dažiem privātiem un sabiedriskiem pamatpakalpojumiem un pabalstiem, kas cilvēkiem nepieciešami, lai viņi varētu pilnvērtīgi piedalīties sabiedrības norisēs vai uzlabot savu dzīves līmeni, un šādu pakalpojumu un pabalstu izmantošana. Jo īpaši fiziskas personas, kuras piesakās pamata sociālās palīdzības pabalstiem un pakalpojumiem vai saņem tos no publiskām iestādēm, proti, veselības aprūpes pakalpojumus, sociālās nodrošināšanas pabalstus, sociālos pakalpojumus, kas nodrošina aizsardzību tādos gadījumos kā maternitāte, slimība, nelaimes gadījumi darbā, atrašanās apgādībā vai vecums un darba zaudēšana, kā arī sociālā palīdzība un palīdzība mājokļa jomā, parasti ir atkarīgas no minētajiem pabalstiem un pakalpojumiem un atrodas neaizsargātā pozīcijā attiecībā pret atbildīgajām iestādēm. Ja MI sistēmas lieto, lai noteiktu, vai iestādēm šādi pabalsti un pakalpojumi būtu jāpiešķir, jāatsaka, jāsamazina, jāatsauc vai jāatgūst, tostarp, lai noteiktu, vai labuma guvējiem ir likumīgas tiesības uz šādiem pabalstiem vai pakalpojumiem, minētajām sistēmām var būt ievērojama ietekme uz personu iztiku, un tās var pārkāpt tādas personu pamattiesības kā tiesības uz sociālo aizsardzību, nediskriminēšanu, cilvēka cieņu vai efektīvu tiesību aizsardzību, un tāpēc tās būtu jāklasificē kā augsta riska sistēmas. Tomēr šai regulai nevajadzētu kavēt inovatīvu pieeju izstrādi un izmantošanu valsts pārvaldē, kas gūtu labumu no prasībām atbilstošu un drošu MI sistēmu plašākas lietošanas ar noteikumu, ka minētās sistēmas nerada augstu risku fiziskām un juridiskām personām. Turklāt MI sistēmas, ko lieto fizisku personu kredītnovērtējuma vai kredītspējas izvērtēšanai, būtu jāklasificē kā augsta riska MI sistēmas, jo tās nosaka minēto personu piekļuvi finanšu resursiem vai tādiem būtiskiem pakalpojumiem kā mājoklis, elektroenerģija un telesakaru pakalpojumi. Minētajiem nolūkiem lietotās MI sistēmas var izraisīt diskrimināciju starp personām vai grupām un var nostiprināt vēsturiskos diskriminācijas modeļus, piemēram, pamatojoties uz rasisko vai etnisko izcelsmi, dzimumu, invaliditāti, vecumu vai seksuālo orientāciju, vai var radīt jaunus diskriminējošas ietekmes veidus. Tomēr MI sistēmas, kas Savienības tiesību aktos paredzētas, lai atklātu krāpšanu finanšu pakalpojumu piedāvāšanā un prudenciālos nolūkos aprēķinātu kredītiestāžu un apdrošināšanas sabiedrību kapitāla prasības, nebūtu jāuzskata par augsta riska sistēmām saskaņā ar šo regulu. Turklāt MI sistēmas, ko paredzēts lietot riska novērtēšanai un cenu noteikšanai saistībā ar fiziskām personām veselības un dzīvības apdrošināšanas gadījumā, var būt ievērojama ietekme uz personu iztiku un, ja tās netiek pienācīgi projektētas, izstrādātas un lietotas, var pārkāpt viņu pamattiesības un radīt nopietnas sekas cilvēku dzīvībai un veselībai, tostarp finansiālu atstumtību un diskrimināciju. Visbeidzot, MI sistēmas, ko lieto fizisku personu ārkārtas palīdzības izsaukumu novērtēšanai un klasificēšanai vai ārkārtas pirmās reaģēšanas dienestu, tostarp policijas, ugunsdzēsēju un medicīniskās palīdzības sniedzēju, nosūtīšanai vai nosūtīšanas prioritāšu noteikšanai, kā arī neatliekamās medicīniskās aprūpes pacientu triāžas sistēmām, arī būtu jāklasificē kā augsta riska sistēmas, jo tās pieņem lēmumus personu veselībai un dzīvībai un to īpašumam izšķirīgi svarīgās situācijās.
(59)
Lainvalvontaviranomaisten toimille, joihin liittyy tiettyä tekoälyjärjestelmien käyttöä, on ominaista huomattava vallan epätasapaino niiden roolin ja vastuun vuoksi, ja ne voivat johtaa luonnollisen henkilön valvontaan, pidättämiseen tai vapaudenmenetykseen sekä muihin perusoikeuskirjassa taattuihin perusoikeuksiin kohdistuviin haitallisiin vaikutuksiin. Erityisesti jos tekoälyjärjestelmää ei ole koulutettu laadukkaalla datalla, se ei täytä riittäviä vaatimuksia toimintansa, tarkkuutensa tai vakautensa suhteen tai sitä ei ole suunniteltu ja testattu asianmukaisesti ennen markkinoille saattamista tai muuta käyttöönottoa, se voi valikoida henkilöitä syrjivästi tai muulla tavoin väärin tai epäoikeudenmukaisesti. Lisäksi merkittävien menettelyllisten perusoikeuksien, joita ovat muun muassa oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen sekä oikeus puolustukseen ja syyttömyysolettama, käyttö voisi vaikeutua erityisesti silloin, kun tällaiset tekoälyjärjestelmät eivät ole riittävän avoimia, selitettävissä olevia ja dokumentoituja. Sen vuoksi on aiheellista luokitella suuririskisiksi joukko tekoälyjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi lainvalvonnan yhteydessä, siltä osin kuin niiden käyttö on sallittua asiaa koskevan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön nojalla, kun tarkkuus, luotettavuus ja avoimuus ovat erityisen tärkeitä haitallisten vaikutusten välttämiseksi, kansalaisten luottamuksen säilyttämiseksi sekä vastuuvelvollisuuden ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen varmistamiseksi. Kun otetaan huomioon toimintojen luonne ja niihin liittyvät riskit, näihin suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin olisi katsottava kuuluvan erityisesti tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää valheenpaljastimina ja vastaavina välineinä lainvalvontaviranomaisten toimesta tai niiden puolesta taikka unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen toimesta lainvalvontaviranomaisten tueksi, jotta voidaan arvioida luonnollisen henkilön riskiä joutua rikoksen uhriksi ja todistusaineiston luotettavuutta rikostutkinnassa tai rikosoikeudellisissa menettelyissä ja, siltä osin kuin sitä ei kielletä tässä asetuksessa, arvioida luonnollisen henkilön rikoksen esiintymisen tai toistumisen riskiä myös muilla keinoilla kuin luonnollisten henkilöiden profiloinnin tai luonnollisten henkilöiden tai ryhmien persoonallisuuspiirteiden ja -ominaisuuksien tai aiemman rikollisen käyttäytymisen arvioinnin perusteella, rikosten paljastamisen, tutkimisen tai rikoksiin liittyvien syytetoimien yhteydessä tapahtuvaa profilointia varten. Tekoälyjärjestelmiä, jotka on erityisesti tarkoitettu käytettäviksi vero- ja tulliviranomaisten hallinnollisissa menettelyissä sekä rahanpesun selvittelykeskuksissa, jotka suorittavat hallinnollisia tehtäviä, joissa analysoidaan tietoja unionin rahanpesunvastaisen lainsäädännön nojalla, ei pitäisi luokitella suuririskisiksi tekoälyjärjestelmiksi, joita lainvalvontaviranomaiset käyttävät rikosten ennalta estämiseen, tutkimiseen, paljastamiseen tai rikoksiin liittyviin syytetoimiin. Lainvalvontaviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten harjoittama tekoälyn käyttö ei saisi lisätä eriarvoisuutta tai syrjäytymistä. Tekoälyvälineiden käytön vaikutuksia rikoksesta epäiltyjen puolustusoikeuksiin ei pitäisi jättää huomiotta, etenkään vaikeuksia saada kyseisten järjestelmien toimintaa koskevia merkityksellisiä tietoja ja siitä erityisesti tutkinnan kohteena oleville luonnollisille henkilöille aiheutuvaa ongelmaa haastaa tekoälyvälineiden tulokset tuomioistuimessa.
(59)
Ņemot vērā tiesībaizsardzības iestāžu lomu un atbildību, to darbībām, kuras ietver dažus MI sistēmu lietošanas veidus, ir raksturīga ievērojama varas nesamērība, un to rezultāts var būt fiziskas personas novērošana, aizturēšana vai tās brīvības atņemšana, kā arī cita veida nelabvēlīga ietekme uz Hartā garantētajām pamattiesībām. Proti, ja MI sistēma nav apmācīta ar augstas kvalitātes datiem, neatbilst attiecīgām veiktspējas, precizitātes vai robustuma prasībām vai nav pienācīgi projektēta un testēta pirms laišanas tirgū vai citādas nodošanas ekspluatācijā, tā var norādīt uz cilvēkiem diskriminējošā vai kā citādi nekorektā vai netaisnīgā veidā. Turklāt var tikt traucēta būtisku procesuālo pamattiesību, piemēram, tiesību uz efektīvu tiesību aizsardzību un taisnīgu tiesu, kā arī tiesību uz aizstāvību un nevainīguma prezumpcijas, īstenošana, it īpaši, ja šādas MI sistēmas nav pietiekami pārredzamas, izskaidrojamas un dokumentētas. Tāpēc ir lietderīgi klasificēt kā augsta riska sistēmas, ciktāl to lietošanu atļauj attiecīgie Savienības vai valsts tiesību akti, vairākas MI sistēmas, kas paredzētas izmantošanai tiesībaizsardzības kontekstā, kurā precizitāte, uzticamība un pārredzamība ir īpaši svarīga, lai novērstu kaitējošu ietekmi, saglabātu sabiedrības uzticēšanos un nodrošinātu pārskatatbildību un efektīvu tiesisko aizsardzību. Ņemot vērā attiecīgo darbību raksturu un ar tām saistītos riskus, pie minētajām augsta riska MI sistēmām jo īpaši būtu jāpieskaita MI sistēmas, ko tiesībaizsardzības iestādēs vai to vārdā, vai Savienības iestādēs, struktūrās, birojos vai aģentūrās, kas atbalsta tiesībaizsardzības iestādes, lai novērtētu risku, ka fiziska persona varētu kļūt par cietušo personu noziedzīgos nodarījumos, paredzēts lietot kā melu detektorus vai līdzīgus rīkus, pierādījumu uzticamības izvērtēšanai noziedzīgu nodarījumu izmeklēšanas vai kriminālvajāšanas gaitā un, ciktāl to neaizliedz šī regula, lai novērtētu risku, ka fiziska persona varētu izdarīt vai atkārtoti izdarīt nodarījumu, pamatojoties ne tikai uz fizisku personu profilēšanu vai novērtējot personiskās īpašības un rakstura iezīmes vai iepriekšēju noziedzīgu rīcību, profilēšanai noziedzīgu nodarījumu atklāšanas, izmeklēšanas vai kriminālvajāšanas gaitā. MI sistēmas, kuras konkrēti paredzētas lietošanai administratīvajā procesā nodokļu un muitas iestādēs, kā arī finanšu ziņu vākšanas vienībās, kas veic administratīvus uzdevumus informācijas analizēšanai, ievērojot Savienības tiesību aktus nelikumīgi iegūtu līdzekļu legalizēšanas novēršanas jomā, nebūtu jāklasificē kā augsta riska MI sistēma, ko tiesībaizsardzības iestādes lieto noziedzīgu nodarījumu novēršanai, atklāšanai, izmeklēšanai un kriminālvajāšanai par tiem. MI rīku lietošanai tiesībaizsardzības un citās attiecīgās iestādēs nevajadzētu kļūt par nevienlīdzības vai atstumtības faktoru. MI rīku lietošanas ietekme uz aizdomās turēto personu tiesībām uz aizstāvību nebūtu jāignorē, jo īpaši grūtības iegūt jēgpilnu informāciju par minēto sistēmu darbību un no tā izrietošās grūtības apstrīdēt to rezultātus tiesā, jo īpaši fiziskām personām, par kurām tika veikta izmeklēšana.
(60)
Muuttoliikkeen hallinnassa, turvapaikka-asioissa ja rajavalvonnassa käytettävät tekoälyjärjestelmät vaikuttavat henkilöihin, jotka ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa ja riippuvaisia toimivaltaisten viranomaisten toimien tuloksista. Näissä yhteyksissä käytettävien tekoälyjärjestelmien tarkkuus, syrjimätön luonne ja avoimuus on sen vuoksi erityisen tärkeää, jotta voidaan taata henkilöiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, perusoikeuksien kunnioittaminen, erityisesti heidän oikeutensa vapaaseen liikkuvuuteen, syrjimättömyyteen, yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan, kansainväliseen suojeluun ja hyvään hallintoon. Sen vuoksi on aiheellista luokitella suuririskisiksi tekoälyjärjestelmät, siltä osin kuin niiden käyttö on sallittua asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön nojalla, joita on tarkoitus käyttää valheenpaljastimina ja vastaavina välineinä muuttoliikkeen hallinnassa, turvapaikka-asioissa ja rajavalvonnassa vastaavien toimivaltaisten viranomaisten toimesta tai niiden puolesta taikka vastaavien unionin elinten, toimistojen tai virastojen toimesta; jäsenvaltion alueelle saapuvien tai viisumia tai turvapaikkaa hakevien luonnollisten henkilöiden aiheuttamien tiettyjen riskien arvioimiseen; toimivaltaisten viranomaisten avustamiseen turvapaikka-, viisumi- ja oleskelulupahakemusten ja niihin liittyvien valitusten käsittelyssä, myös todistusaineiston luotettavuuden arvioinnin osalta, kun tavoitteena on vahvistaa asemaa hakevien luonnollisten henkilöiden kelpoisuus; sekä luonnollisten henkilöiden havaitsemiseen, tunnistamiseen tai henkilöllisyyden määrittämiseen muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja rajavalvonnan yhteydessä, pois lukien matkustusasiakirjojen tarkastaminen.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien muuttoliikkeen hallinnan, turvapaikka-asioiden ja rajavalvonnan alan tekoälyjärjestelmien olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 810/2009 (32), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/32/EU (33) ja muussa asiaa koskevassa unionin oikeudessa säädettyjen asiaankuuluvien menettelyvaatimusten mukaisia. Jäsenvaltioiden tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen ei pitäisi missään tapauksessa käyttää tekoälyjärjestelmiä muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja rajavalvonnan hallinnassa keinona kiertää Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan YK:n yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla, mukaisia kansainvälisiä velvoitteitaan. Niiden käyttö ei myöskään saisi millään tavoin loukata palauttamiskiellon periaatetta eikä evätä unionin alueelle pääsemiseksi turvallisia ja toimivia laillisia väyliä tai oikeutta kansainväliseen suojeluun.
(60)
Migrācijas un patvēruma jomā un robežkontroles pārvaldībā lietotās MI sistēmas ietekmē personas, kuri bieži ir īpaši neaizsargātā pozīcijā un ir atkarīgi no kompetento publisko iestāžu darbības rezultāta. Tāpēc minētajos kontekstos lietoto MI sistēmu precizitāte, nediskriminējošais raksturs un pārredzamība ir īpaši svarīga skarto personu pamattiesību ievērošanas garantēšanai, jo īpaši viņu tiesību brīvi pārvietoties, tiesību uz nediskriminēšanu, privātuma un personas datu aizsardzību, starptautisko aizsardzību un labu pārvaldību īstenošanai. Tāpēc ir lietderīgi klasificēt kā augsta riska sistēmas, ciktāl to lietošanu atļauj attiecīgie Savienības vai valsts tiesību akti, MI sistēmas, ko kompetentajās publiskajās iestādēs vai to vārdā, vai Savienības iestādēs, struktūrās, birojos vai aģentūrās, kurām uzticēti pienākumi migrācijas, patvēruma un robežkontroles pārvaldības jomā, paredzēts lietot kā melu detektorus un līdzīgus rīkus, lai novērtētu dažus riskus, kurus rada fiziskas personas, kas ieceļo dalībvalsts teritorijā vai piesakās vīzai vai patvērumam, sniegtu palīdzību kompetentām publiskām iestādēm, tostarp, veicot saistītu pierādījumu patiesuma novērtēšanu, patvēruma, vīzu un uzturēšanās atļauju pieteikumu un saistīto sūdzību izskatīšanā ar mērķi noteikt fizisku personu, kuras piesakās uz kādu statusu, atbilstību kritērijiem, nolūkā atklāt, atpazīt vai identificēt fiziskas personas saistībā ar migrācijas, patvēruma vai robežkontroles pārvaldību, izņemot ceļošanas dokumentu verifikāciju. MI sistēmām migrācijas, patvēruma un robežkontroles pārvaldības jomā, uz kurām attiecas šī regula, būtu jāatbilst attiecīgajām procesuālajām prasībām, kas noteiktas Eiropas Parlamenta un Padomes Regulā (EK) Nr. 810/2009 (32), Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 2013/32/ES (33) un citos attiecīgajos Savienības tiesību aktos. Dalībvalstīm vai Savienības iestādēm, struktūrām, birojiem vai aģentūrām nekādā gadījumā nebūtu jālieto MI sistēmas migrācijas, patvēruma un robežkontroles pārvaldībā kā līdzekli, lai apietu savas starptautiskās saistības saskaņā ar 1951. gada 28. jūlijā Ženēvā parakstīto ANO Konvenciju par bēgļa statusu, kas grozīta ar 1967. gada 31. janvāra protokolu. Tās arī nebūtu jālieto, lai jebkādā veidā pārkāptu neizraidīšanas principu vai liegtu drošas un efektīvas likumīgas iespējas iekļūt Savienības teritorijā, tostarp tiesības uz starptautisko aizsardzību.
(61)
Tietyt oikeudenhoitoon ja demokraattisiin prosesseihin tarkoitetut tekoälyjärjestelmät olisi luokiteltava suuririskisiksi ottaen huomioon niiden mahdollinen merkittävä vaikutus demokratiaan, oikeusvaltioon, yksilön vapauksiin sekä oikeuteen tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Erityisesti mahdollisten vinoutumien, virheiden ja läpinäkymättömyyden riskeihin puuttumiseksi on aiheellista luokitella suuririskisiksi tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää oikeusviranomaisten toimesta tai niiden puolesta ja joiden tarkoituksena on auttaa oikeusviranomaisia tutkimaan ja tulkitsemaan tosiseikkoja ja lainsäädäntöä sekä soveltamaan lainsäädäntöä konkreettisiin tosiseikkoihin. Tekoälyjärjestelmiä, joita vaihtoehtoisten riidanratkaisuelinten on tarkoitus käyttää näihin tarkoituksiin, olisi myös pidettävä suuririskisinä, jos vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen tuloksilla on oikeusvaikutuksia osapuolille. Tekoälyvälineiden käytöllä voidaan tukea mutta se ei saisi korvata tuomareiden päätöksentekovaltaa tai oikeuslaitoksen riippumattomuutta, koska lopullisten päätösten on myös jatkossa oltava ihmisen tekemiä. Tekoälyjärjestelmien luokittelua suuririskiseksi ei kuitenkaan pitäisi ulottaa tekoälyjärjestelmiin, jotka on tarkoitettu puhtaasti hallinnollisiin tukitoimiin, jotka eivät vaikuta oikeudenkäyttöön yksittäisissä tapauksissa, kuten tuomioistuinten päätösten, asiakirjojen tai tietojen anonymisointiin tai pseudonymisointiin, henkilöstön väliseen viestintään tai hallinnollisiin tehtäviin.
(61)
Dažas MI sistēmas, kas paredzētas izmantošanai tiesvedībā un demokrātiskajos procesos, būtu jāklasificē kā augsta riska sistēmas, ņemot vērā to potenciāli ievērojamo ietekmi uz demokrātiju, tiesiskumu, individuālajām brīvībām, kā arī tiesībām uz efektīvu tiesību aizsardzību un taisnīgu tiesu. Jo īpaši, lai mazinātu potenciālu neobjektivitātes, kļūdu un nepārredzamības risku, ir lietderīgi kvalificēt par augsta riska sistēmām tās MI sistēmas, kuras paredzēts lietot tiesu iestādē vai tās vārdā, lai palīdzētu tiesu iestādēm faktu un tiesību normu interpretēšanā un tiesību normu piemērošanā konkrētam faktu kopumam. MI sistēmas, ko minētajos nolūkos paredzēts lietot strīdu izšķiršanas ārpustiesas kārtībā struktūrās, arī būtu jāuzskata par augsta riska sistēmām, ja strīdu izšķiršanas ārpustiesas kārtībā izskatīšanas iznākums pusēm rada tiesiskas sekas. MI rīku lietošana var atbalstīt tiesnešu lēmumu pieņemšanas pilnvaras vai tiesu neatkarību, bet tai nevajadzētu to aizstāt: galīgajai lēmumu pieņemšanai arī turpmāk jābūt cilvēka virzītai darbībai. Tomēr MI sistēmu klasificēšana par augsta riska sistēmām nebūtu jāattiecina uz MI sistēmām, kuras paredzētas tikai tādu administratīvu papilddarbību veikšanai, kam nav ietekmes uz faktisko tiesvedību atsevišķās lietās, piemēram, tiesas nolēmumu, dokumentu vai datu anonimizācijai vai pseidonimizācijai, saziņai starp darbiniekiem un administratīvu uzdevumu veikšanai.
(62)
Jotta voidaan puuttua perusoikeuskirjan 39 artiklassa vahvistettuun äänioikeuteen kohdistuviin asiattoman ulkopuolisen sekaantumisen riskeihin sekä riskeihin haitallisista vaikutuksista demokratiaan ja oikeusvaltioon, sellaiset tekoälyjärjestelmät olisi luokiteltava suuririskisiksi, jotka on tarkoitettu käytettäviksi vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestysten tulokseen tai vaaleissa tai kansanäänestyksissä äänioikeuttaan käyttävien luonnollisten henkilöiden äänestyskäyttäytymiseen, lukuun ottamatta tekoälyjärjestelmiä, joiden tuotoksille luonnolliset henkilöt eivät suoraan altistu, kuten välineet, joita käytetään poliittisten kampanjoiden hallinnolliseen ja logistiseen järjestämiseen, optimointiin ja jäsentämiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/900 (34) säädettyjen sääntöjen soveltamista.
(62)
Neskarot Eiropas Parlamenta un Padomes Regulā (ES) 2024/900 (34) paredzētos noteikumus un lai novērstu riskus, kas saistīti ar nepamatotu ārēju iejaukšanos Hartas 39. pantā nostiprinātajās tiesībās balsot un nelabvēlīgu ietekmi uz demokrātiju un tiesiskumu, MI sistēmas, ko paredzēts lietot, lai ietekmētu vēlēšanu vai referenduma rezultātus vai fizisku personu balsošanas uzvedību, kad tās piedalās vēlēšanās vai referendumos, būtu jāklasificē kā augsta riska MI sistēmas, izņemot MI sistēmas, kuru iznākuma fiziskas personas nav tieši pakļautas to ietekmei, piemēram, rīki, ko lieto, lai organizētu, optimizētu un strukturētu politiskās kampaņas no administratīvā un loģistikas viedokļa.
(63)
Sen, että tekoälyjärjestelmä luokitellaan tässä asetuksessa suuririskiseksi tekoälyjärjestelmäksi, ei saisi tulkita osoittavan, että järjestelmän käyttö on laillista muiden unionin säädösten tai unionin oikeuden kanssa yhteensopivan kansallisen lainsäädännön nojalla, jota on annettu esimerkiksi henkilötietojen suojasta tai valheenpaljastimien ja vastaavien välineiden tai muiden järjestelmien käytöstä tai luonnollisen henkilön tunnetilan havaitsemisesta. Tällaisen käytön olisi jatkuttava yksinomaan perusoikeuskirjasta ja sovellettavista unionin johdetun oikeuden säädöksistä ja kansallisesta lainsäädännöstä johtuvien sovellettavien vaatimusten mukaisesti. Tätä asetusta ei pitäisi ymmärtää niin, että siinä säädettäisiin oikeusperustasta henkilötietojen käsittelylle, mukaan lukien tarvittaessa erityiset henkilötietoryhmät, ellei siitä nimenomaisesti toisin säädetä tässä asetuksessa.
(63)
Fakts, ka MI sistēma saskaņā ar šo regulu ir klasificēta kā augsta riska MI sistēma, nebūtu jāinterpretē kā norāde, ka sistēmas lietošana ir likumīga citu Savienības tiesību aktu vai ar tiem saderīgu valsts tiesību aktu ietvaros, piemēram, attiecībā uz personas datu aizsardzību, melu detektoru un tamlīdzīgu rīku vai citu sistēmu lietošanu fizisku personu emocionālā stāvokļa noteikšanai. Šāda lietošana būtu jāturpina tikai saskaņā ar piemērojamajām prasībām, kas izriet no Hartas un no attiecīgajiem Savienības sekundārajiem tiesību aktiem un dalībvalstu tiesību aktiem. Nebūtu jāuzskata, ka šī regula nodrošina juridisko pamatu personas datu, tostarp – attiecīgā gadījumā – īpašu kategoriju personas datu, apstrādei, ja vien šajā regulā nav konkrēti noteikts citādi.
(64)
Jotta voidaan vähentää riskejä, joita markkinoille saatetuista tai muuten käyttöön otetuista suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä aiheutuu, ja jotta voidaan varmistaa korkea luotettavuuden taso, suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin olisi sovellettava tiettyjä pakollisia vaatimuksia ottaen huomioon tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitus ja -yhteys ja noudattaen tarjoajan perustamaa riskinhallintajärjestelmää. Toimenpiteissä, joita tarjoajat toteuttavat noudattaakseen tämän asetuksen pakollisia vaatimuksia, olisi otettava huomioon yleisesti tunnustettu tekoälyä koskeva viimeisin kehitys, ja niiden olisi oltava oikeasuhteisia ja tehokkaita tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Uuden lainsäädäntökehyksen perusteella, kuten komission tiedonannossa ”Sininen opas – EU:n tuotesääntöjen täytäntöönpano-opas 2022” selvennetään, yleissääntönä on, että useampaa kuin yhtä unionin yhdenmukaistamislainsäädännön säädöstä voidaan soveltaa yhteen tuotteeseen, koska saataville asettaminen tai käyttöönotto voidaan sallia vain, jos tuote on kaiken sovellettavan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukainen. Tämän asetuksen vaatimusten soveltamisalaan kuuluvien tekoälyjärjestelmien vaarat koskevat eri näkökohtia kuin voimassa oleva unionin yhdenmukaistamislainsäädäntö, minkä vuoksi tämän asetuksen vaatimukset täydentäisivät nykyistä unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä. Esimerkiksi tekoälyjärjestelmän sisältäviin koneisiin tai lääkinnällisiin laitteisiin voi liittyä riskejä, joita ei käsitellä asiaa koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön vahvistetuissa olennaisissa terveys- ja turvallisuusvaatimuksissa, koska kyseisessä alakohtaisessa lainsäädännössä ei käsitellä tekoälyjärjestelmille ominaisia riskejä.Tämä edellyttää eri säädösten samanaikaista ja täydentävää soveltamista. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi sekä tarpeettoman hallinnollisen rasitteen ja turhien kustannusten välttämiseksi sellaisen tuotteen, joka sisältää yhden tai useamman suuririskisen tekoälyjärjestelmän, johon sovelletaan tämän asetuksen ja tämän asetuksen liitteessä luetellun uuteen lainsäädäntökehykseen perustuvan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimuksia, tarjoajien olisi oltava joustavia niiden operatiivisten päätösten osalta, joilla varmistetaan parhaalla mahdollisella tavalla yhden tai useamman tekoälyjärjestelmän sisältävän tuotteen vaatimustenmukaisuus kaikkien kyseisen unionin yhdenmukaistetun lainsäädännön säännösten kanssa. Tämä joustavuus voisi tarkoittaa esimerkiksi tarjoajan päätöstä sisällyttää osa tämän asetuksen nojalla vaadittavista testaus- ja raportointiprosesseista, tiedoista ja asiakirjoista jo olemassa oleviin asiakirjoihin ja menettelyihin, joita edellytetään tämän asetuksen liitteessä lueteltuun uuteen lainsäädäntökehykseen perustuvassa voimassa olevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä. Tämä ei saisi millään tavoin vähentää tarjoajan velvollisuutta noudattaa kaikkia sovellettavia vaatimuksia.
(64)
Lai mazinātu tirgū laisto vai ekspluatācijā nodoto augsta riska MI sistēmu radītos riskus un nodrošinātu augstu uzticamības līmeni, augsta riska MI sistēmām būtu jāpiemēro dažas obligātas prasības, ņemot vērā paredzēto MI sistēmas lietošanas nolūku un saskaņā ar riska pārvaldības sistēmu, kura nodrošinātājam jāizveido. Pasākumos, ko nodrošinātāji pieņēmuši, lai izpildītu šīs regulas obligātās prasības, būtu jāņem vērā vispāratzītie jaunākie sasniegumi MI jomā, tiem vajadzētu būt samērīgiem un efektīviem, lai sasniegtu šīs regulas mērķus. Pamatojoties uz Jauno tiesisko regulējumu, kā precizēts Komisijas paziņojumā ““Zilā rokasgrāmata” par ES produktu noteikumu īstenošanu 2022. gadā”, vispārējs noteikums ir tāds, ka vairāk nekā vienu Savienības saskaņošanas tiesību aktu var piemērot vienam produktam, jo to darīt pieejamu vai nodot ekspluatācijā var tikai tad, ja produkts atbilst visiem piemērojamiem Savienības saskaņošanas tiesību aktiem. MI sistēmu apdraudējumi, uz kuriem attiecas šīs regulas prasības, attiecas uz citiem aspektiem, nevis spēkā esošajiem Savienības saskaņošanas tiesību aktiem, un tāpēc šīs regulas prasības papildinātu esošo Savienības saskaņošanas aktu struktūru. Piemēram, mašīnas vai medicīniskās ierīces, kas ietver MI sistēmu, varētu radīt riskus, uz kuriem neattiecas būtiskās veselības un drošības prasības, kas noteiktas attiecīgajos Savienības saskaņošanas tiesību aktos, jo minētie nozaru tiesību akti neattiecas uz MI sistēmām raksturīgiem riskiem. Tāpēc vienlaikus un papildinoši ir jāpiemēro dažādi tiesību akti. Lai nodrošinātu konsekvenci un izvairītos no nevajadzīga administratīvā sloga un nevajadzīgām izmaksām, tāda produkta nodrošinātājiem, kas ietver vienu vai vairākas augsta riska MI sistēmas, uz kurām attiecas šīs regulas un šīs regulas pielikumā uzskaitīto Savienības saskaņošanas tiesību aktu, kuru pamatā ir Jaunais tiesiskais regulējums, prasības, vajadzētu būt elastīgiem attiecībā uz operatīviem lēmumiem par to, kā optimāli nodrošināt produkta, kas ietver vienu vai vairākas MI sistēmas, atbilstību visām piemērojamām minēto Savienības saskaņoto tiesību aktu prasībām. Minētā elastība varētu nozīmēt, piemēram, nodrošinātāja lēmumu daļu no nepieciešamajiem testēšanas un ziņošanas procesiem, šajā regulā prasīto informāciju un dokumentāciju integrēt jau esošā dokumentācijā un procedūrās, kas prasītas saskaņā ar šīs regulas pielikumā uzskaitītajiem esošajiem Savienības saskaņošanas tiesību aktiem, kuru pamatā ir Jaunais tiesiskais regulējums. Tam nekādā veidā nevajadzētu ietekmēt nodrošinātāja pienākumu ievērot visas piemērojamās prasības.
(65)
Riskinhallintajärjestelmän olisi koostuttava iteratiivisesta prosessista, joka jatkuu suunnitellusti suuririskisen tekoälyjärjestelmän koko elinkaaren ajan. Kyseisellä prosessilla olisi pyrittävä määrittämään ja lieventämään tekoälyjärjestelmien terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin liittyviä riskejä. Riskinhallintajärjestelmää olisi tarkasteltava ja päivitettävä säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa sen jatkuva tehokkuus sekä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien merkittävien päätösten ja toteutettujen toimien perustelut ja dokumentointi. Tällä prosessilla olisi varmistettava, että tarjoaja määrittää riskit tai haitalliset vaikutukset ja toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä ottaen huomioon tekoälyjärjestelmien käyttötarkoituksen ja kohtuudella ennakoitavissa olevan väärinkäytön, jotta voidaan torjua niiden terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin kohdistuvia tunnettuja ja kohtuudella ennakoitavissa olevia riskejä, mukaan lukien mahdolliset riskit, jotka johtuvat tekoälyjärjestelmän ja sen toimintaympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Riskinhallintajärjestelmässä olisi otettava käyttöön asianmukaisimmat riskinhallintatoimenpiteet ottaen huomioon tekoälyn viimeisin kehitys. Asianmukaisimpia riskinhallintatoimenpiteitä määrittäessään tarjoajan olisi dokumentoitava ja selitettävä tehdyt valinnat sekä tarvittaessa otettava mukaan asiantuntijoita ja ulkopuolisia sidosryhmiä. Määrittäessään suuririskisten tekoälyjärjestelmien kohtuudella ennakoitavissa olevaa väärinkäyttöä tarjoajan olisi käsiteltävä tekoälyjärjestelmien käyttötarkoitukset, joiden voidaan kohtuudella olettaa johtuvan ihmisen helposti ennustettavissa olevasta käyttäytymisestä tietyn tekoälyjärjestelmän ominaisuuksien ja käytön yhteydessä, vaikka ne eivät kuuluisi suoraan käyttötarkoituksen piiriin ja niitä ei ole mainittu käyttöohjeissa. Kaikki tunnetut tai ennakoitavissa olevat olosuhteet, jotka liittyvät suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöön sen käyttötarkoituksen mukaisesti tai kohtuudella ennakoitavissa olevissa väärinkäytön olosuhteissa ja jotka voivat aiheuttaa terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksiin kohdistuvia riskejä, olisi sisällytettävä tarjoajan antamiin käyttöohjeisiin. Näin varmistetaan, että käyttöönottaja on tietoinen niistä ja ottaa ne huomioon käyttäessään suuririskistä tekoälyjärjestelmää. Tämän asetuksen mukaisten ennakoitavissa olevan väärinkäytön riskinvähentämistoimenpiteiden määrittäminen ja toteuttaminen ei saisi edellyttää tarjoajalta suuririskistä tekoälyjärjestelmää koskevaa erityistä lisäkoulutusta ennakoitavissa olevan väärinkäytön käsittelemiseksi. Tarjoajia kannustetaan kuitenkin harkitsemaan tällaisia lisäkoulutustoimenpiteitä tarpeen mukaan kohtuullisesti ennakoitavissa olevien väärinkäytösten lieventämiseksi.
(65)
Riska pārvaldības sistēmu būtu jāveido nepārtrauktam iteratīvam procesam, ko plāno un kas norit visā augsta riska MI sistēmas darbmūžā. Minētā procesa mērķim vajadzētu būt identificēt un mazināt MI sistēmu attiecīgos riskus veselībai, drošībai un pamattiesībām. Riska pārvaldības sistēma būtu regulāri jāpārskata un jāatjaunina, lai nodrošinātu tās pastāvīgu efektivitāti, kā arī visu nozīmīgo lēmumu un darbību, kas veiktas, ievērojot šo regulu, pamatotību un dokumentāciju. Šim procesam būtu jānodrošina, ka nodrošinātājs identificē riskus vai nelabvēlīgu ietekmi un īsteno riska mazināšanas pasākumus attiecībā uz MI sistēmu zināmajiem un saprātīgi paredzamajiem riskiem veselībai, drošībai un pamattiesībām, ņemot vērā to paredzēto nolūku un saprātīgi paredzamu nepareizu lietošanu, tostarp iespējamos riskus, ko rada mijiedarbība starp MI sistēmu un vidi, kurā tā darbojas. Riska pārvaldības sistēmai būtu jāpieņem vispiemērotākie riska pārvaldības pasākumi, ņemot vērā jaunākos sasniegumus MI jomā. Identificējot vispiemērotākos riska pārvaldības pasākumus, nodrošinātājam būtu jādokumentē un jāizskaidro izdarītās izvēles un attiecīgā gadījumā jāiesaista eksperti un ārējās ieinteresētās personas. Identificējot augsta riska MI sistēmu saprātīgi paredzamu nepareizu lietošanu, nodrošinātājam būtu jāaptver tādi MI sistēmu lietojumi, kuri nav tieši saistīti ar paredzēto nolūku un kuri ir paredzēti lietošanas instrukcijā, tomēr var saprātīgi sagaidīt, ka tie izrietēs no viegli paredzamas cilvēka uzvedības konkrētas MI sistēmas konkrēto īpašību un lietojuma kontekstā. Visi zināmie vai paredzamie apstākļi, kas saistīti ar augsta riska MI sistēmas lietošanu atbilstoši tai paredzētajam nolūkam vai saprātīgi paredzamas nepareizas lietošanas apstākļos un kas var radīt risku veselībai un drošībai vai pamattiesībām, būtu jāiekļauj nodrošinātāja sniegtajās lietošanas instrukcijās. Tas ir vajadzīgs, lai nodrošinātu, ka uzturētājs ir informēts un ņem tās vērā, izmantojot augsta riska MI sistēmu. Lai identificētu un īstenotu riska mazināšanas pasākumus paredzamai nepareizai lietošanai saskaņā ar šo regulu, nodrošinātājam, lai novērstu paredzamu nepareizu lietošanu, nebūtu vajadzīgi īpaša papildu apmācība augsta riska MI sistēmai. Tomēr nodrošinātāji tiek mudināti apsvērt šādus papildu apmācības pasākumus, lai mazinātu saprātīgi paredzamu nepareizu lietošanu, ja tie ir nepieciešami un piemēroti.
(66)
Suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin olisi sovellettava vaatimuksia, jotka koskevat käytettyjen datajoukkojen riskinhallintaa, laatua ja merkityksellisyyttä, teknistä dokumentaatiota ja tietojen säilyttämistä, avoimuutta ja tietojen antamista käyttöönottajille, ihmisen suorittamaa valvontaa sekä vakautta, tarkkuutta ja kyberturvallisuutta. Nämä vaatimukset ovat tarpeen, jotta voidaan tehokkaasti vähentää terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin kohdistuvia riskejä. Koska muita vähemmän kauppaa rajoittavia toimenpiteitä ei ole kohtuudella käytettävissä, ja näin ollen kyseiset vaatimukset eivät ole perusteettomia kaupan rajoituksia.
(66)
Prasībām būtu jāattiecas uz augsta riska MI sistēmām saistībā ar riska pārvaldību, izmantoto datu kopu kvalitāti un nozīmīgumu, tehnisko dokumentāciju un uzskaiti, pārredzamību un informācijas sniegšanu uzturētājiem, cilvēka virsvadību un robustumu, precizitāti un kiberdrošību. Minētās prasības ir nepieciešamas, lai efektīvi mazinātu riskus veselībai, drošībai un pamattiesībām. Ņemot vērā to, ka citi tirdzniecību mazāk ierobežojoši pasākumi nav saprātīgi pieejami, minētās prasības nav nepamatoti tirdzniecības ierobežojumi.
(67)
Korkealaatuisella datalla ja sen saatavuudella on ensisijainen rooli monien tekoälyjärjestelmien rakenteen luomisen ja suorituskyvyn varmistamisen kannalta, erityisesti kun käytetään tekniikoita, joihin sisältyy mallien kouluttamista, jotta voidaan varmistaa, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä toimii tarkoitetulla tavalla ja turvallisesti eikä siitä tule unionin oikeudessa kiellettyä syrjinnän lähdettä. Korkealaatuiset koulutus-, validointi- ja testausdatajoukot edellyttävät asianmukaisten datanhallinta- ja hallinnointikäytäntöjen täytäntöönpanoa. Koulutus-, validointi- ja testausdatajoukkojen, myös tunnisteiden, olisi oltava merkityksellisiä, riittävän edustavia ja niin suurelta osin kuin mahdollista virheettömiä ja täydellisiä järjestelmän käyttötarkoitusta ajatellen. Datanhallinta- ja hallinnointikäytäntöihin olisi henkilötietojen osalta sisällytettävä avoimuus datankeruun alkuperäisestä tarkoituksesta, jotta voidaan helpottaa unionin tietosuojalainsäädännön, kuten asetuksen (EU) 2016/679, noudattamista. Datajoukoilla olisi myös oltava asianmukaiset tilastolliset ominaisuudet, myös niiden henkilöiden tai henkilöryhmien osalta, joihin suuririskistä tekoälyjärjestelmää on tarkoitus käyttää, kiinnittäen erityistä huomiota sellaisten datajoukkojen mahdollisten vinoutumien vähentämiseen, jotka todennäköisesti vaikuttavat henkilöiden terveyteen ja turvallisuuteen, vaikuttavat kielteisesti perusoikeuksiin tai johtavat unionin oikeudessa kiellettyyn syrjintään, erityisesti silloin, kun datan tuotokset vaikuttavat tulevien toimintojen syöttötietoihin (palautesilmukat). Taustalla oleviin datajoukkoihin voi esimerkiksi sisältyä vinoutumia erityisesti silloin, kun käytetään historiallisia tietoja tai kun järjestelmät otetaan käyttöön todellisissa olosuhteissa.Dataan sisältyvät vinoutumat voivat vaikuttaa tekoälyjärjestelmien tuottamiin tuloksiin, ja tällaisilla vinoutumilla on taipumus vähitellen lisääntyä ja siten ylläpitää ja lisätä olemassa olevaa syrjintää erityisesti tiettyihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, myös rodullisiin tai etnisiin ryhmiin, kuuluvien henkilöiden osalta. Datajoukkojen mahdollisimman suurta täydellisyyttä ja virheettömyyttä koskeva vaatimus ei saisi vaikuttaa yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden käyttöön tekoälyjärjestelmien kehittämisen ja testauksen yhteydessä. Datajoukoissa olisi otettava erityisesti huomioon niiden käyttötarkoituksen edellyttämässä laajuudessa ne ominaispiirteet, ominaisuudet tai osatekijät, jotka ovat ominaisia sille maantieteelliselle, viitekehyksenä olevalle, käyttäytymiseen liittyvälle tai toiminnalliselle ympäristölle, jossa tekoälyjärjestelmää on tarkoitus käyttää. Datanhallintaan liittyviä vaatimuksia voidaan noudattaa turvautumalla kolmansiin osapuoliin, jotka tarjoavat sertifioituja vaatimustenmukaisuuspalveluja, mukaan lukien datanhallinnan, datajoukkojen eheyden sekä dataa koskevien koulutus-, validointi- ja testauskäytäntöjen todentaminen, kunhan tämän asetuksen datavaatimusten noudattaminen on varmistettu.
(67)
Augstas kvalitātes datiem un piekļuvei augstas kvalitātes datiem ir būtiska loma daudzu MI sistēmu struktūras nodrošināšanā un veiktspējas nodrošināšanā, jo īpaši, ja tiek izmantotas metodes, kas ietver modeļu apmācīšanu, ar mērķi nodrošināt, ka augsta riska MI sistēma darbojas, kā paredzēts, un droši un ka tā nekļūst par Savienības tiesību aktos aizliegtas diskriminācijas avotu. Lai nodrošinātu augstas kvalitātes datu kopas apmācībai, validēšanai un testēšanai, ir jāīsteno atbilstoša datu pārvaldība un pārvaldības prakse. Apmācības, validēšanas un testēšanas datu kopām, tostarp marķējumiem, vajadzētu būt atbilstošām, pietiekami reprezentatīvām un, cik vien iespējams, bez kļūdām un pilnīgām, ņemot vērā sistēmas paredzēto nolūku. Lai veicinātu atbilstību Savienības datu aizsardzības tiesību aktiem, piemēram, Regulai (ES) 2016/679, datu pārvaldībā un pārvaldības praksē – personas datu gadījumā – būtu jāietver pārredzamība attiecībā uz datu vākšanas sākotnējo nolūku. Datu kopām vajadzētu būt arī atbilstošiem statistiskajiem raksturlielumiem, tostarp attiecībā uz personām vai personu grupām, attiecībā uz kurām ir paredzēts lietot augsta riska MI sistēmu, īpašu uzmanību pievēršot tādas iespējamās neobjektivitātes mazināšanai datu kopās, kura varētu ietekmēt personu veselību un drošību, kurai varētu būt negatīva ietekme uz pamattiesībām vai kura varētu izraisīt diskrimināciju, kas ir aizliegta Savienības tiesību aktos, jo īpaši, ja izvaddati ietekmē ievaddatus turpmākām darbībām (atgriezeniskās saites cilpas). Neobjektivitāte, piemēram, var būt raksturīga pamatā esošajām datu kopām, jo īpaši tad, ja tiek izmantoti vēsturiski dati, vai radīta tad, kad sistēmas tiek izmantotas reālās pasaules apstākļos. MI sistēmu sniegtos rezultātus varētu ietekmēt šāda raksturīga neobjektivitāte, kas tiecas pakāpeniski palielināties un tādējādi turpināt un pastiprināt esošo diskrimināciju, jo īpaši attiecībā uz personām, kas pieder pie dažām neaizsargātām grupām, tostarp rasiskām vai etniskām grupām. Prasībai par to, ka datu kopām jābūt pēc iespējas pilnīgām un bez kļūdām, nebūtu jāietekmē privātumu aizsargājošu metožu izmantošana MI sistēmu izstrādes un testēšanas kontekstā. Jo īpaši datu kopās, ciktāl to nosaka to paredzētais nolūks, būtu jāņem vērā iezīmes, raksturlielumi vai elementi, kas raksturīgi konkrētajai ģeogrāfiskajai, kontekstuālajai, uzvedības vai funkcionālajai videi, kurā MI sistēmu paredzēts lietot. Ar datu pārvaldību saistītās prasības var izpildīt, izmantojot trešās personas, kas piedāvā sertificētus atbilstības pakalpojumus, tostarp datu pārvaldības, datu kopu integritātes un datu apmācības, validēšanas un testēšanas prakses verifikāciju, ciktāl tiek nodrošināta atbilstība šīs regulas datu prasībām.
(68)
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien kehittämiseksi ja arvioimiseksi tiettyjen toimijoiden, esimerkiksi tarjoajien, ilmoitettujen laitosten ja muiden asiaankuuluvien tahojen, kuten digitaali-innovaatiokeskittymien, testauslaitosten ja tutkijoiden, olisi voitava saada käyttöönsä ja käyttää korkealaatuisia datajoukkoja tähän asetukseen liittyvillä kyseisten toimijoiden toiminta-aloilla. Komission perustama yhteinen eurooppalainen data-avaruus ja datan jakamisen helpottaminen yritysten välillä ja viranomaisten kanssa yleisen edun nimissä ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan tarjota luotettava, vastuullinen ja syrjimätön pääsy korkealaatuiseen dataan tekoälyjärjestelmien koulutusta, validointia ja testausta varten. Esimerkiksi terveydenhuollon alalla eurooppalainen terveysdata-avaruus helpottaa terveysdatan syrjimätöntä saatavuutta ja tekoälyalgoritmien koulutusta näillä datajoukoilla yksityisyyden suojaavalla, turvallisella, oikea-aikaisella, avoimella ja luotettavalla tavalla ja asianmukaisen institutionaalisen hallinnon alaisena. Asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset, myös alakohtaiset viranomaiset, jotka tarjoavat dataa tai tukevat datan saatavuutta, voivat myös tukea korkealaatuisen datan tarjoamista tekoälyjärjestelmien koulutusta, validointia ja testausta varten.
(68)
Augsta riska MI sistēmu izstrādes un novērtēšanas nolūkā dažiem dalībniekiem, piemēram, nodrošinātājiem, paziņotajām struktūrām un citām attiecīgajām struktūrām, piemēram, Eiropas digitālās inovācijas centriem, testēšanas un eksperimentēšanas struktūrām un pētniekiem, būtu jāvar piekļūt augstas kvalitātes datu kopām un izmantot tās minēto dalībnieku darbības jomās, kas ir saistītas ar šo regulu. Komisijas izveidotās Eiropas vienotās datu telpas un datu kopīgošanas atvieglošana uzņēmumu starpā un ar valdības iestādēm sabiedrības interešu labā būs ļoti būtiska, lai nodrošinātu uzticēšanos raisošu, pārskatāmu un nediskriminējošu piekļuvi augstas kvalitātes datiem MI sistēmu apmācībai, validēšanai un testēšanai. Piemēram, veselības jomā Eiropas veselības datu telpa veicinās nediskriminējošu piekļuvi veselības jomas datiem un MI algoritmu apmācībai minētajās datu kopās privātumu saglabājošā, drošā, savlaicīgā, pārredzamā un uzticamā veidā ar pienācīgu institucionālo pārvaldi. Arī attiecīgās kompetentās iestādes, tostarp nozaru iestādes, nodrošinot vai atbalstot piekļuvi datiem, var atbalstīt augstas kvalitātes datu piegādāšanu MI sistēmu apmācībai, validēšanai un testēšanai.
(69)
Oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan on taattava tekoälyjärjestelmän koko elinkaaren ajan. Tässä yhteydessä henkilötietojen käsittelyn osalta sovelletaan tietojen minimoinnin ja sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteita, sellaisina kuin niistä säädetään unionin tietosuojalainsäädännössä. Kyseisten periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi tarjoajat toteuttavat toimenpiteitä, joihin voi anonymisoinnin ja salauksen lisäksi kuulua myös sellaisen teknologian käyttö, joka mahdollistaa sekä algoritmien tuomisen dataan että tekoälyjärjestelmien kouluttamisen ilman osapuolten välistä siirtoa tai itse raakadatan tai jäsennellyn datan kopiointia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen datan hallintaa koskevien vaatimusten soveltamista.
(69)
Tiesības uz privātumu un personas datu aizsardzību ir jāgarantē visā MI sistēmas darbmūžā. Šajā sakarā personas datu apstrādes gadījumā ir piemērojami datu minimizēšanas, integrētas datu aizsardzības un datu aizsardzības pēc noklusējuma principi, kā noteikts Savienības datu aizsardzības tiesību aktos. Neskarot šajā regulā paredzētās datu pārvaldības prasības, nodrošinātāju veiktie pasākumi, lai nodrošinātu atbilstību minētajiem principiem, var ietvert ne tikai anonimizāciju un šifrēšanu, bet arī tādas tehnoloģijas lietošanu, kas ļauj algoritmus ievadīt datos un ļauj apmācīt MI sistēmas, nepārsūtot starp pusēm vai nekopējot pašus neapstrādātos vai strukturētos datus.
(70)
Jotta voitaisiin suojella muita tekoälyjärjestelmissä esiintyvästä vinoutumisesta mahdollisesti johtuvalta syrjinnältä, tarjoajien olisi suuririskisten tekoälyjärjestelmien vinoutumien havaitsemisen ja korjaamisen varmistamiseksi voitava, poikkeuksellisesti ja siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä sekä soveltaen luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia koskevia asianmukaisia suojatoimia sekä kaikkia tässä asetuksessa säädettyjä sovellettavia ehtoja asetuksissa (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 sekä direktiivissä (EU) 2016/680 säädettyjen edellytysten lisäksi, käsitellä myös erityisiä henkilötietoryhmiä asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan 2 kohdan g alakohdassa ja asetuksen (EU) 2018/1725 10 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetun tärkeän yleisen edun nimissä.
(70)
Lai citu tiesības aizsargātu pret diskrimināciju, kas varētu izrietēt no MI sistēmu neobjektivitātes, nodrošinātājiem izņēmuma kārtā, ciktāl tas ir absolūti nepieciešams, lai nodrošinātu neobjektivitātes atklāšanu un labošanu saistībā ar augsta riska MI sistēmām, ievērojot atbilstošus fizisku personu pamattiesību un pamatbrīvību aizsardzības pasākumus un pēc visu šajā regulā paredzēto piemērojamo nosacījumu piemērošanas papildus Regulās (ES) 2016/679 un (ES) 2018/1725 un Direktīvā (ES) 2016/680 paredzētajiem nosacījumiem, būtu jāvar apstrādāt arī īpašu kategoriju personas datus svarīgās sabiedrības interesēs Regulas (ES) (ES) 2016/679 9. panta 2. punkta g) apakšpunkta un Regulas (ES) 2018/1725 10. panta 2. punkta g) apakšpunkta nozīmē.
(71)
Tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen todentamisen kannalta on olennaisen tärkeää saada ymmärrettävää tietoa siitä, miten suuririskiset tekoälyjärjestelmät on kehitetty ja miten ne toimivat koko niiden käyttöiän ajan, jotta voidaan mahdollistaa näiden järjestelmien jäljitettävyys sekä niiden toiminnan ja markkinoille saattamisen jälkeinen seuranta. Tämä edellyttää, että tiedot säilytetään ja että saatavilla on tekninen dokumentaatio, joka sisältää tiedot, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, onko tekoälyjärjestelmä asiaankuuluvien vaatimusten mukainen, ja markkinoille saattamisen jälkeisen seurannan helpottamiseksi. Tällaisiin tietoihin olisi sisällyttävä järjestelmän yleiset ominaisuudet, valmiudet ja rajoitukset, algoritmit, data, koulutus, testaus- ja validointiprosessit sekä sovellettua riskinhallintajärjestelmää koskevat asiakirjat, ja ne olisi laadittava selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Tekninen dokumentaatio olisi pidettävä asianmukaisesti ajan tasalla tekoälyjärjestelmän koko käyttöiän ajan. Lisäksi suuririskisissä tekoälyjärjestelmissä olisi mahdollistettava teknisesti tapahtumien automaattinen tallentaminen lokitietojen muodossa järjestelmän käyttöiän keston ajan.
(71)
Saprotama informācija par to, kā izstrādātas augsta riska MI sistēmas un kā tās darbojas visā savā darbmūžā, ir ļoti būtiska, lai nodrošinātu minēto sistēmu izsekojamību, pārbaudītu atbilstību šajā regulā noteiktajām prasībām, kā arī veiktu darbības pārraudzību un pēctirgus pārraudzību. Tam nepieciešama uzskaite un tādas tehniskās dokumentācijas pieejamība, kura ietver informāciju, kas nepieciešama, lai novērtētu MI sistēmas atbilstību attiecīgajām prasībām un atvieglotu pēctirgus pārraudzību. Šādai informācijai būtu jāietver ziņas par sistēmas vispārīgajiem raksturlielumiem, spējām un ierobežojumiem, algoritmiem, datiem, apmācību, izmantotajiem testēšanas un validēšanas procesiem, kā arī attiecīgās riska pārvaldības sistēmas dokumentācija, un tai vajadzētu būt sagatavotai skaidrā un visaptverošā veidā. Tehniskā dokumentācija būtu pienācīgi jāaktualizē visā MI sistēmas darbmūžā. Turklāt augsta riska MI sistēmām būtu tehniski jāļauj automātiski reģistrēt notikumus, izmantojot “žurnāldatnes”, visā sistēmas darbmūža laikā.
(72)
Jotta voidaan puuttua tiettyjen tekoälyjärjestelmien läpinäkymättömyyteen ja monimutkaisuuteen liittyviin huolenaiheisiin ja auttaa käyttöönottajia täyttämään tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa, suuririskisiltä tekoälyjärjestelmiltä olisi edellytettävä avoimuutta, ennen kuin ne saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön. Suuririskiset tekoälyjärjestelmät olisi suunniteltava siten, että käyttöönottajat voivat ymmärtää, miten tekoälyjärjestelmä toimii, arvioida sen toimivuutta ja ymmärtää sen vahvuuksia ja rajoituksia. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien mukana olisi oltava asianmukaiset tiedot käyttöohjeiden muodossa. Tällaisiin tietoihin olisi sisällyttävä tekoälyjärjestelmän ominaisuudet, valmiudet ja suorituskyvyn rajoitukset. Nämä kattaisivat tiedot mahdollisista suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöön liittyvistä tunnetuista ja ennakoitavissa olevista olosuhteista, mukaan lukien käyttöönottajan toiminta, joka voi vaikuttaa järjestelmän käyttäytymiseen ja suorituskykyyn, jolloin tekoälyjärjestelmä voi aiheuttaa terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin kohdistuvia riskejä; muutoksista, jotka tarjoaja on ennalta määrittänyt ja joiden vaatimustenmukaisuuden se on arvioinut; sekä asiaankuuluvista ihmisen suorittamista valvontatoimenpiteistä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla helpotetaan tekoälyjärjestelmän tuotosten tulkintaa käyttöönottajille. Avoimuuden, myös mukana olevien käyttöohjeiden, olisi avustettava käyttöönottajia järjestelmän käytössä ja tuettava heitä tietoon perustuvassa päätöksenteossa. Käyttöönottajilla olisi muun muassa oltava paremmat mahdollisuudet valita, ottaen huomioon niihin sovellettavat velvoitteet, oikea järjestelmä, jota he aikovat käyttää, saada tietoa käyttötarkoituksesta tai käytön esteistä sekä käyttää tekoälyjärjestelmää oikein ja tarpeen mukaan. Käyttöohjeisiin olisi tarvittaessa sisällytettävä havainnollistavia esimerkkejä esimerkiksi tekoälyjärjestelmän rajoituksista sekä käyttötarkoituksesta ja käytön esteistä, jotta voidaan parantaa niihin sisältyvien tietojen luettavuutta ja saatavuutta. Tarjoajien olisi varmistettava, että kaikki asiakirjat, myös käyttöohjeet, sisältävät merkityksellisiä, kattavia, helposti saatavilla olevia ja ymmärrettäviä tietoja, joissa otetaan huomioon kohteena olevien käyttöönottajien tarpeet ja ennakoitavissa oleva tietämys. Käyttöohjeet olisi asetettava saataville kohteena olevien käyttöönottajien helposti ymmärtämällä, asianomaisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.
(72)
Lai kliedētu bažas, kas saistītas ar dažu MI sistēmu nepārredzamību un sarežģītību, un palīdzētu uzturētājiem izpildīt savus pienākumus saskaņā ar šo regulu, pirms augsta riska MI sistēmu laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā būtu jānodrošina to pārredzamība. Augsta riska MI sistēmas būtu jāprojektē tā, lai uzturētāji varētu saprast, kā MI sistēma darbojas, izvērtēt tās funkcionalitāti un izprast tās stiprās puses un ierobežojumus. Augsta riska MI sistēmām būtu jāpievieno atbilstoša informācija lietošanas instrukcijas veidā. Šādai informācijai būtu jāietver MI sistēmas raksturlielumi, spējas un veiktspējas ierobežojumi. Minētie elementi ietvertu informāciju par iespējamiem zināmiem un paredzamiem apstākļiem, kuri saistīti ar augsta riska MI sistēmas lietošanu, tostarp uzturētāja darbību, kas var ietekmēt sistēmas uzvedību un veiktspēju, un kuros MI sistēma var radīt riskus veselībai, drošībai un pamattiesībām, par izmaiņām, kuras nodrošinātājs ir iepriekš noteicis un novērtējis attiecībā uz atbilstību, un par attiecīgajiem cilvēka virsvadības pasākumiem, tostarp pasākumiem, ar kuriem uzturētājiem palīdz interpretēt MI sistēmas iznākumus. Pārredzamībai, tostarp pievienotajai lietošanas instrukcijai, būtu jāpalīdz uzturētājiem sistēmas lietošanā un būtu jāatbalsta, ka tie pieņem informētus lēmumus. Uzturētājiem cita starpā vajadzētu būt labākām iespējām pareizi izvēlēties sistēmu, ko tie plāno lietot, ņemot vērā pienākumus, kas uz tiem attiecas, tiem vajadzētu būt izglītotiem par paredzētajiem un aizliegtajiem lietojumiem, un tiem būtu MI sistēma jālieto pareizi un atbilstoši. Lai uzlabotu lietošanas instrukcijā iekļautās informācijas skaidrību un piekļūstamību, attiecīgā gadījumā būtu jāiekļauj ilustratīvi piemēri, piemēram, par ierobežojumiem un par paredzētajiem un aizliegtajiem MI sistēmas lietojumiem. Nodrošinātājiem būtu jānodrošina, ka visa dokumentācija, tostarp lietošanas instrukcija, ietver jēgpilnu, visaptverošu, pieejamu un saprotamu informāciju, ņemot vērā mērķēto uzturētāju vajadzības un paredzamās zināšanas. Lietošanas instrukcijām vajadzētu būt pieejamām mērķētajiem uzturētājiem viegli saprotamā valodā, kā noteikusi attiecīgā dalībvalsts.
(73)
Suuririskiset tekoälyjärjestelmät olisi suunniteltava ja kehitettävä siten, että luonnolliset henkilöt voivat valvoa niiden toimintaa, varmistaa niiden käytön tarkoitetulla tavalla ja että niiden vaikutuksia käsitellään koko järjestelmän elinkaaren ajan. Tätä varten järjestelmän tarjoajan olisi määritettävä asianmukaiset ihmisen suorittamat valvontatoimenpiteet ennen järjestelmän markkinoille saattamista tai käyttöönottoa. Tällaisilla toimenpiteillä olisi tarvittaessa erityisesti varmistettava, että järjestelmässä on sisäänrakennettuja toiminnallisia rajoituksia, joita järjestelmä ei voi itse ohittaa ja jotka vastaavat ihmiskäyttäjän komentoihin, ja että luonnollisilla henkilöillä, joiden tehtäväksi ihmisen suorittama valvonta on annettu, on tarvittava pätevyys, koulutus ja valtuudet tämän tehtävän hoitamiseksi. On myös olennaisen tärkeää tarpeen mukaan varmistaa, että suuririskiset tekoälyjärjestelmät sisältävät mekanismeja, joilla annetaan ohjausta ja tietoa luonnolliselle henkilölle, jonka tehtäväksi ihmisen suorittama valvonta on annettu jotta hän voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä siitä, milloin ja millä keinoin asiaan on puututtava, jos ollenkaan, jotta voidaan välttää kielteiset seuraukset tai riskit taikka pysäyttää järjestelmä, jos se ei toimi tarkoitetulla tavalla. Ottaen huomioon tiettyjen biometristen tunnistusjärjestelmien virheellisestä tuloksesta henkilöille aiheutuvat merkittävät seuraukset, on asianmukaista säätää tehostettua ihmisen suorittamaa valvontaa koskevasta vaatimuksesta näiden järjestelmien osalta siten, että käyttöönottaja ei voi suorittaa toimea tai tehdä päätöstä järjestelmästä johtuvan tunnistamisen perusteella, ellei vähintään kaksi luonnollista henkilöä ole erikseen varmistanut ja vahvistanut sitä. Nämä henkilöt voivat olla yhdestä tai useammasta toimijasta ja heihin voi sisältyä järjestelmää hoitava tai käyttävä henkilö. Tämä vaatimus ei saisi aiheuttaa tarpeetonta rasitetta tai viiveitä, ja voi olla riittävää, että eri henkilöiden suorittamat erilliset varmistukset tallennetaan automaattisesti järjestelmän tuottamiin lokitietoihin. Kun otetaan huomioon lainvalvontaan, muuttoliikkeeseen, rajavalvontaan ja turvapaikka-asioihin liittyvät erityispiirteet, tätä vaatimusta ei pitäisi soveltaa, jos unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä katsotaan, että kyseisen vaatimuksen soveltaminen on suhteetonta.
(73)
Augsta riska MI sistēmas būtu jāprojektē un jāizstrādā tā, lai fiziskas personas varētu virsvadīt to funkcionēšanu, nodrošināt, ka tās tiek lietotas, kā paredzēts, un ka to ietekmei pievēršas visā sistēmas darbmūžā. Šajā nolūkā sistēmas nodrošinātājam pirms sistēmas laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā būtu jānosaka piemēroti cilvēka virsvadības pasākumi. Jo īpaši, attiecīgā gadījumā šādiem pasākumiem būtu jāgarantē, ka sistēmai ir iebūvēti operacionāli ierobežojumi, kurus pati sistēma nevar neievērot, un ka tā reaģē uz cilvēka-operatora virsvadību un ka fiziskām personām, kurām uzticēta šī virsvadība, ir uzdevuma veikšanai nepieciešamā kompetence, apmācība un pilnvaras. Attiecīgā gadījumā ir arī būtiski nodrošināt, ka augsta riska MI sistēmas ietver mehānismus, kas ievirza un informē fizisku personu, kurai ir uzticēta cilvēka virsvadība, lai tā pieņemtu informētus lēmumus par to, vai, kad un kā iejaukties, lai izvairītos no negatīvām sekām vai riskiem, vai apturētu sistēmu, ja tā nedarbojas, kā paredzēts. Ņemot vērā būtiskās sekas personām, ja dažas biometriskās identifikācijas sistēmas uzrādītu nepareizu atbilstību, ir lietderīgi attiecībā uz minētajām sistēmām paredzēt pastiprinātas cilvēka virsvadības prasību, lai uzturētājs, pamatojoties uz identifikāciju, kas izriet no sistēmas, nevarētu veikt nekādas darbības vai pieņemt lēmumu, ja vien to nav atsevišķi pārbaudījušas un apstiprinājušas vismaz divas fiziskas personas. Minētās personas varētu būt no vienas vai vairākām vienībām, tostarp persona, kas darbina vai izmanto sistēmu. Šai prasībai nevajadzētu radīt nevajadzīgu slogu vai kavēšanos, un varētu pietikt ar to, ka sistēmas ģenerētajās žurnāldatnēs tiek automātiski reģistrētas dažādu personu veiktās atsevišķās verifikācijas. Ņemot vērā tiesībaizsardzības, migrācijas, robežkontroles un patvēruma jomu specifiku, šī prasība nebūtu jāpiemēro, ja Savienības vai valsts tiesību aktos minētās prasības piemērošana tiek uzskatīta par nesamērīgu.
(74)
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien olisi toimittava johdonmukaisesti koko elinkaarensa ajan ja saavutettava asianmukainen tarkkuuden, vakauden ja kyberturvallisuuden taso niiden käyttötarkoitus huomioon ottaen ja yleisesti tunnustetun alan viimeisimmän kehityksen mukaisesti. Komissiota sekä asiaankuuluvia järjestöjä ja sidosryhmiä kehotetaan ottamaan asianmukaisesti huomioon tekoälyjärjestelmien aiheuttamien riskien ja negatiivisten vaikutusten vähentäminen. Suorituskykymittareiden odotettu taso olisi ilmoitettava liitteenä olevissa käyttöohjeissa. Tarjoajia kehotetaan välittämään nämä tiedot käyttöönottajille selkeällä ja helposti ymmärrettävällä tavalla, joka ei aiheuta väärinymmärryksiä tai sisällä harhaanjohtavia lausuntoja. Lakisääteistä mittaustoimintaa koskevalla unionin oikeudella, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2014/31/EU (35) ja 2014/32/EU (36), pyritään varmistamaan mittausten tarkkuus ja edistämään avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta liiketoimissa. Tässä yhteydessä komission olisi tarpeen mukaan edistettävä vertailuarvojen ja mittausmenetelmien kehittämistä tekoälyjärjestelmiä varten yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien ja järjestöjen, kuten metrologia- ja vertailuanalyysiviranomaisten, kanssa. Näin toimiessaan komission olisi pantava merkille tekoälyyn liittyvät metrologiaa ja asiaankuuluvia mittausindikaattoreita käsittelevät kansainväliset kumppanit ja tehtävä yhteistyötä niiden kanssa.
(74)
Augsta riska MI sistēmām jādarbojas konsekventi visā to darbmūžā un jānodrošina atbilstošs precizitātes, robustuma un kiberdrošības līmenis, ņemot vērā to paredzēto nolūku un saskaņā ar vispāratzīto tehnoloģiju attīstības līmeni. Komisija un attiecīgās organizācijas un ieinteresētās personas tiek mudinātas pienācīgi ņemt vērā MI sistēmas risku un negatīvās ietekmes mazināšanu. Paredzamais veiktspējas rādītāju līmenis būtu jānorāda pievienotajā lietošanas instrukcijā. Nodrošinātāji tiek mudināti minēto informāciju paziņot uzturētājiem skaidrā un viegli saprotamā veidā, bez pārpratumiem vai maldinošiem paziņojumiem. Savienības tiesību aktu par reglamentēto metroloģiju, tostarp Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu 2014/31/ES (35) un 2014/32/ES (36), mērķis ir nodrošināt mērījumu precizitāti un veicināt komercdarījumu pārredzamību un taisnīgumu. Minētajā sakarā sadarbībā ar attiecīgajām ieinteresētajām personām un organizācijām, piemēram, metroloģijas un salīdzinošās vērtēšanas iestādēm, Komisijai attiecīgā gadījumā būtu jāveicina MI sistēmu etalonrādītāju un mērījumu metodiku izstrāde. To darot, Komisijai būtu jāņem vērā starptautiskie partneri, kas strādā metroloģijas un attiecīgo ar MI saistīto mērījumu rādītāju jomā, un jāsadarbojas ar tiem.
(75)
Tekninen vakaus on yksi suuririskisten tekoälyjärjestelmien keskeinen vaatimus. Niiden olisi oltava kestäviä sellaisen haitallisen tai muuten ei-toivotun käyttäytymisen varalta, joka saattaa aiheutua järjestelmien sisäisistä rajoituksista tai järjestelmien toimintaympäristöstä (esimerkiksi virheet, viat, epäjohdonmukaisuudet tai odottamattomat tilanteet). Sen vuoksi olisi toteutettava teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä suuririskisten tekoälyjärjestelmien vakauden varmistamiseksi esimerkiksi suunnittelemalla ja kehittämällä asianmukaisia teknisiä ratkaisuja haitallisen tai muuten ei-toivotun käyttäytymisen estämiseksi tai minimoimiseksi. Näihin teknisiin ratkaisuihin voi sisältyä esimerkiksi mekanismeja, joiden avulla järjestelmä voi turvallisesti keskeyttää toimintansa (vikavarmistussuunnitelmat) tiettyjen poikkeavuuksien esiintyessä tai kun toiminta tapahtuu tiettyjen ennalta määritettyjen rajojen ulkopuolella. Se, ettei näiltä riskeiltä suojauduta, voi johtaa turvallisuusvaikutuksiin tai vaikuttaa kielteisesti perusoikeuksiin esimerkiksi virheellisten päätösten tai tekoälyjärjestelmän tuottamien väärien tai puolueellisten tulosten vuoksi.
(75)
Tehniskais robustums ir viena no galvenajām prasībām augsta riska MI sistēmām. Tām vajadzētu būt noturīgām pret kaitīgu vai citādi nevēlamu uzvedību, ko var izraisīt ierobežojumi sistēmās vai vidē, kurā sistēmas darbojas (piemēram, kļūdas, defekti, neatbilstības, negaidītas situācijas). Tāpēc būtu jāveic tehniski un organizatoriski pasākumi, lai nodrošinātu augsta riska MI sistēmu robustumu, piemēram, projektējot un izstrādājot piemērotus tehniskus risinājumus, lai novērstu vai līdz minimumam samazinātu kaitīgu vai citādi nevēlamu uzvedību. Minētie tehniskie risinājumi var ietvert, piemēram, mehānismus, kas ļauj sistēmai droši pārtraukt savu darbību (drošatteices plāni) dažu noviržu gadījumā vai tad, ja darbība notiek ārpus konkrētām iepriekš noteiktām robežām. Nespēja aizsargāt pret šiem riskiem varētu ietekmēt drošību vai negatīvi ietekmēt pamattiesības, piemēram, MI sistēmas ģenerētu kļūdainu lēmumu vai nepareizu vai neobjektīvu iznākumu dēļ.
(76)
Kyberturvallisuudella on ratkaiseva merkitys varmistettaessa, että tekoälyjärjestelmät kestävät järjestelmän haavoittuvuuksia hyödyntävien vihamielisten kolmansien osapuolten yritykset muuttaa niiden käyttöä, käyttäytymistä tai suorituskykyä tai vaarantaa niiden turvallisuusominaisuudet. Tekoälyjärjestelmiin kohdistuvissa kyberhyökkäyksissä voidaan käyttää hyväksi tekoälyyn liittyviä resursseja, kuten koulutusdatajoukkoja (esim. datamyrkytys) tai koulutettuja malleja (esim. adversariaaliset hyökkäykset tai joukkoon kuulumiseen perustuva päättely), tai hyödyntää tekoälyjärjestelmän digitaalisten resurssien tai taustalla olevan tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuurin haavoittuvuuksia. Jotta voidaan varmistaa riskeihin nähden asianmukainen kyberturvallisuuden taso, suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, kuten turvatarkastuksia, ottaen tarvittaessa huomioon myös taustalla oleva tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuuri.
(76)
Kiberdrošībai ir būtiska loma, nodrošinot, ka MI sistēmas ir noturīgas pret mēģinājumiem mainīt to lietojumu, uzvedību, veiktspēju vai apdraudēt to drošības iezīmes, ļaunprātīgām trešām personām izmantojot sistēmas vājās vietas. Kiberuzbrukumi MI sistēmām var izmantot MI konkrētos aktīvus, piemēram, apmācībā izmantotās datu kopas (piemēram, datu saindēšana) vai apmācītos modeļus (piemēram, pretinieciskie uzbrukumi vai dalības inference), vai ekspluatēt MI sistēmas digitālo aktīvu vai pamatā esošās IKT infrastruktūras vājās vietas. Lai nodrošinātu riskiem atbilstošu kiberdrošības līmeni, augsta riska MI sistēmu nodrošinātājiem būtu jāveic piemēroti pasākumi, piemēram, drošības kontroles, attiecīgi ņemot vērā arī pamatā esošo IKT infrastruktūru.
(77)
Suuririskiset tekoälyjärjestelmät, jotka kuuluvat digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisia kyberturvavaatimuksista annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisalaan, voivat kyseisen asetuksen mukaisesti osoittaa tässä asetuksessa säädettyjen kyberturvavaatimusten noudattamisen noudattamalla kyseisessä asetuksessa säädettyjä olennaisia kyberturvavaatimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen vakautta ja tarkkuutta koskevien vaatimusten soveltamista. Kun suuririskiset tekoälyjärjestelmät täyttävät digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisia kyberturvavaatimuksista annettavassa asetuksessa säädetyt olennaiset vaatimukset, niiden olisi katsottava olevan tässä asetuksessa säädettyjen kyberturvavaatimusten mukaisia siltä osin kuin kyseisten vaatimusten noudattaminen on osoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella tai sen osilla, jotka on myönnetty kyseisen asetuksen nojalla. Sen vuoksi digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisia kyberturvavaatimuksista annettavan asetuksen nojalla tehtävässä kyberturvallisuusriskien arvioinnissa, joka koskee tässä asetuksessa tarkoitettua digitaalisia elementtejä sisältävää suuririskistä tekoälyjärjestelmää, olisi otettava huomioon tekoälyjärjestelmän kyberresilienssiin kohdistuvat riskit, jotka liittyvät luvattomien kolmansien osapuolten pyrkimyksiin muuttaa sen käyttöä, käyttäytymistä tai suorituskykyä, mukaan lukien tekoälyyn liittyvät erityiset haavoittuvuudet, kuten datamyrkytys tai adversariaaliset hyökkäykset, sekä tapauksen mukaan tässä asetuksessa edellytettyihin perusoikeuksiin kohdistuvat riskit.
(77)
Neskarot šajā regulā noteiktās prasības attiecībā uz robustumu un precizitāti, augsta riska MI sistēmas, kas ietilpst Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas par horizontālajām kiberdrošības prasībām attiecībā uz produktiem ar digitāliem elementiem darbības jomā, saskaņā ar minēto regulu var apliecināt atbilstību šīs regulas kiberdrošības prasībām, izpildot minētajā regulā noteiktās kiberdrošības pamatprasības. Ja augsta riska MI sistēmas atbilst Regulas par horizontālajām kiberdrošības prasībām attiecībā uz produktiem ar digitāliem elementiem pamatprasībām, tās būtu jāuzskata par atbilstošām šajā regulā noteiktajām kiberdrošības prasībām, ciktāl minēto prasību izpilde ir apliecināta saskaņā ar minēto regulu izdotā ES atbilstības deklarācijā vai tās daļās. Šajā nolūkā saskaņā ar Regulu par horizontālajām kiberdrošības prasībām attiecībā uz produktiem ar digitāliem elementiem veiktā tādu kiberdrošības risku novērtējumā, kuri saistīti ar produktu ar digitāliem elementiem, kas saskaņā ar šo regulu klasificēts kā augsta riska MI sistēma, būtu jāņem vērā MI sistēmas kibernoturības riski attiecībā uz nepilnvarotu trešo personu mēģinājumiem mainīt tās lietojumu, uzvedību vai veiktspēju, tostarp MI konkrētā ietekmējamība, piemēram, datu saindēšana vai pretinieciskie uzbrukumi, kā arī attiecīgā gadījumā riski pamattiesībām, kā noteikts šajā regulā.
(78)
Tässä asetuksessa säädettyä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä olisi sovellettava digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisia kyberturvavaatimuksista annettavan asetuksen soveltamisalaan kuuluvan ja tämän asetuksen nojalla digitaalisia elementtejä sisältävän suuririskiseksi tekoälyjärjestelmäksi luokitellun tuotteen olennaisiin kyberturvallisuusvaatimuksiin. Tämä pääsääntö ei kuitenkaan saisi johtaa digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisia kyberturvavaatimuksista annettavan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien digitaalisia elementtejä sisältävien kriittisten tuotteiden tarvittavan varmuustason alenemiseen. Tästä säännöstä poiketen suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan ja joita myös pidetään digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisia kyberturvavaatimuksista annettavan asetuksen nojalla tärkeinä ja kriittisinä digitaalisia elementtejä sisältävinä tuotteina ja joihin sovelletaan tämän asetuksen liitteessä vahvistettua sisäiseen valvontaan perustuvaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä, sovelletaan digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisia kyberturvavaatimuksista annettavassa asetuksessa säädettyjä vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia säännöksiä kyseisen asetuksen olennaisten kyberturvallisuusvaatimusten osalta. Tällaisessa tapauksessa kaikkiin muihin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin näkökohtiin olisi sovellettava tämän asetuksen liitteessä vahvistettuja asiaankuuluvia säännöksiä, jotka koskevat sisäiseen valvontaan perustuvaa vaatimustenmukaisuuden arviointia. Komission olisi tehtävä yhteistyötä ENISAn kanssa tekoälyjärjestelmien kyberturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ENISAn kyberturvallisuuspolitiikkaa koskevan tietämyksen ja asiantuntemuksen ja sille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/881 (37) nojalla osoitettujen tehtävien pohjalta.
(78)
Šajā regulā paredzētā atbilstības novērtēšanas procedūra būtu jāpiemēro attiecībā uz kiberdrošības pamatprasībām produktam ar digitāliem elementiem, uz ko attiecas Regula par horizontālajām kiberdrošības prasībām attiecībā uz produktiem ar digitāliem elementiem un kas saskaņā ar šo regulu klasificēts kā augsta riska MI sistēma. Tomēr šā noteikuma piemērošanai nevajadzētu samazināt nepieciešamo uzticamības līmeni kritiski svarīgajiem produktiem ar digitāliem elementiem, uz kuriem attiecas Regula par horizontālajām kiberdrošības prasībām attiecībā uz produktiem ar digitāliem elementiem. Tāpēc, atkāpjoties no šā noteikuma, augsta riska MI sistēmām, kuras ir šīs regulas darbības jomā un ir arī kvalificētas kā svarīgi un kritiski svarīgi produkti ar digitāliem elementiem, ievērojot Regulu par horizontālajām kiberdrošības prasībām attiecībā uz produktiem ar digitāliem elementiem, un uz kurām attiecas šīs regulas pielikumā izklāstītā atbilstības novērtēšanas procedūra, kā pamatā ir iekšējā kontrole, piemēro Regulas par horizontālajām kiberdrošības prasībām attiecībā uz produktiem ar digitāliem elementiem atbilstības novērtēšanas noteikumus, ciktāl tie attiecas uz minētās regulas kiberdrošības pamatprasībām. Šajā gadījumā visiem pārējiem aspektiem, uz kuriem attiecas šī regula, būtu jāpiemēro attiecīgie noteikumi par atbilstības novērtēšanu, pamatojoties uz iekšējo kontroli, kas izklāstīti šīs regulas pielikumā. Pamatojoties uz ENISA zināšanām un lietpratību par kiberdrošības politiku un uzdevumiem, kas ENISA uzticēti saskaņā ar Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (ES) 2019/881 (37), Komisijai būtu jāsadarbojas ar ENISA jautājumos, kas saistīti ar MI sistēmu kiberdrošību.
(79)
On asianmukaista, että tietty tarjoajaksi määritelty luonnollinen tai oikeushenkilö ottaa vastuun suuririskisen tekoälyjärjestelmän markkinoille saattamisesta tai käyttöönotosta riippumatta siitä, onko kyseinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö järjestelmän suunnittelija tai kehittäjä.
(79)
Ir lietderīgi, ka konkrēta fiziska vai juridiska persona, kas definēta kā nodrošinātājs, uzņemas atbildību par augsta riska MI sistēmas laišanu tirgū vai nodošanu ekspluatācijā, neatkarīgi no tā, vai minētā fiziskā vai juridiskā persona ir tā persona, kas sistēmu projektējusi vai izstrādājusi.
(80)
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen allekirjoittajina unioni ja jäsenvaltiot ovat oikeudellisesti velvoitettuja suojelemaan vammaisia henkilöitä syrjinnältä ja edistämään heidän yhdenvertaisuuttaan, varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa ja -järjestelmiä yhdenvertaisesti muiden kanssa, ja varmistamaan vammaisten henkilöiden yksityisyyden kunnioittamisen. Koska tekoälyjärjestelmät ovat yhä tärkeämpiä ja niitä käytetään yhä enemmän, yleismaailmallisten suunnitteluperiaatteiden soveltamisella kaikkiin uusiin teknologioihin ja palveluihin olisi varmistettava kaikille, joihin tekoälyteknologia mahdollisesti vaikuttaa tai jotka käyttävät sitä, myös vammaisille henkilöille, täysimääräinen ja tasapuolinen mahdollisuus käyttää niitä tavalla, jossa otetaan kaikilta osin huomioon heidän ihmisarvonsa ja monimuotoisuutensa. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että tarjoajat varmistavat esteettömyysvaatimusten, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 (38) ja direktiivin (EU) 2019/882, täysimääräisen noudattamisen. Tarjoajien olisi varmistettava, että näitä vaatimuksia noudatetaan sisäänrakennetusti. Sen vuoksi tarvittavat toimenpiteet olisi sisällytettävä mahdollisuuksien mukaan suuririskisen tekoälyjärjestelmän suunnitteluun.
(80)
Savienībai un dalībvalstīm kā Apvienoto Nāciju Organizācijas Konvencijas par personu ar invaliditāti tiesībām parakstītājām ir juridisks pienākums aizsargāt personas ar invaliditāti pret diskrimināciju un veicināt viņu līdztiesību, nodrošināt, ka personām ar invaliditāti ir tāda pati piekļuve informācijas un komunikācijas tehnoloģijām un sistēmām kā citiem, un nodrošināt personu ar invaliditāti privātuma ievērošanu. Ņemot vērā MI sistēmu pieaugošo nozīmi un lietošanu, universālā dizaina principu piemērošanai visām jaunajām tehnoloģijām un pakalpojumiem būtu jānodrošina pilnīga un vienlīdzīga piekļuve visiem, kurus potenciāli skar MI tehnoloģijas vai kuri tās izmanto, tostarp personām ar invaliditāti, tādā veidā, ka tiek pilnībā ievērota minēto personu cieņa un daudzveidība. Tāpēc ir būtiski, ka nodrošinātāji nodrošina pilnīgu atbilstību piekļūstamības prasībām, tostarp Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvai (ES) 2016/2102 (38) un Direktīvai (ES) 2019/882. Nodrošinātājiem būtu jānodrošina integrēta atbilstība šīm prasībām. Tāpēc nepieciešamie pasākumi būtu pēc iespējas jāintegrē augsta riska MI sistēmas projektēšanā.
(81)
Tarjoajan olisi perustettava luotettava laadunhallintajärjestelmä, varmistettava vaaditun vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn suorittaminen, laadittava asiaa koskeva dokumentaatio ja perustettava vankka markkinoille saattamisen jälkeinen seurantajärjestelmä. Niillä suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajilla, joihin sovelletaan asiaankuuluvan alakohtaisen unionin oikeuden mukaisia laadunhallintajärjestelmiä koskevia velvoitteita, olisi oltava mahdollisuus sisällyttää tässä asetuksessa säädetyn laadunhallintajärjestelmän osatekijät osaksi kyseisen muun alakohtaisen unionin oikeuden mukaista nykyistä laadunhallintajärjestelmää. Tämän asetuksen ja voimassa olevan alakohtaisen unionin oikeuden välinen täydentävyys olisi otettava huomioon myös tulevissa standardointitoimissa tai komission hyväksymissä ohjeissa. Viranomaiset, jotka ottavat suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä omaan käyttöönsä, voivat tarvittaessa hyväksyä ja panna täytäntöön laadunhallintajärjestelmää koskevat säännöt osana kansallisella tai alueellisella tasolla hyväksyttyä laadunhallintajärjestelmää ottaen huomioon alan erityispiirteet ja asianomaisen viranomaisen toimivallan ja organisaation.
(81)
Nodrošinātājam būtu jāizveido stabila kvalitātes vadības sistēma, jānodrošina nepieciešamās atbilstības novērtēšanas procedūras pabeigšana, jāizstrādā attiecīgā dokumentācija un jāizveido spēcīga pēctirgus pārraudzības sistēma. Augsta riska MI sistēmu nodrošinātājiem, uz kuriem attiecas pienākumi attiecībā uz kvalitātes pārvaldības sistēmām saskaņā ar attiecīgajiem Savienības nozaru tiesību aktiem, vajadzētu būt iespējai šajā regulā paredzētās kvalitātes pārvaldības sistēmas elementus iekļaut esošajā kvalitātes pārvaldības sistēmā, kas paredzēta minētajos citos Savienības nozaru tiesību aktos. Turpmākajās standartizācijas darbībās vai Komisijas pieņemtajos norādījumos būtu jāņem vērā arī papildināmība starp šo regulu un spēkā esošajiem Savienības nozaru tiesību aktiem. Publiskas iestādes, kuras nodod ekspluatācijā augsta riska MI sistēmu pašu lietošanai, var pieņemt un īstenot kvalitātes vadības sistēmas noteikumus valsts vai reģionālā līmenī pieņemtas kvalitātes vadības sistēmas ietvaros, attiecīgi ņemot vērā nozares īpatnības un attiecīgās publiskās iestādes kompetences un struktūru.
(82)
Tämän asetuksen täytäntöönpanon mahdollistamiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi toimijoille ja ottaen huomioon digitaalisten tuotteiden saataville asettamisen eri muodot on tärkeää varmistaa, että unioniin sijoittautunut henkilö voi kaikissa olosuhteissa antaa viranomaisille kaikki tarvittavat tiedot tekoälyjärjestelmän vaatimustenmukaisuudesta. Siksi kolmansiin maihin sijoittautuneiden tarjoajien olisi ennen tekoälyjärjestelmiensä asettamista saataville unionin markkinoilla nimettävä kirjallisella toimeksiannolla unioniin sijoittautunut valtuutettu edustaja. Tällä valtuutetulla edustajalla on olennaisen tärkeä rooli sen varmistamisessa, että näiden unioniin sijoittumattomien tarjoajien unionissa markkinoille saattamat tai käyttöön ottamat suuririskiset tekoälyjärjestelmät ovat vaatimusten mukaisia, ja toimimisessa näiden tarjoajien unioniin sijoittautuneena yhteyshenkilönä.
(82)
Lai nodrošinātu šīs regulas izpildi un radītu vienlīdzīgus konkurences apstākļus operatoriem un ņemot vērā dažādos veidus, kā digitālos produktus var darīt pieejamus, ir svarīgi nodrošināt, ka Savienībā iedibināta persona jebkuros apstākļos var iestādēm sniegt visu nepieciešamo informāciju par MI sistēmas atbilstību. Tāpēc nodrošinātājiem, kas iedibināti trešās valstīs, pirms savas MI sistēmas dara pieejamas Savienībā, ar rakstisku pilnvaru būtu jāieceļ Savienībā iedibinātu pilnvarotu pārstāvi. Šim pilnvarotajam pārstāvim ir būtiska loma tādu augsta riska MI sistēmu atbilstības nodrošināšanā, kuras Savienībā laiž tirgū vai nodod ekspluatācijā nodrošinātāji, kas nav iedibināti Savienībā, un tas darbojas kā šo nodrošinātāju kontaktpersona, kas iedibināta Savienībā.
(83)
Ottaen huomioon tekoälyjärjestelmien arvoketjun luonne ja monimutkaisuus sekä uuden lainsäädäntökehyksen noudattaminen on olennaisen tärkeää varmistaa oikeusvarmuus ja helpottaa tämän asetuksen noudattamista. Sen vuoksi on tarpeen selventää kyseisen arvoketjun kaikissa vaiheissa asiaankuuluvien toimijoiden, kuten maahantuojien ja jakelijoiden, roolia ja erityisvelvoitteita, jotka voivat edistää tekoälyjärjestelmien kehittämistä. Tietyissä tilanteissa nämä toimijat voisivat toimia useammassa kuin yhdessä roolissa samanaikaisesti, joten niiden olisi täytettävä kumulatiivisesti kaikki kyseisiin rooleihin liittyvät asiaankuuluvat velvoitteet. Esimerkiksi toimija voisi toimia jakelijana ja maahantuojana samanaikaisesti.
(83)
Ņemot vērā MI sistēmu vērtības ķēdes raksturu un sarežģītību un saskaņā ar Jauno tiesisko regulējumu, ir būtiski nodrošināt juridisko noteiktību un veicināt atbilstību šai regulai. Tāpēc ir jāprecizē to attiecīgo operatoru, piemēram, importētāju un izplatītāju, loma un konkrētie pienākumi visā vērtības ķēdē, kuri var veicināt MI sistēmu izstrādi. Dažās situācijās minētie operatori varētu vienlaikus pildīt vairāk nekā vienu funkciju, un tāpēc tiem būtu kumulatīvi jāizpilda visi attiecīgie pienākumi, kas saistīti ar minētajām funkcijām. Piemēram, operators varētu darboties vienlaikus kā izplatītājs un importētājs.
(84)
Oikeusvarmuuden takaamiseksi on tarpeen selventää, että tietyissä erityisolosuhteissa minkä tahansa jakelijan, maahantuojan, käyttöönottajan tai muun kolmannen osapuolen olisi katsottava olevan suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoaja, jonka olisi näin ollen vastattava kaikista asiaankuuluvista velvoitteista. Näin katsotaan olevan, jos kyseinen osapuoli laittaa nimensä tai tavaramerkkinsä jo markkinoille saatettuun tai käyttöön otettuun suuririskiseen tekoälyjärjestelmään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimusjärjestelyjä, joissa määrätään velvoitteiden jakamisesta muulla tavoin. Näin olisi myös silloin, jos kyseinen osapuoli tekee merkittävän muutoksen jo markkinoille saatettuun tai käyttöön otettuun suuririskiseen tekoälyjärjestelmään siten, että se pysyy suuririskisenä tekoälyjärjestelmänä tämän asetuksen mukaisesti, tai jos se muuttaa sellaisen tekoälyjärjestelmän, myös yleiskäyttöisen tekoälyjärjestelmän, käyttötarkoitusta, jota ei ole luokiteltu suuririskiseksi ja joka on jo saatettu markkinoille tai otettu käyttöön siten, että tekoälyjärjestelmästä tulee suuririskinen tekoälyjärjestelmä tämän asetuksen mukaisesti. Kyseisiä säännöksiä olisi sovellettava rajoittamatta uuteen lainsäädäntökehykseen perustuvassa tietyssä unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä vahvistettuja yksityiskohtaisempia säännöksiä, joiden kanssa tätä asetusta olisi sovellettava. Esimerkiksi asetuksen (EU) 2017/745 16 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaan tiettyjä muutoksia ei olisi katsottava laitteen muutoksiksi, jotka voisivat vaikuttaa sen vaatimustenmukaisuuteen, olisi edelleen sovellettava suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin, jotka ovat kyseisessä asetuksessa tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita.
(84)
Lai nodrošinātu juridisko noteiktību, ir jāprecizē, ka saskaņā ar dažiem konkrētiem nosacījumiem jebkurš uzturētājs, importētājs, ieviesējs vai cita trešā persona būtu jāuzskata par augsta riska MI sistēmas nodrošinātāju un tādēļ tam būtu jāuzņemas visi attiecīgie pienākumi. Tā tas būtu gadījumā, ja minētā persona uzliek savu nosaukumu/vārdu vai preču zīmi augsta riska MI sistēmai, kas jau ir laista tirgū vai nodota ekspluatācijā, neskarot līgumiskas vienošanās, kas paredz, ka pienākumi tiek sadalīti citādi. Tā tas būtu arī gadījumā, ja minētā persona veic būtisku modifikāciju augsta riska MI sistēmā, kura jau ir laista tirgū vai jau ir nodota ekspluatācijā, tādā veidā, ka tā joprojām paliek augsta riska MI sistēma, ievērojot šo regulu, vai ja tā veic modifikāciju MI sistēmai paredzētajā nolūkā, tostarp vispārīga lietojuma MI sistēmai, kas nav klasificēta kā augsta riska sistēma un kas jau ir laista tirgū vai nodota ekspluatācijā, tādā veidā, ka attiecīgā MI sistēma kļūst par augsta riska MI sistēmu saskaņā ar šo regulu. Minētie noteikumi būtu jāpiemēro, neskarot konkrētākus noteikumus, kas paredzēti dažos Savienības saskaņošanas tiesību aktos, kuru pamatā ir Jaunais tiesiskais regulējums, kopā ar kuru būtu jāpiemēro šī regula. Piemēram, Regulas (ES) 2017/745 16. panta 2. punktu, kurā noteikts, ka dažas izmaiņas nebūtu jāuzskata par tādām ierīces modifikācijām, kas varētu ietekmēt tās atbilstību piemērojamajām prasībām, būtu jāturpina piemērot augsta riska MI sistēmām, kuras ir medicīniskas ierīces minētās regulas nozīmē.
(85)
Yleiskäyttöisiä tekoälyjärjestelmiä voidaan käyttää suuririskisinä tekoälyjärjestelminä itsessään tai ne voivat olla muiden suuririskisten tekoälyjärjestelmien komponentteja. Näin ollen niiden erityisen luonteen vuoksi ja jotta voidaan varmistaa vastuiden oikeudenmukainen jakautuminen tekoälyn arvoketjussa, tällaisten järjestelmien tarjoajien, riippumatta siitä, voivatko muut tarjoajat käyttää näitä järjestelmiä suuririskisinä tekoälyjärjestelminä sellaisinaan tai suuririskisten tekoälyjärjestelmien komponentteina, ja jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä asiaankuuluvien suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien kanssa, jotta voidaan varmistaa, että niiden osalta noudatetaan tämän asetuksen mukaisia asiaankuuluvia velvoitteita, ja tämän asetuksen nojalla perustettujen toimivaltaisten viranomaisten kanssa.
(85)
Vispārīga lietojuma MI sistēmas var lietot kā augsta riska MI sistēmas pašas par sevi vai kā citu augsta riska MI sistēmu sastāvdaļas. Tāpēc, ņemot vērā šādu sistēmu īpašo raksturu un lai nodrošinātu taisnīgu atbildības sadali visā MI vērtības ķēdē, šādu sistēmu nodrošinātājiem – neatkarīgi no tā, vai citi nodrošinātāji tās var lietot kā augsta riska MI sistēmas pašas par sevi vai kā augsta riska MI sistēmu sastāvdaļas, un ja šajā regulā nav noteikts citādi, – būtu cieši jāsadarbojas ar attiecīgo augsta riska MI sistēmu nodrošinātājiem, lai nodrošinātu atbilstību attiecīgajiem šajā regulā noteiktajiem pienākumiem, un ar kompetentajām iestādēm, kas izveidotas šajā regulā.
(86)
Jos tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin tarjoajaa, joka alun perin saattoi tekoälyjärjestelmän markkinoille tai otti sen käyttöön, ei olisi enää pidettävä tätä asetusta sovellettaessa tarjoajana ja jos kyseinen tarjoaja ei ole nimenomaisesti sulkenut pois tekoälyjärjestelmän muuttamista suuririskiseksi tekoälyjärjestelmäksi, aiemman tarjoajan olisi kuitenkin tehtävä tiivistä yhteistyötä ja asetettava saataville tarvittavat tiedot sekä tarjottava kohtuudella odotettavissa oleva tekninen pääsy ja muuta apua, joita tarvitaan tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi, erityisesti suuririskisten tekoälyjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arvioinnin noudattamisen osalta.
(86)
Ja saskaņā ar šajā regulā paredzētajiem nosacījumiem nodrošinātājs, kas sākotnēji laidis tirgū vai nodevis ekspluatācijā MI sistēmu, vairs nebūtu uzskatāms par nodrošinātāju šīs regulas nozīmē un ja minētais nodrošinātājs nav skaidri izslēdzis MI sistēmas pārveidošanu par augsta riska MI sistēmu, iepriekšējam nodrošinātājam tomēr būtu cieši jāsadarbojas un jādara pieejama nepieciešamā informācija, un jāsniedz saprātīgi sagaidāma tehniskā piekļuve un cita palīdzība, kas vajadzīga šajā regulā noteikto pienākumu izpildei, jo īpaši attiecībā uz atbilstību augsta riska MI sistēmu atbilstības novērtējumam.
(87)
Jos suuririskistä tekoälyjärjestelmää, joka on sellaisen tuotteen turvakomponentti, joka kuuluu uuteen lainsäädäntökehykseen perustuvaan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan, ei saateta markkinoille tai oteta käyttöön tuotteesta erillään, kyseisessä lainsäädännössä määritellyn tuotteen valmistajan olisi lisäksi noudatettava tässä asetuksessa vahvistettuja tarjoajan velvollisuuksia ja erityisesti varmistettava, että lopputuotteeseen sulautettu tekoälyjärjestelmä on tämän asetuksen vaatimusten mukainen.
(87)
Turklāt, ja augsta riska MI sistēma, kas ir drošības sastāvdaļa kādā produktā, uz kuru attiecas Jaunajā tiesiskajā regulējumā balstīto Savienības saskaņošanas tiesību aktu piemērošanas joma, nav laista tirgū vai nodota ekspluatācijā neatkarīgi no produkta, produkta ražotājam, kas definēts minētajos tiesību aktos, būtu jāizpilda šajā regulā noteiktie nodrošinātāja pienākumi un jo īpaši būtu jānodrošina, ka gatavajā produktā iegultā MI sistēma atbilst šīs regulas prasībām.
(88)
Tekoälyn arvoketjussa usein useat osapuolet toimittavat tekoälyjärjestelmiä, välineitä ja palveluja mutta myös komponentteja tai prosesseja, jotka tarjoaja sisällyttää tekoälyjärjestelmään ja joilla on useita tavoitteita, mukaan lukien mallien kouluttaminen ja uudelleenkouluttaminen, mallien testaus ja arviointi, integrointi ohjelmistoihin tai muut mallien kehittämisen näkökohdat. Kyseisillä osapuolilla on tärkeä rooli arvoketjussa suhteessa sellaisen suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoajaan, johon niiden tekoälyjärjestelmät, välineet, palvelut, komponentit tai prosessit on integroitu, ja niiden olisi kirjallisella sopimuksella annettava tälle tarjoajalle yleisesti tunnustettuun viimeisimpään kehitykseen perustuvat tarvittavat tiedot, valmiudet, tekninen pääsy ja muu apu, jotta tarjoaja voi noudattaa täysimääräisesti tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita vaarantamatta omia teollis- ja tekijänoikeuksiaan tai liikesalaisuuksiaan.
(88)
MI vērtības ķēdē daudzas puses bieži piegādā MI sistēmas, rīkus un pakalpojumus, bet arī sastāvdaļas vai procesus, ko nodrošinātājs integrē MI sistēmā ar dažādiem mērķiem, tostarp saistībā ar modeļu apmācību, modeļu pārmācību, modeļu testēšanu un izvērtēšanu, integrēšanu programmatūrā vai citiem modeļu izstrādes aspektiem. Minētajām pusēm ir svarīga loma vērtības ķēdē attiecībā uz tādas augsta riska MI sistēmas nodrošinātāju, kurā ir integrētas to MI sistēmas, rīki, pakalpojumi, sastāvdaļas vai procesi, un tām ar rakstisku piekrišanu būtu jāsniedz šim nodrošinātājam nepieciešamā informācija, spējas, tehniskā piekļuve un cita palīdzība, pamatojoties uz vispāratzītiem jaunākajiem sasniegumiem, lai nodrošinātājs varētu pilnībā izpildīt šajā regulā noteiktos pienākumus, neskarot savas intelektuālā īpašuma tiesības vai komercnoslēpumus.
(89)
Kolmansia osapuolia, jotka asettavat saataville julkisia välineitä, palveluja, prosesseja tai muita tekoälykomponentteja kuin yleiskäyttöinen tekoälymalli, ei saisi velvoittaa, erityisesti niitä käyttäneeseen tai integroineeseen tarjoajaan nähden, noudattamaan vastuita tekoälyn arvoketjussa koskevia vaatimuksia, kun kyseiset välineet, palvelut, prosessit tai tekoälykomponentit asetetaan saataville vapaalla ja avoimen lähdekoodin lisenssillä. Vapaiden ja avoimen lähdekoodin välineiden, palveluiden, prosessien ja muiden tekoälykomponenttien kuin yleiskäyttöisten tekoälymallien kehittäjiä olisi kuitenkin kannustettava noudattamaan dokumentoinnin laajalti hyväksyttyjä käytänteitä, kuten mallikortteja ja tiedotteita, jotta voidaan nopeuttaa tiedon jakamista tekoälyn arvoketjussa ja edistää luotettavia tekoälyjärjestelmiä unionissa.
(89)
Trešām personām, kas dara piekļūstamus publiskus rīkus, pakalpojumus, procesus vai MI sastāvdaļas, kas nav vispārīga lietojuma MI modeļi, nevajadzētu būt pienākumam izpildīt prasības, kas vērstas uz pienākumiem MI vērtības ķēdē, jo īpaši pret nodrošinātāju, kurš tos ir izmantojis vai integrējis, ja minētie rīki, pakalpojumi, procesi vai MI sastāvdaļas tiek darīti piekļūstami saskaņā ar bezmaksas un atvērtas piekļuves licenci. Brīvā un atvērtā pirmkoda rīku, pakalpojumu, procesu vai MI sastāvdaļu, kas nav vispārīga lietojuma MI modeļi, izstrādātāji būtu jāmudina īstenot plaši pieņemtu dokumentēšanas praksi, piemēram, modeļu kartes un datu lapas, lai paātrinātu informācijas apmaiņu visā MI vērtības ķēdē, ļaujot veicināt uzticamas MI sistēmas Savienībā.
(90)
Komissio voisi laatia ja suositella vapaaehtoisia mallisopimusehtoja suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja sellaisten kolmansien osapuolten välisiä sopimuksia varten, jotka toimittavat välineitä, palveluja, komponentteja tai prosesseja, joita käytetään suuririskisissä tekoälyjärjestelmissä tai integroidaan niihin, yhteistyön helpottamiseksi kaikissa arvoketjun vaiheissa. Laatiessaan ei-sitovia mallisopimusehtoja komission olisi myös otettava huomioon tietyillä aloilla tai tietyissä liiketoimintamalleissa mahdollisesti sovellettavat sopimusperusteiset vaatimukset.
(90)
Komisija varētu izstrādāt un ieteikt brīvprātīgus līguma paraugnoteikumus starp augsta riska MI sistēmu nodrošinātājiem un trešām personām, kuras piegādā rīkus, pakalpojumus, sastāvdaļas vai procesus, ko izmanto vai integrē augsta riska MI sistēmās, lai veicinātu sadarbību vērtības ķēdē. Izstrādājot brīvprātīgus līguma paraugnoteikumus, Komisijai būtu arī jāņem vērā iespējamās līgumiskās prasības, kas piemērojamas konkrētās nozarēs vai uzņēmējdarbības gadījumos.
(91)
Kun otetaan huomioon tekoälyjärjestelmien luonne ja niiden käyttöön mahdollisesti liittyvät turvallisuuteen ja perusoikeuksiin kohdistuvat riskit, mukaan lukien tarve varmistaa tekoälyjärjestelmän suorituskyvyn asianmukainen seuranta todellisissa olosuhteissa, on asianmukaista asettaa käyttöönottajille erityisiä vastuita. Käyttöönottajien olisi erityisesti toteutettava teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että ne käyttävät suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä käyttöohjeiden mukaisesti, ja tarvittaessa olisi säädettävä tietyistä muista tekoälyjärjestelmien toiminnan seurantaa ja tietojen säilyttämistä koskevista velvoitteista. Lisäksi käyttöönottajien olisi varmistettava, että henkilöillä, joiden tehtäväksi on annettu tässä asetuksessa vahvistettujen käyttöohjeiden ja ihmisen suorittaman valvonnan täytäntöönpano, on tarvittava pätevyys, erityisesti riittävä tekoälylukutaito, koulutus ja valtuudet näiden tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti. Kyseiset velvoitteet eivät saisi vaikuttaa muihin käyttöönottajan velvoitteisiin, jotka liittyvät suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
(91)
Ņemot vērā MI sistēmu raksturu un iespējamos riskus drošībai un pamattiesībām, kas saistīti ar to lietošanu, tostarp attiecībā uz nepieciešamību nodrošināt MI sistēmas veiktspējas reālos apstākļos pienācīgu pārraudzību, ir lietderīgi noteikt konkrētus pienākumus uzturētājiem. Uzturētājiem būtu jo īpaši jāveic pienācīgi tehniski un organizatoriski pasākumi, lai nodrošinātu, ka augsta riska MI sistēmas tie lieto saskaņā ar lietošanas instrukcijām, un būtu jānosaka daži citi pienākumi attiecībā uz MI sistēmu funkcionēšanas pārraudzību un uzskaiti vajadzības gadījumā. Turklāt uzturētājiem būtu jānodrošina, ka personām, kurām uzdots īstenot šajā regulā noteiktās lietošanas instrukcijas un cilvēka virsvadību, ir vajadzīgā kompetence, jo īpaši pienācīga līmeņa MI pratība, apmācība un pilnvaras minēto uzdevumu pienācīgai izpildei. Minētajiem pienākumiem nebūtu jāskar citi uzturētāja pienākumi attiecībā uz augsta riska MI sistēmām saskaņā ar Savienības vai valsts tiesību aktiem.
(92)
Tämä asetus ei vaikuta unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY (39), ja käytännön mukaisiin työnantajien velvollisuuksiin tiedottaa työntekijöille tai heidän edustajilleen ja kuulla heitä tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa tai käyttöä koskevista päätöksistä. On silti edelleen tarpeellista varmistaa, että työntekijöille ja heidän edustajilleen tiedotetaan suuririskisten tekoälyjärjestelmien suunnitellusta käyttöönotosta työpaikalla, jos kyseisten tiedotus- ja kuulemisvelvoitteiden edellytykset muissa oikeudellisissa välineissä eivät täyty. Lisäksi tällainen tiedonsaantioikeus on tarpeellinen tämän asetuksen taustalla olevalle perusoikeuksien suojelua koskevalle tavoitteelle ja sen sivutavoite. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä kyseistä asiaa koskevasta tietovaatimuksesta, joka ei vaikuta työntekijöiden olemassa oleviin oikeuksiin.
(92)
Šī regula neskar darba devēju pienākumus informēt darba ņēmējus vai informēt un uzklausīt darba ņēmējus vai viņu pārstāvjus saskaņā ar Savienības vai valsts tiesību aktiem un praksi, tostarp Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu 2002/14/EK (39), par lēmumiem nodot ekspluatācijā vai izmantot MI sistēmas. Joprojām ir nepieciešams nodrošināt darba ņēmēju un viņu pārstāvju informēšanu par augsta riska MI sistēmu plānoto ieviešanu darbavietā, ja nav izpildīti citos juridiskajos instrumentos paredzētie nosacījumi attiecībā uz minēto informāciju vai informēšanas un uzklausīšanas pienākumiem. Turklāt šādas tiesības uz informāciju ir papildinošas un nepieciešamas, lai sasniegtu mērķi aizsargāt pamattiesības, kas ir šīs regulas pamatā. Tāpēc šajā regulā būtu jānosaka informēšanas prasība, neskarot darba ņēmēju spēkā esošās tiesības.
(93)
Vaikka tekoälyjärjestelmiin liittyvät riskit voivat olla seurausta tavasta, jolla tällaiset järjestelmät suunnitellaan, riskit voivat myös johtua siitä, miten tällaisia tekoälyjärjestelmiä käytetään. Suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöönottajilla on siksi ratkaiseva rooli sen varmistamisessa, että perusoikeuksia suojellaan ja että ne täydentävät tarjoajan velvoitteita, kun tekoälyjärjestelmää kehitetään. Käyttöönottajilla on parhaat mahdollisuudet ymmärtää, miten suuririskistä tekoälyjärjestelmää käytetään konkreettisesti, ja näin ollen he voivat tunnistaa mahdollisia merkittäviä riskejä, joita ei ollut ennakoitu kehitysvaiheessa, koska he tuntevat tarkemmin käyttöyhteyden, henkilöt tai henkilöryhmät, mukaan lukien haavoittuvat asemassa olevat ryhmät, joihin vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat. Tämän asetuksen liitteessä lueteltujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajilla on myös ratkaiseva rooli tietojen antamisessa luonnollisille henkilöille ja heidän olisi tapauksen mukaan ilmoitettava luonnollisille henkilöille heihin liittyvästä suuririskisen tekoälyjärjestelmän käytöstä, kun he tekevät tai auttavat tekemään luonnollisia henkilöitä koskevia päätöksiä. Näihin tietoihin olisi sisällyttävä tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitus ja sen tekemien päätösten tyyppi. Käyttöönottajan olisi myös ilmoitettava luonnollisille henkilöille heidän oikeudestaan saada selitys tämän artiklan mukaisesti. Lainvalvontatarkoituksiin käytettävien suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta kyseinen velvoite olisi pantava täytäntöön direktiivin (EU) 2016/680 13 artiklan mukaisesti.
(93)
Lai gan riski, kas saistīti ar MI sistēmām, var rasties no šādu sistēmu uzbūves, riskus var radīt arī veids, kā šādas MI sistēmas tiek lietotas. Tāpēc augsta riska MI sistēmas uzturētājiem ir būtiska nozīme pamattiesību aizsardzības nodrošināšanā, papildinot nodrošinātāja pienākumus MI sistēmu izstrādē. Uzturētājiem ir vislabākās iespējas izprast, kā tieši tiks lietota augsta riska MI sistēma, un tādēļ, pateicoties precīzākām zināšanām par lietošanas kontekstu, personām vai personu grupām, kuras varētu tikt skartas, tostarp neaizsargātām grupām, tie var identificēt iespējamos būtiskos riskus, kas nebija paredzēti izstrādes posmā. Šīs regulas pielikumā uzskaitīto augsta riska MI sistēmu uzturētājiem ir arī būtiska loma fizisku personu informēšanā, un, pieņemot lēmumus vai palīdzot pieņemt lēmumus saistībā ar fiziskām personām, tiem attiecīgā gadījumā būtu jāinformē fiziskās personas par to, ka uz tām attiecas augsta riska MI sistēmas lietošana. Šai informācijai būtu jāietver paredzētais nolūks un pieņemto lēmumu veids. Uzturētājam būtu arī jāinformē fiziskās personas par to šajā regulā paredzētajām tiesībām saņemt paskaidrojumu. Attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, ko lieto tiesībaizsardzības nolūkos, minētais pienākums būtu jāīsteno saskaņā ar Direktīvas (ES) 2016/680 13. pantu.
(94)
Kaikessa lainvalvontatarpeita varten tehtävän tekoälyjärjestelmien biometrista tunnistamista koskevan käytön yhteydessä biometristen tietojen käsittelyssä on noudatettava direktiivin (EU) 2016/680 10 artiklaa, joka sallii tällaisen käsittelyn vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä, edellyttäen, että rekisteröidyn oikeuksiin ja vapauksiin sovelletaan asianmukaisia suojatoimia ja käsittely sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä. Tällaisen käytön yhteydessä, silloin kun siihen on lupa, on myös noudatettava direktiivin (EU) 2016/680 4 artiklan 1 kohdassa säädettyjä periaatteita, kuten lainmukaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta, käyttötarkoituksen rajoittamista, tarkkuutta ja säilytystä koskevia rajoituksia.
(94)
Jebkādai biometrisko datu apstrādei, kas saistīta ar MI sistēmu lietošanu biometriskajai identifikācijai tiesībaizsardzības nolūkos, ir jāatbilst Direktīvas (ES) 2016/680 10. pantam, kas atļauj šādu apstrādi tikai tad, ja tas ir absolūti nepieciešams, uz to attiecas atbilstošas garantijas attiecībā uz datu subjekta tiesībām un brīvībām un ja tas ir atļauts Savienības vai dalībvalsts tiesībās. Šādā lietošanā, ja tā ir atļauta, ir jāievēro arī Direktīvas (ES) 2016/680 4. panta 1. punktā noteiktie principi, tostarp likumība, godprātība un pārredzamība, mērķa ierobežojums, precizitāte un glabāšanas ierobežojums.
(95)
Kun otetaan huomioon jälkikäteisten biometristen etätunnistusjärjestelmien yksityisyyttä loukkaava luonne, jälkikäteisten etätunnistusjärjestelmien käyttöön olisi sovellettava suojatoimia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavan unionin oikeuden, erityisesti asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin (EU) 2016/680, soveltamista. Biometrisiä etätunnistusjärjestelmiä olisi aina käytettävä tavalla, joka on oikeasuhteinen, oikeutettu ja ehdottoman välttämätön ja siten kohdennettu tunnistettaviin henkilöihin, sijaintiin ja ajalliseen laajuuteen, ja perustuttava laillisesti hankitun videokuvan suljettuun datajoukkoon. Jälkikäteisiä biometrisiä etätunnistusjärjestelmiä ei saisi missään tapauksessa käyttää lainvalvonnan puitteissa siten, että se voi johtaa mielivaltaiseen valvontaan. Jälkikäteisen biometrisen etätunnistuksen edellytysten ei pitäisi missään tapauksessa olla peruste kiellon edellytysten ja reaaliaikaista biometristä etätunnistusta koskevien tiukkojen poikkeusten kiertämiselle.
(95)
Neskarot piemērojamos Savienības tiesību aktus, jo īpaši Regulu (ES) 2016/679 un Direktīvu (ES) 2016/680, tā kā vēlāklaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas pēc būtības ir aizskarošas, vēlāklaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu lietošanai būtu jāpiemēro aizsardzības pasākumi. Vēlāklaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas vienmēr būtu jālieto samērīgi, leģitīmi un tad, ja tas ir absolūti nepieciešams, un tādējādi tās būtu jāorientē uz identificējamām personām, atrašanās vietu, darbības laiku un pamatojoties uz slēgtu datu kopu, ko veido likumīgi iegūti videomateriāli. Jebkurā gadījumā vēlāklaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas nebūtu jālieto tiesībaizsardzības sistēmā, kas radītu nediferencētu uzraudzību. Vēlāklaika biometriskās tālidentifikācijas nosacījumiem nekādā gadījumā nevajadzētu būt par pamatu, lai apietu aizlieguma nosacījumus un stingrus izņēmumus attiecībā uz reāllaika biometrisko tālidentifikāciju.
(96)
Jotta voidaan varmistaa tehokkaasti perusoikeuksien suojelu, suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajien, jotka ovat julkisoikeudellisia laitoksia tai julkisia palveluja tarjoavia yksityisiä tahoja ja tiettyjä tämän asetuksen liitteessä lueteltuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä käyttöön ottavia toimijoita, kuten pankkiyhteisöt tai vakuutusyhtiöt, olisi tehtävä perusoikeuksia koskeva vaikutustenarviointi ennen järjestelmän käyttöönottoa. Myös yksityiset tahot voivat tarjota henkilöille tärkeitä palveluja, jotka ovat luonteeltaan julkisia. Tällaisia julkisia palveluja tarjoavat yksityiset tahot liittyvät yleisen edun mukaisiin tehtäviin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin, asumiseen ja oikeudenkäyttöön. Perusoikeuksia koskevan vaikutustenarvioinnin tavoitteena on, että käyttöönottaja tunnistaa niiden yksilöiden tai henkilöryhmien oikeuksiin kohdistuvat erityiset riskit, joihin vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat, ja määrittää toimenpiteet, jotka on toteutettava tällaisten riskien toteutuessa. Vaikutustenarviointi olisi tehtävä ennen suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöönottoa, ja sitä olisi päivitettävä, kun käyttöönottaja katsoo, että jokin asiaankuuluvista tekijöistä on muuttunut. Vaikutustenarvioinnissa olisi yksilöitävä käyttöönottajan asiaankuuluvat prosessit, joissa suuririskistä tekoälyjärjestelmää käytetään sen käyttötarkoituksen mukaisesti, ja siihen olisi sisällyttävä kuvaus ajanjaksosta, jolloin järjestelmää on tarkoitus käyttää, ja käytön tiheydestä, sekä tietyistä luonnollisten henkilöiden ja ryhmien joukoista, joihin todennäköisesti kohdistuu vaikutuksia tietyssä käyttöyhteydessä.Arvioinnissa olisi myös tunnistettava sellaiset erityiset riskit, joita aiheutuu haitasta, joka todennäköisesti vaikuttaa kyseisten henkilöiden tai ryhmien perusoikeuksiin. Tätä arviointia tehdessään käyttöönottajan olisi otettava huomioon vaikutusten asianmukaisen arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot, kuten esimerkiksi suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoajan käyttöohjeissa antamat tiedot. Kun otetaan huomioon tunnistetut riskit, käyttöönottajien olisi määritettävä toimenpiteitä, joita on toteutettava kyseisten riskien toteutuessa ja joihin voi kuulua esimerkiksi kyseisen käyttöyhteyden hallintojärjestelyt, kuten ihmisen suorittamaa valvontaa koskevat järjestelyt käyttöohjeiden mukaisesti tai valitusten käsittely ja muutoksenhakumenettelyt, koska ne voisivat konkreettisissa käyttötapauksissa olla keskeisessä asemassa perusoikeuksiin kohdistuvien riskien vähentämisessä. Kun tällainen vaikutustenarviointi tehty, käyttöönottajan olisi ilmoitettava asiasta asianomaiselle markkinavalvontaviranomaiselle. Jotta voidaan kerätä tarvittavat asiaankuuluvat tiedot vaikutustenarvioinnin toteuttamiseksi, suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajat voisivat ottaa asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien sellaisten henkilöryhmien edustajat, joihin tekoälyjärjestelmä todennäköisesti vaikuttaa, riippumattomat asiantuntijat ja kansalaisjärjestöt, mukaan tällaisen vaikutustenarvioinnin toteuttamiseen sekä riskien toteutuessa toteutettavien toimenpiteiden suunnitteluun, etenkin jos tekoälyjärjestelmiä käytetään julkisella sektorilla. Euroopan tekoälytoimiston, jäljempänä ”tekoälytoimisto”, olisi laadittava malli kyselylomakkeelle vaatimusten noudattamisen helpottamiseksi ja käyttöönottajille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen keventämiseksi.
(96)
Lai efektīvi nodrošinātu pamattiesību aizsardzību, augsta riska MI sistēmu uzturētājiem, kas ir publisko tiesību subjekti, vai privātām vienībām, kas sniedz sabiedriskos pakalpojumus, un konkrētu šīs regulas pielikumā uzskaitītu augsta riska MI sistēmu uzturētājiem, piemēram, banku vai apdrošināšanas vienībām, pirms nodošanas ekspluatācijā būtu jāveic novērtējums par ietekmi uz pamattiesībām. Sabiedriska rakstura pakalpojumus, kas ir svarīgi privātpersonām, var sniegt arī privātas vienības. Privātas vienības, kas sniedz šādus sabiedriskus pakalpojumus, ir saistīti ar uzdevumiem sabiedrības interesēs, piemēram, izglītības, veselības aprūpes, sociālo pakalpojumu, mājokļa, tiesvedības jomā. Novērtējuma par ietekmi uz pamattiesībām mērķis ir panākt, lai uzturētājs identificētu konkrētos riskus to personu vai personu grupu tiesībām, kas varētu tikt skartas, un identificētu pasākumus, kas jāveic minētā riska iestāšanās gadījumā. Ietekmes novērtējums būtu jāpiemēro augsta riska MI sistēmas pirmajai lietošanai, un tas būtu jāatjaunina, ja uzturētājs uzskata, ka kāds no būtiskajiem faktoriem ir mainījies. Ietekmes novērtējumā būtu jāidentificē uzturētāja attiecīgie procesi, kuros augsta riska MI sistēma tiks lietota saskaņā ar tai paredzēto nolūku, un tajā būtu jāietver apraksts par sistēmas paredzētās lietošanas laikposmu un biežumu, kā arī par konkrētām fizisku personu un grupu kategorijām, kuras varētu tikt skartas konkrētajā lietošanas kontekstā. Novērtējumā būtu arī jāidentificē konkrēti kaitējuma riski, kas varētu ietekmēt minēto personu vai grupu pamattiesības. Veicot šo novērtējumu, uzturētājam būtu jāņem vērā informācija, kas ir būtiska ietekmes pienācīgam novērtējumam, tostarp, bet ne tikai, informācija, ko augsta riska MI sistēmas nodrošinātājs sniedzis lietošanas instrukcijā. Ņemot vērā identificētos riskus, uzturētājiem būtu jānosaka pasākumi, kas jāveic minēto risku iestāšanās gadījumā, tostarp, piemēram, pārvaldības kārtība konkrētajā lietošanas kontekstā, piemēram, cilvēka virsvadības kārtība saskaņā ar lietošanas instrukciju, vai sūdzību izskatīšanas un tiesiskās aizsardzības procedūras, jo tās varētu būt noderīgas risku pamattiesībām mazināšanā konkrētos lietošanas gadījumos. Pēc minētā ietekmes novērtējuma veikšanas uzturētājam par to būtu jāpaziņo attiecīgajai tirgus uzraudzības iestādei. Attiecīgā gadījumā, lai vāktu attiecīgo informāciju, kas nepieciešama ietekmes novērtējuma veikšanai, augsta riska MI sistēmas uzturētāji, jo īpaši tad, ja MI sistēmas izmanto publiskajā sektorā, varētu iesaistīt attiecīgās ieinteresētās personas, tostarp to personu grupu pārstāvjus, kuras MI sistēma varētu skart, neatkarīgus ekspertus un pilsoniskās sabiedrības organizācijas šādu ietekmes novērtējumu veikšanā un tādu pasākumu izstrādē, kas jāveic risku iestāšanās gadījumā. Eiropas Mākslīgā intelekta birojam (MI birojs) būtu jāizstrādā anketas veidne, lai atvieglotu atbilstību un samazinātu administratīvo slogu uzturētājiem.
(97)
Yleiskäyttöisten tekoälymallien käsite olisi määriteltävä selkeästi ja erotettava tekoälyjärjestelmien käsitteestä oikeusvarmuuden takaamiseksi. Määritelmän olisi perustuttava yleiskäyttöisen tekoälymallin keskeisiin toiminnallisiin ominaisuuksiin, erityisesti yleisyyteen ja valmiuteen suorittaa pätevästi monenlaisia erillisiä tehtäviä. Näitä malleja koulutetaan yleensä suurilla määrillä dataa ja useilla eri menetelmillä, kuten ohjatulla, ohjaamattomalla tai vahvistavalla oppimisella. Yleiskäyttöisiä tekoälymalleja voidaan saattaa markkinoille eri tavoin, esimerkiksi kirjastojen ja sovellusrajapintojen (API) kautta sekä suoralatauksena tai fyysisenä kopiona. Näitä malleja voidaan edelleen muuttaa tai hienosäätää uusiksi malleiksi. Vaikka tekoälymallit ovat tekoälyjärjestelmien olennaisia osia, ne eivät yksinään muodosta tekoälyjärjestelmiä. Tekoälyjärjestelmät edellyttävät lisäkomponenttien, kuten käyttöliittymän, lisäämistä tekoälymalleihin. Tekoälymallit tyypillisesti integroidaan tekoälyjärjestelmiin ja ovat osa niitä. Tässä asetuksessa vahvistetaan yleiskäyttöisiä tekoälymalleja ja systeemisiä riskejä aiheuttavia yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevat erityiset säännöt, joita olisi sovellettava myös silloin, kun nämä mallit on integroitu tekoälyjärjestelmään tai ne ovat osa sitä. Olisi katsottava, että yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien velvoitteita olisi sovellettava siitä alkaen, kun yleiskäyttöiset tekoälymallit on saatettu markkinoille.Kun yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoaja sisällyttää oman mallin omaan tekoälyjärjestelmäänsä, joka on asetettu saataville markkinoilla tai otettu käyttöön, kyseistä mallia olisi pidettävä markkinoille saatettuna, ja sen vuoksi tämän asetuksen malleja koskevia velvoitteita olisi edelleen sovellettava tekoälyjärjestelmiä koskevien velvoitteiden lisäksi. Malleja koskevia velvoitteita ei kuitenkaan pitäisi missään tapauksessa soveltaa, kun omaa mallia käytetään puhtaasti sisäisissä prosesseissa, jotka eivät ole välttämättömiä tuotteen tai palvelun tarjoamiseksi kolmansille osapuolille eivätkä ne vaikuta luonnollisten henkilöiden oikeuksiin. Ottaen huomioon yleiskäyttöisten tekoälymallien, joihin liittyy systeeminen riski, mahdolliset merkittävät kielteiset vaikutukset, niihin olisi aina sovellettava tämän asetuksen mukaisia asiaankuuluvia velvoitteita. Määritelmän ei pitäisi kattaa tekoälymalleja, joita on käytetty yksinomaan tutkimukseen, kehitykseen ja prototyyppeihin liittyvään toimintaan ennen niiden markkinoille saattamista. Tämä ei vaikuta velvoitteeseen noudattaa tätä asetusta, kun malli saatetaan markkinoille tällaisten toimien jälkeen.
(97)
Lai nodrošinātu juridisko noteiktību, vispārīga lietojuma MI modeļu jēdziens būtu skaidri jādefinē un jānošķir no MI sistēmu jēdziena. Definīcijas pamatā vajadzētu būt vispārīga lietojuma MI modeļa galvenajām funkcionālajām iezīmēm, jo īpaši vispārīgumam un spējai kompetenti veikt plašu atšķirīgu uzdevumu klāstu. Šie modeļi parasti tiek apmācīti par lielu datu apjomu, izmantojot dažādas metodes, piemēram, pašuzraudzītu, neuzraudzītu vai stimulētu mācīšanos. Vispārīga lietojuma MI modeļus var laist tirgū dažādos veidos, tostarp ar bibliotēku, lietojumprogrammu saskarņu (API) starpniecību, kā tiešu lejupielādi vai kā fizisku kopiju. Šos modeļus var vēl vairāk modificēt vai pilnveidot, pārveidojot par jauniem modeļiem. Lai gan MI modeļi ir būtiskas MI sistēmu sastāvdaļas, tie paši par sevi nav MI sistēmas. MI modeļiem – lai tie kļūtu par MI sistēmām – ir jāpievieno vēl citas sastāvdaļas, piemēram, lietotāja saskarne. MI modeļi parasti ir integrēti MI sistēmās un ir to daļa. Šī regula paredz tādus konkrētus noteikumus vispārīga lietojuma MI modeļiem un vispārīga lietojuma MI modeļiem, kuri rada sistēmiskus riskus, kas būtu jāpiemēro arī tad, ja šie modeļi ir integrēti vai daļa no MI sistēmas. Būtu jāsaprot, ka vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāju pienākumi būtu jāpiemēro tad, kad vispārīga lietojuma MI modeļi ir laisti tirgū. Ja vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātājs integrē savu modeli savā MI sistēmā, kas ir darīta pieejama tirgū vai nodota ekspluatācijā, būtu jāuzskata, ka minētais modelis ir laists tirgū, un tāpēc šajā regulā noteiktie pienākumi attiecībā uz modeļiem būtu jāturpina piemērot papildus tiem, kas attiecas uz MI sistēmām. Jebkurā gadījumā modeļiem paredzētie pienākumi nebūtu jāpiemēro, ja savu modeli izmanto tikai iekšējiem procesiem, kas nav būtiski produkta vai pakalpojuma piedāvāšanai trešām personām, un netiek skartas fizisku personu tiesības. Ņemot vērā to iespējamo būtiski negatīvo ietekmi, uz vispārīga lietojuma MI modeļiem ar sistēmisku risku vienmēr būtu jāattiecina attiecīgie šajā regulā paredzētie pienākumi. Definīcijai nebūtu jāattiecas uz MI modeļiem, ko pirms to laišanas tirgū izmanto vienīgi pētniecības, izstrādes un prototipu izstrādes darbību vajadzībām. Tas neskar pienākumu ievērot šo regulu, ja pēc šādām darbībām modelis tiek laists tirgū.
(98)
Vaikka mallin yleisyys voitaisiin muiden kriteerien ohella määrittää myös useiden parametrien perusteella, olisi katsottava, että mallit, joissa parametreja on vähintään miljardi, jotka on koulutettu suurella määrällä dataa ja joissa käytetään laajamittaista itsevalvontaa, ovat hyvin yleisluonteisia ja suorittavat pätevästi monenlaisia erillisiä tehtäviä.
(98)
Tā kā modeļa vispārīgumu cita starpā varētu noteikt arī ar vairākiem parametriem, būtu jāuzskata, ka modeļi, kam ir vismaz miljards parametru un kas ir apmācīti ar lielu datu apjomu, izmantojot pašuzraudzību plašā mērogā, uzrāda būtisku vispārīgumu un ir kompetenti veikt plašu atšķirīgu uzdevumu klāstu.
(99)
Suuret generatiiviset tekoälymallit ovat tyypillinen esimerkki yleiskäyttöisestä tekoälymallista, koska ne mahdollistavat joustavan sisällön tuottamisen, esimerkiksi tekstin, äänen, kuvien tai videoiden muodossa, jossa voidaan helposti ottaa huomioon monenlaiset erilliset tehtävät.
(99)
Lieli ģeneratīvi MI modeļi ir tipisks vispārīga lietojuma MI piemērs, ņemot vērā, ka tie ļauj elastīgi radīt saturu, piemēram, teksta, audio, attēlu vai video formātā, kas var viegli veikt plašu atšķirīgu uzdevumu klāstu.
(100)
Kun yleiskäyttöinen tekoälymalli on integroitu tekoälyjärjestelmään tai se on osa sitä, järjestelmää olisi pidettävä yleiskäyttöisenä tekoälyjärjestelmänä, koska tällaisen integroinnin vuoksi tällaisella järjestelmällä on valmiudet palvella erilaisia tarkoituksia. Yleiskäyttöistä tekoälyjärjestelmää voidaan käyttää suoraan tai se voidaan integroida muihin tekoälyjärjestelmiin;
(100)
Ja vispārīga lietojuma MI modelis ir integrēts MI sistēmā vai ir tās daļa, šī sistēma būtu jāuzskata par vispārīga lietojuma MI sistēmu, ja šīs integrācijas dēļ šī sistēma spēj kalpot dažādiem nolūkiem. Vispārīga lietojuma MI sistēmu var lietot tieši vai integrēt citās MI sistēmās.
(101)
Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajilla on erityinen rooli ja vastuu tekoälyn arvoketjussa, koska niiden tarjoamat mallit voivat muodostaa perustan useille ketjun loppupään järjestelmille, joita tarjoavat usein ketjun loppupään tarjoajat, jotka edellyttävät mallien ja niiden valmiuksien hyvää ymmärtämistä, jotta tällaiset mallit voidaan integroida niiden tuotteisiin ja jotta ne voivat täyttää tämän tai muiden asetusten mukaiset velvoitteensa. Sen vuoksi olisi vahvistettava oikeasuhteiset avoimuuden lisäämistä koskevat toimenpiteet, mukaan lukien asiakirjojen laatiminen ja ajan tasalla pitäminen sekä tietojen antaminen yleiskäyttöisestä tekoälymallista ketjun loppupään tarjoajien käyttöön. Yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajan olisi laadittava tekniset asiakirjat ja pidettävä ne ajan tasalla, jotta ne voidaan pyynnöstä asettaa tekoälytoimiston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saataville. Tällaisiin asiakirjoihin sisällytettävät vähimmäistiedot olisi vahvistettava tämän asetuksen erityisissä liitteissä. Komissiolle olisi siirrettävä valta muuttaa kyseisiä liitteitä delegoiduilla säädöksillä teknologian kehityksen perusteella.
(101)
Vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem ir īpaša loma un atbildība visā MI vērtības ķēdē, jo to nodrošinātie modeļi var veidot pamatu virknei lejasposma sistēmu, ko bieži nodrošina lejasposma nodrošinātāji, kuriem ir vajadzīga laba izpratne par modeļiem un to spējām, lai tie šādus modeļus varētu integrēt savos produktos un arī lai varētu izpildīt savus šajā vai citās regulās noteiktos pienākumus. Tāpēc būtu jānosaka samērīgi pārredzamības pasākumi, tostarp dokumentācijas izstrāde un atjaunināšana un informācijas sniegšana par vispārīga lietojuma MI modeli, lai to varētu izmantot lejasposma nodrošinātāji. Vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātājam būtu jāsagatavo un jāatjaunina tehniskā dokumentācija, lai to pēc pieprasījuma darītu pieejamu MI birojam un valstu kompetentajām iestādēm. Minimālais elementu kopums, kas jāiekļauj šādā dokumentācijā, būtu jānosaka konkrētos šīs regulas pielikumos. Komisija būtu jāpilnvaro grozīt minētos pielikumus ar deleģētajiem aktiem, ņemot vērā tehnoloģiju attīstību.
(102)
Ohjelmistot ja data, mukaan lukien mallit, jotka on julkaistu vapaalla ja avoimen lähdekoodin lisenssillä, joka mahdollistaa niiden avoimen jakamisen ja jolla käyttäjät voivat vapaasti saada, käyttää, muokata ja jakaa niitä tai niiden muutettuja versioita, voivat edistää tutkimusta ja innovointia markkinoilla ja voivat tarjota merkittäviä kasvumahdollisuuksia unionin taloudelle. Vapailla ja avoimen lähdekoodin lisensseillä julkaistujen yleiskäyttöisten tekoälymallien olisi katsottava varmistavan korkean avoimuuden tason, jos niiden parametrit, mukaan lukien painokertoimet, malliarkkitehtuuria koskevat tiedot ja mallien käyttöä koskevat tiedot, asetetaan julkisesti saataville. Lisenssi olisi pidettävä vapaana ja avoimena lähdekoodina myös silloin, kun se antaa käyttäjille mahdollisuuden käyttää, kopioida, jakaa, tutkia, muuttaa ja parantaa ohjelmistoja ja dataa, mukaan lukien malleja sillä edellytyksellä, että mallin alkuperäinen tarjoaja mainitaan ja että samoja tai vertailukelpoisia jakeluehtoja noudatetaan.
(102)
Programmatūra un dati, tostarp modeļi, kas tiek laisti apgrozībā ar bezmaksas un atvērtā pirmkoda licenci, kas ļauj tos atklāti kopīgot un saskaņā ar ko lietotāji var brīvi piekļūt tiem vai to modificētām versijām, tos lietot, modificēt un pārdalīt, var veicināt pētniecību un inovāciju tirgū un sniegt ievērojamas izaugsmes iespējas Savienības ekonomikai. Būtu jāuzskata, ka vispārīga lietojuma MI modeļi, kas tiek laisti apgrozībā ar bezmaksas un atvērtā pirmkoda licencēm, nodrošina augstu pārredzamības un atvērtības līmeni, ja to parametri, tostarp svari, informācija par modeļa arhitektūru un informācija par modeļu lietošanu ir darīti publiski pieejami. Licence būtu jāuzskata par brīvu un atvērtu pirmavotu arī tad, ja tā ļauj lietotājiem vadīt, kopēt, izplatīt, pētīt, mainīt un uzlabot programmatūru un datus, tostarp modeļus, ar nosacījumu, ka tiek atzīts modeļa sākotnējais nodrošinātājs un tiek ievēroti identiski vai salīdzināmi izplatīšanas noteikumi.
(103)
Vapaat ja avoimen lähdekoodin tekoälykomponentit kattavat ohjelmistot ja datan, mukaan lukien tekoälyjärjestelmän mallit ja yleiskäyttöiset tekoälymallit, välineet, palvelut tai prosessit. Vapaita ja avoimen lähdekoodin tekoälykomponentteja voidaan tarjota eri kanavien kautta, mukaan lukien niiden kehittäminen avoimissa julkaisuarkistoissa. Tätä asetusta sovellettaessa tekoälykomponenttien, joita tarjotaan maksua vastaan tai muilla tavoin vastikkeellisina, muun muassa tarjoamalla tekoälykomponenttiin liittyvää teknistä tukea tai muita palveluja, myös ohjelmistoalustan kautta, tai käyttämällä henkilötietoja muista kuin yksinomaan ohjelmiston turvallisuuden, yhteensopivuuden tai yhteentoimivuuden parantamiseen liittyvistä syistä, lukuun ottamatta mikroyritysten välisiä kaupallisia toimia, ei pitäisi hyötyä vapaille ja avoimen lähdekoodin tekoälykomponenteille säädetyistä poikkeuksista. Sen, että tekoälykomponentit asetetaan saataville avoimien julkaisuarkistojen kautta, ei sinänsä pitäisi merkitä vastikkeellisuutta.
(103)
Bezmaksas un atvērtā pirmkoda MI sastāvdaļas aptver MI sistēmas programmatūru un datus, tostarp modeļus un vispārīga lietojuma MI modeļus, rīkus, pakalpojumus vai procesus. Bezmaksas un atvērtā pirmkoda MI sastāvdaļas var nodrošināt, izmantojot dažādus kanālus, tostarp to izstrādi atvērtos repozitorijos. Šajā regulā MI sastāvdaļām, kas tiek nodrošinātas par noteiktu cenu vai citādi monetizētas, tostarp, sniedzot tehnisko atbalstu vai citus pakalpojumus, tostarp, izmantojot programmatūras platformu, kas saistīta ar MI sastāvdaļu, vai izmantojot personas datu citu iemeslu dēļ, nevis tikai programmatūras drošības, saderības vai sadarbspējas uzlabošanai, izņemot darījumus starp mikrouzņēmumiem, nebūtu jāgūst labums no izņēmumiem, kas paredzēti bezmaksas un atvērtā pirmkoda MI sastāvdaļām. Tas, ka MI sastāvdaļas tiek darītas pieejamas, izmantojot atvērtos repozitorijus, pats par sevi nebūtu jāuzskata par monetizāciju.
(104)
Tarjoajiin, jotka tarjoavat vapaalla ja avoimen lähdekoodin lisenssillä yleiskäyttöisiä tekoälymalleja, joiden parametrit, mukaan lukien painokertoimet sekä malliarkkitehtuuria ja mallin käyttöä koskevat tiedot, asetetaan julkisesti saataville, olisi sovellettava poikkeuksia, jotka koskevat yleiskäyttöisille tekoälymalleille asetettuja avoimuusvaatimuksia, paitsi jos niiden voidaan katsoa aiheuttavan systeemisen riskin, jolloin sitä, että malli on avoin ja siihen liittyy avoimen lähdekoodin lisenssi, ei pitäisi katsoa riittäväksi syyksi olla noudattamatta tämän asetuksen mukaisia velvoitteita. Koska yleiskäyttöisten tekoälymallien käyttöönotto vapaan ja avoimen lähdekoodin lisenssin nojalla ei välttämättä paljasta olennaisia tietoja mallin kouluttamiseen tai hienosäätöön käytetystä datajoukosta ja siitä, miten tekijänoikeuslainsäädännön noudattaminen on varmistettu, yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskeva poikkeus avoimuusvaatimusten noudattamisesta ei saisi missään tapauksessa koskea velvoitetta laatia tiivistelmä mallikoulutuksessa käytetystä sisällöstä ja velvoitetta ottaa käyttöön toimintaperiaatteet unionin tekijänoikeuslainsäädännön noudattamiseksi ja erityisesti oikeuksien pidättämisen tunnistamiseksi ja noudattamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/790 (40) 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
(104)
Tādu vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem, kuri tiek laisti apgrozībā ar bezmaksas un atvērtā pirmkoda licenci un kuru parametri, tostarp svari, informācija par modeļa arhitektūru un informācija par modeļu lietošanu, ir darīti publiski pieejami, būtu jāpiemēro izņēmumi attiecībā uz prasībām, kas saistītas ar pārredzamību un kas noteiktas vispārīga lietojuma MI modeļiem, izņemot gadījumus, kad tos var uzskatīt par tādiem, kas rada sistēmisku risku, un tādā gadījumā apstāklis, ka modelis ir pārredzams un tam ir pievienota atvērtā pirmkoda licence, nebūtu jāuzskata par pietiekamu iemeslu, lai izslēgtu atbilstību šajā regulā noteiktajiem pienākumiem. Jebkurā gadījumā, ņemot vērā to, ka vispārīga lietojuma MI modeļu laišana apgrozībā ar bezmaksas un atvērtā pirmkoda licenci ne vienmēr atklāj būtisku informāciju par modeļa apmācībai vai pilnveidošanai izmantoto datu kopu un par to, kā šajā procesā tika nodrošināta atbilstība tiesību aktiem autortiesību jomā, vispārīga lietojuma MI modeļiem paredzētajam izņēmumam attiecībā uz atbilstību ar pārredzamību saistītajām prasībām nebūtu jāattiecas uz pienākumu sagatavot kopsavilkumu par saturu, ko izmanto modeļu apmācībā, un pienākumu ieviest politiku, ar ko nodrošina atbilstību Savienības tiesību aktiem autortiesību jomā, jo īpaši, lai identificētu un nodrošinātu tiesību rezervāciju, ievērojot Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvas (ES) 2019/790 (40) 4. panta 3. punktu.
(105)
Yleiskäyttöiset tekoälymallit, erityisesti suuret generatiiviset tekoälymallit, jotka pystyvät tuottamaan tekstiä, kuvia ja muuta sisältöä, tarjoavat ainutlaatuisia innovointimahdollisuuksia mutta myös haasteita taiteilijoille, kirjailijoille ja muille luovan sisällön tekijöille sekä sille, miten heidän luovaa sisältöään luodaan, levitetään, käytetään ja kulutetaan. Tällaisten mallien kehittäminen ja kouluttaminen edellyttää valtavia määriä tekstiä, kuvia, videoita ja muuta dataa. Tekstin- ja tiedonlouhintatekniikoita voidaan tässä yhteydessä käyttää laajasti tällaisen tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojatun sisällön hakemiseen ja analysointiin. Tekijänoikeudella suojatun sisällön käyttö edellyttää asianomaisen oikeudenhaltijan lupaa, paitsi jos sovelletaan asiaankuuluvia tekijänoikeutta koskevia poikkeuksia ja -rajoituksia. Direktiivillä (EU) 2019/790 otettiin käyttöön poikkeuksia ja rajoituksia, jotka sallivat tietyin edellytyksin kappaleenvalmistamisen ja otteiden ottamisen teoksista tai muusta aineistosta tekstin- ja tiedonlouhintaa varten. Näiden sääntöjen mukaan oikeudenhaltijat voivat päättää varata itselleen oikeudet teoksiinsa tai muuhun aineistoonsa tekstin- ja tiedonlouhinnan estämiseksi, ellei tätä tehdä tieteellistä tutkimusta varten. Jos nämä oikeudet on nimenomaisesti ja asianmukaisesti varattu, yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien on saatava oikeudenhaltijoilta lupa, jos ne haluavat toteuttaa tällaisia teoksia koskevan tekstin- ja tiedonlouhinnan.
(105)
Vispārīga lietojuma modeļi, jo īpaši lieli ģeneratīvi modeļi, kas spēj ģenerēt tekstu, attēlus un citu saturu, sniedz unikālas inovācijas iespējas, taču arī rada izaicinājumus māksliniekiem, autoriem un citiem satura veidotājiem un tam, kā tiek radīts, izplatīts, lietots un patērēts radošais saturs. Šādu modeļu izstrādei un apmācībai ir vajadzīga piekļuve lielam teksta, attēlu, video un citu datu apjomam. Tekstizraces un datizraces metodes šajā kontekstā var plaši izmantot, lai izgūtu un analizētu šādu saturu, ko var aizsargāt autortiesības un blakustiesības. Jebkādai ar autortiesībām aizsargāta satura izmantošanai ir vajadzīga attiecīgā tiesību subjekta atļauja, ja vien netiek piemēroti attiecīgie autortiesību izņēmumi un ierobežojumi. Ar Direktīvu (ES) 2019/790 tika ieviesti izņēmumi un ierobežojumi, kas pieļauj – ar konkrētiem nosacījumiem – reproducēšanu un ekstrahēšanu attiecībā uz darbiem vai citiem blakustiesību objektiem tekstizraces un datizraces nolūkā. Saskaņā ar šiem noteikumiem tiesību subjekti var izvēlēties rezervēt tiesības uz saviem darbiem vai citiem blakustiesību objektiem, lai nepieļautu tekstizraci un datizraci, ja vien tas netiek darīts zinātniskās pētniecības nolūkos. Ja tiesības atteikties ir skaidri rezervētas piemērotā veidā, vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem ir jāsaņem atļauja no tiesību subjektiem, ja tie vēlas veikt tekstizraci un datizraci šādos darbos.
(106)
Tarjoajien, jotka saattavat yleiskäyttöisiä tekoälymalleja unionin markkinoille, olisi varmistettava tässä asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien velvoitteiden noudattaminen. Tätä varten yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien olisi otettava käyttöön toimintaperiaatteet, joilla noudatetaan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevaa unionin oikeutta ja erityisesti tunnistetaan ja noudatetaan oikeudenhaltijoiden direktiivin (EU) 2019/790 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmaisemaa oikeuksien pidättämistä. Kaikkien tarjoajien, jotka saattavat unionin markkinoille yleiskäyttöisen tekoälymallin, olisi noudatettava tätä velvoitetta riippumatta siitä, millä lainkäyttöalueella kyseisten yleiskäyttöisten tekoälymallien koulutuksen perustana olevat tekijänoikeuden kannalta merkitykselliset toimet toteutetaan. Tämä on tarpeen, jotta yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, joissa yksikään tarjoaja ei saisi unionin markkinoilla kilpailuetua soveltamalla alhaisempia tekijänoikeusstandardeja kuin unionissa.
(106)
Nodrošinātājiem, kas Savienības tirgū laiž vispārīga lietojuma MI modeļus, būtu jānodrošina atbilstība attiecīgajiem šajā regulā noteiktajiem pienākumiem. Šajā nolūkā vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem būtu jāievieš politika, lai nodrošinātu atbilstību Savienības tiesību aktiem autortiesību un blakustiesību jomā, jo īpaši, lai identificētu un ievērotu tiesību rezervācijas, ko pauduši tiesību subjekti, ievērojot Direktīvas (ES) 2019/790 4. panta 3. punktu. Jebkuram nodrošinātājam, kas Savienības tirgū laiž vispārīga lietojuma MI modeli, šis pienākums būtu jāievēro neatkarīgi no jurisdikcijas, kurā notiek ar autortiesībām saistītās darbības, kas ir minēto vispārīga lietojuma MI modeļu apmācības pamatā. Tas ir nepieciešams, lai nodrošinātu vienlīdzīgus konkurences apstākļus vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem, proti, nevienam nodrošinātājam nevajadzētu spēt gūt konkurences priekšrocības Savienības tirgū, piemērojot zemākus autortiesību standartus nekā Savienībā noteiktie.
(107)
Jotta voidaan lisätä sellaisen datan avoimuutta, jota käytetään yleiskäyttöisten tekoälymallien esikoulutuksessa ja koulutuksessa, mukaan lukien tekijänoikeuslainsäädännöllä suojattu teksti ja data, on asianmukaista, että tällaisten mallien tarjoajat laativat ja asettavat julkisesti saataville riittävän yksityiskohtaisen tiivistelmän yleiskäyttöisen tekoälymallin koulutuksessa käytetystä sisällöstä. Samalla kun otetaan asianmukaisesti huomioon tarve suojella liikesalaisuuksia ja luottamuksellisia liiketoimintaa koskevia tietoja, tämän tiivistelmän olisi oltava sisällöltään yleisesti kattava sen sijaan, että se olisi teknisesti yksityiskohtainen, jotta osapuolia, joilla on oikeutettuja etuja, mukaan lukien tekijänoikeuden haltijat, voidaan auttaa käyttämään ja panemaan täytäntöön unionin oikeuden mukaisia oikeuksiaan, ja esimerkiksi luetella tärkeimmät mallin koulutukseen käytetyt tietolähteet tai datajoukot, kuten suuret yksityiset tai julkiset tietokannat tai -arkistot, ja antaa selostus muista käytetyistä tietolähteistä. Olisi asianmukaista, että tekoälytoimisto antaa tiivistelmälle mallin, jonka olisi oltava yksinkertainen ja tehokas ja jonka avulla tarjoaja voi toimittaa vaaditun tiivistelmän selostuksen muodossa.
(107)
Lai palielinātu pārredzamību attiecībā uz datiem, ko izmanto vispārīga lietojuma MI modeļu iepriekšējā apmācībā un apmācībā, tostarp attiecībā uz tekstu un datiem, ko aizsargā tiesību akti autortiesību jomā, ir piemēroti, ka šādu modeļu nodrošinātāji izstrādā un dara publiski pieejamu pietiekami detalizētu kopsavilkumu par saturu, ko izmanto vispārīga lietojuma MI modeļa apmācībā. Pienācīgi ņemot vērā nepieciešamību aizsargāt komercnoslēpumus un konfidenciālu uzņēmējdarbības informāciju, šā kopsavilkuma tvērumam vajadzētu būt kopumā visaptverošam, nevis tehniski detalizētam, lai pusēm ar leģitīmām interesēm, tostarp autortiesību īpašniekiem, atvieglotu savu Savienības tiesību aktos paredzēto tiesību izmantošanu un īstenošanu, piemēram, uzskaitot galvenos modeļa apmācībā izmantotos datu apkopojumus vai datu kopas, piemēram, lielas privātas vai publiskas datubāzes vai datu arhīvi, un sniedzot aprakstošu skaidrojumu par citiem izmantotajiem datu avotiem. Ir lietderīgi, ka MI birojs nodrošina kopsavilkuma veidni, kam vajadzētu būt vienkāršam un efektīvam un kas ļautu nodrošinātājam sniegt prasīto kopsavilkumu aprakstošā veidā.
(108)
Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille asetettujen velvoitteiden, jotka koskevat toimintaperiaatteiden käyttöönottoa unionin tekijänoikeuslainsäädännön noudattamiseksi ja koulutuksessa käytettyä sisältöä koskevan tiivistelmän julkisesti saataville asettamista, tekoälytoimiston olisi seurattava, onko tarjoaja täyttänyt kyseiset velvoitteet tarkistamatta tai arvioimatta koulutusdataa teoskohtaisesti tekijänoikeuksien noudattamisen osalta. Tämä asetus ei vaikuta unionin oikeudessa säädettyjen tekijänoikeussääntöjen täytäntöönpanoon.
(108)
Attiecībā uz vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem uzliktajiem pienākumiem ieviest politiku, ar ko nodrošina atbilstību Savienības tiesību aktiem autortiesību jomā, un darīt publiski pieejamu apmācībā izmantotā satura kopsavilkumu MI birojam būtu jāpārrauga, vai nodrošinātājs ir izpildījis minētos pienākumus, neveicot pārbaudi vai nevērtējot apmācības datus par katru atsevišķu darbu attiecībā uz atbilstību tiesību aktiem autortiesību jomā. Šī regula neietekmē Savienības tiesību aktos paredzēto noteikumu autortiesību jomā izpildi.
(109)
Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajiin sovellettavien velvoitteiden noudattamisen olisi oltava oikeasuhtaista mallin tarjoajan tyyppiin nähden, pois lukien ei-ammatillisiin tai tieteellisiin tutkimustarkoituksiin malleja kehittävät tai käyttävät henkilöt, joiden ei tarvitse noudattaa velvoitteita, mutta joita olisi kuitenkin kannustettava noudattamaan niitä vapaaehtoisesti. Kyseisten velvoitteiden noudattamisessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon tarjoajan koko ja mahdollistettava pk-yrityksille, myös startup-yrityksille, velvoitteiden noudattamiseksi yksinkertaistetut menettelyt, jotka eivät saisi aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia eivätkä estää tällaisten mallien käyttöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin tekijänoikeuslainsäädännön soveltamista. Jos mallia muutetaan tai hienosäädetään, yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien velvoitteet olisi rajattava kyseiseen muutokseen tai hienosäätöön esimerkiksi täydentämällä jo olemassa olevia teknisiä asiakirjoja muutoksia koskevilla tiedoilla, mukaan lukien koulutukseen käytetyt uudet tietolähteet, keinona noudattaa tässä asetuksessa säädettyjä arvoketjuun liittyviä velvoitteita.
(109)
Vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem piemērojamo pienākumu izpildei vajadzētu būt samērīgai un proporcionālai modeļa nodrošinātāja veidam, izņemot nepieciešamību atbilstību nodrošināt personām, kuras izstrādā vai lieto modeļus neprofesionālos vai zinātniskās pētniecības nolūkos, bet kuras tomēr būtu jāmudina brīvprātīgi ievērot šīs prasības. Neskarot Savienības tiesību aktus autortiesību jomā, minēto pienākumu izpildē būtu pienācīgi jāņem vērā nodrošinātāja lielums un jāļauj MVU, tostarp jaunuzņēmumiem, izmantot vienkāršotus atbilstības nodrošināšanas veidus, kuriem nebūtu jārada pārmērīgas izmaksas un jāattur no šādu modeļu izmantošanas. Modeļa modifikācijas vai pilnveidošanas gadījumā vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāju pienākumi būtu jāattiecina tikai uz minēto modifikāciju vai pilnveidošanu, piemēram, papildinot jau esošo tehnisko dokumentāciju ar informāciju par modifikācijām, tostarp jauniem apmācības datu avotiem, lai izpildītu šajā regulā noteiktos pienākumus saistībā ar vērtības ķēdi.
(110)
Yleiskäyttöiset tekoälymallit voivat aiheuttaa systeemisiä riskejä, joihin kuuluvat muun muassa suuronnettomuuksiin liittyvät tosiasialliset tai kohtuudella ennakoitavissa olevat kielteiset vaikutukset, kriittisten alojen häiriöt ja vakavat seuraukset kansanterveydelle ja turvallisuudelle; mahdolliset tosiasialliset tai kohtuudella ennakoitavissa olevat kielteiset vaikutukset demokraattisiin prosesseihin sekä yleiseen ja taloudelliseen turvallisuuteen; laittoman, väärän tai syrjivän sisällön levittäminen. Systeemisten riskien olisi katsottava lisääntyvän yhdessä mallien valmiuksien ja kattavuuden kanssa, niitä voi esiintyä mallin koko elinkaaren ajan ja niihin vaikuttavat väärinkäytön olosuhteet, mallin luotettavuus, mallin oikeudenmukaisuus ja turvallisuus, mallin itsenäisyyden aste, sen saatavilla olevat välineet, uudet tai yhdistetyt yksityiskohtaiset säännöt, käyttöönotto- ja jakelustrategiat sekä mahdollisuus poistaa suojatoimet ja muut tekijät. Erityisesti kansainvälisissä lähestymistavoissa on tähän mennessä todettu tarve kiinnittää huomiota riskeihin, joita aiheuttavat mahdolliset tahalliset väärinkäytöt tai tahattomat valvontaa koskevat ongelmat, jotka liittyvät yhteensovittamiseen inhimillisen tarkoituksen kanssa; kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinriskit, kuten tavat, joilla markkinoille pääsyn esteitä voidaan vähentää, myös aseiden kehittämisen, suunnitteluhankintojen tai käytön osalta; kyberhyökkäysvalmiuksien, kuten haavoittuvuuksien havaitsemisen, hyödyntämisen tai operatiivisen käytön, mahdollistaminen; vuorovaikutuksen ja välineiden käytön vaikutukset, mukaan lukien esimerkiksi kyky valvoa fyysisiä järjestelmiä ja häiritä kriittistä infrastruktuuria; mallien itsensä kopioimiseen tai ”itsejäljentämiseen” tai muiden mallien kouluttamiseen liittyvät riskit; tavat, joilla mallit voivat aiheuttaa haitallisia vinoutumia ja syrjintää, joihin liittyy riskejä yksilöille, yhteisöille tai yhteiskunnille; disinformaation helpottaminen tai yksityisyyden vahingoittaminen demokraattisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin kohdistuvilla uhkilla; sekä riski siitä, että tietty tapahtuma voi johtaa ketjureaktioon, jolla on huomattavia kielteisiä vaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kokonaiseen kaupunkiin, kokonaiseen kohdealueeseen tai kokonaiseen yhteisöön.
(110)
Vispārīga lietojuma MI modeļi varētu radīt sistēmiskus riskus, kas cita starpā ietver jebkādu faktisku vai pamatoti paredzamu negatīvu ietekmi saistībā ar smagiem negadījumiem, kritisko nozaru darbības traucējumiem un nopietnām sekām sabiedrības veselībai un drošībai; jebkādu faktisku vai pamatoti paredzamu negatīvu ietekmi uz demokrātiskajiem procesiem, sabiedrības un ekonomikas drošību; nelikumīga, nepatiesa vai diskriminējoša satura izplatīšanu. Sistēmiskie riski būtu jāsaprot kā tādi, kas palielinās līdz ar modeļa spējām un modeļa tvērumu, var rasties visā modeļa dzīves ciklā un ko ietekmē ļaunprātīgas izmantošanas apstākļi, modeļa uzticamība, modeļa taisnīgums un modeļa drošība, modeļa autonomijas pakāpe, tā piekļuve rīkiem, nebijušas vai kombinētas modalitātes, laišanas apgrozībā un izplatīšanas stratēģijas, aizsargmehānismu likvidēšanas potenciāls un citi faktori. Jo īpaši starptautiskajās pieejās līdz šim ir konstatēta vajadzība pievērst uzmanību riskiem, ko rada potenciāli tīša ļaunprātīga izmantošana vai neparedzētas kontroles problēmas saistībā ar saskaņošanu ar cilvēka nolūku; ķīmiskiem, bioloģiskiem, radioloģiskiem riskiem un kodolriskiem, piemēram, veidiem, kā samazināt iekļūšanas šķēršļus, tostarp attiecībā uz ieroču izstrādi, projektēšanu iegādi vai izmantošanu; ofensīvām kiberspējām, piemēram, neaizsargātības atklāšanas, izmantošanas vai operatīvas izmantošanas veidiem; rīku mijiedarbības un izmantošanas ietekmei, tostarp, piemēram, spējai kontrolēt fiziskās sistēmas un ietekmēt kritisko infrastruktūru; riskiem, ko rada modeļi, kas paši sevi kopē, ir “pašreplicējoši” vai apmāca citus modeļus; veidiem, kā modeļi var veicināt kaitējošus aizspriedumus un diskrimināciju, rados riskus personām, kopienām vai sabiedrībai; dezinformācijas veicināšanai vai privātuma aizskārumiem, kas apdraud demokrātiskās vērtības un cilvēktiesības; riskam, ka konkrēts notikums varētu izraisīt ķēdes reakciju ar ievērojamu negatīvu ietekmi, kas varētu skart veselu pilsētu, veselas jomas darbību vai veselu kopienu.
(111)
On aiheellista vahvistaa menetelmä, jolla yleiskäyttöiset tekoälymallit voidaan luokitella yleiskäyttöiseksi tekoälymalliksi, johon liittyy systeemisiä riskejä. Koska systeemiset riskit johtuvat erityisen suurista valmiuksista, yleiskäyttöisen tekoälymallin olisi katsottava aiheuttavan systeemisiä riskejä, jos sillä on vaikutuksiltaan merkittävä suorituskyky, jota arvioidaan asianmukaisten teknisten välineiden ja menetelmien perusteella, tai sen kattavuus vaikuttaa merkittävästi sisämarkkinoihin. Yleiskäyttöisissä tekoälymalleissa vaikutuksiltaan merkittävällä suorituskyvyllä tarkoitetaan suorituskykyä, joka vastaa tai ylittää kehittyneimpiin yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin kirjatut valmiudet. Mallin kaikki valmiudet voitaisiin tuntea paremmin sen jälkeen, kun se on saatettu markkinoille tai kun käyttöönottajat ovat vuorovaikutuksessa mallin kanssa. Tämän asetuksen voimaantuloajankohtana viimeisimmän kehityksen mukainen yleiskäyttöisen tekoälymallin kouluttamiseen käytetyn laskentatehon kumulatiivinen määrä liukulukuoperaationa mitattuna on yksi asiaankuuluvista mallin suorituskyvyn approksimaatioista. Koulutukseen käytetyn laskentatehon kumulatiivinen määrä sisältää kaikissa toimissa ja menetelmissä, joiden tarkoituksena on parantaa mallin suorituskykyä ennen käyttöönottoa, kuten esikoulutus, synteettinen datan tuottaminen ja hienosäätö, käytettyä laskentatehoa. Sen vuoksi liukulukuoperaatiolle olisi asetettava alustava kynnysarvo, ja jos yleiskäyttöinen tekoälymalli ylittää sen, voidaan olettaa, että malli on yleiskäyttöinen tekoälymalli, johon liittyy systeemisiä riskejä. Tätä kynnysarvoa olisi mukautettava ajan mittaan teknologisten ja teollisten muutosten, kuten algoritmisten parannusten tai laitteiston tehokkuuden parantamisen, huomioon ottamiseksi, ja sitä olisi täydennettävä mallin suorituskykyä koskevilla vertailuarvoilla ja indikaattoreilla. Tätä varten tekoälytoimiston olisi tehtävä yhteistyötä tiedeyhteisön, teollisuuden, kansalaisyhteiskunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kynnysarvojen sekä vaikutuksiltaan merkittävän suorituskyvyn arvioinnissa käytettävien välineiden ja vertailuarvojen olisi indikoitava vahvasti yleiskäyttöisten tekoälymallien yleisyyttä, niiden suorituskykyä ja niihin liittyvää systeemistä riskiä, ja niissä voitaisiin ottaa huomioon tapa, jolla malli saatetaan markkinoille tai niiden käyttäjien lukumäärä, joihin se voi vaikuttaa. Järjestelmän täydentämiseksi komission olisi voitava tehdä yksittäisiä päätöksiä, joilla tietty yleiskäyttöinen tekoälymalli määritetään yleiskäyttöiseksi tekoälymalliksi, johon liittyy systeeminen riski, jos todetaan, että mallin suorituskyky tai vaikutus on sama kuin asetetun kynnysarvon ylittävillä malleilla. Tämä päätös olisi tehtävä tämän asetuksen liitteessä vahvistettujen perusteiden, joiden mukaisesti nimetään yleiskäyttöinen tekoälymalli, johon liittyy systeeminen riski, yleisen arvioinnin perusteella. Näitä perusteita ovat koulutusdatajoukon laatu ja koko, yritys- ja loppukäyttäjien lukumäärä, mallin syöttötietojen ja tuotosten modaalisuus, sen itsenäisyyden ja skaalattavuuden aste ja sen käytettävissä olevat välineet. Komission olisi otettava huomioon sellaisen tarjoajan perusteltu pyyntö, jonka malli on nimetty yleiskäyttöiseksi tekoälymalliksi, johon liittyy systeeminen riski, ja se voi päättää arvioida uudelleen, voidaanko yleiskäyttöiseen tekoälymalliin katsoa edelleen liittyvän systeemisiä riskejä.
(111)
Ir lietderīgi izveidot metodoloģiju vispārīga lietojuma MI modeļu klasificēšanai par vispārīga lietojuma MI modeļiem ar sistēmiskiem riskiem. Tā kā sistēmiskie riski izriet no īpaši augstām spējām, būtu jāuzskata, ka vispārīga lietojuma MI modelis rada sistēmiskus riskus, ja tam ir augstas ietekmes spējas, kas novērtētas, pamatojoties uz piemērotiem tehniskiem rīkiem un metodēm, vai būtiska ietekme uz iekšējo tirgu tā tvēruma dēļ. Augstas ietekmes spējas vispārīga lietojuma MI modeļos ir spējas, kas atbilst vai pārsniedz spējas, kuras ir iekļautas modernākajos vispārīga lietojuma MI modeļos. Visu modeļa spēju klāstu varētu labāk izprast pēc tā laišanas tirgū vai tad, kad uzturētāji mijiedarbojas ar modeli. Saskaņā ar jaunākajiem sasniegumiem šīs regulas spēkā stāšanās brīdī vispārīga lietojuma MI modeļa apmācībā izmantotais kumulatīvais skaitļošanas resursu apjoms, mērīts peldošā punkta operācijās, ir viens no attiecīgajiem modeļa spēju tuvināšanas faktoriem. Apmācībai izmantotais kumulatīvais skaitļošanas resursu apjoms ietver skaitļošanas resursus, ko izmanto visām darbībām, un metodes, kas paredzētas, lai uzlabotu modeļa spējas pirms ieviešanas, piemēram, iepriekšēju apmācību, sintētisko datu ģenerēšanu un pilnveidošanu. Tāpēc būtu jānosaka sākotnēja peldošā punkta operāciju robežvērtība, kas, ja to sasniedz ar vispārīga lietojuma MI modeli, rada pieņēmumu, ka modelis ir vispārīga lietojuma MI modelis ar sistēmiskiem riskiem. Šī robežvērtība laika gaitā būtu jāpielāgo, lai atspoguļotu tehnoloģiskās un rūpnieciskās pārmaiņas, piemēram, algoritmiskos uzlabojumus vai uzlabotu aparatūras efektivitāti, un tā būtu jāpapildina ar modeļa spējas kritērijiem un rādītājiem. Informācijas ieguves nolūkā MI birojam būtu jāsadarbojas ar zinātnieku aprindām, nozari, pilsonisko sabiedrību un citiem ekspertiem. Robežvērtībām, kā arī rīkiem un kritērijiem augstas ietekmes spēju novērtēšanai vajadzētu būt spēcīgiem vispārīguma, spēju un vispārīga lietojuma MI modeļu saistītā sistēmiskā riska prognozētājiem, un tajos varētu ņemt vērā veidu, kādā modelis tiks laists tirgū, vai to lietotāju skaitu, ko modelis var ietekmēt. Lai papildinātu šo sistēmu, Komisijai vajadzētu būt iespējai pieņemt atsevišķus lēmumus, ar kuriem vispārīga lietojuma MI modeli izraugās par vispārīga lietojuma MI modeli ar sistēmisku risku, ja tiek konstatēts, ka šādam modelim ir spējas vai ietekme, kas ir līdzvērtīga tām, kuras aptver noteiktā robežvērtība. Minētais lēmums būtu jāpieņem, pamatojoties uz tādu šīs regulas pielikumā izklāstīto vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmisku risku izraudzīšanās kritēriju vispārēju novērtējumu kā, piemēram, apmācības datu kopas kvalitāte vai lielums, komerciālo lietotāju un galalietotāju skaits, to ievades un izvades modalitātes, autonomijas pakāpe un mērogojamība vai rīki, kuriem tiem ir piekļuve. Pēc nodrošinātāja, kura modelis ir atzīts par vispārīga lietojuma MI modeli ar sistēmisku risku, pamatota pieprasījuma Komisijai pieprasījums būtu jāņem vērā, un tā var lemt atkārtoti vērtēt, vai joprojām var uzskatīt, ka vispārīga lietojuma MI modelis rada sistēmiskus riskus.
(112)
Lisäksi on aiheellista selventää menettelyä, jonka mukaisesti luokitellaan yleiskäyttöiset tekoälymallit, joihin liittyy systeeminen riski. Yleiskäyttöisen tekoälymallin, joka ylittää vaikutuksiltaan merkittävää suorituskykyä koskevan sovellettavan kynnysarvon, olisi katsottava olevan yleiskäyttöinen tekoälymalli, johon liittyy systeeminen riski. Tarjoajan olisi ilmoitettava tekoälytoimistolle, että yleiskäyttöinen tekoälymalli täyttää tähän olettamaan johtavat edellytykset, viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun edellytykset täyttyvät tai kun todetaan, että ne tulevat täyttymään. Tämä koskee erityisesti liukulaskutoimitusten kynnysarvoa, sillä yleiskäyttöisten tekoälymallien koulutus on suunniteltava tarkkaan siten, että laskentaresurssit jaetaan etukäteen. Tästä syystä yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat tietävät jo ennen koulutuksen päättymistä, ylittääkö niiden tekoälymalli kynnysarvon. Ilmoituksessaan tarjoajan olisi voitava osoittaa, että yleiskäyttöiseen tekoälymalliin ei sen erityispiirteiden vuoksi poikkeuksellisesti liity systeemisiä riskejä ja että sitä ei näin ollen olisi luokiteltava systeemisen riskin yleiskäyttöiseksi tekoälymalliksi. Tämä tieto on arvokasta tekoälytoimistolle, jotta se voi ennakoida sellaisten yleiskäyttöisten tekoälymallien markkinoille saattamista, joihin liittyy systeemisiä riskejä, ja tällä tavoin tarjoajat voivat aloittaa yhteistyön tekoälytoimiston kanssa jo varhaisessa vaiheessa. Tieto on erityisen arvokasta niiden yleiskäyttöisten tekoälymallien osalta, jotka on tarkoitus julkaista avoimen lähdekoodin malleina, koska tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi tarvittavat toimet voi olla vaikeampi toteuttaa avoimen lähdekoodin mallin julkaisemisen jälkeen.
(112)
Ir arī jāprecizē vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmiskiem riskiem klasificēšanas procedūra. Vispārīga lietojuma MI modelis, kas atbilst piemērojamai robežvērtībai attiecībā uz augstas ietekmes spējām, būtu jāuzskata par vispārīga lietojuma MI modeli ar sistēmisku risku. Nodrošinātājam par to būtu jāpaziņo MI birojam ne vēlāk kā divas nedēļas pēc tam, kad ir izpildītas prasības vai kļūst zināms, ka vispārīga lietojuma MI modelis atbildīs prasībām, kas ir pieņēmuma pamatā. Tas ir īpaši svarīgi attiecībā uz peldošā punkta operāciju robežvērtību, jo vispārīga lietojuma MI modeļu apmācībai ir vajadzīga ievērojama plānošana, kas ietver skaitļošanas resursu sākotnējo iedalīšanu, un tāpēc vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāji var zināt, vai viņu modelis atbilstu robežvērtībai pirms apmācības pabeigšanas. Minētā paziņojuma kontekstā nodrošinātājam būtu jāspēj pierādīt, ka vispārīga lietojuma MI modelis tā specifisko iezīmju dēļ izņēmuma kārtā nerada sistēmiskus riskus un ka tādējādi to nevajadzētu klasificēt kā vispārīga lietojuma MI modeli ar sistēmiskiem riskiem. Minētā informācija ir MI birojam noderīga, lai prognozētu vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmiskiem riskiem laišanu tirgū, un nodrošinātāji jau agrīnā posmā var sākt sadarboties ar MI biroju. Minētā informācija ir īpaši svarīga attiecībā uz vispārīga lietojuma MI modeļiem, kurus plānots laist apgrozībā kā atvērtā pirmkoda modeļus, ņemot vērā to, ka pēc atvērtā pirmkoda modeļa laišanas apgrozībā var būt grūtāk īstenot pasākumus, kas vajadzīgi, lai nodrošinātu atbilstību šajā regulā paredzētajiem pienākumiem.
(113)
Jos komissio saa tietoonsa, että yleiskäyttöinen tekoälymalli täyttää edellytykset, jotta se voidaan luokitella systeemisen riskin yleiskäyttöiseksi tekoälymalliksi, ja edellytysten täyttyminen ei joko ole ollut aiemmin tiedossa tai asianomainen tarjoaja ei ole ilmoittanut siitä komissiolle, komissiolle olisi annettava valtuudet nimetä malli vastaavasti. Tekoälytoimiston suorittamaa seurantaa olisi täydennettävä perusteltujen varoitusten järjestelmällä, jolla varmistetaan, että tiedelautakunta ilmoittaa tekoälytoimistolle niistä yleiskäyttöisistä tekoälymalleista, jotka olisi mahdollisesti luokiteltava yleiskäyttöisiksi tekoälymalleiksi, joihin liittyy systeeminen riski.
(113)
Ja Komisijai kļūst zināms, ka vispārīga lietojuma MI modelis atbilst prasībām, lai to klasificētu kā vispārīga lietojuma MI modeli ar sistēmisku risku, par ko iepriekš nebija zināms vai par ko attiecīgais nodrošinātājs nav paziņojis Komisijai, Komisijai vajadzētu būt pilnvarotai to noteikt par tādu. Kvalificētu brīdinājumu sistēmai būtu jānodrošina, ka zinātniskā grupa informē MI biroju par tādiem vispārīga lietojuma MI modeļiem, kas, iespējams, būtu jāklasificē kā vispārīga lietojuma MI modeļi ar sistēmisku risku – papildus MI biroja pārraudzības darbībām.
(114)
Niiden yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajiin, joihin liittyy systeemisiä riskejä, olisi sovellettava yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajiin sovellettavien velvoitteiden lisäksi velvoitteita, joiden tarkoituksena on määrittää ja lieventää kyseisiä riskejä ja varmistaa kyberturvallisuussuojan riittävä taso riippumatta siitä, tarjotaanko tekoälymalli erillisenä mallina vai sulautettuna tekoälyjärjestelmään tai tuotteeseen. Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi tässä asetuksessa olisi edellytettävä, että tarjoajat suorittavat tarvittavat mallin arvioinnit erityisesti ennen niiden ensimmäistä markkinoille saattamista, mukaan lukien mallien adversariaalisen testauksen suorittaminen ja dokumentointi tarvittaessa myös sisäisessä tai riippumattomassa ulkoisessa testauksessa. Niiden yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien, joihin liittyy systeemisiä riskejä, olisi lisäksi arvioitava ja lievennettävä systeemisiä riskejä jatkuvasti, esimerkiksi ottamalla käyttöön riskinhallintaa koskevat toimintatavat, kuten vastuuvelvollisuus- ja hallintoprosesseja, suorittamalla markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa, toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä mallin koko elinkaaren ajan ja tekemällä yhteistyötä tekoälyn arvoketjun asiaankuuluvien toimijoiden kanssa.
(114)
Uz tādu vispārīga lietojuma MI modeļu, kas rada sistēmiskus riskus, nodrošinātājiem – papildus vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem noteiktajiem pienākumiem – būtu jāattiecina pienākumi, kuru mērķis ir identificēt un mazināt minētos riskus un nodrošināt pienācīgu kiberdrošības aizsardzības līmeni neatkarīgi no tā, vai tas tiek nodrošināts kā savrups modelis vai tiek iegults kādā MI sistēmā vai produktā. Lai sasniegtu minētos mērķus, ar šo regulu nodrošinātājiem būtu jāprasa veikt vajadzīgos modeļu novērtējumus, jo īpaši pirms to pirmās laišanas tirgū, tostarp veikt un dokumentēt modeļu pretiniecisko testēšanu, attiecīgā gadījumā izmantojot arī iekšējo vai neatkarīgu ārējo testēšanu. Turklāt vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmiskiem riskiem nodrošinātājiem būtu pastāvīgi jānovērtē un jāmazina sistēmiskie riski, tostarp, piemēram, ieviešot riska pārvaldības politiku, piemēram, pārskatatbildības un pārvaldības procesus, īstenojot pēctirgus pārraudzību, veicot atbilstošus pasākumus visā modeļa dzīves ciklā un sadarbojoties ar attiecīgajiem MI vērtības ķēdes dalībniekiem.
(115)
Niiden yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien, joihin liittyy systeemisiä riskejä, olisi arvioitava ja lievennettävä mahdollisia systeemisiä riskejä. Jos yleiskäyttöisen tekoälymallin, johon voi liittyä systeemisiä riskejä, kehittäminen tai käyttö aiheuttaa vakavan vaaratilanteen huolimatta pyrkimyksistä tunnistaa ja ehkäistä malliin liittyviä riskejä, yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajan olisi ilman aiheetonta viivytystä seurattava vaaratilannetta ja raportoitava merkityksellisistä tiedoista ja mahdollisista korjaavista toimenpiteistä komissiolle ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille. Tarjoajien olisi lisäksi varmistettava mallin ja tarvittaessa sen fyysisen infrastruktuurin kyberturvallisuussuojan riittävä taso mallin koko elinkaaren ajan. Kyberturvallisuussuojassa, jolla torjutaan vihamieliseen käyttöön tai hyökkäyksiin liittyviä systeemisiä riskejä, olisi otettava asianmukaisesti huomioon tahaton mallivuoto, luvattomat julkaisut, turvallisuustoimenpiteiden kiertäminen sekä suojautuminen kyberhyökkäyksiltä, luvattomalta pääsyltä tai mallivarkauksilta. Suojaamista voitaisiin helpottaa turvaamalla mallipainokertoimet, algoritmit, palvelimet ja tietokokonaisuudet esimerkiksi tietoturvaa koskevilla operatiivisilla turvallisuustoimenpiteillä, erityisillä kyberturvallisuusperiaatteilla, asianmukaisilla teknisillä ja vakiintuneilla ratkaisuilla sekä kyberkäytön ja fyysisen pääsyn valvonnalla asiaankuuluvista olosuhteista ja riskeistä riippuen.
(115)
Vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmiskiem riskiem nodrošinātājiem būtu jānovērtē un jāmazina iespējamie sistēmiskie riski. Ja, neraugoties uz centieniem identificēt un novērst riskus, kas saistīti ar vispārīga lietojuma MI modeli, kurš var radīt sistēmiskus riskus, modeļa izstrāde vai lietošana izraisa nopietnu incidentu, vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātājam bez liekas kavēšanās būtu jāveic incidenta uzskaite un jāpaziņo Komisijai un valstu kompetentajām iestādēm visa attiecīgā informācija un iespējamie korektīvie pasākumi. Turklāt nodrošinātājiem attiecīgā gadījumā visā modeļa dzīves ciklā būtu jānodrošina pienācīga līmeņa kiberdrošības aizsardzība modelim un tā fiziskajai infrastruktūrai. Kiberdrošības aizsardzībā tādu sistēmisku risku kontekstā, kuri saistīti ar ļaunprātīgu modeļa izmantošanu vai uzbrukumiem, būtu pienācīgi jāņem vērā nejauša modeļa noplūde, neatļauta laišana apgrozībā, drošības pasākumu apiešana, kā arī aizsardzība pret kiberuzbrukumiem, neatļauta piekļuve vai modeļa zādzība. Minēto aizsardzību varētu sekmēt, nodrošinot modeļu svarus, algoritmus, serverus un datu kopas, piemēram, izmantojot operatīvus drošības pasākumus informācijas drošībai, specifisku kiberdrošības politiku, pienācīgus tehniskus un iedibinātus risinājumus un kiberpiekļuves un fiziskās piekļuves kontroles, kas atbilst attiecīgajiem apstākļiem un saistītajiem riskiem.
(116)
Tekoälytoimiston olisi edistettävä ja helpotettava käytännesääntöjen laatimista, tarkistamista ja mukauttamista ottaen huomioon kansainväliset toimintatavat. Kaikki yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat voitaisiin kutsua mukaan tähän toimintaan. Jotta voidaan varmistaa, että käytännesäännöt vastaavat alan viimeisintä kehitystä ja että niissä otetaan asianmukaisesti huomioon eri näkökulmat, tekoälytoimiston olisi käytännesääntöjä laatiessaan tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja se voisi tarvittaessa kuulla kansalaisjärjestöjä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä ja asiantuntijoita, myös tiedelautakuntaa. Käytännesääntöjen olisi katettava sekä yleiskäyttöisten tekoälymallien että yleiskäyttöisten tekoälymallien, joihin liittyy systeemisiä riskejä, tarjoajien velvollisuudet. Systeemisten riskien osalta käytännesäännöillä olisi tuettava riskiluokituksen laatimista unionin tason systeemisten riskien, myös niiden lähteiden, tyypistä ja luonteesta. Käytännesäännöissä olisi keskityttävä myös erityisiin riskinarviointi- ja lieventämistoimenpiteisiin.
(116)
MI birojam būtu jāveicina un jāatvieglo prakses kodeksu izstrāde, pārskatīšana un pielāgošana, ņemot vērā starptautiskās pieejas. Piedalīties varētu uzaicināt visus vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājus. Lai nodrošinātu, ka prakses kodeksi atspoguļo jaunākos sasniegumus un pienācīgi ņem vērā dažādu perspektīvu kopumu, MI birojam būtu jāsadarbojas ar attiecīgajām valstu kompetentajām iestādēm un attiecīgā gadījumā šādu kodeksu izstrādes nolūkā tas varētu apspriesties ar pilsoniskās sabiedrības organizācijām un citām attiecīgajām ieinteresētajām personām un ekspertiem, tostarp ar zinātnisko grupu. Prakses kodeksiem būtu jāaptver vispārīga lietojuma MI modeļu un vispārīga lietojuma MI modeļu, kuri rada sistēmiskus riskus, nodrošinātāju pienākumi. Turklāt attiecībā uz sistēmiskiem riskiem ar prakses kodeksiem būtu jāpalīdz izveidot riska taksonomiju, kas raksturo Savienības līmeņa sistēmisko risku veidu un raksturu, tostarp to avotus. Prakses kodeksos uzmanība būtu jāpievērš arī konkrētiem riska novērtēšanas un mazināšanas pasākumiem.
(117)
Käytännesäännöt on tarkoitettu keskeiseksi välineeksi, jolla varmistetaan, että yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat noudattavat asianmukaisesti tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita. Tarjoajien olisi pystyttävä osoittamaan velvoitteiden noudattaminen käytännesääntöjen avulla. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä päättää hyväksyä käytännesäännöt ja todeta ne yleisesti päteviksi unionissa tai vaihtoehtoisesti vahvistaa yhteiset säännöt asiaankuuluvien velvoitteiden täyttämiselle, jos käytännesääntöjä ei saada valmiiksi siihen mennessä, kun tämän asetuksen soveltaminen alkaa, tai jos tekoälytoimisto ei pidä niitä riittävinä. Kun tekoälytoimisto on julkaissut yhdenmukaistetun standardin ja arvioinut sen soveltuvan kattamaan asiaankuuluvat velvoitteet, tarjoajien olisi oletettava täyttävän vaatimukset sen perusteella, että ne noudattavat eurooppalaista yhdenmukaistettua standardia. Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien olisi lisäksi voitava osoittaa vaatimustenmukaisuus asianmukaisilla vaihtoehtoisilla keinoilla, jos käytännesääntöjä tai yhdenmukaistettuja standardeja ei ole saatavilla tai tarjoajat päättävät olla käyttämättä niitä.
(117)
Prakses kodeksiem vajadzētu būt centrālam rīkam, ar ko vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāji nodrošina šajā regulā paredzēto pienākumu pienācīgu izpildi. Pienākumu izpildes pierādīšanas nolūkā nodrošinātājiem vajadzētu spēt paļauties uz prakses kodeksiem. Ar īstenošanas aktiem Komisija var nolemt apstiprināt prakses kodeksu un piešķirt tam vispārēju spēkā esību Savienībā vai – alternatīvi – paredzēt kopīgus noteikumus attiecīgo pienākumu īstenošanai, ja līdz brīdim, kad šī regula kļūst piemērojama, nav iespējams pabeigt prakses kodeksa izstrādi vai MI birojs to neuzskata par piemērotu. Tiklīdz saskaņots standarts ir publicēts, un MI birojs ir novērtējis, ka tas ir piemērots, lai aptvertu attiecīgos pienākumus, atbilstībai Eiropas saskaņotajam standartam būtu jānodrošina nodrošinātājiem pieņēmums par atbilstību. Turklāt vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem vajadzētu spēt pierādīt atbilstību, izmantojot alternatīvus piemērotus līdzekļus, ja nav pieejami prakses kodeksi vai saskaņoti standarti vai ja nodrošinātāji izvēlas uz tiem nepaļauties.
(118)
Tällä asetuksella säännellään tekoälyjärjestelmiä ja tekoälymalleja asettamalla tiettyjä vaatimuksia ja velvoitteita niille markkinatoimijoille, jotka saattavat näitä järjestelmiä ja malleja markkinoille tai ottavat niitä käyttöön tai käyttävät niitä unionissa, ja näin täydennetään sellaisten välityspalvelujen tarjoajien velvoitteita, jotka sulauttavat tekoälyjärjestelmiä ja -malleja palveluihinsa, joita säännellään (EU) 2022/2065. Siltä osin kuin tällaiset järjestelmät tai mallit on sulautettu nimettyihin erittäin suuriin verkkoalustoihin tai erittäin suuriin verkossa toimiviin hakukoneisiin, niihin sovelletaan asetuksessa (EU) 2022/2065 säädettyä riskinhallintakehystä. Näin ollen olisi oletettava, että tämän asetuksen vastaavat velvoitteet täyttyvät, jollei tällaisissa malleissa ilmene ja havaita sellaisia merkittäviä systeemisiä riskejä, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2022/2065 soveltamisalaan. Tässä yhteydessä erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajat ovat velvollisia arvioimaan palvelujensa suunnittelusta, toiminnasta ja käytöstä aiheutuvia mahdollisia systeemisiä riskejä, mukaan lukien sitä, miten palvelussa käytettävien algoritmisten järjestelmien suunnittelu voi lisätä tällaisia riskejä, sekä mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuvia systeemisiä riskejä. Kyseiset tarjoajat ovat myös velvollisia toteuttamaan asianmukaisia lieventäviä toimenpiteitä perusoikeuksia noudattaen.
(118)
Šī regula reglamentē MI sistēmas un MI modeļus, nosakot konkrētas prasības un pienākumus attiecīgajiem tirgus dalībniekiem, kas tos laiž tirgū, nodod ekspluatācijā vai lieto Savienībā, un tādējādi papildinot pienākumus, kas noteikti starpniecības pakalpojumu nodrošinātājiem, kuri šādas sistēmas vai modeļus iegulst savos pakalpojumos, ko reglamentē Regula (ES) 2022/2065. Ciktāl šādas sistēmas vai modeļi ir iegulti izraudzītās ļoti lielās tiešsaistes platformās vai ļoti lielās tiešsaistes meklētājprogrammās, uz tiem attiecas Regulā (ES) 2022/2065 paredzētā riska pārvaldības sistēma. Līdz ar to būtu jāuzskata, ka attiecīgie šajā regulā noteiktie pienākumi ir izpildīti, ja vien šādos modeļos nerodas un netiek identificēti būtiski sistēmiski riski, uz kuriem neattiecas Regula (ES) 2022/2065. Šajā kontekstā ļoti lielu tiešsaistes platformu un ļoti lielu tiešsaistes meklētājprogrammu nodrošinātājiem ir pienākums novērtēt iespējamos sistēmiskos riskus, kas izriet no to pakalpojumu izstrādes, darbības un izmantošanas, tostarp to, kā pakalpojumā izmantoto algoritmisko sistēmu izstrāde var veicināt šādus riskus, kā arī sistēmiskos riskus, kas izriet no iespējamas ļaunprātīgas izmantošanas. Minētajiem nodrošinātājiem ir arī pienākums veikt atbilstošus riska mazināšanas pasākumus, ievērojot pamattiesības.
(119)
Kun otetaan huomioon unionin oikeuden eri välineiden soveltamisalaan kuuluvien digitaalisten palvelujen nopeatahtinen innovointi ja teknologinen kehitys erityisesti niiden vastaanottajien käytön ja mieltymysten näkökulmasta, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tekoälyjärjestelmiä voidaan tarjota asetuksessa (EU) 2022/2065 tarkoitettuina välityspalveluina tai niiden osina teknologianeutraalisti tulkittuna. Tekoälyjärjestelmiä voidaan käyttää esimerkiksi verkossa toimivien hakukoneiden tarjoamiseen erityisesti siltä osin kuin tekoälyjärjestelmä, kuten verkossa toimiva asiointibotti, suorittaa hakuja periaatteessa kaikilta verkkosivustoilta, sisällyttää haun tulokset olemassa oleviin tietoihinsa ja käyttää päivitettyjä tietoja luodakseen yksittäisen tuotoksen, jossa yhdistyvät eri tietolähteet.
(119)
Ņemot vērā digitālo pakalpojumu inovācijas straujo tempu un tehnoloģisko attīstību dažādu Savienības tiesību instrumentu piemērošanas jomā, jo īpaši paturot prātā, kā šos pakalpojumus lieto un uztver to saņēmēji, MI sistēmas, uz kurām attiecas šī regula, var nodrošināt kā starpniecības pakalpojumus vai to daļas Regulas (ES) 2022/2065 nozīmē, kas būtu jāinterpretē tehnoloģiski neitrālā veidā. Piemēram, MI sistēmas var lietot tiešsaistes meklētājprogrammu nodrošināšanai, jo īpaši tādā mērā, kādā MI sistēma, piemēram, tiešsaistes sarunbots, principā veic meklēšanu visās tīmekļa vietnēs, pēc tam iekļauj rezultātus savās esošajās zināšanās un pielieto atjauninātās zināšanas, lai ģenerētu vienu iznākumu, kas apvieno dažādus informācijas avotus.
(120)
Tässä asetuksessa tiettyjen tekoälyjärjestelmien tarjoajille ja käyttöönottajille asetetut velvoitteet, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sen havaitseminen, että näiden järjestelmien tuotokset ovat keinotekoisesti tuotettuja tai käsiteltyjä, ja julkistaa tämä tieto, ovat erityisen merkityksellisiä asetuksen (EU) 2022/2065 tehokkaan täytäntöönpanon helpottamisen kannalta. Tämä koskee erityisesti erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien velvoitteita tunnistaa ja lieventää systeemisiä riskejä, joita voi aiheutua keinotekoisesti tuotetun tai käsitellyn sisällön levittämisestä, erityisesti myös disinformaatiosta johtuva demokraattisiin prosesseihin, kansalaiskeskusteluun ja vaaliprosesseihin kohdistuvien tosiasiallisten tai ennakoitavien kielteisten vaikutusten riski.
(120)
Turklāt pienākumi, kas šajā regulā noteikti dažu MI sistēmu nodrošinātājiem un uzturētājiem, lai varētu atklāt un izpaust, ka minēto sistēmu iznākumi ir mākslīgi ģenerēti vai manipulēti, ir īpaši būtiski nolūkā veicināt Regulas (ES) 2022/2065 efektīvu īstenošanu. Tas jo īpaši attiecas uz ļoti lielu tiešsaistes platformu vai ļoti lielu tiešsaistes meklētājprogrammu nodrošinātāju pienākumiem identificēt un mazināt sistēmiskos riskus, kas var rasties no mākslīgi ģenerēta vai manipulēta satura izplatīšanas, jo īpaši risku, ka radīsies faktiska vai paredzama negatīva ietekme uz demokrātiskajiem procesiem, pilsonisko diskursu un vēlēšanu procesiem, tostarp izplatot dezinformāciju.
(121)
Standardoinnilla olisi oltava keskeinen rooli, jotta tarjoajien käyttöön saadaan teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa tämän asetuksen noudattaminen tekniikan viimeisimmän kehityksen mukaisesti, ja jotta voidaan edistää innovointia, kilpailukykyä ja kasvua sisämarkkinoilla. Tarjoajien olisi voitava osoittaa noudattavansa tämän asetuksen vaatimuksia noudattamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (41) 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyjä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden katsotaan yleensä olevan tekniikan viimeisimmän kehityksen mukaisia. Tästä syystä olisi edistettävä etujen tasapainoista edustusta ottamalla standardien laatimiseen mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, erityisesti pk-yritykset, kuluttajajärjestöt sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmät asetuksen (EU) N:o 1025/2012 5 ja 6 artiklan mukaisesti. Vaatimusten noudattamisen helpottamiseksi komission olisi esitettävä standardointipyynnöt ilman aiheetonta viivytystä. Standardointipyyntöä valmistellessaan komission olisi kuultava neuvoa-antavaa foorumia ja tekoälyneuvostoa asiaankuuluvan asiantuntemuksen varmistamiseksi. Jos yhdenmukaistettuihin standardeihin ei kuitenkaan ole tehty asiaankuuluvia viittauksia, komission olisi voitava vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä neuvoa-antavaa foorumia kuultuaan tietyille tämän asetuksen mukaisille vaatimuksille yhteiset eritelmät. Yhteisten eritelmien olisi oltava poikkeuksellinen vararatkaisu, jolla helpotetaan tarjoajan velvoitetta noudattaa tämän asetuksen vaatimuksia, jos mikään eurooppalainen standardointiorganisaatio ei ole hyväksynyt standardointipyyntöä, jos asiaankuuluvat yhdenmukaistetut standardit eivät vastaa riittävällä tavalla perusoikeuksiin liittyviin huolenaiheisiin, jos yhdenmukaistetut standardit eivät ole pyynnön mukaisia tai jos asianmukaisen yhdenmukaistetun standardin hyväksymisessä on viiveitä. Jos tällainen viive yhdenmukaistetun standardin hyväksymisessä johtuu kyseisen standardin teknisestä monimutkaisuudesta, komission olisi otettava tämä huomioon ennen kuin se harkitsee yhteisten eritelmien vahvistamista. Yhteisiä eritelmiä laatiessaan komissiota kannustetaan tekemään yhteistyötä kansainvälisten kumppanien ja kansainvälisten standardointielinten kanssa.
(121)
Standartizācijai vajadzētu būt ļoti būtiskai tādu tehnisko risinājumu nodrošināšanā, kas nodrošinātājiem atbilstoši jaunākajiem sasniegumiem ļautu panākt atbilstību šīs regulas noteikumiem, veicināt inovāciju, kā arī konkurētspēju un izaugsmi vienotajā tirgū. Atbilstībai Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES) Nr. 1025/2012 (41) 2. panta 1. punkta c) apakšpunktā noteiktajiem saskaņotajiem standartiem, kuros – kā lielākoties sagaidāms – ir atspoguļoti jaunākie sasniegumi, vajadzētu būt veidam, kā nodrošinātāji var apliecināt atbilstību šīs regulas prasībām. Tāpēc būtu jāveicina līdzsvarota interešu pārstāvība, saskaņā ar Regulas (ES) Nr. 1025/2012 5. un 6. pantu standartu izstrādē iesaistot visas attiecīgās ieinteresētās personas, jo īpaši MVU, patērētāju organizācijas un vides un sociālās jomas ieinteresētās personas. Lai veicinātu atbilstību, Komisijai standartizācijas pieprasījumi būtu jāizdod bez liekas kavēšanās. Sagatavojot standartizācijas pieprasījumu, Komisijai būtu jāapspriežas ar konsultatīvo forumu un MI padomi, lai apkopotu attiecīgās speciālās zināšanas. Tomēr, ja nav attiecīgu atsauču uz saskaņotajiem standartiem, Komisijai vajadzētu būt iespējai ar īstenošanas aktiem un pēc apspriešanās ar konsultatīvo forumu noteikt kopīgas specifikācijas dažām šajā regulā paredzētajām prasībām. Kopīgajai specifikācijai vajadzētu būt izņēmuma alternatīvam risinājumam, lai nodrošinātājam atvieglotu pienākumu izpildīt šīs regulas prasības, ja neviena no Eiropas standartizācijas organizācijām nav akceptējusi standartizācijas pieprasījumu vai ja attiecīgajos saskaņotajos standartos nav pietiekami ņemti vērā pamattiesību jautājumi, vai ja saskaņotie standarti neatbilst pieprasījumam, vai ja atbilstoša saskaņota standarta pieņemšana kavējas. Ja šāda kavēšanās saskaņota standarta pieņemšanā ir saistīta ar minētā standarta tehnisko sarežģītību, Komisijai tas būtu jāņem vērā, pirms tiek apsvērta kopīgu specifikāciju izstrāde. Izstrādājot kopīgas specifikācijas, Komisija ir mudināta sadarboties ar starptautiskiem partneriem un starptautiskām standartizācijas iestādēm.
(122)
On aiheellista olettaa, että sellaisen suuririskisen tekoälyjärjestelmän, joka on koulutettu ja testattu datalla, joka ilmentää erityistä maantieteellistä, käyttäytymiseen liittyvää, viitekehyksenä olevaa tai toiminnallista ympäristöä, jossa tekoälyjärjestelmää on tarkoitus käyttää, tarjoajat noudattavat tässä asetuksessa vahvistetussa datanhallintaa koskevassa vaatimuksessa säädettyä asiaankuuluvaa toimenpidettä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdenmukaistettujen standardien ja yhteisten eritelmien käyttöä. Asetuksen (EU) 2019/881 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti niiden suuririskisten tekoälyjärjestelmien, jotka on sertifioitu tai joista on annettu vaatimustenmukaisuusilmoitus kyseisen asetuksen mukaisessa kyberturvallisuusjärjestelmässä ja joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, olisi oletettava täyttävän tämän asetuksen kyberturvallisuusvaatimus siltä osin kuin kyberturvallisuussertifikaatti tai vaatimustenmukaisuusilmoitus tai niiden osat kattavat kyseisen kyberturvallisuusvaatimuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa vahvistettujen vakautta ja tarkkuutta koskevien vaatimusten soveltamista. Tällä ei rajoiteta kyseisen kyberturvallisuusjärjestelmän vapaaehtoista luonnetta.
(122)
Neskarot saskaņoto standartu un kopīgo specifikāciju izmantošanu, būtu lietderīgi pieņemt, ka tādas augsta riska MI sistēmas nodrošinātāji, kura ir apmācīta un pārbaudīta ar datiem, kas atspoguļo konkrēto ģeogrāfisko, uzvedības, kontekstuālo vai funkcionālo vidi, kurā MI sistēmu ir paredzēts lietot, atbilst attiecīgajam pasākumam, kas paredzēts saskaņā ar šajā regulā noteikto datu pārvaldības prasību. Neskarot šajā regulā noteiktās prasības attiecībā uz robustumu un precizitāti, saskaņā ar Regulas (ES) 2019/881 54. panta 3. punktu būtu jāpieņem, ka augsta riska MI sistēmas, kuras, ievērojot minēto regulu, ir sertificētas vai kurām saskaņā ar kiberdrošības shēmu ir izsniegts atbilstības apliecinājums, un uz to atsauces ir publicētas Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī, atbilst šās regulas kiberdrošības prasībai, ciktāl kiberdrošības sertifikāts vai atbilstības apliecinājums vai tā daļas attiecas uz šīs regulas kiberdrošības prasību. Tas neskar minētās kiberdrošības shēmas brīvprātīgo raksturu.
(123)
Jotta voidaan varmistaa suuririskisten tekoälyjärjestelmien korkea luotettavuus, kyseisille järjestelmille olisi tehtävä vaatimustenmukaisuuden arviointi ennen kuin ne saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön.
(123)
Lai nodrošinātu augsta riska MI sistēmu augstu uzticamības līmeni, būtu jāveic minēto sistēmu atbilstības novērtēšana pirms to laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā.
(124)
Jotta voidaan minimoida toimijoille aiheutuva rasite ja välttää mahdolliset päällekkäisyydet, tämän asetuksen vaatimusten mukaisuutta on asianmukaista arvioida sellaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, jotka kuuluvat uuteen lainsäädäntökehykseen perustuvan, voimassa olevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan, osana kyseisessä lainsäädännössä jo säädettyä vaatimustenmukaisuuden arviointia. Tämän asetuksen vaatimusten sovellettavuus ei näin ollen saisi vaikuttaa asiaa koskevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä säädetyn vaatimustenmukaisuuden arvioinnin erityiseen logiikkaan, menetelmiin tai yleiseen rakenteeseen.
(124)
Lai mazinātu slogu uz operatoriem un novērstu iespējamu dublēšanos, attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, kas saistītas ar produktiem, uz kuriem attiecas esošie Savienības saskaņošanas tiesību akti, kuru pamatā ir Jaunais tiesiskais regulējums, būtu lietderīgi minēto MI sistēmu atbilstību šīs regulas prasībām novērtēt minētajos tiesību aktos jau paredzētās atbilstības novērtēšanas ietvaros. Tādējādi šīs regulas prasību piemērojamībai nevajadzētu ietekmēt attiecīgajos Savienības saskaņošanas tiesību aktos paredzētās atbilstības novērtēšanas īpašo loģiku, metodiku vai vispārīgo struktūru.
(125)
Kun otetaan huomioon suuririskisten tekoälyjärjestelmien monimutkaisuus ja niihin liittyvät riskit, on tärkeää kehittää riittävä suuririskisten tekoälyjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmä, johon ilmoitetut laitokset osallistuvat, eli ns. kolmannen osapuolen suorittama vaatimustenmukaisuuden arviointi. Kun otetaan huomioon markkinoille saattamista edeltävässä vaiheessa toimivien ammattimaisten sertifioijien tämänhetkinen kokemus tuoteturvallisuuden alalla, ja koska asiaan liittyvät riskit ovat luonteeltaan erilaisia, ainakin tämän asetuksen soveltamisen alkuvaiheessa on kuitenkin asianmukaista rajoittaa kolmannen osapuolen suorittaman vaatimustenmukaisuuden arvioinnin soveltamisalaa muiden kuin tuotteisiin liittyvien suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta. Sen vuoksi tarjoajan olisi pääsääntöisesti suoritettava tällaisten järjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointi omalla vastuullaan, lukuun ottamatta ainoastaan tekoälyjärjestelmiä, joita on tarkoitus käyttää biometriikkaan.
(125)
Ņemot vērā augsta riska MI sistēmu sarežģītību un ar tām saistītos riskus, ir svarīgi izstrādāt pienācīgas atbilstības novērtēšanas procedūras augsta riska MI sistēmām, iesaistot paziņotās struktūras, tā saukto trešās personas veiktu atbilstības novērtēšanu. Tomēr, ņemot vērā pašreizējo produktu drošuma jomā gūto pieredzi, kas ir profesionāliem sertificētājiem, kuri darbojas pirmstirdzniecības posmā, kā arī saistīto risku atšķirīgo raksturu, vismaz sākotnējā šīs regulas piemērošanas posmā ir lietderīgi ierobežot trešās personas veiktas atbilstības novērtēšanas piemērošanas jomu tādām augsta riska MI sistēmām, kuras nav saistītas ar produktiem. Tāpēc šādu sistēmu atbilstības novērtēšana parasti būtu jāveic nodrošinātājam uz savu atbildību, izņemot vienīgi MI sistēmas, kuras paredzēts izmantot biometrijas vajadzībām.
(126)
Jotta kolmannen osapuolen suorittamat vaatimustenmukaisuuden arvioinnit voidaan tarvittaessa toteuttaa, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava tämän asetuksen nojalla ilmoitetut laitokset edellyttäen, että ne täyttävät tietyt vaatimukset, jotka koskevat erityisesti riippumattomuutta, pätevyyttä ja eturistiriitojen puuttumista sekä asiaankuuluvia kyberturvallisuusvaatimuksia. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi lähetettävä ilmoitus näistä laitoksista komissiolle ja muille jäsenvaltioille käyttäen sähköistä ilmoitusvälinettä, jonka komissio kehittää ja jota se hallinnoi päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä I olevan R23 artiklan nojalla.
(126)
Lai īstenotu trešās personas veiktus atbilstības novērtējumus, kad tas ir prasīts, valstu kompetentajām iestādēm saskaņā ar šo regulu būtu jāpaziņo paziņotās struktūras ar noteikumu, ka tās atbilst prasību kopumam, it īpaši neatkarības, kompetences, interešu konflikta neesības un piemērotu kiberdrošības prasību ziņā. Valstu kompetentajām iestādēm paziņojums par minētajām struktūrām būtu jānosūta Komisijai un pārējām dalībvalstīm, izmantojot elektronisko paziņošanas rīku, ko Komisija izveidojusi un pārvalda, ievērojot Lēmuma Nr. 768/2008/EK I pielikuma R23. pantu.
(127)
Kaupan teknisistä esteistä tehtyyn Maailman kauppajärjestön sopimukseen perustuvien unionin sitoumusten mukaisesti on asianmukaista helpottaa toimivaltaisten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tuottamien vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulosten vastavuoroista tunnustamista riippumatta siitä, mille alueelle nämä laitokset ovat sijoittautuneet, edellyttäen että kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustetut vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset täyttävät tämän asetuksen sovellettavat vaatimukset ja että unioni on tehnyt asiaa koskevan sopimuksen. Tässä yhteydessä komission olisi aktiivisesti tarkasteltava tätä tarkoitusta varten mahdollisia kansainvälisiä välineitä ja erityisesti pyrittävä tekemään vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia kolmansien maiden kanssa.
(127)
Atbilstoši Savienības saistībām saskaņā ar Pasaules Tirdzniecības organizācijas Nolīgumu par tehniskajiem šķēršļiem tirdzniecībā, ir lietderīgi veicināt to atbilstības novērtēšanas rezultātu savstarpēju atzīšanu, kurus sagatavojušas kompetentās atbilstības novērtēšanas struktūras neatkarīgi no teritorijas, kurā tās ir iedibinātas, ar noteikumu, ka tādas atbilstības novērtēšanas struktūras, kas iedibinātas saskaņā ar kādas trešās valsts tiesību aktiem, atbilst šīs regulas piemērojamajām prasībām un Savienība šajā sakarā ir noslēgusi nolīgumu. Šajā kontekstā Komisijai būtu aktīvi jāizpēta iespējamie starptautiskie instrumenti šādā nolūkā un jo īpaši būtu jācenšas panākt savstarpējas atzīšanas nolīgumu noslēgšana ar trešām valstīm.
(128)
Unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä säänneltyjä tuotteita koskevan yleisesti vahvistetun merkittävän muutoksen käsitteen mukaisesti on aiheellista, että aina kun tapahtuu muutos, joka voi vaikuttaa siihen, onko suuririskinen tekoälyjärjestelmä tämän asetuksen mukainen (esimerkiksi käyttöjärjestelmän tai ohjelmistoarkkitehtuurin muutos), tai kun järjestelmän käyttötarkoitus muuttuu, kyseinen tekoälyjärjestelmä olisi katsottava uudeksi tekoälyjärjestelmäksi, jolle olisi tehtävä uusi vaatimustenmukaisuuden arviointi. Sellaisten tekoälyjärjestelmien algoritmiin ja suorituskykyyn tehtävien muutosten, jotka jatkavat oppimista markkinoille saattamisen tai käyttöönoton jälkeen eli mukauttavat automaattisesti tapaa, jolla toiminnot toteutetaan, ei kuitenkaan pitäisi katsoa muodostavan merkittävää muutosta edellyttäen, että tarjoaja on määritellyt kyseiset muutokset ennalta ja että ne on arvioitu vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yhteydessä.
(128)
Saskaņā ar vispāratzīto būtisku modifikāciju jēdzienu, ko attiecina uz Savienības saskaņošanas tiesību aktu regulētajiem produktiem, ir lietderīgi, ka ikreiz, kad notikušas izmaiņas, kas var ietekmēt augsta riska MI sistēmas atbilstību šīs regulas noteikumiem (piemēram, operētājsistēmas vai programmatūras arhitektūras izmaiņas), vai kad mainījies sistēmas paredzētais nolūks, MI sistēma būtu jāuzskata par jaunu MI sistēmu, kurai būtu jāveic jauns atbilstības novērtējums. Tomēr izmaiņas tādu MI sistēmu algoritmā un veiktspējā, kuras turpina “mācīties” pēc to laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā, proti, automātiski pielāgojot veidu, kādā tās veic funkcijas, nebūtu uzskatāmas par būtisku modifikāciju, ar noteikumu, ka nodrošinātājs minētās izmaiņas ir iepriekš noteicis un novērtējis atbilstības novērtēšanas brīdī.
(129)
Suuririskisissä tekoälyjärjestelmissä olisi oltava CE-merkintä, joka osoittaa niiden olevan tämän asetuksen mukaisia, jotta ne voivat liikkua vapaasti sisämarkkinoilla. Tuotteeseen sulautettuihin suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin olisi kiinnitettävä fyysinen CE-merkintä, jota voidaan täydentää digitaalisella CE-merkinnällä. Digitaalisessa muodossa tarjottavissa suuririskisissä tekoälyjärjestelmissä olisi käytettävä digitaalista CE-merkintää. Jäsenvaltiot eivät saisi estää perusteettomasti sellaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamista tai käyttöön ottamista, jotka ovat tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisia ja joissa on CE-merkintä.
(129)
Augsta riska MI sistēmām vajadzētu būt marķētām ar CE zīmi, kas norādītu uz to atbilstību šīs regulas noteikumiem, ļaujot tām būt brīvā apritē iekšējā tirgū. Produktā iegultām augsta riska MI sistēmām būtu jāpiestiprina fiziska CE zīme, kuru var papildināt ar digitālu CE zīmi. Augsta riska MI sistēmām, kas tiek nodrošinātas tikai digitāli, būtu jāizmanto digitāla CE zīme. Dalībvalstīm nevajadzētu radīt nepamatotus šķēršļus tādu augsta riska MI sistēmu laišanai tirgū vai nodošanai ekspluatācijā, kuras atbilst šajā regulā noteiktajām prasībām un ir marķētas ar CE zīmi.
(130)
Tietyissä olosuhteissa innovatiivisten teknologioiden nopea saatavuus voi olla ratkaisevan tärkeää ihmisten terveyden ja turvallisuuden, ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen torjunnan sekä koko yhteiskunnan kannalta. Siksi on asianmukaista, että yleiseen turvallisuuteen tai luonnollisten henkilöiden elämän ja terveyden suojeluun, ympäristönsuojeluun sekä keskeisten teollisten resurssien ja infrastruktuurien suojaamiseen liittyvistä poikkeuksellisista syistä markkinavalvontaviranomaiset voisivat sallia sellaisten tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamisen tai käyttöönoton, joille ei ole tehty vaatimustenmukaisuuden arviointia. Tässä asetuksessa säädetyissä asianmukaisesti perustelluissa tilanteissa lainvalvontaviranomaiset tai pelastuspalveluviranomaiset voivat ottaa käyttöön tietyn suuririskisen tekoälyjärjestelmän ilman markkinavalvontaviranomaisen lupaa edellyttäen, että tällainen lupa pyydetään ilman aiheetonta viivytystä tekoälyjärjestelmän käytön aikana tai sen jälkeen.
(130)
Dažos apstākļos ātra inovatīvu tehnoloģiju pieejamība var būt ļoti svarīga personu veselībai un drošumam, vides aizsardzībai un klimata pārmaiņu mazināšanas nolūkos, kā arī sabiedrībai kopumā. Līdz ar to ir lietderīgi, ka ar sabiedrisko drošību vai fizisku personu dzīvības un veselības aizsardzību, vides aizsardzību un svarīgu rūpniecības un infrastruktūras aktīvu aizsardzību saistītos ārkārtas apstākļos tirgus uzraudzības iestādes varētu atļaut laist tirgū vai nodot ekspluatācijā MI sistēmas, kurām nav veikta atbilstības novērtēšana. Pienācīgi pamatotos gadījumos, kā paredzēts šajā regulā, tiesībaizsardzības iestādes vai civilās aizsardzības iestādes var konkrētu augsta riska MI sistēmu nodot ekspluatācijā bez tirgus uzraudzības iestādes atļaujas ar noteikumu, ka šāda atļauja, lieki nekavējoties, tiek pieprasīta lietošanas laikā vai pēc tās.
(131)
Jotta helpotettaisiin komission ja jäsenvaltioiden työtä tekoälyn alalla ja lisättäisiin avoimuutta yleisöön nähden, muiden kuin asiaa koskevan unionin voimassa olevan yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin liittyvien suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajia sekä tarjoajia, jotka katsovat, että tämän asetuksen liitteessä esitetyissä suuririskisen käytön tapauksissa lueteltu suuririskinen tekoälyjärjestelmä ei ole suuririskinen poikkeuksen perusteella, olisi vaadittava rekisteröimään itsensä ja tiedot tekoälyjärjestelmästään EU:n tietokantaan, jonka komissio perustaa ja jota se hallinnoi. Ennen tämän asetuksen liitteessä esitetyissä suuririskisen käytön tapauksissa luetellun tekoälyjärjestelmän käyttöä suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajien, jotka ovat viranomaisia, virastoja tai elimiä, olisi rekisteröidyttävä vastaavaan tietokantaan ja valittava järjestelmä, jota ne aikovat käyttää. Muilla käyttöönottajilla olisi oltava oikeus rekisteröityä vapaaehtoisesti. EU:n tietokannan tämän osion olisi oltava julkisesti ja maksutta saatavilla, ja tietojen olisi oltava helposti selattavia, ymmärrettäviä ja koneellisesti luettavia. EU:n tietokannan olisi myös oltava käyttäjäystävällinen, ja siinä olisi esimerkiksi oltava muun muassa avainsanoihin perustuva hakutoiminto, jonka avulla yleisö voi löytää asiaankuuluvia tietoja, jotka on toimitettava suuririskisten tekoälyjärjestelmien rekisteröinnin yhteydessä, ja niiden suuririskisten tekoälyjärjestelmien käytön tapauksia koskevia tietoja, jotka sisältyvät tämän asetuksen suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevaan liitteeseen. Myös kaikki suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin tehtävät merkittävät muutokset olisi rekisteröitävä EU:n tietokantaan. Lainvalvonnan, muuttoliikkeen hallinnan, turvapaikka-asioiden ja rajavalvonnan alan suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat rekisteröintivelvoitteet olisi täytettävä EU:n tietokannan suojatussa ei-julkisessa osiossa. Pääsy suojattuun ei-julkiseen osioon olisi rajattava tiukasti niin, että se annetaan vain komissiolle sekä markkinavalvontaviranomaisille tietokannan kansallisen osion osalta. Kriittisen infrastruktuurin alan suuririskiset tekoälyjärjestelmät olisi rekisteröitävä ainoastaan kansallisella tasolla. Komission olisi oltava EU:n tietokannan rekisterinpitäjä asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti. Jotta EU:n tietokanta olisi täysin toimintavalmis, kun se otetaan käyttöön, sen perustamismenettelyyn olisi sisällyttävä komission laatimat toiminnalliset eritelmät ja riippumaton auditointiraportti. Komission olisi otettava huomioon kyberturvallisuusriskit suorittaessaan tehtäviään EU:n tietokannan rekisterinpitäjänä. Jotta voitaisiin maksimoida EU:n tietokannan saatavuus ja käyttö yleisön keskuudessa, EU:n tietokannan ja sen kautta saataville asetettujen tietojen olisi oltava direktiivin (EU) 2019/882 vaatimusten mukaisia.
(131)
Lai veicinātu Komisijas un dalībvalstu darbu MI jomā, kā arī lai vairotu pārredzamību sabiedrībai, būtu jānosaka prasība tādu augsta riska MI sistēmu nodrošinātājiem, kuras nav saistītas ar produktiem, uz kuriem attiecas esošie Savienības saskaņošanas tiesību akti, kā arī nodrošinātājiem, kuri uzskata, ka MI sistēma, kas uzskaitīta šīs regulas pielikumā augsta riska lietošanas gadījumos, nav augsta riska MI sistēma, pamatojoties uz atkāpi, reģistrēties pašiem un reģistrēt informāciju par savu MI sistēmu ES datubāzē, ko izveidos un pārvaldīs Komisija. Pirms MI sistēmu, kas uzskaitīta šīs regulas pielikumā augsta riska lietošanas gadījumos, tiek lietota, augsta riska MI sistēmu uzturētāji, kas ir publiskas iestādes, aģentūras vai struktūras, paši reģistrējas šādā datubāzē un izvēlas sistēmu, kuru tie plāno lietot. Citiem uzturētājiem vajadzētu būt tiesībām to darīt brīvprātīgi. Šai datubāzes sadaļai vajadzētu būt bez maksas publiski piekļūstamai, informācijai vajadzētu būt viegli pārlūkojamai, saprotamai un mašīnlasāmai. ES datubāzei vajadzētu būt arī lietotājdraudzīgai, piemēram, nodrošinot meklēšanas funkcijas, tostarp atslēgvārdus, kas ļauj plašai sabiedrībai atrast attiecīgo informāciju, kas iesniedzama, reģistrējot augsta riska MI sistēmas, un par augsta riska MI sistēmu veidiem, kas izklāstītas šīs regulas pielikumā, kurai atbilst augsta riska MI sistēmas. ES datubāzē būtu jāreģistrē arī jebkādas augsta riska MI sistēmu būtiskas modifikācijas. Attiecībā uz augsta riska MI sistēmām tiesībaizsardzības, migrācijas, patvēruma un robežkontroles pārvaldības jomā reģistrācijas pienākumi būtu jāizpilda drošā nepubliskā ES datubāzes sadaļā. Piekļuve drošajai nepubliskajai sadaļai būtu stingri jāierobežo, atļaujot to tikai Komisijai, kā arī tirgus uzraudzības iestādēm attiecībā uz minētās datubāzes valsts sadaļu. Augsta riska MI sistēmas kritiskās infrastruktūras jomā būtu jāreģistrē tikai valsts līmenī. Komisijai vajadzētu būt ES datubāzes pārzinim saskaņā ar Regulu (ES) 2018/1725. Lai nodrošinātu datubāzes pilnīgu funkcionalitāti pēc tās darbības sākšanas, ES datubāzes izveides procedūrā būtu jāietver Komisijas veikta funkcionālo specifikāciju izstrāde un neatkarīgs revīzijas ziņojums. Komisijai, veicot savus ES datubāzes datu pārziņa uzdevumus, būtu jāņem vērā kiberdrošības riski. Lai maksimāli palielinātu datubāzes pieejamību un izmantošanu sabiedrībai, ES datubāzei, tostarp ar tās starpniecību sniegtajai informācijai, jāatbilst Direktīvā (ES) 2019/882 noteiktajām prasībām.
(132)
Tietyt tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu toimimaan vuorovaikutuksessa luonnollisten henkilöiden kanssa tai tuottamaan sisältöä, voivat aiheuttaa erityisiä toisena henkilönä esiintymiseen tai harhaanjohtamiseen liittyviä riskejä riippumatta siitä, luokitellaanko ne suuririskisiksi vai ei. Siksi näiden järjestelmien käyttöön olisi tietyissä olosuhteissa sovellettava erityisiä avoimuusvelvoitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevien vaatimusten ja velvoitteiden soveltamista ja lukuun ottamatta kohdennettuja poikkeuksia lainvalvonnan erityistarpeiden huomioon ottamiseksi. Luonnollisille henkilöille olisi erityisesti ilmoitettava, että he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa, ellei tämä ole ilmeistä sellaisen luonnollisen henkilön näkökulmasta, joka on suhteellisen valistunut, tarkkaavainen ja huolellinen ottaen huomioon käytön olosuhteet ja asiayhteys. Kyseistä velvoitetta täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon ikänsä tai vammaisuutensa vuoksi haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien luonnollisten henkilöiden ominaisuuspiirteet siltä osin kuin tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu vuorovaikutukseen myös kyseisten ryhmien kanssa. Lisäksi luonnollisille henkilöille olisi ilmoitettava, jos he altistuvat tekoälyjärjestelmille, jotka pystyvät tunnistamaan tai päättelemään näiden henkilöiden tunteet tai aikomukset taikka luokittelemaan heidät tiettyihin ryhmiin, kun ne käsittelevät heidän biometrisiä tietojaan. Tällaiset ryhmät voivat määräytyä esimerkiksi sukupuolen, iän, hiustenvärin, silmien värin, tatuointien, persoonallisuuspiirteiden, etnisen alkuperän, henkilökohtaisten mieltymysten ja kiinnostuksen kohteiden perusteella. Kyseiset tiedot ja ilmoitukset olisi annettava vammaisille henkilöille soveltuvassa muodossa.
(132)
Dažas MI sistēmas, kas paredzētas mijiedarbībai ar fiziskām personām vai satura ģenerēšanai, var radīt konkrētus uzdošanās par citu personu vai maldināšanas riskus neatkarīgi no tā, vai tās ir pieskaitāmas augsta riska sistēmām vai nav. Tāpēc dažos apstākļos šādu sistēmu lietošanai būtu jāpiemēro konkrēti pārredzamības pienākumi, neskarot augsta riska MI sistēmām noteiktās prasības un pienākumus un ievērojot mērķtiecīgus izņēmumus, kas paredzēti, lai ņemtu vērā tiesībaizsardzības jomas īpašās vajadzības. Jo īpaši fiziskas personas būtu jāinformē, ka tās mijiedarbojas ar MI sistēmu, ja vien tas nav pats par sevi saprotams no tādas fiziskas personas viedokļa, kura ir samērā labi informēta, uzmanīga un apdomīga, ņemot vērā apstākļus un izmantošanas kontekstu. Īstenojot minēto pienākumu, būtu jāņem vērā tām fiziskajām personām raksturīgās iezīmes, kuras vecuma vai invaliditātes dēļ pieder pie neaizsargātām grupām, ciktāl MI sistēma ir paredzēta mijiedarbībai arī ar minētajām grupām. Turklāt fiziskām personām būtu jāpaziņo, ja tās ir pakļautas tādu MI sistēmu darbībai, kuras, apstrādājot to biometriskos datus, var identificēt vai izsecināt minēto personu emocijas vai nodomus vai iedalīt tās konkrētās kategorijās. Šādas konkrētas kategorijas var būt saistītas ar tādiem aspektiem kā dzimums, vecums, matu krāsa, acu krāsa, tetovējumi, personības iezīmes, etniskā izcelsme, personīgās vēlmes un intereses. Šāda informācija un paziņojumi būtu jāsniedz formātos, kuriem var piekļūt personas ar invaliditāti.
(133)
Useat eri tekoälyjärjestelmät voivat tuottaa suuria määriä synteettistä sisältöä, jota on yhä vaikeampi erottaa ihmisen tuottamasta aidosta sisällöstä. Näiden järjestelmien laaja saatavuus ja suorituskyvyn jatkuva kehittyminen vaikuttavat merkittävästi tietoekosysteemin eheyteen ja luotettavuuteen ja synnyttävät uusia riskejä, jotka liittyvät laajamittaiseen väärän tiedon levittämiseen ja tiedonmanipulointiin, petoksiin, toisena henkilönä esiintymiseen ja kuluttajien harhaanjohtamiseen. Kun otetaan huomioon nämä vaikutukset, teknologian nopea kehitys ja tarve kehittää uusia menetelmiä ja tekniikoita tiedon alkuperän jäljittämiseksi, on aiheellista edellyttää, että näiden järjestelmien tarjoajat sulauttavat niihin ratkaisuja, joilla tuotokset voidaan merkitä koneellisesti luettavassa muodossa ja joilla ne voidaan tunnistaa ihmisen sijasta tekoälyn tuottamiksi tai käsittelemiksi. Tällaisten tekniikoiden ja menetelmien olisi oltava riittävän luotettavia, yhteentoimivia, tehokkaita ja luotettavia siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista ottaen huomioon käytettävissä olevat tekniikat ja niiden yhdistelmät, kuten tarpeen mukaan vesileimat, metatietojen tunnistaminen, salausmenetelmät sisällön alkuperän ja aitouden osoittamiseksi, lokikirjausmenetelmät, sormenjäljet tai muut tekniikat. Tätä velvoitetta täyttäessään tarjoajien olisi lisäksi otettava huomioon eri sisältötyyppien ominaispiirteet ja rajoitukset sekä alan teknologian ja markkinoiden merkityksellinen kehitys, jota ilmentää yleisesti tunnustettu alan viimeisin kehitystaso. Nämä tekniikat ja menetelmät voidaan panna täytäntöön tekoälyjärjestelmä- tai tekoälymallitasolla, mukaan lukien sisältöä tuottavat yleiskäyttöiset tekoälymallit, mikä auttaa tekoälyjärjestelmän ketjun loppupään tarjoajia täyttämään tämän velvoitteen. Oikeasuhteisuuden säilyttämiseksi on aiheellista säätää, ettei tämän merkintävelvoitteen pitäisi kattaa tekoälyjärjestelmiä, jotka ensisijaisesti avustavat vakiomuokkaamista tai eivät olennaisesti muuta käyttöönottajan toimittamaa syöttödataa tai sen semantiikkaa.
(133)
Dažādas MI sistēmas var ģenerēt lielu daudzumu sintētiska satura, kas cilvēkiem kļūst arvien grūtāk atšķirams no cilvēka radīta un autentiska satura. Šo sistēmu plašā pieejamība un pieaugošās spējas būtiski ietekmē informācijas ekosistēmas integritāti un uzticēšanos tai, radot jaunus plaša mēroga maldinošas informācijas un manipulācijas, krāpšanas, uzdošanās par citu personu un patērētāju maldināšanas riskus. Ņemot vērā minēto ietekmi, straujo tehnoloģiskās attīstības tempu un vajadzību pēc jaunām informācijas izcelsmes izsekošanas metodēm un paņēmieniem, ir lietderīgi noteikt prasību, ka minēto sistēmu nodrošinātāji paredz iegultus tehniskus risinājumus, kas ļauj iekļaut mašīnlasāma formāta marķējumu un atklāt, ka iznākumu ir ģenerējis vai manipulējis nevis cilvēks, bet gan MI sistēma. Šādiem paņēmieniem un metodēm vajadzētu būt pietiekami uzticamiem, sadarbspējīgiem, efektīviem un robustiem, ciktāl tas ir tehniski iespējams, ņemot vērā pieejamos paņēmienus vai šādu paņēmienu kombināciju, kas var būt piemēroti, piemēram, ūdenszīmes, metadatu identifikāciju, kriptogrāfiskās metodes satura izcelsmes un autentiskuma pierādīšanai, reģistrēšanas metodes, pirkstu nospiedumus vai citus paņēmienus. Īstenojot šo pienākumu, nodrošinātājiem būtu jāņem vērā arī dažādo satura veidu specifika un ierobežojumi un attiecīgā jomas tehnoloģiskā attīstība un tirgus norises, kā atspoguļots vispāratzītos jaunākos sasniegumos. Šādus paņēmienus un metodes var īstenot MI sistēmas līmenī vai MI modeļa līmenī, tostarp vispārīga lietojuma MI modeļos, kas ģenerē saturu, tādējādi atvieglojot šā pienākuma izpildi MI sistēmas lejasposma nodrošinātājam. Lai saglabātu samērīgumu, ir lietderīgi paredzēt, ka šim marķēšanas pienākumam nebūtu jāattiecas uz MI sistēmām, kas galvenokārt pilda palīgfunkciju standarta rediģēšanai, vai uz MI sistēmām, kas būtiski nemaina uzturētāja sniegtos ievades datus vai to semantiku.
(134)
Tekoälyjärjestelmän tarjoajien käyttämien teknisten ratkaisujen lisäksi sellaisen tekoälyjärjestelmän käyttöönottajien, joka tuottaa tai käsittelee kuva-, ääni- tai videosisältöä, joka selvästi muistuttaa olemassa olevia henkilöitä, esineitä, paikkoja, toimijoita tai tapahtumia ja joka voi ihmisestä vaikuttaa virheellisesti aidolta tai totuudenmukaiselta (syväväärennökset), olisi ilmoitettava selkeästi ja erikseen, että kyseinen sisältö on tuotettu tai käsitelty keinotekoisesti, merkitsemällä tekoälyn tuotos vastaavasti ja ilmoittamalla sen keinotekoinen alkuperä. Tämän avoimuusvelvoitteen noudattamisen ei pitäisi myöskään tulkita merkitsevän sitä, että tekoälyjärjestelmän tai sen tuotoksen käyttö heikentää perusoikeuskirjassa taattuja oikeutta sananvapauteen ja oikeutta taiteen ja tutkimuksen vapauteen, erityisesti jos sisältö on osa selvästi luovaa, satiirista, taiteellista, fiktiivistä tai vastaavaa teosta tai ohjelmaa, edellyttäen että kolmansien osapuolten oikeudet ja vapaudet turvataan asianmukaisesti. Näissä tapauksissa tässä asetuksessa vahvistettu syväväärennöksiä koskeva avoimuusvelvoite rajoittuu tällaisesta tuotetusta tai käsitellystä sisällöstä ilmoittamiseen asianmukaisesti tavalla, joka ei haittaa teoksen esittämistä tai sen käyttöä, mukaan lukien sen tavanomainen hyödyntäminen ja käyttö, säilyttäen samalla teoksen hyödyllisyys ja laatu. Lisäksi on aiheellista harkita vastaavan ilmoitusvelvollisuuden käyttöönottoa tekoälyn tuottaman tai käsittelemän tekstin osalta siltä osin kuin sen julkaisemisen tarkoituksena on tiedottaa yleisölle yleistä etua koskevista asioista, paitsi jos tekoälyn tuottama sisältö on läpikäynyt ihmisen suorittaman arviointiprosessin tai toimituksellisen valvonnan ja luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on toimituksellinen vastuu sisällön julkaisemisesta.
(134)
Papildus tehniskajiem risinājumiem, ko pielieto MI sistēmas nodrošinātāji, uzturētājiem, kuri MI sistēmu lieto, lai ģenerētu vai manipulētu tādu attēlu, audio vai video saturu, kas ievērojami atgādina reālas personas, objektus, vietas, subjektus vai notikumus un kas personai maldinoši šķistu autentisks vai īstas (dziļviltojumi), būtu arī skaidri un atšķiramā veidā jāizpauž, ka saturs ir mākslīgi radīts vai manipulēts, attiecīgi marķējot MI radīto iznākumu un izpaužot tā mākslīgo izcelsmi. Šā pārredzamības pienākuma ievērošanu nevajadzētu interpretēt kā norādi uz to, ka MI sistēmas vai tās iznākuma lietošana ierobežo tiesības uz vārda brīvību un tiesības uz mākslas un zinātnes brīvību, kas garantētas Pamattiesību hartā, jo īpaši tad, ja saturs ir daļa no acīmredzami radoša, satīriska, mākslinieciska, fikcionāla vai analoga darba vai programmas, ievērojot atbilstošus trešo personu tiesību un brīvību aizsardzības pasākumus. Minētajos gadījumos šajā regulā noteiktais pārredzamības pienākums attiecībā uz dziļviltojumiem attiecas tikai uz šāda ģenerēta vai manipulēta satura esamības izpaušanu piemērotā veidā, kas netraucē izrādīt vai baudīt darbu, tostarp tā parastu izmantošanu un lietošanu, vienlaikus saglabājot darba lietderību un kvalitāti. Turklāt ir arī lietderīgi paredzēt līdzīgu izpaušanas pienākumu attiecībā uz MI ģenerētu vai manipulētu tekstu, ciktāl tas ir publicēts, lai sabiedrību informētu par sabiedrības interešu jautājumiem, izņemot gadījumus, kad MI ģenerēto saturu ir pārskatījis cilvēks vai tam ir veikta redakcionāla kontrole un ja fiziska vai juridiska persona ir redakcionāli atbildīga par satura publikāciju.
(135)
Komissio voi myös kannustaa ja helpottaa käytännesääntöjen laatimista unionin tasolla, jotta voidaan edistää keinotekoisesti tuotetun tai käsitellyn sisällön havaitsemista ja merkitsemistä koskevien velvoitteiden tehokasta täytäntöönpanoa, myös tukea käytännön järjestelyjä, joilla tapauksen mukaan tuodaan havaitsemismekanismit saataville ja helpotetaan yhteistyötä muiden arvoketjun toimijoiden kanssa, levitetään sisältöä tai tarkistetaan sen aitous ja alkuperä, jotta yleisö voi tehokkaasti erottaa tekoälyn tuottaman sisällön muusta sisällöstä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta avoimuusvelvoitteiden pakolliseen luonteeseen ja täyteen sovellettavuuteen.
(135)
Neskarot pārredzamības pienākumu obligāto raksturu un pilnīgu piemērojamību, Komisija var arī rosināt un sekmēt prakses kodeksu izstrādi Savienības līmenī, lai atvieglotu ar mākslīgi ģenerēta vai manipulēta satura atklāšanu un marķēšanu saistītu pienākumu efektīvu īstenošanu, tostarp atbalstīt praktiskus pasākumus, lai attiecīgā gadījumā padarītu atklāšanas mehānismus pieejamus un atvieglotu sadarbību ar citiem vērtības ķēdes dalībniekiem, izplatītu saturu vai pārbaudītu tā autentiskumu un izcelsmi, dodot sabiedrībai iespēju efektīvi atšķirt MI ģenerēto saturu.
(136)
Tässä asetuksessa asetetaan tiettyjen tekoälyjärjestelmien tarjoajille ja käyttöönottajille velvoitteita, joiden tarkoituksena on havaita, että näiden järjestelmien tuotokset ovat keinotekoisesti tuotettuja tai käsiteltyjä, ja julkistaa tämä tieto. Nämä velvoitteet ovat erityisen merkityksellisiä asetuksen (EU) 2022/2065 tehokkaan täytäntöönpanon helpottamisen kannalta. Tämä koskee erityisesti erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien velvoitteita tunnistaa ja lieventää systeemisiä riskejä, joita voi aiheutua keinotekoisesti tuotetun tai käsitellyn sisällön levittämisestä, erityisesti myös disinformaatiosta johtuva demokraattisiin prosesseihin, kansalaiskeskusteluun ja vaaliprosesseihin kohdistuvien tosiasiallisten tai ennakoitavien kielteisten vaikutusten riski. Tämän asetuksen mukainen vaatimus merkitä tekoälyjärjestelmien tuottama sisältö ei rajoita asetuksen (EU) 2022/2065 16 artiklan 6 kohdassa säädettyä säilytyspalvelujen tarjoajien velvoitetta käsitellä kyseisen asetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti saamansa ilmoituksia laittomasta sisällöstä, eikä sen pitäisi vaikuttaa tietyn sisällön laittomuudesta tehtävään arviointiin tai päätökseen. Kyseinen arviointi olisi tehtävä yksinomaan sisällön laillisuutta koskevien sääntöjen perusteella.
(136)
Pienākumi, kas šajā regulā noteikti dažu MI sistēmu nodrošinātājiem un uzturētājiem, lai varētu atklāt un izpaust, ka minēto sistēmu iznākumi ir mākslīgi ģenerēti vai manipulēti, ir īpaši būtiski nolūkā veicināt Regulas (ES) 2022/2065 efektīvu īstenošanu. Tas jo īpaši attiecas uz ļoti lielu tiešsaistes platformu vai ļoti lielu tiešsaistes meklētājprogrammu nodrošinātāju pienākumiem identificēt un mazināt sistēmiskos riskus, kas var rasties no mākslīgi ģenerēta vai manipulēta satura izplatīšanas, jo īpaši iespējamību, ka radīsies faktiska vai paredzama negatīva ietekme uz demokrātiskajiem procesiem, pilsonisko diskursu un vēlēšanu procesiem, tostarp izplatot dezinformāciju. Šajā regulā noteiktā prasība marķēt MI sistēmu ģenerētu saturu neskar Regulas (ES) 2022/2065 16. panta 6. punktā noteikto pienākumu mitināšanas pakalpojumu sniedzējiem izskatīt paziņojumus par nelikumīgu saturu, kas saņemti saskaņā ar minētās regulas 16. panta 1. punktu, un tai nebūtu jāietekmē novērtējums un lēmums par konkrētā satura nelikumību. Minētais novērtējums būtu jāveic, tikai atsaucoties uz noteikumiem, kas reglamentē satura likumību.
(137)
Tämän asetuksen kattamien tekoälyjärjestelmien avoimuusvelvoitteiden noudattamisen ei saisi tulkita merkitsevän sitä, että tekoälyjärjestelmän tai sen tuotoksen käyttö on lainmukaista tämän asetuksen tai muun unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön nojalla, eikä se saisi rajoittaa muiden unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädettyjen tekoälyjärjestelmien käyttöönottajia koskevien avoimuusvelvoitteiden soveltamista.
(137)
Šajā regulā reglamentēto attiecībā uz MI sistēmām noteikto pārredzamības pienākumu izpildi nevajadzētu interpretēt kā norādi uz to, ka sistēmas vai tās iznākuma lietošana ir likumīga saskaņā ar šo regulu vai citiem Savienības un dalībvalstu tiesību aktiem, un tai nebūtu jāskar citi MI sistēmu uzturētāju pārredzamības pienākumi, kas noteikti Savienības vai valsts tiesību aktos.
(138)
Tekoäly on nopeasti kehittyvä teknologiakokonaisuus, joka edellyttää viranomaisvalvontaa sekä turvallista ja valvottua tilaa kokeiluille samalla kun varmistetaan vastuullinen innovointi ja asianmukaisten takeiden ja riskinvähentämistoimenpiteiden integrointi. Jotta voidaan varmistaa innovointia edistävä, tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava ja häiriönsietokykyinen oikeudellinen kehys, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden toimivaltaiset kansalliset viranomaiset perustavat ainakin yhden tekoälyn sääntelyn kansallisen tason testiympäristön, jolla helpotetaan innovatiivisten tekoälyjärjestelmien kehittämistä ja testausta tiukassa viranomaisvalvonnassa, ennen kuin nämä järjestelmät saatetaan markkinoille tai otetaan muulla tavoin käyttöön. Jäsenvaltiot voisivat täyttää tämän velvoitteen myös osallistumalla jo olemassa oleviin sääntelyn testiympäristöihin tai perustamalla testiympäristön yhdessä yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jos osallistuminen tarjoaa osallistuville jäsenvaltioille vastaavan kansallisen kattavuuden. Tekoälyn sääntelyn testiympäristöjä voitaisiin perustaa fyysisessä, digitaalisessa tai hybridimuodossa, ja niissä voitaisiin testata sekä fyysisiä että digitaalisia tuotteita. Perustajaviranomaisten olisi myös varmistettava, että tekoälyn sääntelyn testiympäristöillä on toimintansa edellyttämät riittävät resurssit, mukaan lukien taloudelliset ja henkilöresurssit.
(138)
MI ir strauji attīstošos tehnoloģiju kopums, kam nepieciešama regulatīvā uzraudzība un droša un kontrolēta vide eksperimentēšanai, vienlaikus nodrošinot atbildīgu inovāciju un atbilstošu aizsardzības un riska mazināšanas pasākumu integrēšanu. Lai nodrošinātu inovāciju sekmējošu, nākotnes prasībām atbilstošu un pret traucējumiem noturīgu tiesisko regulējumu, dalībvalstīm būtu jānodrošina, ka to valsts kompetentās iestādes valsts līmenī izveido vismaz vienu MI “regulatīvo smilškasti” nolūkā sekmēt inovatīvu MI sistēmu izstrādi un testēšanu stingrā regulatīvā uzraudzībā, pirms šīs sistēmas laiž tirgū vai citādi nodod ekspluatācijā. Dalībvalstis šo pienākumu varētu arī izpildīt, piedaloties jau esošajās “regulatīvajās smilškastēs” vai kopīgi ar vienu vai vairākām dalībvalstu kompetentajām iestādēm izveidojot smilškasti, ciktāl šāda piedalīšanās iesaistītajām dalībvalstīm nodrošina līdzvērtīgu valsts tvēruma līmeni. MI “regulatīvās smilškastes” varētu izveidot fiziskā, digitālā vai hibrīdā formā, un tajās var ietvert gan fiziskus, gan digitālus produktus. Izveidotājām iestādēm būtu arī jānodrošina, ka MI “regulatīvajām smilškastēm” ir to darbībai pietiekami resursi, tostarp finanšu resursi un cilvēkresursi.
(139)
Tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen tavoitteena olisi oltava edistää tekoälyyn liittyvää innovointia luomalla hallittu kokeilu- ja testausympäristö kehitysvaiheessa ja markkinoille saattamista edeltävässä vaiheessa, jotta voidaan varmistaa, että innovatiiviset tekoälyjärjestelmät ovat tämän asetuksen ja muun asiaankuuluvan unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisia. Lisäksi tekoälyn sääntelyn testiympäristöillä olisi pyrittävä parantamaan innovoijien oikeusvarmuutta ja toimivaltaisten viranomaisten valvontaa sekä ymmärrystä tekoälyn käytön mahdollisuuksista, kehittyvistä riskeistä ja vaikutuksista, helpotettava viranomaisten ja yritysten sääntelyyn liittyvää oppimista, myös oikeudellisen kehyksen tulevia mukautuksia silmällä pitäen, tuettava yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen jakamista tekoälyn sääntelyn testiympäristöön osallistuvien viranomaisten kanssa sekä nopeutettava markkinoille pääsyä muun muassa poistamalla esteitä pk-yrityksiltä, myös startup-yrityksiltä. Tekoälyn sääntelyn testiympäristöjä olisi oltava laajalti käytettävissä kaikkialla unionissa, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että ne ovat pk-yritysten, myös startup-yritysten, saatavilla. Tekoälyn sääntelyn testiympäristöön osallistumisessa olisi painotettava kysymyksiä, jotka aiheuttavat tarjoajille ja mahdollisille tarjoajille oikeudellista epävarmuutta, joka liittyy innovointiin, tekoälyn kokeiluun unionissa ja näyttöön perustuvan sääntelyyn liittyvän oppimisen edistämiseen. Tekoälyjärjestelmien valvonnan tekoälyn sääntelyn testiympäristössä olisi näin ollen katettava järjestelmien kehittäminen, koulutus, testaus ja validointi ennen kuin ne saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön sekä sellaisen merkittävän muutoksen käsite ja esiintyminen, joka saattaa edellyttää uutta vaatimustenmukaisuuden arviointia. Tällaisten tekoälyjärjestelmien kehittämisen ja testauksen aikana havaittuja merkittäviä riskejä olisi vähennettävä asianmukaisesti, ja jos se ei ole mahdollista, kehittämis- ja testausprosessi olisi keskeytettävä. Tekoälyn sääntelyn testiympäristöjä perustavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi tarvittaessa tehtävä yhteistyötä muiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa, mukaan lukien perusoikeuksien suojelua valvovat viranomaiset, ja ne voisivat sallia myös muiden toimijoiden, joita voisivat olla kansalliset ja eurooppalaiset standardointijärjestöt, ilmoitetut laitokset, testaus- ja kokeilulaitokset, tutkimus- ja kokeilulaboratoriot, eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät ja asiaankuuluvat sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, osallistumisen tekoälyekosysteemiin. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi koko unionissa ja mittakaavaetujen saavuttamiseksi on aiheellista vahvistaa yhteiset säännöt tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen toteuttamiselle ja puitteet testiympäristöjen valvontaan osallistuvien asiaankuuluvien viranomaisten väliselle yhteistyölle. Tämän asetuksen nojalla perustetuilla tekoälyn sääntelyn testiympäristöillä ei saisi rajoittaa muun sellaisen lainsäädännön soveltamista, jonka nojalla voidaan perustaa testiympäristöjä, joiden tavoitteena on varmistaa muun lainsäädännön kuin tämän asetuksen noudattaminen. Kyseisistä muista sääntelyn testiympäristöistä vastaavien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten olisi tarvittaessa otettava huomioon hyödyt, joita saadaan myös näiden testiympäristöjen käyttämisestä sen varmistamiseen, että tekoälyjärjestelmät ovat tämän asetuksen mukaisia. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja tekoälyn sääntelyn testiympäristöön osallistujien niin sopiessa tosielämän olosuhteissa tapahtuvaa testausta voidaan toteuttaa ja valvoa myös tekoälyn sääntelyn testiympäristön kehyksessä.
(139)
MI “regulatīvo smilškastu” mērķiem vajadzētu būt – veicināt MI inovāciju, radot kontrolētu eksperimentēšanas un testēšanas vidi izstrādes un pirmstirdzniecības posmā ar nolūku nodrošināt inovatīvu MI sistēmu atbilstību šīs regulas noteikumiem un citiem attiecīgiem Savienības un valsts tiesību aktiem. Turklāt MI regulatīvajām smilškastēm vajadzētu būt vērstām uz juridiskās noteiktības uzlabošanu novatoriem un kompetento iestāžu uzraudzību un izpratni par MI lietošanas radītajām iespējām, jauniem riskiem un ietekmi, iestādēm un uzņēmumiem atvieglot regulatīvu mācīšanos, tostarp nolūkā nākotnē pielāgot tiesisko regulējumu, atbalstīt sadarbību un paraugprakses apmaiņu ar MI “regulatīvajā smilškastē” iesaistītajām iestādēm un paātrināt piekļuvi tirgiem, tostarp novēršot šķēršļus MVU, tostarp jaunuzņēmumiem. MI “regulatīvajām smilškastēm” vajadzētu būt plaši pieejamām visā Savienībā, un īpaša uzmanība būtu jāpievērš tam, ka tām var piekļūt MVU, tostarp jaunuzņēmumi. Dalībai MI “regulatīvajā smilškastē” būtu jākoncentrējas uz jautājumiem, kas rada juridisko nenoteiktību nodrošinātājiem un potenciālajiem nodrošinātājiem, lai tie varētu ieviest inovācijas, eksperimentēt ar MI Savienībā un veicināt uz pierādījumiem balstītu regulatīvo mācīšanos. Tāpēc MI sistēmu uzraudzībai MI “regulatīvajā smilškastē” būtu jāaptver to izstrāde, apmācība, testēšana un validēšana pirms sistēmu laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā, kā arī tādu būtisku modifikāciju jēdziens un rašanās, kuru dēļ var būt nepieciešama jauna atbilstības novērtēšanas procedūra. Ja šādu MI sistēmu izstrādes un testēšanas laikā konstatēti kādi būtiski riski, būtu jāveic pienācīga risku mazināšana un, ja tas neizdodas, izstrādes un testēšanas procesu būtu jāaptur. Attiecīgā gadījumā valstu kompetentajām iestādēm, kas izveido MI “regulatīvās smilškastes”, būtu jāsadarbojas ar citām attiecīgajām iestādēm, tostarp tām, kas uzrauga pamattiesību aizsardzību, un tās varētu ļaut MI ekosistēmā iesaistīt citus dalībniekus, piemēram, valsts vai Eiropas standartizācijas organizācijas, paziņotās struktūras, testēšanas un eksperimentēšanas struktūras, pētniecības un eksperimentēšanas laboratorijas, Eiropas digitālās inovācijas centrus un attiecīgās ieinteresēto personu un pilsoniskās sabiedrības organizācijas. Lai nodrošinātu vienotu īstenošanu visā Savienībā un apjomradītus ietaupījumus, ir lietderīgi noteikt kopīgus noteikumus MI “regulatīvo smilškastu” īstenošanai un sistēmu sadarbībai starp attiecīgajām iestādēm, kuras iesaistītas “smilškastu” uzraudzībā. MI “regulatīvām smilškastēm”, kas izveidotas saskaņā ar šo regulu, nevajadzētu skart citus tiesību aktus, kas ļauj izveidot citas smilškastes, kuru mērķis ir nodrošināt atbilstību tiesību aktiem, kas nav šī regula. Attiecīgā gadījumā attiecīgajām kompetentajām iestādēm, kas atbild par šīm citām “regulatīvajām smilškastēm”, būtu jāapsver ieguvumi, ko sniedz minēto smilškastu izmantošana arī nolūkā nodrošināt MI sistēmu atbilstību šai regulai. Vienojoties valstu kompetentajām iestādēm un MI “regulatīvās smilškastes” dalībniekiem, testēšanu reālos apstākļos var veikt un uzraudzīt arī MI “regulatīvās smilškastes” ietvaros.
(140)
Tämän asetuksen olisi muodostettava oikeusperusta tekoälyn sääntelyn testiympäristöön osallistuvia tarjoajia ja mahdollisia tarjoajia varten, jotta ne voivat käyttää muihin tarkoituksiin kerättyjä henkilötietoja tiettyjen yleisen edun mukaisten tekoälyjärjestelmien kehittämiseen tekoälyn sääntelyn testiympäristössä ainoastaan tietyin edellytyksin, asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 4 kohdan ja 9 artiklan 2 kohdan g alakohdan ja asetuksen (EU) 2018/1725 5, 6 ja 10 artiklan mukaisesti ja rajoittamatta direktiivin (EU) 2016/680 4 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan soveltamista. Kaikkia muita asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 ja direktiivin (EU) 2016/680 mukaisia rekisterinpitäjien velvoitteita ja rekisteröityjen oikeuksia sovelletaan edelleen. Erityisesti on huomattava, ettei tämän asetuksen ole tarkoitus muodostaa asetuksen (EU) 2016/679 22 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja asetuksen (EU) 2018/1725 24 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua oikeusperustaa. Tekoälyn sääntelyn testiympäristöön osallistuvien tarjoajien ja mahdollisten tarjoajien olisi varmistettava asianmukaiset takeet ja tehtävä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa muun muassa noudattamalla niiden ohjeita ja toimimalla nopeasti ja vilpittömästi lieventääkseen asianmukaisesti mahdollisia havaittuja turvallisuuteen, terveyteen ja perusoikeuksiin kohdistuvia merkittäviä riskejä, joita voi syntyä kyseisessä testiympäristössä tapahtuvan kehittämisen, testauksen ja kokeilun aikana.
(140)
Šai regulai būtu jānodrošina juridiskais pamats, kas nodrošinātājiem un potenciālajiem nodrošinātājiem MI “regulatīvajā smilškastē” ļauj tikai gadījumos, kad tiek ievēroti konkrēti nosacījumi, personas datus, kas savākti citiem nolūkiem, MI “regulatīvās smilškastes” ietvaros izmantot dažu MI sistēmu izstrādei sabiedrības interesēs saskaņā ar Regulas (ES) 2016/679 6. panta 4. punktu un 9. panta 2. punkta g) apakšpunktu un Regulas (ES) 2018/1725 5., 6. un 10. pantu un neskarot Direktīvas (ES) 2016/680 4. panta 2. punktu un 10. pantu. Visi pārējie datu pārziņu pienākumi un datu subjektu tiesības saskaņā ar regulām (ES) 2016/679 un (ES) 2018/1725 un Direktīvu (ES) 2016/680 joprojām tiek piemēroti. Jo īpaši šai regulai nebūtu jānodrošina juridiskais pamats Regulas (ES) 2016/679 22. panta 2. punkta b) apakšpunkta un Regulas (ES) 2018/1725 24. panta 2. punkta b) apakšpunkta nozīmē. Nodrošinātājiem un potenciālajiem nodrošinātājiem MI “regulatīvajā smilškastē” būtu jānodrošina atbilstoši aizsardzības pasākumi un jāsadarbojas ar kompetentajām iestādēm, tostarp sekojot to norādēm un rīkojoties efektīvi un godprātīgi, lai pienācīgi mazinātu jebkādus konstatētos būtiskos riskus drošumam, veselībai un pamattiesībām, kas varētu rasties minētajā “smilškastē” veiktās izstrādes, testēšanas un eksperimentēšanas gaitā.
(141)
Jotta voidaan nopeuttaa tämän asetuksen liitteessä lueteltujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien kehittämis- ja markkinoille saattamisprosessia, on tärkeää, että tällaisten järjestelmien tarjoajat tai mahdolliset tarjoajat voivat hyötyä myös erityisestä järjestelystä, jossa ne voivat testata näitä järjestelmiä todellisissa olosuhteissa osallistumatta tekoälyn sääntelyn testiympäristöön. Tällaisissa tapauksissa, ottaen huomioon tällaisen testauksen mahdolliset vaikutukset henkilöihin, olisi kuitenkin varmistettava, että tällä asetuksella otetaan käyttöön tarjoajia tai mahdollisia tarjoajia koskevat asianmukaiset ja riittävät takeet ja edellytykset. Näihin takeisiin olisi sisällyttävä muun muassa tietoon perustuvan suostumuksen pyytäminen luonnollisilta henkilöiltä tosielämän olosuhteissa tapahtuvaan testaukseen osallistumiseksi, lukuun ottamatta lainvalvontaa, jossa tietoon perustuvan suostumuksen pyytäminen estäisi tekoälyjärjestelmän testaamisen. Osallistujien antama suostumus tällaiseen testaukseen osallistumisesta tämän asetuksen nojalla on eri kuin rekisteröityjen antama suostumus henkilötietojensa käsittelyyn asiaankuuluvan tietosuojalain nojalla eikä se vaikuta viimeksi mainittuun suostumukseen. Lisäksi on tärkeää minimoida riskit ja mahdollistaa toimivaltaisten viranomaisten suorittama valvonta. Tästä syystä on vaadittava, että mahdolliset tarjoajat toimittavat toimivaltaiselle markkinavalvontaviranomaiselle suunnitelman todellisissa olosuhteissa toteutettavasta testauksesta, rekisteröivät testauksen EU:n tietokannan asiaankuuluviin osioihin joitakin rajoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta, rajaavat ajanjakson, jonka kuluessa testaus voidaan suorittaa, ja edellyttävät lisätakeita sellaisten henkilöiden osalta, jotka kuuluvat tiettyyn haavoittuvassa asemassa olevaan ryhmään, ja kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään mahdollisten tarjoajien ja käyttöönottajien tehtävät ja vastuut ja todellisissa olosuhteissa toteutettavaan testaukseen osallistuvan pätevän henkilöstön suorittama valvonta. Lisäksi on aiheellista säätää lisätakeista sen varmistamiseksi, että tekoälyjärjestelmän ennusteet, suositukset ja päätökset voidaan tosiasiallisesti peruuttaa ja jättää huomiotta ja että henkilötiedot suojataan ja että ne poistetaan, kun osallistujat ovat peruuttaneet suostumuksensa testaukseen osallistumisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta heille unionin tietosuojalainsäädännön mukaisesti rekisteröityinä kuuluvia oikeuksia. Tiedonsiirron osalta on aiheellista säätää, että todellisissa olosuhteissa tapahtuvaa testausta varten kerättyjä ja käsiteltyjä tietoja olisi siirrettävä kolmansiin maihin vain, jos siirrossa noudatetaan unionin oikeuden mukaisesti sovellettavia asianmukaisia takeita, erityisesti unionin tietosuojalainsäädännön mukaisten henkilötietojen siirtoa koskevien perustojen mukaisesti, kun taas muiden kuin henkilötietojen osalta on otettava käyttöön asianmukaiset takeet unionin oikeuden, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2022/868 (42) ja (EU) 2023/2854 (43), mukaisesti.
(141)
Lai paātrinātu šīs regulas pielikumā uzskaitīto augsta riska MI sistēmu izstrādes un laišanas tirgū procesu, ir svarīgi, lai šādu sistēmu nodrošinātāji vai potenciāli nodrošinātāji arī varētu gūt labumu no konkrēta režīma minēto sistēmu testēšanai reālos apstākļos, nepiedaloties MI “regulatīvajā smilškastē”. Tomēr šādos gadījumos, ņemot vērā šādas testēšanas iespējamo ietekmi uz privātpersonām, būtu jānodrošina, ka ar šo regulu tiek ieviestas atbilstošas un pietiekamas garantijas un nosacījumi nodrošinātājiem vai potenciālajiem nodrošinātājiem. Šādās garantijās cita starpā būtu jāietver fizisku personu informētas piekrišanas pieprasīšana dalībai testēšanā reālos apstākļos, izņemot tiesībaizsardzības jomu, kur informētas piekrišanas iegūšana liegtu veikt MI sistēmas testēšanu. Subjektu piekrišana piedalīties šādā testēšanā saskaņā ar šo regulu atšķiras no datu subjektu piekrišanas viņu personas datu apstrādei saskaņā ar attiecīgajiem datu aizsardzības tiesību aktiem un neskar to. Ir svarīgi arī līdz minimumam samazināt riskus un dot iespēju kompetentajām iestādēm veikt uzraudzību un tāpēc pieprasīt potenciālajiem nodrošinātājiem iesniegt kompetentajai tirgus uzraudzības iestādei testēšanas plānu reālos apstākļos, reģistrēt testēšanu īpašās ES datubāzes sadaļās, ievērojot dažus ierobežotus izņēmumus, noteikt ierobežojumus attiecībā uz laikposmu, kurā testēšanu var veikt, un pieprasīt neaizsargātu personu aizsardzības papildu pasākumus, tostarp attiecībā uz personām, kas pieder pie neaizsargātām grupām, kā arī rakstisku vienošanos, kurā noteiktas potenciālo nodrošinātāju un uzturētāju lomas un pienākumi un efektīva uzraudzība, ko veic kompetents personāls, kas iesaistīts testēšanā reālos apstākļos. Turklāt ir lietderīgi paredzēt papildu aizsardzības pasākumus, lai nodrošinātu, ka MI sistēmas prognozes, ieteikumus vai lēmumus var faktiski reversēt un neņemt vērā un ka personas dati tiek aizsargāti un dzēsti, kad subjekti ir atsaukušas savu piekrišanu piedalīties testēšanā, neskarot savas Savienības datu aizsardzības tiesību aktos paredzētās datu subjektu tiesības. Attiecībā uz datu nodošanu ir arī lietderīgi paredzēt, ka dati, kas savākti un apstrādāti testēšanai reālos apstākļos, trešām valstīm būtu jānodod tikai tad, ja ir īstenoti piemēroti un piemērojami Savienības tiesību aktos paredzēti aizsardzības pasākumi, jo īpaši saskaņā ar Savienības datu aizsardzības tiesību aktos paredzētajiem personas datu nodošanas pamatiem, savukārt attiecībā uz nepersondatiem ir ieviesti atbilstoši aizsardzības pasākumi saskaņā ar Savienības tiesību aktiem, piemēram, Eiropas Parlamenta un Padomes Regulām (ES) 2022/868 (42) un (ES) 2023/2854 (43).
(142)
Jotta voidaan varmistaa, että tekoälyn käyttö johtaa yhteiskunnan ja ympäristön kannalta suotuisiin tuloksiin, jäsenvaltioita kannustetaan tukemaan ja edistämään sellaisten tekoälyratkaisujen tutkimusta ja kehittämistä, joilla tuetaan yhteiskunnan ja ympäristön kannalta suotuisia tuloksia, kuten tekoälypohjaisia ratkaisuja, joilla parannetaan esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta, vähennetään sosiaalis-taloudellista eriarvoisuutta tai saavutetaan ympäristötavoitteita, osoittamalla siihen riittävästi resursseja, myös julkista ja unionin rahoitusta, ja ottamalla tässä yhteydessä huomioon erityisesti tällaisiin tavoitteisiin pyrkivät hankkeet, jos se on asianmukaista ja edellyttäen, että ne täyttävät kelpoisuusvaatimukset ja valintaperusteet. Tällaisten hankkeiden olisi perustuttava tekoälyn kehittäjien ja eriarvoisuuteen, syrjimättömyyteen, saavutettavuuteen, kuluttaja-asioihin, ympäristöön ja digitaalisiin oikeuksiin perehtyneiden asiantuntijoiden sekä tiedeyhteisön välisen poikkitieteellisen yhteistyön periaatteeseen.
(142)
Lai nodrošinātu, ka MI sniedz sabiedrībai un videi labvēlīgus rezultātus, dalībvalstis tiek mudinātas atbalstīt un veicināt MI risinājumu pētniecību un izstrādi, kas atbalsta sabiedrībai un videi labvēlīgus rezultātus, piemēram, uz MI balstītus risinājumus, kas vērsti uz to, lai palielinātu piekļūstamību personām ar invaliditāti, novērstu sociālekonomisko nevienlīdzību vai sasniegtu vides mērķrādītājus, piešķirot pietiekamus resursus, tostarp publisko un Savienības finansējumu, un attiecīgā gadījumā un ar noteikumu, ka ir izpildīti atbilstības un atlases kritēriji, jo īpaši apsverot projektus, kuriem ir šādi mērķi. Šādu projektu pamatā vajadzētu būt starpdisciplinārai sadarbībai starp MI izstrādātājiem un ekspertiem nevienlīdzības un nediskriminācijas, piekļūstamības, patērētāju, vides un digitālo tiesību jautājumos, kā arī akadēmiskajām aprindām.
(143)
Innovoinnin edistämiseksi ja suojaamiseksi on tärkeää ottaa erityisesti huomioon pk-yritysten, myös startup-yritysten, intressit tekoälyjärjestelmien tarjoajina ja käyttöönottajina. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi kehitettävä kyseisille toimijoille suunnattuja aloitteita, jotka koskevat muun muassa tietämyksen lisäämistä ja tiedotusta. Jäsenvaltioiden olisi annettava niille pk-yrityksille, myös startup-yrityksille, joilla on sääntömääräinen kotipaikka tai sivutoimipiste unionissa, ensisijainen pääsy tekoälyn sääntelyn testiympäristöihin, edellyttäen että ne täyttävät kelpoisuusvaatimukset ja valintaperusteet, mutta jäsenvaltiot eivät saa estää muilta tarjoajilta ja mahdollisilta tarjoajilta pääsyä testiympäristöihin, jos nämä täyttävät samat vaatimukset ja perusteet. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä olemassa olevia kanavia ja perustettava tarvittaessa uusia kanavia viestintään pk-yritysten, mukaan lukien startup-yritykset, käyttöönottajat, muut innovoijat ja tarvittaessa paikallisviranomaiset, kanssa, jotta voidaan tukea pk-yrityksiä koko niiden kehityksen ajan antamalla ohjeistusta ja vastaamalla kysymyksiin tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Näiden kanavien olisi toimittava tarvittaessa yhteistyössä keskenään synergioiden luomiseksi ja sen varmistamiseksi, että niiden pk-yrityksille, myös startup-yrityksille, ja käyttöönottajille antamat ohjeet ovat yhdenmukaisia. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi helpotettava pk-yritysten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista standardien laatimisprosesseihin. Tarjoajina toimivien pk-yritysten, myös startup-yritysten, erityisintressit ja -tarpeet olisi otettava huomioon, kun ilmoitetut laitokset vahvistavat vaatimustenmukaisuuden arvioinnista perittäviä maksuja. Komission olisi arvioitava säännöllisesti sertifioinnista ja vaatimusten noudattamisesta pk-yrityksille, myös startup-yrityksille, aiheutuvia kustannuksia avointen kuulemisten avulla, ja sen olisi pyrittävä alentamaan näitä kustannuksia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Esimerkiksi pakollisen dokumentaation ja viranomaisviestinnän kääntämisestä voi aiheutua merkittäviä kustannuksia tarjoajille ja muille, etenkin pienemmille toimijoille. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisesti varmistettava, että yksi kielistä, jotka ne ovat määrittäneet ja hyväksyneet käytettäväksi asiaankuuluvien tarjoajien dokumentaatiossa ja viestinnässä toimijoiden kanssa, on kieli, jota mahdollisimman monet rajatylittävät käyttöönottajat ymmärtävät. Jotta voidaan vastata pk-yritysten, myös startup-yritysten, erityistarpeisiin, komission olisi tekoälyneuvoston pyynnöstä esitettävä standardoidut mallit tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia aloja varten. Lisäksi komission olisi täydennettävä jäsenvaltioiden toimia tarjoamalla yhtenäinen tietoalusta, jossa esitetään tätä asetusta koskevia helppokäyttöisiä tietoja kaikille tarjoajille ja käyttöönottajille, järjestämällä asianmukaisia tiedotuskampanjoita tietämyksen lisäämiseksi tästä asetuksesta johtuvista velvoitteista ja arvioimalla ja edistämällä tekoälyjärjestelmiä koskevien julkisten hankintamenettelyjen parhaiden käytäntöjen lähentämistä. Näiden tukitoimien olisi oltava sellaisten keskisuurten yritysten saatavilla, jotka katsottiin viime aikoihin asti komission suosituksen 2003/361/EY (44) liitteessä tarkoitetuiksi pieniksi yrityksiksi, koska tällaisilla uusilla keskisuurilla yrityksillä ei välttämättä aina ole tarvittavia oikeudellisia resursseja ja koulutusta asetuksen asianmukaisen ymmärtämisen ja noudattamisen varmistamiseksi.
(143)
Lai veicinātu un aizsargātu inovāciju, ir svarīgi īpaši ņemt vērā tādu MVU, tostarp jaunuzņēmumu intereses, kas ir MI sistēmu nodrošinātāji vai uzturētāji. Šajā nolūkā dalībvalstīm būtu jāizstrādā iniciatīvas, kas ir vērstas uz šiem operatoriem, arī saistībā ar izpratnes veicināšanu un informēšanu. Dalībvalstīm būtu jānodrošina MVU, tostarp jaunuzņēmumiem, kuriem ir juridiskā adrese vai filiāle Savienībā, prioritāru piekļuvi MI “regulatīvajām smilškastēm”, ar noteikumu, ka tie izpilda atbilstības nosacījumus un atlases kritērijus, neliedzot citiem nodrošinātājiem un potenciālajiem nodrošinātājiem piekļūt “smilškastēm”, ar noteikumu, ka ir izpildīti tie paši nosacījumi un kritēriji. Dalībvalstīm būtu jāizmanto esošie kanāli un attiecīgā gadījumā jāizveido jauni īpaši kanāli saziņai ar MVU, tostarp jaunuzņēmumiem, uzturētājiem, citiem novatoriem un vajadzības gadījumā vietējām publiskām iestādēm, lai visās izstrādes stadijās atbalstītu MVU, sniedzot norādījumus un atbildot uz jautājumiem par šīs regulas īstenošanu. Attiecīgā gadījumā šiem kanāliem būtu jāsadarbojas, lai radītu sinerģijas un nodrošinātu, ka to norādījumi MVU, tostarp jaunuzņēmumiem, un uzturētājiem ir viendabīgi. Turklāt dalībvalstīm būtu jāsekmē MVU un citu attiecīgo ieinteresēto personu līdzdalība standartizācijas izstrādes procesos. Turklāt būtu jāņem vērā nodrošinātāju, kuri ir MVU, tostarp jaunuzņēmumi, konkrētās intereses un vajadzības paziņotajām struktūrām, nosakot maksu par atbilstības novērtēšanu. Komisijai būtu regulāri jānovērtē MVU, tostarp jaunuzņēmumu, sertifikācijas un atbilstības nodrošināšanas izmaksas, izmantojot pārredzamas konsultācijas, un būtu jāstrādā kopīgi ar dalībvalstīm pie tā, lai samazinātu šādas izmaksas. Piemēram, ar obligāto dokumentāciju un saziņu ar iestādēm saistītie tulkošanas izdevumi var radīt ievērojamas izmaksas nodrošinātājiem un citiem operatoriem, jo īpaši mazākiem. Iespējams, ka dalībvalstīm vajadzētu nodrošināt, ka viena no valodām, ko tās nosaka un pieņem kā valodu attiecīgajai nodrošinātāju dokumentācijai un saziņai ar operatoriem, ir valoda, kuru plaši saprot pēc iespējas lielāks pārrobežu uzturētāju skaits. Lai ņemtu vērā MVU, tostarp jaunuzņēmumu, īpašās vajadzības, Komisijai pēc MI padomes pieprasījuma būtu jānodrošina standartizētas veidnes jomām, uz kurām attiecas šī regula. Turklāt Komisijai būtu jāpapildina dalībvalstu centieni, visiem nodrošinātājiem un uzturētājiem nodrošinot vienotu informācijas platformu ar viegli izmantojamu informāciju saistībā ar šo regulu, organizējot atbilstīgas komunikācijas kampaņas, lai palielinātu informētību par pienākumiem, kas izriet no šīs regulas, un izvērtējot un veicinot paraugprakses konverģenci publiskā iepirkuma procedūrās saistībā ar MI sistēmām. Vidējiem uzņēmumiem, kas līdz nesenam laikam tika kvalificēti kā mazie uzņēmumi Komisijas Ieteikuma 2003/361/EK (44) pielikuma nozīmē, vajadzētu būt piekļuvei minētajiem atbalsta pasākumiem, jo minētajiem jaunajiem vidējiem uzņēmumiem dažkārt var trūkt juridisko resursu un apmācības, kas vajadzīgi, lai nodrošinātu pienācīgu izpratni par šo regulu un atbilstību tai.
(144)
Jotta voidaan edistää ja suojella innovointia, tekoälyyn keskittyvän tilauspohjaisen alustan ja kaikkien asiaankuuluvien unionin rahoitusohjelmien ja -hankkeiden, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Horisontti Eurooppa -ohjelman, jotka komissio ja jäsenvaltiot panevat täytäntöön unionin tai kansallisella tasolla, olisi tarvittaessa edistettävä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.
(144)
Lai veicinātu un aizsargātu inovāciju, platformai “MI pēc pieprasījuma”, visām attiecīgajām Savienības finansēšanas programmām un projektiem, piemēram, programmai “Digitālā Eiropa”, “Apvārsnis Eiropa”, ko Komisija un dalībvalstis attiecīgi īsteno Savienības vai valsts līmenī, būtu jāpalīdz sasniegt šīs regulas mērķus.
(145)
Jotta voidaan minimoida markkinoilla olevan tiedon ja asiantuntemuksen puutteesta aiheutuvat riskit täytäntöönpanolle ja tukea tarjoajia, erityisesti pk-yrityksiä, myös startup-yrityksiä, ja ilmoitettuja laitoksia tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisessa, tekoälyyn keskittyvän tilauspohjaisen alustan, eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien sekä komission ja jäsenvaltioiden unionin tai kansallisella tasolla perustamien testaus- ja kokeilulaitosten olisi edistettävä tämän asetuksen täytäntöönpanoa. Tekoälyyn keskittyvä tilauspohjainen alusta, eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät sekä testaus- ja kokeilulaitokset voivat tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa puitteissa antaa erityisesti teknistä ja tieteellistä tukea tarjoajille ja ilmoitetuille laitoksille.
(145)
Lai minimizētu ar īstenošanu saistītos riskus, kas izriet no zināšanu un zinātības trūkuma tirgū, kā arī veicinātu nodrošinātāju, īpaši MVU, tostarp jaunuzņēmumu, un paziņoto struktūru pienākumu izpildi saskaņā ar šo regulu, platformai “MI pēc pieprasījuma”, Eiropas digitālās inovācijas centriem un testēšanas un eksperimentēšanas struktūrām, kuras Komisija un dalībvalstis izveidojušas Savienības vai valstu līmenī, būtu jāpalīdz šīs regulas īstenošanā. Platforma “MI pēc pieprasījuma”, Eiropas digitālās inovācijas centri un testēšanas un eksperimentēšanas struktūras savu attiecīgo uzdevumu un kompetences ietvaros jo īpaši spēj sniegt tehnisku un zinātnisku atbalstu nodrošinātājiem un paziņotajām struktūrām.
(146)
Jotta voidaan lisäksi ottaa huomioon joidenkin toimijoiden erittäin pieni koko ja varmistaa innovointikustannusten oikeasuhteisuus, on asianmukaista sallia mikroyritysten täyttää yksi eniten kustannuksia aiheuttavista velvoitteista – eli laadunhallintajärjestelmän perustaminen – yksinkertaistetusti, jotta voidaan vähentää niille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta ja kustannuksia vaikuttamatta suojelun tasoon ja tarpeeseen noudattaa suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Komission olisi laadittava suuntaviivat, joissa täsmennetään ne laadunhallintajärjestelmän osiot, jotka mikroyritykset voivat täyttää yksinkertaistetusti.
(146)
Turklāt, ņemot vērā dažu operatoru ļoti mazo lielumu un lai nodrošinātu proporcionalitāti attiecībā uz inovācijas izmaksām, ir lietderīgi ļaut mikrouzņēmumiem vienkāršotā veidā pildīt vienu no visdārgākajiem pienākumiem, proti, izveidot kvalitātes pārvaldības sistēmu, kas samazinātu administratīvo slogu un izmaksas minētajiem uzņēmumiem, neietekmējot aizsardzības līmeni un nepieciešamību ievērot augsta riska MI sistēmu prasības. Komisijai būtu jāizstrādā pamatnostādnes ar mērķi precizēt kvalitātes vadības sistēmas elementus, kas šādā vienkāršotā veidā jāpilda mikrouzņēmumiem.
(147)
On aiheellista, että komissio helpottaa mahdollisuuksien mukaan sellaisten elinten, ryhmien ja laboratorioiden mahdollisuuksia käyttää testaus- ja kokeilulaitoksia, jotka on perustettu tai akkreditoitu asiaa koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön nojalla ja jotka suorittavat kyseisen unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tai laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyviä tehtäviä. Tämä koskee erityisesti asetusten (EU) 2017/745 ja (EU) 2017/746 mukaisia lääkinnällisiä laitteita käsitteleviä asiantuntijapaneeleja, asiantuntijalaboratorioita ja vertailulaboratorioita.
(147)
Ir lietderīgi, ka Komisija struktūrām, grupām vai laboratorijām, kuras izveidotas vai akreditētas, ievērojot attiecīgos Savienības saskaņošanas tiesību aktus, un izpilda uzdevumus to produktu vai ierīču, uz kuriem attiecas minētie Savienības saskaņošanas tiesību akti, atbilstības novērtēšanas kontekstā, cik vien iespējams atvieglo piekļuvi testēšanas un eksperimentēšanas struktūrām. Tas jo paši attiecas uz ekspertu grupām, ekspertu laboratorijām un references laboratorijām medicīnisko ierīču jomā saskaņā ar Regulu (ES) 2017/745 un Regulu (ES) 2017/746.
(148)
Tällä asetuksella olisi vahvistettava hallintokehys, jonka avulla voidaan koordinoida ja tukea tämän asetuksen soveltamista kansallisella tasolla sekä vahvistaa valmiuksia unionin tasolla ja ottaa sidosryhmät mukaan tekoälyn alan toimintaan. Tämän asetuksen tehokas täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta edellyttävät hallintokehystä, jonka avulla voidaan koordinoida ja kehittää unionin tason keskitettyä asiantuntemusta. Tekoälytoimisto perustettiin komission päätöksellä (45), ja sen tehtävänä on kehittää unionin asiantuntemusta ja valmiuksia tekoälyn alalla ja edistää tekoälyä koskevan unionin oikeuden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden olisi helpotettava tekoälytoimiston työtä, jotta voidaan tukea unionin asiantuntemuksen ja unionin tason valmiuksien kehittämistä ja vahvistaa digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa. Lisäksi olisi perustettava jäsenvaltioiden edustajista koostuva tekoälyneuvosto, tiedeyhteisön yhteen tuova tiedelautakunta ja neuvoa-antava foorumi, jonka kautta sidosryhmät voivat antaa panoksensa tämän asetuksen täytäntöönpanoon unionin ja kansallisella tasolla. Unionin asiantuntemuksen ja valmiuksien kehittämisen olisi sisällettävä myös olemassa olevien resurssien ja asiantuntemuksen käyttö erityisesti synergiassa unionin tasolla tapahtuvan muun lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä perustettujen rakenteiden ja asiaan liittyvien unionin tason aloitteiden kanssa. Näitä ovat Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaiset tekoälyn testaus- ja kokeilulaitokset.
(148)
Šai regulai būtu jāizveido pārvaldības satvars, kas ļautu gan koordinēt, gan atbalstīt šīs regulas piemērošanu valsts līmenī, kā arī veidot spējas Savienības līmenī un integrēt ieinteresētās personas MI jomā. Lai efektīvi īstenotu un izpildītu šo regulu, ir vajadzīgs pārvaldības satvars, kas ļauj koordinēt un uzkrāt būtiskas speciālās zināšanas Savienības līmenī. MI birojs tika izveidots ar Komisijas lēmumu (45), un tā uzdevums ir attīstīt Savienības speciālās zināšanas un spējas MI jomā un veicināt Savienības tiesību aktu īstenošanu MI jomā. Dalībvalstīm būtu jāatvieglo MI biroja uzdevumu izpilde, lai atbalstītu Savienības speciālo zināšanu un spēju attīstību Savienības līmenī un stiprinātu digitālā vienotā tirgus darbību. Turklāt būtu jāizveido MI padome, kuras sastāvā būtu dalībvalstu pārstāvji, zinātniskā grupa zinātniskās kopienas integrēšanai un konsultatīvais forums, kura mērķis ir Savienības un valstu līmenī sniegt ieinteresēto personu ieguldījumu šīs regulas īstenošanā. Savienības speciālo zināšanu un spēju attīstībā būtu jāietver arī esošo resursu un speciālo zināšanu izmantošana, jo īpaši izmantojot sinerģijas ar struktūrām, kas izveidotas saistībā ar citu tiesību aktu izpildi Savienības līmenī, un sinerģijas ar saistītām iniciatīvām Savienības līmenī, piemēram, kopuzņēmumu EuroHPC un MI testēšanas un eksperimentēšanas struktūrām programmas “Digitālā Eiropa” ietvaros.
(149)
Tämän asetuksen sujuvan, tehokkaan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi olisi perustettava tekoälyneuvosto. Tekoälyneuvoston olisi edustettava tekoälyekosysteemin eri intressejä ja koostuttava jäsenvaltioiden edustajista. Sen olisi vastattava useista neuvoa-antavista tehtävistä, kuten lausuntojen, suositusten ja neuvojen antamisesta ja ohjeiden edistämisestä tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa, joita ovat täytäntöönpanon valvonta sekä tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia koskevat tekniset eritelmät ja voimassa olevat standardit, ja neuvojen antamisesta komissiolle ja jäsenvaltioille ja niiden kansallisille toimivaltaisille viranomaisille tekoälyyn liittyvissä erityiskysymyksissä. Joustavuuden varmistamiseksi jäsenvaltiot voisivat nimittää tekoälyneuvostoon edustajakseen esimerkiksi julkisyhteisöihin kuuluvia henkilöitä, joilla olisi oltava asiaankuuluva pätevyys ja toimivalta, jotta he voivat helpottaa koordinointia kansallisella tasolla ja osallistua tekoälyneuvoston tehtävien suorittamiseen. Tekoälyneuvoston olisi perustettava kaksi pysyvää alaryhmää, jotka tarjoavat alustan yhteistyölle ja viestinnälle markkinavalvontaviranomaisten kesken kysymyksissä, jotka liittyvät markkinavalvontaan, ja ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten kesken kysymyksissä, jotka liittyvät ilmoitettuihin laitoksiin. Markkinavalvonnan pysyvän alaryhmän on tarkoitus toimia asetuksen (EU) 2019/1020 30 artiklassa tarkoitettuna hallinnollisen yhteistyön ryhmänä tämän asetuksen osalta. Kyseisen asetuksen 33 artiklan mukaisesti komission olisi tuettava markkinavalvonnan pysyvän alaryhmän toimia toteuttamalla markkina-arviointeja tai -tutkimuksia erityisesti tämän asetuksen sellaisten näkökohtien määrittämiseksi, jotka edellyttävät erityistä ja kiireellistä koordinointia markkinavalvontaviranomaisten kesken. Tekoälyneuvosto voi tarvittaessa perustaa muita pysyviä tai väliaikaisia alaryhmiä tiettyjen kysymysten tarkastelua varten. Tekoälyneuvoston olisi myös tehtävä tarvittaessa yhteistyötä unionin oikeuden puitteissa aktiivisten unionin elinten, asiantuntijaryhmien ja verkostojen kanssa, mukaan lukien erityisesti ne, joiden toiminta liittyy dataa, digitaalisia tuotteita ja palveluja koskevaan unionin oikeuteen.
(149)
Lai sekmētu netraucētu, efektīvu un saskaņotu šīs regulas īstenošanu, būtu jāizveido MI padome. MI padomei būtu jāatspoguļo dažādās MI ekosistēmas intereses, un tās sastāvā vajadzētu būt dalībvalstu pārstāvjiem. MI padomei būtu jāatbild par vairākiem konsultatīviem uzdevumiem, tostarp atzinumu, ieteikumu, konsultāciju sniegšanu vai norādījumu līdzveidošanu jautājumos, kas saistīti ar šīs regulas īstenošanu, tostarp par izpildes panākšanu, tehniskajām specifikācijām vai pašreizējiem standartiem attiecībā uz šajā regulā noteiktajām prasībām, kā arī par Komisijas un dalībvalstu un to kompetento iestāžu konsultēšanu konkrētos jautājumos saistībā ar MI. Lai dalībvalstīm dotu zināmu elastību savu pārstāvju izraudzīšanā MI padomē, šādi pārstāvji var būt jebkura persona, kura pieder pie publiskām struktūrām un kurai vajadzētu būt attiecīgajām kompetencēm un pilnvarām sekmēt koordināciju valsts līmenī un veicināt MI padomes uzdevumu izpildi. MI padomei būtu jāizveido divas pastāvīgas apakšgrupas, lai nodrošinātu platformu sadarbībai un apmaiņai starp tirgus uzraudzības iestādēm un paziņojošajām iestādēm jautājumos, kas attiecīgi saistīti ar tirgus uzraudzību un paziņotajām struktūrām. Tirgus uzraudzības pastāvīgajai apakšgrupai būtu jādarbojas kā šīs regulas administratīvās sadarbības grupai (ADCO) Regulas (ES) 2019/1020 30. panta nozīmē. Saskaņā ar minētās regulas 33. pantu Komisijai būtu jāatbalsta tirgus uzraudzības pastāvīgās apakšgrupas darbības, veicot tirgus izvērtējumus vai pētījumus, jo īpaši nolūkā apzināt šīs regulas aspektus, kam nepieciešama konkrēta un steidzama koordinācija starp tirgus uzraudzības iestādēm. MI padome vajadzības gadījumā var izveidot citas pastāvīgas vai pagaidu apakšgrupas konkrētu jautājumu izskatīšanai. MI padomei attiecīgā gadījumā būtu arī jāsadarbojas ar attiecīgajām ES struktūrām, ekspertu grupām un tīkliem, kas darbojas attiecīgo ES tiesību aktu kontekstā, tostarp jo īpaši ar tiem, kas darbojas saskaņā ar attiecīgiem ES tiesību aktiem datu, digitālo produktu un pakalpojumu jomā.
(150)
Jotta voidaan varmistaa sidosryhmien osallistuminen tämän asetuksen täytäntöönpanoon ja soveltamiseen, olisi perustettava neuvoa-antava foorumi, joka neuvoo tekoälyneuvostoa ja komissiota ja antaa niiden käyttöön teknistä asiantuntemusta. Jotta voidaan varmistaa kaupallisia ja ei-kaupallisia intressejä edustavien sidosryhmien monipuolinen ja tasapainoinen edustus ja jotta pk-yritykset ja muut yritykset olisivat monipuolisesti ja tasapuolisesti edustettuina kaupallisten intressien luokassa, neuvoa-antavassa foorumissa olisi oltava jäseniä muun muassa teollisuudesta, startup- ja pk-yrityksistä, tiedeyhteisöstä, kansalaisyhteiskunnasta, johon kuuluvat myös työmarkkinaosapuolet, sekä perusoikeusvirastosta, ENISAsta, Euroopan standardointikomiteasta (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomiteasta (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitoksesta (ETSI).
(150)
Lai nodrošinātu ieinteresēto personu iesaistīšanos šīs regulas īstenošanā un piemērošanā, būtu jāizveido konsultatīvais forums ar mērķi sniegt konsultācijas un tehniskas speciālās zināšanas MI padomei un Komisijai. Lai nodrošinātu dažādu un līdzsvarotu ieinteresēto personu pārstāvību starp komerciālām un nekomerciālām interesēm un komerciālo interešu kategorijā attiecībā uz MVU un citiem uzņēmumiem, konsultatīvajā forumā cita starpā būtu jāiekļauj rūpniecība, jaunuzņēmumi, MVU, akadēmiskās aprindas, pilsoniskā sabiedrība, tostarp sociālie partneri, kā arī Pamattiesību aģentūra, ENISA, Eiropas Standartizācijas komiteja (CEN), Eiropas Elektrotehniskās standartizācijas komiteja (CENELEC) un Eiropas telesakaru standartu institūts (ETSI).
(151)
Olisi perustettava riippumattomista asiantuntijoista koostuva tiedelautakunta, joka tukee tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa erityisesti tekoälytoimiston suorittaman yleiskäyttöisten tekoälymallien seurannan osalta. Tiedelautakunnan asiantuntijat olisi valittava tekoälyalan ajantasaisen tieteellisen tai teknisen asiantuntemuksen perusteella, ja heidän olisi suoritettava tehtävänsä puolueettomasti ja objektiivisesti sekä varmistettava tehtäviään ja toimiaan suorittaessaan saamiensa tietojen ja datan luottamuksellisuus. Jotta voidaan lujittaa tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämiä kansallisia valmiuksia, jäsenvaltioiden olisi voitava pyytää noudattamisen valvontaa varten tukea tiedelautakunnan asiantuntijapoolilta.
(151)
Lai atbalstītu šīs regulas īstenošanu un izpildi, jo īpaši MI biroja uzraudzības darbības attiecībā uz vispārējas nozīmes MI modeļiem, būtu jāizveido neatkarīgu ekspertu zinātniskā grupa. Neatkarīgie eksperti, kas veido zinātnisko grupu, būtu jāizraugās, pamatojoties uz jaunākajām zinātniskajām vai tehniskajām speciālajām zināšanām MI jomā, un tiem savi uzdevumi būtu jāveic neatkarīgi un objektīvi un jānodrošina uzdevumu un darbību izpildes gaitā iegūtās informācijas un datu konfidencialitāte. Lai varētu stiprināt valstu spējas, kas vajadzīgas šīs regulas efektīvai izpildei, dalībvalstīm to izpildes darbībām vajadzētu būt iespējai lūgt atbalstu no ekspertu rezerves, kas veido zinātnisko grupu.
(152)
Jotta voidaan tukea asianmukaista noudattamisen valvontaa tekoälyjärjestelmien alalla ja lujittaa jäsenvaltioiden valmiuksia, olisi perustettava unionin tekoälyn testauksen tukirakenteita, jotka annetaan jäsenvaltioiden käyttöön.
(152)
Lai atbalstītu MI sistēmu pienācīgu izpildi un stiprinātu dalībvalstu spējas, būtu jāizveido Savienības MI testēšanas atbalsta struktūras, kas būtu jādara pieejamas dalībvalstīm.
(153)
Jäsenvaltioilla on keskeinen rooli tämän asetuksen soveltamisessa ja noudattamisen valvonnassa. Tältä osin kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä vähintään yksi ilmoittamisesta vastaava viranomainen ja vähintään yksi markkinavalvontaviranomainen kansallisiksi toimivaltaisiksi viranomaisiksi valvomaan tämän asetuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot voivat päättää nimittää minkä tahansa julkisyhteisön suorittamaan tässä asetuksessa tarkoitettuja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tehtäviä erityisten kansallisten organisatoristen ominaisuuksiensa ja tarpeidensa mukaisesti. Jotta voidaan lisätä organisoinnin tehokkuutta jäsenvaltioissa ja perustaa keskitetty yhteyspiste yleisölle ja muille vastaaville tahoille jäsenvaltioissa ja unionissa, kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä markkinavalvontaviranomainen, joka toimii keskitettynä yhteyspisteenä.
(153)
Dalībvalstīm ir būtiska loma šīs regulas piemērošanā un izpildē. Šajā sakarā katrai dalībvalstij šīs regulas piemērošanas un īstenošanas uzraudzībai būtu jāizraugās vismaz viena paziņojošā iestāde un vismaz viena tirgus uzraudzības iestāde kā valsts kompetentās iestādes. Dalībvalstis var nolemt iecelt jebkāda veida publisku struktūru valsts kompetento iestāžu uzdevumu veikšanai šīs regulas nozīmē saskaņā ar to konkrētajām valsts organizatoriskajām iezīmēm un vajadzībām. Lai vairotu dalībvalstu organizatorisku efektivitāti un izveidotu vienotu kontaktpunktu saziņai ar sabiedrību un citiem partneriem dalībvalstu un Savienības līmenī, katrai dalībvalstij būtu jāizraugās tirgus uzraudzības iestāde, kas darbojas kā vienotais kontaktpunkts.
(154)
Kyseisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä valtuuksiaan itsenäisesti, puolueettomasti ja ilman ennakkoasenteita, jotta voidaan turvata objektiivisuusperiaatteen noudattaminen niiden toiminnassa ja tehtävien hoitamisessa ja varmistaa tämän asetuksen soveltaminen ja täytäntöönpano. Viranomaisten henkilöstön olisi pidätyttävä kaikesta toiminnasta, joka on ristiriidassa sen tehtävien kanssa, ja siihen olisi sovellettava tämän asetuksen mukaisia luottamuksellisuussääntöjä.
(154)
Valsts kompetentām iestādēm savas pilnvaras būtu jāīsteno neatkarīgi, objektīvi un bez aizspriedumiem, lai aizsargātu savu darbību un uzdevumu objektivitātes principus un nodrošinātu šīs regulas piemērošanu un īstenošanu. Šo iestāžu locekļiem būtu jāatturas no jebkādas rīcības, kas nav saderīga ar viņu pienākumiem, un uz viņiem būtu jāattiecina šajā regulā paredzētie konfidencialitātes noteikumi.
(155)
Sen varmistamiseksi, että suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajat voivat ottaa huomioon suuririskisten tekoälyjärjestelmien käytöstä saadut kokemukset järjestelmiensä ja suunnittelu- ja kehitysprosessiensa parantamiseksi ja toteuttaa ajoissa kaikki mahdolliset korjaavat toimet, kaikilla tarjoajilla olisi oltava käytössä markkinoille saattamisen jälkeinen seurantajärjestelmä. Markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan olisi tarvittaessa sisällyttävä analyysi vuorovaikutuksesta muiden tekoälyjärjestelmien, myös muiden laitteiden ja ohjelmistojen, kanssa. Markkinoille saattamisen jälkeisen seurannan ei pitäisi kattaa niiden käyttöönottajien arkaluonteisia operatiivisia tietoja, jotka ovat lainvalvontaviranomaisia. Tämä järjestelmä on keskeisessä asemassa myös sen varmistamisessa, että riskeihin, joita voi aiheutua tekoälyjärjestelmistä, jotka jatkavat oppimista markkinoille saattamisen tai käyttöönoton jälkeen, voidaan puuttua tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin. Tässä yhteydessä olisi myös edellytettävä, että tarjoajilla on käytössä järjestelmä, jolla ne voivat ilmoittaa asiaankuuluville viranomaisille kaikista vakavista vaaratilanteista, jotka ovat seurausta niiden tekoälyjärjestelmien käytöstä, kuten vaaratilanne tai toimintahäiriö, joka johtaa kuolemaan tai vakavaan terveysvahinkoon, vakava tai peruuttamaton häiriö kriittisen infrastruktuurin hallinnassa ja toiminnassa, perusoikeuksien suojaamiseen tarkoitettujen unionin oikeuden mukaisten velvoitteiden rikkominen tai vakava vahinko omaisuudelle tai ympäristölle.
(155)
Lai nodrošinātu, ka augsta riska MI sistēmu nodrošinātāji pieredzi augsta riska MI sistēmu lietošanā var ņemt vērā, uzlabojot savas sistēmas un projektēšanas un izstrādes procesu, vai savlaicīgi veikt jebkādu iespējamu korektīvu darbību, visiem nodrošinātājiem būtu jāizveido pēctirgus pārraudzības sistēma. Attiecīgā gadījumā pēctirgus pārraudzībai būtu jāietver analīze par mijiedarbību ar citām MI sistēmām, tostarp citām ierīcēm un programmatūru. Pēctirgus pārraudzībai nevajadzētu attiekties uz uzturētāju, kas ir tiesībaizsardzības iestādes, sensitīviem operatīvajiem datiem. Minētā sistēma ir svarīga arī, lai varētu efektīvi un savlaicīgi novērst iespējamos riskus, kas rodas, MI sistēmām turpinot “mācīties” pēc to laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā. Šajā kontekstā būtu arī jānosaka, ka nodrošinātājiem ir jāievieš sistēma ar mērķi ziņot attiecīgajām iestādēm par to MI sistēmu lietošanas izraisītiem nopietniem incidentiem, proti, incidentu vai darbības traucējumu, kas izraisa nāvi vai nopietnu kaitējumu veselībai, nopietniem un neatgriezeniskiem kritiskās infrastruktūras pārvaldības un darbības traucējumiem, Savienības tiesību aktos pamattiesību aizsardzībai paredzēto pienākumu pārkāpumiem vai nopietnu kaitējumu īpašumam vai videi.
(156)
Jotta voidaan varmistaa tässä asetuksessa, joka on osa unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, vahvistettujen vaatimusten ja velvollisuuksien asianmukainen ja tehokas täytäntöönpano, asetuksella (EU) 2019/1020 perustettua markkinavalvontaa ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta koskevaa järjestelmää olisi sovellettava kokonaisuudessaan. Tämän asetuksen mukaisesti nimetyillä markkinavalvontaviranomaisilla olisi oltava kaikki tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2019/1020 säädetyt täytäntöönpanovaltuudet, ja niiden olisi käytettävä valtuuksiaan ja suoritettava tehtävänsä itsenäisesti, puolueettomasti ja ilman ennakkokäsityksiä. Vaikka suurimpaan osaan tekoälyjärjestelmiä ei sovelleta tämän asetuksen mukaisia erityisvaatimuksia tai -velvoitteita, markkinavalvontaviranomaiset voivat toteuttaa tekoälyjärjestelmiä koskevia toimenpiteitä, jos järjestelmistä aiheutuu tämän asetuksen mukainen riski. Kun otetaan huomioon tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien unionin toimielinten, virastojen ja elinten erityisluonne, on aiheellista nimetä niiden toimivaltaiseksi markkinavalvontaviranomaiseksi Euroopan tietosuojavaltuutettu. Tämä ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden suorittamaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten nimeämiseen. Markkinavalvontatoimet eivät saisi vaikuttaa valvottujen yhteisöjen kykyyn suorittaa tehtävänsä riippumattomasti, kun tällaista riippumattomuutta edellytetään unionin oikeudessa.
(156)
Lai nodrošinātu šajā regulā, kas ir Savienības saskaņošanas tiesību akts, noteikto prasību un pienākumu pienācīgu un iedarbīgu izpildi, ar Regulu (ES) 2019/1020 izveidotā tirgus uzraudzības un produktu atbilstības sistēma būtu jāpiemēro pilnībā. Tirgus uzraudzības iestādēm, kas izraudzītas, ievērojot šo regulu, vajadzētu būt visām izpildes pilnvarām, kas paredzētas šajā regulā un Regulā (ES) 2019/1020, un tām būtu jāīsteno savas pilnvaras un jāveic savi pienākumi neatkarīgi, objektīvi un bez aizspriedumiem. Lai gan uz lielāko daļu MI sistēmu neattiecas konkrētas prasības un pienākumi, kas paredzēti šajā regulā, tirgus uzraudzības iestādes var veikt pasākumus attiecībā uz visām MI sistēmām, ja tās saskaņā ar šo regulu rada risku. Ņemot vērā šīs regulas piemērošanas jomā ietilpstošo Savienības iestāžu, aģentūru un struktūru konkrēto raksturu, ir lietderīgi izraudzīties Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītāju par to kompetento tirgus uzraudzības iestādi. Tam nebūtu jāskar valsts kompetento iestāžu izraudzīšanās, ko veic dalībvalstis. Tirgus uzraudzības darbībām nevajadzētu ietekmēt uzraudzīto vienību spēju neatkarīgi veikt savus uzdevumus, ja šāda neatkarība ir prasīta Savienības tiesību aktos.
(157)
Tämä asetus ei rajoita perusoikeuksien suojelusta annetun unionin oikeuden soveltamista valvovien asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten tai elinten, mukaan lukien tasa-arvoelimet ja tietosuojaviranomaiset, toimivaltaa, tehtäviä, valtuuksia ja riippumattomuutta. Näiden kansallisten viranomaisten ja elinten olisi myös voitava saada käyttöönsä kaikki tämän asetuksen nojalla laadittu dokumentaatio, jos se on tarpeen niiden toimeksiannon kannalta. Olisi otettava käyttöön erityinen suojamenettely, jolla varmistetaan riittävä ja oikea-aikainen täytäntöönpano sellaisten tekoälyjärjestelmien osalta, joihin liittyy terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksiin kohdistuva riski. Tällaisia riskin aiheuttavia tekoälyjärjestelmiä koskevaa menettelyä olisi sovellettava suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin, joihin liittyy riski, kiellettyihin järjestelmiin, jotka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön tai joita käytetään tässä asetuksessa säädettyjen käytäntöjä koskevien kieltojen vastaisesti, ja tekoälyjärjestelmiin, jotka on asetettu saataville tässä asetuksessa säädettyjen avoimuusvaatimusten vastaisesti ja joihin liittyy riski.
(157)
Šī regula neskar to attiecīgo valsts publisku iestāžu vai struktūru kompetenci, uzdevumus, pilnvaras un neatkarību, kuras uzrauga Savienības tiesību aktu, kas aizsargā pamattiesības, piemērošanu, tostarp līdztiesības struktūru un datu aizsardzības iestāžu kompetenci, uzdevumus, pilnvaras un neatkarību. Kad tas nepieciešams to pilnvaru īstenošanai, minētajām valstu publiskām iestādēm vai struktūrām vajadzētu būt arī piekļuvei jebkādai dokumentācijai, kas sagatavota saskaņā ar šo regulu. Būtu jānosaka konkrēta drošības procedūra, lai nodrošinātu pienācīgu un savlaicīgu izpildi attiecībā uz MI sistēmām, kas rada risku veselībai, drošībai un pamattiesībām. Procedūra attiecībā uz šādām MI sistēmām, kas rada risku, būtu jāpiemēro augsta riska MI sistēmām, kas rada risku, aizliegtām sistēmām, kas laistas tirgū, nodotas ekspluatācijā vai izmantotas, pārkāpjot šajā regulā noteikto aizliegto praksi, un MI sistēmām, kas darītas pieejamas, pārkāpjot šajā regulā noteiktās pārredzamības prasības, un rada risku.
(158)
Rahoituspalveluja koskevaan unionin oikeuteen sisältyy sisäistä hallintoa ja riskinhallintaa koskevia säännöksiä ja vaatimuksia, joita sovelletaan säänneltyihin rahoituslaitoksiin niiden tarjotessa kyseisiä palveluja, myös silloin, kun ne käyttävät tekoälyjärjestelmiä. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden ja rahoituspalveluja koskevan unionin säädösten asiaa koskevien sääntöjen ja vaatimusten johdonmukainen soveltaminen ja täytäntöönpano, rahoituspalvelulainsäädännön valvonnasta ja täytäntöönpanosta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013 (46) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2008/48/EY (47), 2009/138/EY (48), 2013/36/EU (49), 2014/17/EU (50) ja (EU) 2016/97 (51), olisi nimettävä toimivaltuuksiensa puitteissa toimivaltaisiksi viranomaisiksi valvomaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa, myös markkinavalvontatoimia, säänneltyjen ja valvottujen rahoituslaitosten tarjoamien tai käyttämien tekoälyjärjestelmien osalta, elleivät jäsenvaltiot päätä nimetä muuta viranomaista täyttämään nämä markkinavalvontatehtävät. Näillä toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava kaikki tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2019/1020 mukaiset valtuudet valvoa tämän asetuksen vaatimusten ja velvoitteiden noudattamista, mukaan lukien valtuudet toteuttaa jälkikäteen markkinavalvontatoimia, jotka voidaan integroida tarvittaessa niiden olemassa oleviin asiaankuuluvan unionin rahoituspalvelulainsäädännön mukaisiin valvontamekanismeihin ja -menettelyihin. On aiheellista säätää, että kun ne toimivat tämän asetuksen mukaisina markkinavalvontaviranomaisina, kansallisten viranomaisten, jotka vastaavat sellaisten direktiivillä 2013/36/EU säänneltyjen luottolaitosten valvonnasta, jotka osallistuvat neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 (52) perustettuun yhteiseen valvontamekanismiin, olisi ilmoitettava viipymättä Euroopan keskuspankille kaikki markkinavalvontatoimiensa yhteydessä määrittämät tiedot, joilla voi olla merkitystä Euroopan keskuspankin vakavaraisuuden valvontatehtäville sellaisina kuin ne määritetään kyseisessä asetuksessa. Jotta voidaan edelleen lisätä johdonmukaisuutta tämän asetuksen ja direktiivillä 2013/36/EU säänneltyihin luottolaitoksiin sovellettavien sääntöjen välillä, direktiivin 2013/36/EU mukaisiin nykyisiin velvoitteisiin ja menettelyihin on aiheellista sisällyttää myös jotkin tarjoajien menettelylliset velvoitteet, jotka liittyvät riskinhallintaan, markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan ja dokumentaatioon. Päällekkäisyyksien välttämiseksi olisi säädettävä myös rajoitettuja poikkeuksia tarjoajien laadunhallintajärjestelmään ja suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajille asetettuun seurantavelvoitteeseen siltä osin kuin niitä sovelletaan direktiivillä 2013/36/EU säänneltyihin luottolaitoksiin. Samaa järjestelyä olisi sovellettava direktiivin 2009/138/EY mukaisiin vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiin ja vakuutushallintayhtiöihin ja direktiivin (EU) 2016/97 mukaisiin vakuutusedustajiin ja muun tyyppisiin rahoituslaitoksiin, joihin sovelletaan asiaankuuluvan unionin rahoituspalvelulainsäädännön mukaisesti vahvistettuja sisäisiä hallintojärjestelyjä tai -prosesseja koskevia vaatimuksia, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus ja yhdenvertainen kohtelu rahoitusalalla.
(158)
Savienības tiesību akti finanšu pakalpojumu jomā ietver iekšējās pārvaldes un riska pārvaldības noteikumus un prasības, kas attiecas uz regulētām finanšu iestādēm minēto pakalpojumu sniegšanas gaitā, arī tad, kad tās lieto MI sistēmas. Lai nodrošinātu šajā regulā noteikto pienākumu un Savienības finanšu pakalpojumu tiesību aktu attiecīgo noteikumu un prasību saskaņotu piemērošanu un izpildi, par minēto tiesību aktu uzraudzību un izpildi kompetentās iestādes, jo īpaši tās kompetentās iestādes, kas definētas Eiropas Parlamenta un Padomes Regulā (ES) Nr. 575/2013 (46) un Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvās 2008/48/EK (47), 2009/138/EK (48), 2013/36/ES (49), 2014/17/ES (50) un (ES) 2016/97 (51), savas attiecīgās kompetences ietvaros būtu jāizraugās par kompetentajām iestādēm šīs regulas īstenošanas uzraudzībai, tostarp tirgus uzraudzības darbībām, attiecībā uz MI sistēmām, kuras nodrošina vai izmanto regulētas un uzraudzītas finanšu iestādes, ja vien dalībvalstis nenolemj izraudzīties citu iestādi šo tirgus uzraudzības uzdevumu izpildei. Minētajām kompetentajām iestādēm vajadzētu būt visām pilnvarām, kas paredzētas šajā regulā un Regulā (ES) 2019/1020, lai izpildītu šajā regulā noteiktās prasības un pienākumus, tostarp pilnvarām veikt ex post tirgus uzraudzības darbības, kuras attiecīgā gadījumā var integrēt to esošajos uzraudzības mehānismos un procedūrās, kā paredzēts attiecīgajos Savienības tiesību aktos finanšu pakalpojumu jomā. Ir lietderīgi paredzēt, ka, pildot tirgus uzraudzības iestādes pienākumus, kā tas paredzēts šajā regulā, valstu iestādēm, kas atbild par to kredītiestāžu uzraudzību, kuras tiek regulētas ar Direktīvu 2013/36/ES un kuras piedalās vienotajā uzraudzības mehānismā, kas izveidots ar Padomes Regulu (ES) Nr. 1024/2013 (52), būtu nekavējoties jāziņo Eiropas Centrālajai bankai visa tirgus uzraudzības darbību gaitā identificētā informācija, kas varētu būt noderīga Eiropas Centrālās bankas prudenciālās uzraudzības uzdevumu veikšanai, kā noteikts minētajā regulā. Lai vēl vairāk uzlabotu saskaņotību starp šo regulu un noteikumiem, kuri attiecas uz kredītiestādēm, ko regulē Direktīva 2013/36/ES, ir arī lietderīgi dažus nodrošinātāju procesuālos pienākumus saistībā ar riska pārvaldību, pēctirgus pārraudzību un dokumentāciju integrēt pašreizējos pienākumos un procedūrās, kas noteiktas Direktīvā 2013/36/ES. Lai novērstu pārklāšanos, būtu jāparedz arī ierobežotas atkāpes attiecībā uz nodrošinātāju kvalitātes vadības sistēmu un pārraudzības pienākumu, kas noteikts augsta riska MI sistēmu uzturētājiem, ciktāl tie attiecas uz kredītiestādēm, ko regulē Direktīva 2013/36/ES. Tas pats režīms būtu jāpiemēro apdrošināšanas un pārapdrošināšanas sabiedrībām un apdrošināšanas pārvaldītājsabiedrībām saskaņā ar Direktīvu 2009/138/EK un apdrošināšanas starpniekiem saskaņā ar Direktīvu (ES) 2016/97, kā arī cita veida finanšu iestādēm, uz kurām attiecas prasības par iekšējo pārvaldi, mehānismiem vai procesiem, kas noteiktas, ievērojot attiecīgos Savienības tiesību aktus finanšu pakalpojumu jomā, lai nodrošinātu konsekvenci un vienlīdzīgu attieksmi finanšu nozarē.
(159)
Kullakin sellaisten biometriikan alan suuririskisten tekoälyjärjestelmien markkinavalvontaviranomaisella, jotka on lueteltu tämän asetuksen liitteessä, siltä osin kuin kyseisiä järjestelmiä käytetään lainvalvonnan, muuttoliikkeen hallinnan, turvapaikka-asioiden ja rajavalvonnan tarkoituksiin tai oikeudenkäytössä ja demokraattisissa prosesseissa, olisi oltava tehokkaat tutkinta- ja korjaavat valtuudet, mukaan lukien ainakin valtuudet saada pääsy kaikkiin käsiteltäviin henkilötietoihin ja kaikkiin sen tehtävien suorittamisen kannalta tarvittaviin tietoihin. Markkinavalvontaviranomaisten olisi voitava käyttää valtuuksiaan täysin riippumattomasti. Mahdollisten rajoitusten, joita tässä asetuksessa asetetaan markkinaviranomaisten pääsylle arkaluonteisiin operatiivisiin tietoihin, ei pitäisi vaikuttaa niille direktiivillä (EU) 2016/680 annettuihin valtuuksiin. Tässä asetuksessa säädettyjen poikkeusten, jotka koskevat tietojen luovuttamista kansallisille tietosuojaviranomaisille, ei pitäisi vaikuttaa näiden viranomaisten nykyisiin tai tuleviin valtuuksiin tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolella.
(159)
Katrai šīs regulas pielikumā uzskaitītajai augsta riska MI sistēmu tirgus uzraudzības iestādei biometrijas jomā, ciktāl minētās sistēmas tiek izmantotas tiesībaizsardzības, migrācijas, patvēruma un robežkontroles pārvaldības vai tiesvedības un demokrātisko procesu nolūkos, vajadzētu būt efektīvām izmeklēšanas un korektīvām pilnvarām, tostarp vismaz pilnvarām iegūt piekļuvi visiem apstrādātajiem personas datiem un visai informācijai, kas vajadzīga tās uzdevumu izpildei. Tirgus uzraudzības iestādēm vajadzētu būt iespējai īstenot savas pilnvaras, rīkojoties pilnīgi neatkarīgi. Jebkuram ierobežojumam, kas attiecas uz to piekļuvi sensitīviem operatīvajiem datiem saskaņā ar šo regulu, nevajadzētu skart pilnvaras, kas tām piešķirtas ar Direktīvu (ES) 2016/680. Nevienam izņēmumam, kas attiecas uz datu izpaušanu valsts datu aizsardzības iestādēm saskaņā ar šo regulu, nevajadzētu ietekmēt minēto iestāžu pašreizējās vai turpmākās pilnvaras ārpus šīs regulas piemērošanas jomu.
(160)
Markkinavalvontaviranomaisten ja komission olisi voitava ehdottaa yhteisiä toimia, myös yhteisiä tutkimuksia, jotka markkinavalvontaviranomaiset toteuttavat itse tai yhdessä komission kanssa ja joiden tavoitteena on edistää vaatimusten noudattamista, havaita vaatimusten noudattamatta jättäminen, lisätä tietämystä ja antaa neuvoja tähän asetukseen liittyvistä asioista ja niistä suuririskisten tekoälyjärjestelmien luokista, joihin on todettu liittyvän vakava riski kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa. Vaatimusten noudattamista edistävät toimet olisi toteutettava asetuksen (EU) 2019/1020 9 artiklan mukaisesti. Tekoälytoimiston olisi annettava koordinointitukea yhteisiä tutkimuksia varten.
(160)
Tirgus uzraudzības iestādēm un Komisijai vajadzētu būt iespējai ierosināt kopīgas darbības, tostarp kopīgas izmeklēšanas, kas jāveic tirgus uzraudzības iestādēm vai tirgus uzraudzības iestādēm kopā ar Komisiju, nolūkā veicināt atbilstību, konstatēt neatbilstību, uzlabot informētību un sniegt norādījumus saistībā ar šo regulu attiecībā uz konkrētām augsta riska MI sistēmu kategorijām, par kurām konstatēts, ka tās rada nopietnu risku divās vai vairāk dalībvalstīs. Kopīgas darbības nolūkā veicināt atbilstību būtu jāveic saskaņā ar Regulas (ES) 2019/1020 9. pantu. MI birojam būtu jānodrošina kopīgās izmeklēšanas centrāla koordinācija.
(161)
On aiheellista selventää unionin ja kansallisen tason vastuut ja toimivalta niiden tekoälyjärjestelmien osalta, jotka perustuvat yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin. Kun tekoälyjärjestelmä perustuu yleiskäyttöiseen tekoälymalliin ja kun mallia ja järjestelmää tarjoaa sama tarjoaja, valvonta olisi päällekkäisten toimivaltuuksien välttämiseksi toteutettava unionin tasolla tekoälytoimistossa, jolla olisi tätä tarkoitusta varten oltava asetuksessa (EU) 2019/1020 tarkoitetun markkinavalvontaviranomaisen valtuudet. Kaikissa muissa tapauksissa tekoälyjärjestelmien valvonnasta vastaavat kansalliset markkinavalvontaviranomaiset. Niiden yleiskäyttöisten tekoälymallien osalta, joita käyttöönottajat voivat käyttää suoraan vähintään yhteen suuririskiseksi luokiteltuun tarkoitukseen, markkinavalvontaviranomaisten olisi kuitenkin tehtävä yhteistyötä tekoälytoimiston kanssa vaatimustenmukaisuuden arviointien suorittamisessa ja ilmoitettava arviointien tuloksista tekoälyneuvostolle ja muille markkinavalvontaviranomaisille. Lisäksi markkinavalvontaviranomaisten olisi voitava pyytää apua tekoälytoimistolta, jos ne eivät pysty saattamaan päätökseen suuririskistä tekoälyjärjestelmää koskevaa tutkintaa, koska niillä ei ole pääsyä tiettyihin tietoihin, jotka liittyvät yleiskäyttöiseen tekoälymalliin, jonka pohjalta suuririskinen tekoälyjärjestelmä on rakennettu. Tällaisissa tapauksissa olisi sovellettava soveltuvin osin asetuksen (EU) 2019/1020 VI luvussa säädettyä rajatylittävän keskinäisen avunannon menettelyä.
(161)
Savienības un valstu līmenī ir jāprecizē pienākumi un kompetences attiecībā uz MI sistēmām, kas balstās uz vispārīga lietojuma MI modeļiem. Lai izvairītos no kompetenču pārklāšanās gadījumos, kad MI sistēma balstās uz vispārīga lietojuma MI modeli un šā modeļa un sistēmas nodrošināšanu veic viens un tas pats nodrošinātājs, uzraudzībai būtu jānotiek Savienības līmenī ar MI biroja starpniecību, kuram šajā nolūkā vajadzētu būt tirgus uzraudzības iestādes pilnvarām Regulas (ES) 2019/1020 nozīmē. Visos pārējos gadījumos valstu tirgus uzraudzības iestādes saglabā atbildību par MI sistēmu uzraudzību. Tomēr attiecībā uz vispārīga lietojuma MI sistēmām, kuras uzturētāji var tieši izmantot vismaz vienam nolūkam, kas ir klasificēts kā augsta riska nolūks, tirgus uzraudzības iestādēm būtu jāsadarbojas ar MI biroju, lai veiktu atbilstības izvērtēšanu un attiecīgi informētu padomi un citas tirgus uzraudzības iestādes. Turklāt tirgus uzraudzības iestādēm vajadzētu būt iespējai pieprasīt palīdzību no MI biroja, ja tirgus uzraudzības iestāde nespēj pabeigt izmeklēšanu attiecībā uz augsta riska MI sistēmu, jo tā nevar piekļūt noteiktai informācijai, kas ir saistīta ar vispārīga lietojuma MI modeli, uz kuru balstās augsta riska MI sistēma. Tādos gadījumos mutatis mutandis būtu jāpiemēro Regulas (ES) 2019/1020 VI nodaļas procedūra attiecībā uz savstarpējo palīdzību pārrobežu lietās.
(162)
Jotta unionin tason keskitetystä asiantuntemuksesta ja unionin tason synergioista saataisiin paras hyöty, yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien valvonnan ja niiden velvoitteiden noudattamisen valvonnan olisi kuuluttava komission toimivaltaan. Tekoälytoimiston olisi voitava toteuttaa kaikki tarvittavat toimet tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon seuraamiseksi yleiskäyttöisten tekoälymallien osalta. Sen olisi voitava tutkia yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia koskevien sääntöjen mahdollisia rikkomisia sekä omasta aloitteestaan seurantatoimiensa tulosten perusteella tai markkinavalvontaviranomaisten pyynnöstä tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Jotta voidaan tukea tekoälytoimiston suorittamaa tehokasta seurantaa, tekoälytoimiston olisi tarjottava ketjun loppupään toimijoille mahdollisuus tehdä valituksia yleiskäyttöisten tekoälymallien ja -järjestelmien tarjoajia koskevien sääntöjen mahdollisista rikkomisista.
(162)
Lai pēc iespējas labāk izmantotu Savienības centralizētās speciālās zināšanas un sinerģijas Savienības līmenī, Komisijas kompetencē vajadzētu būt vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāju uzraudzībai un izpildes pilnvarām. MI birojam vajadzētu būt iespējai veikt visas nepieciešamās darbības, lai pārraudzītu šīs regulas efektīvu īstenošanu attiecībā uz vispārīga lietojuma MI modeļiem. Tai vajadzētu būt iespējai izmeklēt iespējamus vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāju noteikumu pārkāpumus gan pēc savas iniciatīvas, ņemot vērā pārraudzības darbību rezultātus, gan pēc tirgus uzraudzības iestāžu pieprasījuma saskaņā ar šajā regulā izklāstītajiem nosacījumiem. Lai atbalstītu MI biroja efektīvu pārraudzību, tai vajadzētu paredzēt iespēju lejasposma nodrošinātājiem iesniegt sūdzības par iespējamiem to noteikumu pārkāpumiem, kas attiecas uz vispārīga lietojuma MI modeļu un sistēmu nodrošinātājiem.
(163)
Jotta täydennettäisiin yleiskäyttöisten tekoälymallien hallintojärjestelmiä, tiedelautakunnan olisi tuettava tekoälytoimiston seurantatoimia ja se voi tietyissä tapauksissa toimittaa tekoälytoimistolle perusteltuja varoituksia, joilla käynnistetään jatkotoimia, kuten tutkimuksia. Näin olisi oltava silloin, kun tiedelautakunnalla on aihetta epäillä, että yleiskäyttöinen tekoälymalli aiheuttaa konkreettisen ja tunnistettavan riskin unionin tasolla. Näin olisi oltava myös silloin, kun tiedelautakunnalla on aihetta epäillä, että yleiskäyttöinen tekoälymalli täyttää perusteet, joiden mukaisesti se olisi luokiteltava yleiskäyttöiseksi tekoälymalliksi, johon liittyy systeeminen riski. Jotta tiedelautakunta saisi näiden tehtäviensä suorittamiseen tarvittavat tiedot, olisi perustettava mekanismi, jonka avulla tiedelautakunta voi pyytää komissiota vaatimaan tarjoajalta asiakirjoja tai tietoja.
(163)
Lai papildinātu vispārīga lietojuma MI modeļu pārvaldības sistēmas, zinātniskajai grupai būtu jāatbalsta MI biroja pārraudzības darbības un atsevišķos gadījumos tā var MI birojam sniegt kvalificētus brīdinājumus, kuri izraisa turpmākus pasākumus, piemēram, izmeklēšanu. Tam būtu jāattiecas uz gadījumiem, kad zinātniskajai grupai ir pamats aizdomām, ka vispārīga lietojuma MI modelis rada konkrētu un identificējamu risku Savienības līmenī. Turklāt tam būtu jāattiecas uz gadījumiem, kad zinātniskajai grupai ir pamats aizdomām, ka vispārīga lietojuma MI modelis atbilst kritērijiem, kuru dēļ tas tiktu klasificēts kā vispārīga lietojuma MI modelis ar sistēmisku risku. Lai zinātniskajai grupai sniegtu informāciju, kas vajadzīga minēto uzdevumu izpildei, būtu jāparedz mehānisms, saskaņā ar kuru zinātniskā grupa var pieprasīt Komisijai, lai tā pieprasa dokumentāciju vai informāciju no nodrošinātāja.
(164)
Tekoälytoimiston olisi voitava toteuttaa tarvittavat toimet seuratakseen tässä asetuksessa säädettyjen yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia koskevien velvoitteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja noudattamista. Tekoälytoimiston olisi voitava tutkia mahdollisia rikkomisia tässä asetuksessa säädettyjen valtuuksiensa mukaisesti, mukaan lukien pyytämällä asiakirjoja ja tietoja, suorittamalla arviointeja ja pyytämällä yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia toteuttamaan toimenpiteitä. Jotta voidaan hyödyntää riippumatonta asiantuntemusta arviointien suorittamisessa, tekoälytoimiston olisi voitava pyytää riippumattomia asiantuntijoita suorittamaan arvioinnit sen puolesta. Velvoitteiden noudattamista olisi voitava valvoa muun muassa asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen kehottavilla pyynnöillä, mukaan lukien riskinvähentämistoimenpiteet tunnistettujen systeemisten riskien tapauksessa, ja rajoittamalla mallin asettamista saataville markkinoilla, poistamalla se markkinoilta tai soveltamalla mallin palautusmenettelyä. Tässä asetuksessa säädettyjen menettelyllisten oikeuksien lisäksi voidaan tarvittaessa soveltaa takeita, joiden mukaan yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajilla olisi oltava asetuksen (EU) 2019/1020 18 artiklassa säädetyt menettelylliset oikeudet, joita olisi sovellettava soveltuvin osin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen yksityiskohtaisempien menettelyllisten oikeuksien soveltamista.
(164)
MI birojam vajadzētu būt iespējai veikt nepieciešamās darbības, lai pārraudzītu šajā regulā noteikto vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāju pienākumu efektīvu īstenošanu un izpildi. MI birojam vajadzētu būt iespējai izmeklēt iespējamos pārkāpumus saskaņā ar šajā regulā paredzētajām pilnvarām, tostarp, pieprasot dokumentāciju un informāciju, veicot izvērtēšanu, kā arī pieprasot vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem veikt pasākumus. Veicot izvērtēšanu, nolūkā izmantot neatkarīgas speciālās zināšanas, MI birojam vajadzētu būt iespējai piesaistīt neatkarīgus ekspertus, lai tie veiktu izvērtēšanu tā vārdā. Atbilstība pienākumiem būtu jāpanāk, cita starpā pieprasot veikt pienācīgus pasākumus, tostarp riska mazināšanas pasākumus identificēto sistēmisko risku gadījumā, kā arī ierobežojot modeļa pieejamību tirgū, to izņemot vai atsaucot no tirgus. Drošības nolūkā, vajadzības gadījumā pārsniedzot šajā regulā paredzētās procesuālās tiesības, vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem vajadzētu būt Regulas (ES) 2019/1020 18. pantā paredzētajām procesuālajām tiesībām, kas mutatis mutandis būtu jāpiemēro, neskarot konkrētākas šajā regulā paredzētās procesuālās tiesības.
(165)
Muiden tekoälyjärjestelmien kuin suuririskisten tekoälyjärjestelmien kehittäminen tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti voi johtaa eettisen ja luotettavan tekoälyn laajempaan käyttöönottoon unionissa. Muiden kuin suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajia olisi kannustettava laatimaan käytännesääntöjä, mukaan lukien asiaankuuluvat hallintomekanismit, joilla pyritään edistämään joidenkin tai kaikkien suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin sovellettavien pakollisten vaatimusten vapaaehtoista soveltamista ja jotka on mukautettu järjestelmien käyttötarkoituksen ja niihin liittyvän pienemmän riskin perusteella ja joissa otetaan huomioon saatavilla olevat tekniset ratkaisut ja alan parhaat käytännöt, kuten malli- ja datakortit. Kaikenlaisten, sekä suuririskisten että muiden tekoälyjärjestelmien ja tekoälymallien tarjoajia ja tapauksen mukaan käyttöönottajia olisi myös kannustettava soveltamaan vapaaehtoisesti lisävaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi luotettavaa tekoälyä koskevien unionin eettisten ohjeiden osatekijöihin, ympäristökestävyyteen, tekoälylukutaitoa edistäviin toimenpiteisiin, tekoälyjärjestelmien osallistavaan ja monimuotoiseen suunnitteluun ja kehittämiseen, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden huomiointi ja vammaisten henkilöiden esteettömyys, sidosryhmien osallistumiseen, mukaan lukien tarvittaessa asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, tiedeyhteisön ja tutkimusorganisaatioiden, ammattiliittojen ja kuluttajansuojajärjestöjen osallistuminen, tekoälyjärjestelmien suunnitteluun ja kehittämiseen sekä kehitysryhmien moninaisuuteen, mukaan lukien sukupuolten tasapuolinen edustus. Jotta voidaan varmistaa vapaaehtoisten käytännesääntöjen tehokkuus, niiden olisi perustuttava selkeisiin tavoitteisiin ja keskeisiin tulosindikaattoreihin, joilla mitataan näiden tavoitteiden saavuttamista. Niitä olisi myös kehitettävä osallistavalla tavalla ottamalla mukaan tarvittaessa asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt, tiedeyhteisö ja tutkimusorganisaatiot, ammattiliitot ja kuluttajansuojajärjestöt. Komissio voi kehittää aloitteita, myös alakohtaisia aloitteita, vähentääkseen tekoälyn kehittämistä varten tapahtuvaa rajat ylittävää datanvaihtoa haittaavia teknisiä esteitä, muun muassa datan käyttöinfrastruktuurin sekä eri datatyyppien semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden aloilla.
(165)
Tādu MI sistēmu, kas nav augsta riska MI sistēmas, izstrāde saskaņā ar šīs regulas prasībām varētu izraisīt ētiska un uzticama mākslīgā intelekta plašāku ieviešanu Savienībā. Tādu MI sistēmu, kas nav augsta riska sistēmas, nodrošinātāji būtu jāmudina izstrādāt rīcības kodeksus, tostarp saistītus pārvaldības mehānismus, kuru mērķis būtu veicināt dažu vai visu augsta riska MI sistēmām piemērojamo obligāto prasību brīvprātīgu piemērošanu, kuras pielāgotas, ņemot vērā sistēmu paredzēto nolūku un saistīto zemāko risku, kā arī ņemot vērā pieejamos tehniskos risinājumus un nozares paraugpraksi, piemēram, modeļus un datu kartes. Tāpat visus MI sistēmu – neatkarīgi no tā, vai tās ir vai nav augsta riska sistēmas,– un MI modeļu uzturētājus un attiecīgā gadījumā ieviesējus būtu jāmudina brīvprātīgi piemērot papildu prasības, kas ir saistītas, piemēram, ar elementiem Savienības ētikas vadlīnijās uzticamam MI, ar vides ilgtspēju, MI pratības pasākumiem, iekļaujošu un daudzveidīgu MI sistēmu projektēšanu un izstrādi, tostarp pievēršot uzmanību neaizsargātām personām un pieejamībai personām ar invaliditāti, ar ieinteresēto personu līdzdalību, attiecīgā gadījumā MI sistēmu projektēšanā un izstrādē iesaistot attiecīgās ieinteresētās personas, piemēram, uzņēmēju un pilsoniskās sabiedrības organizācijas, akadēmiskās aprindas, pētniecības organizācijas, arodbiedrības un patērētāju aizsardzības organizāciju, un ar daudzveidību, tostarp dzimumu līdzsvaru izstrādes komandās. Lai nodrošinātu brīvprātīgo rīcības kodeksu efektivitāti, to pamatā vajadzētu būt skaidriem mērķiem un galvenajiem snieguma rādītājiem, lai izmērītu minēto mērķu sasniegšanu. Attiecīgā gadījumā tie būtu jāizstrādā arī iekļaujošā veidā, iesaistot attiecīgās ieinteresētās personas, piemēram, uzņēmēju un pilsoniskās sabiedrības organizācijas, akadēmiskās aprindas, pētniecības organizācijas, arodbiedrības un patērētāju aizsardzības organizāciju. Komisija var izstrādāt iniciatīvas, tostarp nozaru iniciatīvas, ar mērķi veicināt tādu tehnisko šķēršļu mazināšanu, kuri kavē pārrobežu datu apmaiņu MI izstrādei, tostarp par datu piekļuves infrastruktūru un dažādu veidu datu semantisko un tehnisko savietojamību.
(166)
On tärkeää, että tuotteisiin liittyvät tekoälyjärjestelmät, jotka eivät ole tämän asetuksen mukaisesti suuririskisiä ja joiden ei näin ollen tarvitse täyttää suuririskisille tekoälyjärjestelmille vahvistettuja vaatimuksia, ovat kuitenkin turvallisia, kun ne saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/988 (53) sovellettaisiin turvaverkkona.
(166)
Ir svarīgi, lai ar produktiem saistītas MI sistēmas, kuras saskaņā ar šo regulu nav augsta riska sistēmas un kurām līdz ar to nav jāatbilst prasībām, kas šajā regulā noteiktas augsta riska MI sistēmām, tomēr būtu drošas, kad tās tiek laistas tirgū vai nodotas ekspluatācijā. Minētā mērķa sekmēšanas nolūkā Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2023/988 (53) tiktu piemērota kā drošības tīkls.
(167)
Jotta voidaan varmistaa toimivaltaisten viranomaisten luotettava ja rakentava yhteistyö unionin ja kansallisella tasolla, kaikkien tämän asetuksen soveltamiseen osallistuvien osapuolten olisi kunnioitettava tehtäviään suorittaessaan saamiensa tietojen ja datan luottamuksellisuutta unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Niiden olisi hoidettava tehtävänsä ja toimensa siten, että suojellaan erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksia, luottamuksellisia liiketoimintatietoja ja liikesalaisuuksia, tämän asetuksen tehokasta täytäntöönpanoa, yleisiä ja kansallisia turvallisuusetuja, rikosoikeudellisten ja hallinnollisten menettelyjen koskemattomuutta sekä turvallisuusluokiteltujen tietojen eheyttä.
(167)
Lai nodrošinātu uzticēšanās pilnu un konstruktīvu sadarbību starp kompetentajām iestādēm Savienības un valstu līmenī, visām šīs regulas piemērošanā iesaistītajām personām būtu jāievēro savu uzdevumu veikšanas gaitā iegūtās informācijas un datu konfidencialitāte saskaņā ar Savienības vai valsts tiesību aktiem. Tām savi uzdevumi un darbības būtu jāveic tā, lai jo īpaši aizsargātu intelektuālā īpašuma tiesības, konfidenciālu uzņēmējdarbības informāciju un komercnoslēpumus, šīs regulas efektīvu īstenošanu, sabiedrības un valsts drošības intereses, kriminālprocesu un administratīvo procesu neaizskaramību un klasificētas informācijas integritāti.
(168)
Tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi olisi voitava määrätä seuraamuksia ja muita täytäntöönpanotoimenpiteitä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen säännökset pannaan täytäntöön, myös säätämällä niiden rikkomiseen sovellettavista tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, ja ne bis in idem -periaatteen noudattamiseksi. Jotta voidaan tehostaa ja yhdenmukaistaa tämän asetuksen rikkomisesta määrättäviä hallinnollisia seuraamuksia, tietyistä rikkomisista määrättäville hallinnollisille sakoille olisi vahvistettava enimmäismäärät. Sakkojen määrää arvioidessaan jäsenvaltioiden olisi kussakin yksittäistapauksessa otettava huomioon kaikki kyseisen tilanteen kannalta merkittävät olosuhteet sekä erityisesti rikkomisen ja sen seurausten luonne, vakavuus ja kesto sekä tarjoajan organisaation koko erityisesti, jos tarjoaja on pk-yritys, startup-yritykset mukaan lukien. Euroopan tietosuojavaltuutetulla olisi oltava valtuudet määrätä sakkoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville unionin toimielimille, virastoille ja elimille.
(168)
Atbilstība šai regulai būtu jāpanāk, piemērojot sodus un citus izpildes panākšanas pasākumus. Dalībvalstīm būtu jāveic visi šīs regulas noteikumu īstenošanas nodrošināšanai nepieciešamie pasākumi, tostarp, nosakot iedarbīgus, samērīgus un atturošus sodus par noteikumu pārkāpumiem, un ievērojot ne bis in idem principu. Lai stiprinātu un saskaņotu administratīvos sodus par šīs regulas pārkāpumiem, būtu jāparedz maksimālais administratīvais naudas sods par konkrētiem specifiskiem pārkāpumiem. Novērtējot naudas sodu apmēru, dalībvalstīm katrā atsevišķā gadījumā būtu jāņem vērā visi attiecīgie konkrētās situācijas apstākļi, jo īpaši pienācīgi ņemot vērā pārkāpuma un tā seku raksturu, smagumu un ilgumu, kā arī nodrošinātāja lielumu, jo īpaši gadījumā, ja nodrošinātājs ir MVU, tostarp jaunuzņēmums. Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītājam vajadzētu būt pilnvarotam uzlikt naudas sodus Savienības iestādēm, aģentūrām un struktūrām, kuras ietilpst šīs regulas piemērošanas jomā.
(169)
Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille tämän asetuksen nojalla asetettujen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi olisi voitava määrätä muun muassa sakkoja. Tätä varten olisi myös vahvistettava asianmukaiset tasot sakoille, joita määrätään kyseisten velvoitteiden rikkomisesta, mukaan lukien komission tämän asetuksen mukaisesti pyytämien toimenpiteiden noudattamatta jättäminen, jollei suhteellisuusperiaatteen mukaisista asianmukaisista vanhentumisajoista muuta johdu. Kaikki tämän asetuksen mukaiset komission päätökset voidaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti saattaa Euroopan unionin tuomioistuimen tutkittaviksi, mukaan lukien unionin tuomioistuimen täysi harkintavalta seuraamusten osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 261 artiklan nojalla.
(169)
Atbilstība šajā regulā noteiktajiem vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāju pienākumiem būtu jāpanāk, cita starpā piemērojot naudas sodus. Šajā nolūkā būtu arī jānosaka atbilstošs naudas sodu apmērs par minēto pienākumu pārkāpumiem, tostarp par to pasākumu neievērošanu, kurus Komisija pieprasījusi saskaņā ar šo regulu, ievērojot atbilstīgus noilguma termiņus saskaņā ar proporcionalitātes principu. Visus lēmumus, ko saskaņā ar šo regulu pieņēmusi Komisija, var pārskatīt Eiropas Savienības Tiesa saskaņā ar LESD, tostarp Tiesas neierobežotajai jurisdikcijai attiecībā uz sankcijām, ievērojot LESD 261. pantu.
(170)
Unionin oikeudessa ja kansallisessa lainsäädännössä säädetään jo tehokkaista oikeussuojakeinoista luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, joiden oikeuksiin ja vapauksiin tekoälyjärjestelmien käyttö vaikuttaa haitallisesti. Kaikilla luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä, joilla on perusteita katsoa, että tätä asetusta on rikottu, olisi oltava oikeus tehdä valitus asianomaiselle markkinavalvontaviranomaiselle.
(170)
Savienības un valstu tiesību aktos jau ir paredzēti efektīvi tiesiskās aizsardzības līdzekļi fiziskām un juridiskām personām, kuru tiesības un brīvības nelabvēlīgi ietekmē MI sistēmu lietošana. Neskarot minētos tiesiskos aizsardzības līdzekļus, jebkurai fiziskai vai juridiskai personai, kurai ir pamats uzskatīt, ka ir pārkāpta šī regula, vajadzētu būt tiesīgai iesniegt sūdzību attiecīgajai tirgus uzraudzības iestādei.
(171)
Henkilöillä, joihin vaikutukset kohdistuvat, olisi oltava oikeus saada selvitys, kun käyttöönottajan päätöksen pääasiallinen perusta on tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen suuririskisten tekoälyjärjestelmien tuotos ja kun kyseisellä päätöksellä on oikeusvaikutuksia tai se vaikuttaa asianomaisiin henkilöihin vastaavasti merkittävästi tavalla, jonka asianomaiset henkilöt katsovat olevan haitallinen terveyteensä, turvallisuuteensa tai perusoikeuksiinsa nähden. Kyseisen selvityksen olisi oltava selkeä ja merkityksellinen, ja sen olisi tarjottava henkilöille, joihin vaikutukset kohdistuvat, perusta, jonka avulla nämä voivat käyttää oikeuksiaan. Oikeutta selvityksen saamiseen ei pitäisi soveltaa sellaisten tekoälyjärjestelmien käyttöön, joita koskevat poikkeukset tai rajoitukset johtuvat unionin oikeudesta tai kansallisesta lainsäädännöstä, ja tätä olisi sovellettava vain siltä osin kuin kyseessä olevasta oikeudesta ei ole jo säädetty unionin oikeudessa.
(171)
Skartajām personām vajadzētu būt tiesībām saņemt paskaidrojumu, ja uzturētāja lēmums galvenokārt pamatojas uz iznākumu, kas iegūts no konkrētām augsta riska MI sistēmām, kuras ietilpst šīs regulas piemērošanas jomā, un ja minētais lēmums rada juridiskas sekas vai līdzīgā veidā būtiski ietekmē minētās personas tādā veidā, ka tās uzskata, ka tas nelabvēlīgi ietekmē to veselību, drošību vai pamattiesības. Minētajam skaidrojumam vajadzētu būt skaidram un jēgpilnam, un tam būtu jānodrošina pamats, saskaņā ar kuru skartās personas var īstenot savas tiesības. Tiesības saņemt paskaidrojumu nebūtu jāpiemēro tādu MI sistēmu lietošanai, attiecībā uz kurām izņēmumi vai ierobežojumi izriet no Savienības vai valsts tiesību aktiem, un tās būtu jāpiemēro tikai tiktāl, ciktāl šīs tiesības jau nav paredzētas Savienības tiesību aktos.
(172)
Henkilöitä, jotka toimivat väärinkäytösten paljastajina tämän asetuksen rikkomistapauksissa, olisi suojeltava unionin oikeuden nojalla. Tämän asetuksen rikkomisesta ilmoittamiseen ja rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojeluun olisi näin ollen sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2019/1937 (54).
(172)
Personas, kas attiecībā uz šīs regulas pārkāpumiem rīkojas kā trauksmes cēlēji, būtu jāaizsargā saskaņā ar Savienības tiesību aktiem. Tādēļ ziņošanai par šīs regulas pārkāpumiem un to personu aizsardzībai, kas ziņo par šādiem pārkāpumiem, būtu jāpiemēro Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2019/1937 (54).
(173)
Sen varmistamiseksi, että sääntelykehystä voidaan tarvittaessa mukauttaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan niitä edellytyksiä, joiden nojalla tekoälyjärjestelmää ei ole pidettävä suuririskisenä, suuririskisten tekoälyjärjestelmien luetteloa, teknistä dokumentaatiota koskevia säännöksiä, EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen sisältöä, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä koskevia säännöksiä, säännöksiä, joilla määritetään suuririskiset tekoälyjärjestelmät, joihin olisi sovellettava laadunhallintajärjestelmän ja teknisen dokumentaation arviointiin perustuvaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä, kynnystä, vertailuarvoja ja indikaattoreita, muun muassa täydentäen kyseisiä vertailuarvoja ja indikaattoreita, joista on säädetty sellaisten yleiskäyttöisten tekoälymallien, joihin liittyy systeeminen riski, luokittelua koskevissa säännöissä, kriteereitä yleiskäyttöisille tekoälymalleille, joihin liittyy systeeminen riski, yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia koskevaa teknistä dokumentaatiota ja yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia koskevia avoimuustietoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (55) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(173)
Lai nodrošinātu, ka tiesisko regulējumu vajadzības gadījumā ir iespējams pielāgot, būtu jādeleģē Komisijai pilnvaras pieņemt aktus saskaņā ar LESD 290. pantu ar mērķi grozīt nosacījumus, saskaņā ar kuriem MI sistēma nav uzskatāma par augsta riska sistēmu, MI sistēmu sarakstu, noteikumus par tehnisko dokumentāciju, ES atbilstības deklarācijas saturu, noteikumus par atbilstības novērtēšanas procedūrām, noteikumus, ar ko nosaka augsta riska MI sistēmas, kurām būtu jāpiemēro atbilstības novērtēšanas procedūra, kas balstīta uz kvalitātes vadības sistēmas un tehniskās dokumentācijas novērtēšanu, maksimālo vērtību, kritērijus un rādītājus, tostarp, papildinot minētos kritērijus un rādītājus, noteikumus par vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmisku risku klasificēšanu, vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmisku risku izraudzīšanās kritērijus, tehnisko dokumentāciju vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem un informāciju par pārredzamību vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem. Ir īpaši būtiski, lai Komisija, veicot sagatavošanas darbus, rīkotu attiecīgas apspriešanās, tostarp ekspertu līmenī, un lai minētās apspriešanās tiktu rīkotas saskaņā ar principiem, kas noteikti 2016. gada 13. aprīļa Iestāžu nolīgumā par labāku likumdošanas procesu (55). Jo īpaši, lai deleģēto aktu sagatavošanā nodrošinātu vienādu dalību, Eiropas Parlaments un Padome visus dokumentus saņem vienlaicīgi ar dalībvalstu ekspertiem, un minēto iestāžu ekspertiem ir sistemātiska piekļuve Komisijas ekspertu grupu sanāksmēm, kurās notiek deleģēto aktu sagatavošana.
(174)
Koska teknologia kehittyy nopeasti ja tämän asetuksen tehokas soveltaminen edellyttää teknistä asiantuntemusta, komission olisi arvioitava ja tarkasteltava tätä asetusta uudelleen viimeistään 2 päivänä elokuuta 2029 [viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen joka neljäs vuosi ja annettava asiasta kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komission olisi lisäksi arvioitava kerran vuodessa tarvetta muuttaa suuririskisten tekoälyjärjestelmien luetteloa ja kiellettyjen käytäntöjen luetteloa, ottaen huomioon tämän asetuksen soveltamisalaan kohdistuvat vaikutukset. Lisäksi komission olisi 2 päivään elokuuta 2028 mennessä ja sen jälkeen neljän vuoden välein tehtävä arvio, joka koskee tarvetta muuttaa tämän asetuksen liitteessä olevaa suuririskisten alojen otsikoiden luetteloa, avoimuusvelvoitteiden soveltamisalaan kuuluvia tekoälyjärjestelmiä, valvonta- ja hallintojärjestelmän tehokkuutta ja edistymistä yleiskäyttöisten tekoälymallien energiatehokasta kehittämistä koskevien standardointituotteiden kehittämisessä, mukaan lukien lisätoimenpiteiden tai toimien tarve, ja raportoitava tästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komission olisi arvioitava 2 päivään elokuuta 2028 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein vapaaehtoisten käytännesääntöjen vaikutusta ja sitä, kuinka tehokkaasti ne edistävät suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevien vaatimusten soveltamista muiden kuin suuririskisten tekoälyjärjestelmien tapauksessa ja mahdollisesti muiden tällaisia tekoälyjärjestelmiä koskevien lisävaatimusten soveltamista.
(174)
Ņemot vērā tehnoloģiju straujo attīstību un šīs regulas efektīvai piemērošanai nepieciešamās tehniskās zināšanas, Komisijai būtu jāizvērtē un jāpārskata šī regula līdz 2029. gada 2. augustam un pēc tam reizi četros gados un jāiesniedz ziņojums Eiropas Parlamentam un Padomei. Turklāt, ņemot vērā ietekmi uz šīs regulas piemērošanas jomu, Komisijai reizi gadā būtu jāveic novērtējums par nepieciešamību grozīt augsta riska MI sistēmu sarakstu un aizliegtās prakses sarakstu. Turklāt līdz 2028. gada 2. augustam un pēc tam reizi četros gados Komisijai būtu jāizvērtē un jāsniedz ziņojums Eiropas Parlamentam un Padomei par nepieciešamību grozīt augsta riska jomu sarakstu šīs regulas pielikumā, par MI sistēmām, kurām piemēro pārredzamības pienākumus, par uzraudzības un pārvaldības sistēmas efektivitāti un par vispārīga lietojuma MI modeļu energoefektīvas izstrādes standartizācijas nodevumu izstrādē gūto progresu, tostarp vajadzību pēc turpmākiem pasākumiem vai darbībām. Visbeidzot, līdz 2028. gada 2. augustam un pēc tam reizi trīs gados Komisijai būtu jāizvērtē brīvprātīgo rīcības kodeksu ietekme un efektivitāte, lai veicinātu prasību piemērošanu attiecībā uz MI sistēmām, kas nav augsta riska MI sistēmas, un, iespējams, citu papildu prasību piemērošanu attiecībā uz tādām MI sistēmām.
(175)
Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (56) mukaisesti.
(175)
Lai nodrošinātu vienādus nosacījumus šīs regulas īstenošanai, būtu jāpiešķir īstenošanas pilnvaras Komisijai. Minētās pilnvaras būtu jāizmanto saskaņā ar Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (ES) Nr. 182/2011 (56).
(176)
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja edistää ihmiskeskeisen ja luotettavan tekoälyn käyttöönottoa, samalla varmistaen terveyden, turvallisuuden ja perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien suojelun korkea taso, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltio ja tekoälyjärjestelmien haitallisia vaikutuksia torjuva ympäristönsuojelu unionissa, ja tukea innovointia, vaan se voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
(176)
Ņemot vērā to, ka šīs regulas mērķi, proti, uzlabot iekšējā tirgus darbību un veicināt uz cilvēku orientēta un uzticama MI ieviešanu, vienlaikus nodrošinot augstu veselības, drošuma, Hartā nostiprināto pamattiesību, tostarp demokrātijas, tiesiskuma un vides aizsardzības, līmeni pret MI sistēmu radītām kaitīgām sekām Savienībā, un atbalstīt inovāciju, nevar pietiekami labi sasniegt atsevišķās dalībvalstīs, bet tās mēroga vai iedarbības dēļ to var labāk sasniegt Savienības līmenī, Savienība var pieņemt pasākumus saskaņā ar LES 5. pantā noteikto subsidiaritātes principu. Saskaņā ar minētajā pantā noteikto proporcionalitātes principu šajā regulā paredz vienīgi tos pasākumus, kas ir vajadzīgi minētā mērķa sasniegšanai.
(177)
Jotta voidaan taata oikeusvarmuus, varmistaa asianmukainen sopeutumisaika toimijoille ja välttää markkinoiden vääristyminen, myös varmistamalla tekoälyjärjestelmien käytön jatkuvuus, on asianmukaista, että tätä asetusta sovelletaan suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin, jotka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön ennen asetuksen yleistä soveltamispäivää, ainoastaan, jos kyseisten järjestelmien suunnitteluun tai käyttötarkoitukseen tehdään kyseisen päivän jälkeen huomattavia muutoksia. On aiheellista selventää, että tässä yhteydessä huomattavan muutoksen käsitteellä olisi tarkoitettava sisällöltään samaa kuin merkittävän muutoksen käsitteellä, jota käytetään ainoastaan tässä asetuksessa tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta. Poikkeuksellisesti ja julkisen vastuuvelvollisuuden vuoksi tämän asetuksen liitteessä luetelluilla säädöksillä perustettujen laaja-alaisten tietojärjestelmien komponentteja olevien tekoälyjärjestelmien ylläpitäjien ja viranomaiskäyttöön tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien ylläpitäjien olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla ne osaltaan varmistavat noudattavansa tämän asetuksen vaatimuksia vuoden 2030 loppuun mennessä ja viimeistään 2 päivänä elokuuta 2030.
(177)
Lai nodrošinātu juridisko noteiktību, nodrošinātu pienācīgu pielāgošanās laikposmu operatoriem un izvairītos no tirgus traucējumiem, tostarp nodrošinot MI sistēmu lietošanas nepārtrauktību, ir lietderīgi, ka šo regulu augsta riska MI sistēmām, kas laistas tirgū vai nodotas ekspluatācijā pirms tās vispārējās piemērošanas sākuma dienas, piemēro tikai tad, ja no minētā datuma šajās sistēmās notikušas būtiskas izmaiņas to uzbūvē vai to paredzētajā nolūkā. Ir lietderīgi precizēt, ka šajā sakarā jēdziens “būtiskas izmaiņas” būtu jāsaprot kā pēc būtības līdzvērtīgs jēdzienam “būtiska modifikācija”, ko izmanto tikai attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, ievērojot šo regulu. Izņēmuma kārtā un ņemot vērā publisko pārskatatbildību, to MI sistēmu operatoriem, kas ir tādu lielapjoma IT sistēmu sastāvdaļas, kas izveidotas ar šīs regulas pielikumā uzskaitītajiem tiesību aktiem, un to augsta riska MI sistēmu operatoriem, ko paredzēts izmantot publiskajās iestādēs, būtu jāveic nepieciešamie pasākumi, lai izpildītu šīs regulas prasības līdz 2030. gada beigām un līdz 2030. gada 2. augustam.
(178)
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajia kannustetaan aloittamaan vapaaehtoisesti tämän asetuksen asiaankuuluvien velvoitteiden noudattaminen jo siirtymäkauden aikana.
(178)
Augsta riska MI sistēmu nodrošinātāji tiek mudināti jau pārejas periodā brīvprātīgi sākt pildīt attiecīgos šajā regulā noteiktos pienākumus.
(179)
Tätä asetusta olisi sovellettava 2 päivästä elokuuta 2026. Kun kuitenkin otetaan huomioon tietyt tekoälyn käyttötavat, joita ei voida hyväksyä, kieltoja ja tämän asetuksen yleisiä säännöksiä olisi sovellettava jo 2 päivästä helmikuuta 2025. Vaikka kyseiset kiellot vaikuttavat täysimääräisesti tätä asetusta koskevaan valvontaan ja sen täytäntöönpanoon, kieltojen soveltamistavan ennakointi on tärkeää, jotta voidaan ottaa huomioon sellainen riski, jota ei voida hyväksyä, ja vaikuttaa muihin menettelyihin esimerkiksi siviilioikeudessa. Hallintoon ja vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmään liittyvän infrastruktuurin olisi lisäksi oltava toiminnassa ennen 2 päivää elokuuta 2026, minkä vuoksi ilmoitettuja laitoksia ja hallintorakennetta koskevia säännöksiä olisi sovellettava 2 päivästä elokuuta 2026. Kun otetaan huomioon teknologian nopea kehitys ja yleiskäyttöisten tekoälymallien käyttöönotto, yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia koskevia velvoitteita olisi sovellettava 2 päivästä elokuuta 2025. Käytännesäännöt olisi vahvistettava viimeistään 2 päivänä toukokuuta 2025, jotta tarjoajat voivat ajoissa osoittaa toimintansa vaatimustenmukaisuuden. Tekoälytoimiston olisi varmistettava, että luokitussäännöt ja -menettelyt ovat ajan tasalla teknologian kehitykseen nähden. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi vahvistettava säännöt, jotka koskevat seuraamuksia, myös hallinnollisia sakkoja, ja ilmoitettava niistä komissiolle sekä varmistettava, että ne pannaan asianmukaisesti ja tehokkaasti täytäntöön tämän asetuksen soveltamispäivään mennessä. Sen vuoksi seuraamuksia koskevia säännöksiä olisi sovellettava 2 päivästä elokuuta 2025.
(179)
Šī regula būtu jāpiemēro no 2026. gada 2. augusta. Tomēr, ņemot vērā nepieņemamo risku, kas zināmā mērā ir saistīts ar MI lietošanu, aizliegumi, kā arī šīs regulas vispārīgie noteikumi būtu jāpiemēro jau no 2025. gada 2. februāra. Lai gan minēto aizliegumu pilnīga ietekme izriet no šīs regulas pārvaldības un izpildes panākšanas, ir svarīgi paredzēt aizliegumu piemērošanu, lai ņemtu vērā nepieņemamus riskus un ietekmētu citas procedūras, piemēram, civiltiesību jomā. Turklāt ar pārvaldi un atbilstības novērtēšanu saistītajai infrastruktūrai būtu jāsāk darboties pirms 2026. gada 2. augusta, tāpēc noteikumi par paziņotajām struktūrām un pārvaldes struktūru būtu jāpiemēro no 2025. gada 2. augusta. Ņemot vērā straujo tempu, kādā attīstās tehnoloģijas un tiek pieņemti vispārīga lietojuma MI modeļi, pienākumi vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem būtu jāpiemēro no 2025. gada 2. augusta. Prakses kodeksiem vajadzētu būt gataviem līdz 2025. gada 2. maijam, lai nodrošinātāji varētu savlaicīgi apliecināt atbilstību. MI birojam būtu jānodrošina, ka klasificēšanas noteikumi un procedūras tiek atjauninātas, ņemot vērā tehnoloģiju attīstību. Turklāt dalībvalstīm būtu jānosaka noteikumi par sodiem, tostarp administratīviem naudas sodiem, un tie jāpaziņo Komisijai, un jānodrošina to pienācīga un efektīva īstenošana līdz šīs regulas piemērošanas sākuma dienai. Tāpēc noteikumi par sodiem būtu jāpiemēro no 2025. gada 2. augusta.
(180)
Euroopan tietosuojavaltuutettua ja Euroopan tietosuojaneuvostoa on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, ja ne ovat antaneet yhteisen lausuntonsa 18 päivänä kesäkuuta 2021,
(180)
Saskaņā ar Regulas (ES) 2018/1725 42. panta 1. un 2. punktu ir notikusi apspriešanās ar Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītāju un Eiropas Datu aizsardzības kolēģiju, kas 2021. gada 18. jūnijā sniedza kopīgu atzinumu,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
IR PIEŅĒMUŠI ŠO REGULU.
I LUKU
I NODAĻA
YLEISET SÄÄNNÖKSET
VISPĀRĪGI NOTEIKUMI
1 artikla
1. pants
Kohde
Priekšmets
1. Tämän asetuksen tarkoituksena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja edistää ihmiskeskeisen ja luotettavan tekoälyn käyttöönottoa, samalla kun varmistetaan terveyden, turvallisuuden, perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltio ja ympäristön korkeatasoinen suojelu, tekoälyjärjestelmien haitallisilta vaikutuksilta unionissa, ja tukea innovointia.
1. Šīs regulas mērķis ir uzlabot iekšējā tirgus darbību un veicināt uz cilvēku orientēta un uzticama mākslīgā intelekta (MI) izmantošanu, vienlaikus nodrošinot augstu veselības, drošuma, Hartā nostiprināto pamattiesību, tostarp demokrātijas un tiesiskuma, un vides aizsardzības līmeni pret MI sistēmu radītām kaitīgām sekām Savienībā, un atbalstot inovāciju.
2. Tässä asetuksessa vahvistetaan
2. Šī regula nosaka:
a)
yhdenmukaistetut säännöt tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamiselle, käyttöönotolle ja käytölle unionissa;
a)
saskaņotus noteikumus par MI sistēmu laišanu tirgū, nodošanu ekspluatācijā un izmantošanu Savienībā;
b)
tiettyjä tekoälyyn liittyviä käytäntöjä koskevat kiellot;
b)
dažas MI prakses aizliegumus;
c)
suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat erityisvaatimukset ja tällaisiin järjestelmiin liittyvien toimijoiden velvollisuudet;
c)
konkrētas prasības augsta riska MI sistēmām un pienākumus šādu sistēmu operatoriem;
d)
avoimuutta koskevat yhdenmukaistetut säännöt tietyille tekoälyjärjestelmille;
d)
saskaņotus pārredzamības noteikumus dažām MI sistēmām;
e)
yleiskäyttöisten tekoälymallien markkinoille saattamista koskevat yhdenmukaistetut säännöt;
e)
saskaņotus noteikumus par vispārīga lietojuma MI modeļu laišanu tirgū;
f)
markkinoiden seurantaa ja valvontaa sekä hallinnointia ja täytäntöönpanoa koskevat säännöt;
f)
tirgus pārraudzības, tirgus uzraudzības pārvaldības un izpildes panākšanas noteikumus;
g)
innovointia tukevat toimenpiteet, joissa keskitytään erityisesti pk-yrityksiin, startup-yritykset mukaan lukien.
g)
pasākumus inovācijas atbalstam, īpašu uzmanību pievēršot MVU, tostarp jaunuzņēmumiem.
2 artikla
2. pants
Soveltamisala
Darbības joma
1. Tätä asetusta sovelletaan
1. Šo regulu piemēro:
a)
tekoälyjärjestelmien tarjoajiin, jotka saattavat markkinoille tai ottavat käyttöön tekoälyjärjestelmiä tai saattavat markkinoille yleiskäyttöisiä tekoälymalleja unionissa, riippumatta siitä, ovatko kyseiset tarjoajat sijoittautuneet unioniin tai kolmanteen maahan vai sijaitsevatko ne unionissa tai kolmannessa maassa;
a)
nodrošinātājiem, kas Savienībā laiž tirgū vai nodod ekspluatācijā MI sistēmas vai laiž tirgū vispārīga lietojuma MI modeļus, neatkarīgi no tā, vai minētie nodrošinātāji ir iedibināti vai atrodas Savienībā jeb vai trešā valstī;
b)
unioniin sijoittautuneisiin tai unionissa sijaitseviin tekoälyjärjestelmien käyttöönottajiin;
b)
MI sistēmu uzturētājiem, kuru iedibinājuma vieta ir Savienībā vai kuri atrodas Savienībā;
c)
kolmannessa maassa kolmanteen maahan sijoittautuneisiin tai sellaisessa sijaitseviin tekoälyjärjestelmien tarjoajiin ja käyttöönottajiin, kun tekoälyjärjestelmän tuottamaa tuotosta käytetään unionissa;
c)
tādu MI sistēmu nodrošinātājiem un uzturētājiem, kuru iedibinājuma vieta ir vai kuri atrodas trešā valstī, ja MI sistēmas radīto iznākumu izmanto Savienībā;
d)
tekoälyjärjestelmien maahantuojiin ja jakelijoihin;
d)
MI sistēmu importētājiem un izplatītājiem;
e)
tuotteiden valmistajiin, jotka saattavat markkinoille tai ottavat käyttöön tekoälyjärjestelmän yhdessä tuotteensa kanssa ja omalla nimellään tai tavaramerkillään;
e)
produktu ražotājiem, kas laiž tirgū vai nodod ekspluatācijā MI sistēmu kopā ar savu produktu un ar savu nosaukumu vai preču zīmi;
f)
muualle kuin unioniin sijoittautuneisiin tarjoajien valtuutettuihin edustajiin;
f)
nodrošinātāju pilnvarotiem pārstāvjiem, kuri nav iedibināti Savienībā;
g)
unioniin sijoittautuneisiin henkilöihin, joihin vaikutukset kohdistuvat.
g)
skartajām personām, kas atrodas Savienībā.
2. Tekoälyjärjestelmiin, jotka on luokiteltu suuririskisiksi tekoälyjärjestelmiksi 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja jotka liittyvät liitteessä I olevassa B jaksossa luetellun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin, sovelletaan ainoastaan 6 artiklan 1 kohtaa, 102–109 artiklaa ja 112 artiklaa. Asetuksen 57 artiklaa sovelletaan vain siltä osin kuin tämän asetuksen mukaiset suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat vaatimukset on sisällytetty kyseiseen unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöön.
2. MI sistēmām, kas klasificētas kā augsta riska MI sistēmas saskaņā ar 6. panta 1. punktu saistībā ar produktiem, uz kuriem attiecas I pielikuma B iedaļā minētie Savienības saskaņošanas tiesību akti, piemēro tikai 6. panta 1. punktu, 102. līdz 109. pantu un 112. pantu. Regulas 57. pantu piemēro tikai tiktāl, ciktāl šajā regulā paredzētās prasības augsta riska MI sistēmām ir integrētas minētajos Savienības saskaņošanas tiesību aktos.
3. Tätä asetusta ei sovelleta aloihin, jotka eivät kuulu unionin oikeuden soveltamisalaan, eikä se missään tapauksessa vaikuta kansalliseen turvallisuuteen liittyvään jäsenvaltioiden toimivaltaan riippumatta siitä, minkä tyyppisiä tahoja jäsenvaltiot ovat valtuuttaneet suorittamaan näihin toimivaltuuksiin liittyviä tehtäviä.
3. Šī regula neattiecas uz jomām, kas ir ārpus Savienības tiesību tvēruma, un tā jebkurā gadījumā neietekmē dalībvalstu kompetences attiecībā uz valsts drošību neatkarīgi no tā, kāda veida vienībai dalībvalstis ir uzticējušas veikt uzdevumus saistībā ar minētajām kompetencēm.
Tätä asetusta ei sovelleta tekoälyjärjestelmiin, jos ja siltä osin kuin ne saatetaan markkinoille, otetaan käyttöön tai niitä käytetään muutettuina tai muuttamattomina yksinomaan sotilaallisia, puolustuksen tai kansallisen turvallisuuden tarkoituksia varten, riippumatta kyseisiä toimia toteuttavan toimijan tyypistä.
Šī regula neattiecas uz MI sistēmām, ja un ciktāl tās tiek laistas tirgū, nodotas ekspluatācijā vai izmantotas ar modifikāciju vai bez tās vienīgi militāros, aizsardzības vai valsts drošības nolūkos, neatkarīgi no tā, kāda veida vienība veic minētās darbības.
Tätä asetusta ei sovelleta tekoälyjärjestelmiin, joita ei saateta markkinoille tai oteta käyttöön unionissa, jos tuotosta käytetään unionissa yksinomaan sotilaallisia, puolustuksen tai kansallisen turvallisuuden tarkoituksia varten, riippumatta kyseisiä toimia toteuttavan toimijan tyypistä.
Šī regula neattiecas uz MI sistēmām, kuras netiek laistas tirgū vai nodotas ekspluatācijā Savienībā, ja iznākumu Savienībā izmanto vienīgi militāros, aizsardzības vai valsts drošības nolūkos, neatkarīgi no tā, kāda veida vienība veic minētās darbības.
4. Tätä asetusta ei sovelleta kolmannen maan viranomaisiin eikä tämän asetuksen soveltamisalaan 1 kohdan nojalla kuuluviin kansainvälisiin järjestöihin, jos kyseiset viranomaiset tai järjestöt käyttävät tekoälyjärjestelmiä unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa tehtyjen lainvalvontaa ja rikosoikeudellista yhteistyötä koskevan kansainvälisen yhteistyön tai sopimusten puitteissa, edellyttäen, että asianomainen kolmas maa tai kansainvälinen järjestö antaa yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat riittävät takeet.
4. Šī regula neattiecas ne uz publiskām iestādēm trešā valstī, ne starptautiskām organizācijām, kas ir šīs regulas piemērošanas jomā, ievērojot 1. punktu, ja minētās iestādes vai organizācijas izmanto MI sistēmas starptautiskās sadarbības vai nolīgumu ietvaros par tiesībaizsardzības un tiesu iestāžu sadarbību ar Savienību vai ar vienu vai vairākām dalībvalstīm, ar noteikumu, ka šāda trešā valsts vai starptautiskā organizācija sniedz pietiekamas garantijas attiecībā uz indivīdu pamattiesību un pamatbrīvību aizsardzību.
5. Tämä asetus ei vaikuta asetuksen (EU) 2022/2065 II luvussa vahvistettujen välityspalvelujen tarjoajien vastuuta koskevien säännösten soveltamiseen.
5. Šī regula neietekmē to noteikumu piemērošanu, kuri attiecas uz starpnieku pakalpojumu sniedzēju atbildību, kā paredzēts Regulas (ES) 2022/2065 II nodaļā.
6. Tätä asetusta ei sovelleta tekoälyjärjestelmiin tai tekoälymalleihin, jotka on erityisesti kehitetty ja otettu käyttöön yksinomaan tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä varten, eikä myöskään niiden tuotoksiin.
6. Šī regula neattiecas uz MI sistēmām vai MI modeļiem, tostarp to radīto iznākumu, kas konkrēti izstrādāti un nodoti ekspluatācijā vienīgi zinātniskās pētniecības un izstrādes nolūkā.
7. Henkilötietojen suojaa, yksityisyyttä ja viestinnän luottamuksellisuutta koskevaa unionin oikeutta sovelletaan henkilötietoihin, joita käsitellään tässä asetuksessa säädettyjen oikeuksien ja velvoitteiden yhteydessä. Tämä asetus ei vaikuta asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 eikä direktiivien 2002/58/EY ja (EU) 2016/680 soveltamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 10 artiklan 5 kohdan ja 59 artiklan soveltamista.
7. Personas datiem, ko apstrādā saistībā ar šajā regulā noteiktajām tiesībām un pienākumiem, piemēro Savienības tiesību aktus personas datu aizsardzības, privātuma un sakaru konfidencialitātes jomā. Šī regula neietekmē Regulu (ES) 2016/679 vai (ES) 2018/1725, vai Direktīvu 2002/58/EK vai (ES) 2016/680, neskarot šīs regulas 10. panta 5. punktu un 59. pantu.
8. Tätä asetusta ei sovelleta mihinkään tekoälyjärjestelmiä tai tekoälymalleja koskevaan tutkimus-, testaus- ja kehittämistoimintaan ennen niiden markkinoille saattamista tai käyttöönottoa. Tällaiset toimet on toteutettava noudattaen sovellettavaa unionin oikeutta. Kyseinen poikkeus ei kata testausta tosielämän olosuhteissa.
8. Šī regula neattiecas uz pētniecības, testēšanas vai izstrādes darbībām, kas saistītas ar MI sistēmām vai MI modeļiem pirms to laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā. Šādas darbības veic saskaņā ar piemērojamiem Savienības tiesību aktiem. Minētā izslēgšana neattiecas uz testēšanu reālos apstākļos.
9. Tällä asetuksella ei rajoiteta muissa kuluttajansuojaan ja tuoteturvallisuuteen liittyvissä unionin säädöksissä vahvistettujen sääntöjen soveltamista.
9. Šī regula neskar noteikumus, kas paredzēti citos Savienības tiesību aktos, kuri saistīti ar patērētāju aizsardzību un produktu drošumu.
10. Tätä asetusta ei sovelleta niiden käyttöönottajien velvoitteisiin, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, jotka käyttävät tekoälyjärjestelmiä pelkästään henkilökohtaisessa muussa kuin ammattitoiminnassa.
10. Šī regula neattiecas uz tādu uzturētāju pienākumiem, kuri ir fiziskas personas, kas MI sistēmas izmanto tikai personiskas neprofesionālas darbības veikšanai.
11. Tällä asetuksella ei estetä unionia tai jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai ottamasta käyttöön lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, jotka ovat työntekijöiden kannalta suotuisampia ja suojelevat heidän oikeuksiaan liittyen tekoälyjärjestelmien käyttöön työnantajien toimesta, tai kannustamasta soveltamaan työntekijöiden kannalta suotuisampia työehtosopimuksia tai sallimasta niiden soveltamisen.
11. Šī regula neliedz Savienībai vai dalībvalstīm saglabāt vai ieviest tiesību aktus, noteikumus vai administratīvas normas, kas ir labvēlīgākas pret darba ņēmējiem viņu tiesību aizsardzības ziņā attiecībā uz situācijām, kad darba devējs izmanto MI sistēmas, vai veicināt vai atļaut darba ņēmējiem izdevīgāku koplīgumu piemērošanu.
12. Tätä asetusta ei sovelleta vapaisiin ja avoimeen lähdekoodiin perustuviin tekoälyjärjestelmiin, paitsi jos ne saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön suuririskisinä tekoälyjärjestelminä taikka 5 tai 50 artiklan soveltamisalaan kuuluvina tekoälyjärjestelminä.
12. Šī regula neattiecas uz MI sistēmām, kas laistas apgrozībā ar bezmaksas un atklātā pirmkoda licencēm, ja vien tās netiek laistas tirgū vai nodotas ekspluatācijā kā augsta riska MI sistēmas vai kā MI sistēma, uz kuru attiecas 5. vai 50. pants.
3 artikla
3. pants
Määritelmät
Definīcijas
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
Šajā regulā piemēro šādas definīcijas:
1)
”tekoälyjärjestelmällä” konepohjaista järjestelmää, joka on suunniteltu toimimaan käyttöönoton jälkeen vaihtelevilla autonomian tasoilla ja jossa voi ilmetä mukautuvuutta käyttöönoton jälkeen ja joka päättelee vastaanottamastaan syötteestä eksplisiittisiä tai implisiittisiä tavoitteita varten, miten tuottaa tuotoksia, kuten ennusteita, sisältöä, suosituksia tai päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa fyysisiin tai virtuaalisiin ympäristöihin;
1)
“MI sistēma” ir mašinizēta sistēma, kura projektēta darboties ar dažādiem autonomijas līmeņiem, kura var pēc ieviešanas būt adaptīva, un kura eksplicītiem vai implicītiem mērķiem secina no informācijas, ko tā saņem, kā ģenerēt iznākumus, piemēram, prognozes, saturu, ieteikumus vai lēmumus, kas var ietekmēt fizisko vai virtuālo vidi;
2)
”riskillä” haitan esiintymisen todennäköisyyden ja haitan vakavuuden yhdistelmää;
2)
“risks” ir kaitējuma rašanās varbūtības un minētā kaitējuma smaguma kombinācija;
3)
”tarjoajalla” luonnollista tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, joka kehittää tai kehityttää tekoälyjärjestelmän tai yleiskäyttöisen tekoälymallin ja saattaa sen markkinoille tai ottaa tekoälyjärjestelmän käyttöön omalla nimellään tai tavaramerkillään joko maksua vastaan tai maksutta;
3)
“nodrošinātājs” ir fiziska vai juridiska persona, publiska iestāde, aģentūra vai cita struktūra, kura par samaksu vai par brīvu izstrādā MI sistēmu vai vispārīga lietojuma MI modeli vai kura liek izstrādāt MI sistēmu vai vispārīga lietojuma MI modeli un laiž to tirgū vai nodod MI sistēmu ekspluatācijā ar savu nosaukumu/vārdu vai preču zīmi;
4)
”käyttöönottajalla” luonnollista tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta tahoa, joka käyttää valvonnassaan olevaa tekoälyjärjestelmää, paitsi jos tekoälyjärjestelmää käytetään henkilökohtaisessa muussa kuin ammattitoiminnassa;
4)
“uzturētājs” ir fiziska vai juridiska persona, publiskā sektora iestāde, aģentūra vai cita struktūra, kura lieto MI sistēmu, kas ir tās pārziņā, izņemot gadījumus, kad MI sistēmu lieto personiskas neprofesionālas darbības veikšanai;
5)
”valtuutetulla edustajalla” unionissa sijaitsevaa tai unioniin sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on saanut ja hyväksynyt tekoälyjärjestelmän tai yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajan antaman kirjallisen toimeksiannon täyttää ja toteuttaa kyseisen tarjoajan puolesta tässä asetuksessa säädetyt velvollisuudet ja menettelyt;
5)
“pilnvarotais pārstāvis” ir jebkura fiziska vai juridiska persona, kas atrodas vai ir iedibināta Savienībā un ir saņēmusi un akceptējusi rakstisku pilnvarojumu no MI sistēmas vai vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātāja, lai tā vārdā attiecīgi veiktu un pildītu šajā regulā noteiktos pienākumus un procedūras;
6)
”maahantuojalla” unionissa sijaitsevaa tai unioniin sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka saattaa markkinoille tekoälyjärjestelmän, jolla on kolmanteen maahan sijoittautuneen luonnollisen tai oikeushenkilön nimi tai tavaramerkki;
6)
“importētājs” ir jebkura fiziska vai juridiska persona, kas atrodas vai ir iedibināta Savienībā un laiž tirgū MI sistēmu ar trešā valstī iedibinātas fiziskas vai juridiskas personas nosaukumu/vārdu vai preču zīmi;
7)
”jakelijalla” muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista tai oikeushenkilöä kuin tarjoajaa tai maahantuojaa, joka asettaa tekoälyjärjestelmän saataville unionin markkinoilla;
7)
“izplatītājs” ir jebkura fiziska vai juridiska persona piegādes ķēdē, kas nav nodrošinātājs vai importētājs un kas MI sistēmu dara pieejamu Savienības tirgū;
8)
”toimijalla” tarjoajaa, tuotteen valmistajaa, käyttöönottajaa, valtuutettua edustajaa, maahantuojaa tai jakelijaa;
8)
“operators” ir nodrošinātājs, produkta ražotājs, uzturētājs, pilnvarotais pārstāvis, importētājs vai izplatītājs;
9)
”markkinoille saattamisella” tekoälyjärjestelmän tai yleiskäyttöisen tekoälymallin asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla;
9)
“laist tirgū” nozīmē pirmo reizi MI sistēmu vai vispārīga lietojuma MI modeli darīt pieejamu Savienības tirgū;
10)
”asettamisella saataville markkinoilla” tekoälyjärjestelmän tai yleiskäyttöisen tekoälymallin toimittamista markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;
10)
“darīt pieejamu tirgū” nozīmē, veicot komercdarbību, par samaksu vai par brīvu piegādāt MI sistēmu vai vispārīga lietojuma MI modeli izplatīšanai vai lietošanai Savienības tirgū;
11)
”käyttöönotolla” tekoälyjärjestelmän toimittamista ensimmäistä käyttöä varten unionissa sen käyttötarkoitukseen suoraan käyttöönottajalle tai omaan käyttöön;
11)
“nodot ekspluatācijā” nozīmē MI sistēmas piegādi pirmajai lietošanai tieši uzturētājam vai pašu lietošanai Savienībā tai paredzētajā nolūkā;
12)
”käyttötarkoituksella” käyttöä, johon tarjoaja on tarkoittanut tekoälyjärjestelmän, mukaan lukien erityinen käyttöyhteys ja erityiset käyttöolosuhteet, siten kuin ne on määritelty tiedoissa, jotka tarjoaja on antanut käyttöohjeissa, markkinointi- tai myyntimateriaaleissa ja -ilmoituksissa sekä teknisessä dokumentaatiossa;
12)
“paredzētais nolūks” ir lietojums, kuram nodrošinātājs ir paredzējis MI sistēmu, arī konkrētais konteksts un lietošanas nosacījumi, kas norādīti nodrošinātāja sniegtajā informācijā, kura iekļauta lietošanas instrukcijā, reklāmas vai pārdošanas materiālos un paziņojumos, kā arī tehniskajā dokumentācijā;
13)
”kohtuudella ennakoitavissa olevalla väärinkäytöllä” tekoälyjärjestelmän käyttöä tavalla, joka ei ole sen käyttötarkoituksen mukainen mutta joka voi olla seurausta kohtuudella ennakoitavissa olevasta ihmisen käyttäytymisestä tai järjestelmän vuorovaikutuksesta muiden järjestelmien, myös muiden tekoälyjärjestelmien, kanssa;
13)
“saprātīgi paredzama nepareiza lietošana” ir MI sistēmas lietošana tādā veidā, kas neatbilst tai paredzētajam nolūkam, bet var rasties no saprātīgi paredzamas cilvēka rīcības vai mijiedarbības ar citām sistēmām, tai skaitā citām MI sistēmām;
14)
”turvakomponentilla” tuotteen tai tekoälyjärjestelmän komponenttia, joka toteuttaa kyseisen tuotteen tai tekoälyjärjestelmän turvallisuustoimintoa taikka jonka vika tai toimintahäiriö vaarantaa ihmisten terveyden ja turvallisuuden tai omaisuuden turvallisuuden;
14)
“drošības sastāvdaļa” ir produkta vai MI sistēmas sastāvdaļa, kura pilda šā produkta vai MI sistēmas drošības funkciju vai kuras atteice vai darbības traucējumi apdraud personu veselību un drošību vai īpašuma drošību;
15)
”käyttöohjeilla” tietoja, jotka tarjoaja antaa käyttöönottajalle erityisesti tekoälyjärjestelmän käyttötarkoituksesta ja asianmukaisesta käytöstä;
15)
“lietošanas instrukcija” ir informācija, ko sniedz nodrošinātājs, lai uzturētāju informētu jo īpaši par MI sistēmas paredzēto nolūku un pareizu lietošanu;
16)
”tekoälyjärjestelmän palautusmenettelyllä” kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on palauttaa käyttöönottajien saataville asetettu tekoälyjärjestelmä takaisin sen tarjoajalle tai poistaa se käytöstä tai tehdä sen käyttö mahdottomaksi;
16)
“MI sistēmas atsaukšana” ir jebkurš pasākums, kura mērķis ir panākt MI sistēmas, kas ir darīta uzturētājiem pieejama, atpakaļnodošanu nodrošinātājam vai izņemšanu no ekspluatācijas, vai lietošanas atspējošanu;
17)
”tekoälyjärjestelmän markkinoilta poistamisella” kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan tekoälyjärjestelmän asettaminen saataville markkinoilla;
17)
“MI sistēmas izņemšana” ir katrs pasākums, kura mērķis ir novērst to, ka piegādes ķēdē esoša MI sistēma tiek darīta pieejama tirgū;
18)
”tekoälyjärjestelmän suorituskyvyllä” tekoälyjärjestelmän kykyä täyttää aiottu käyttötarkoitus;
18)
“MI sistēmas veiktspēja” ir MI sistēmas spēja sasniegt tai paredzēto nolūku;
19)
”ilmoittamisesta vastaavalla viranomaisella” kansallista viranomaista, joka vastaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointiin, nimeämiseen ja ilmoittamiseen sekä niiden seurantaan tarvittavien menettelyjen perustamisesta ja toteuttamisesta;
19)
“paziņojošā iestāde” ir valsts iestāde, kas atbild par vajadzīgo procedūru izveidi un izpildi atbilstības novērtēšanas struktūru novērtēšanai, izraudzīšanai un paziņošanai, kā arī to pārraudzībai;
20)
”vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla” prosessia, jolla osoitetaan, täyttyvätkö III luvun 2 jaksossa vahvistetut suuririskistä tekoälyjärjestelmää koskevat vaatimukset;
20)
“atbilstības novērtēšana” ir process, kurā apliecina, vai ir izpildītas šīs regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības, kas attiecas uz augsta riska MI sistēmu;
21)
”vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella” tahoa, joka suorittaa kolmantena osapuolena vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia, kuten testausta, sertifiointia ja tarkastuksia;
21)
“atbilstības novērtēšanas struktūra” ir struktūra, kas kā trešā persona veic atbilstības novērtēšanas darbības, ieskaitot testēšanu, sertificēšanu un pārbaudi;
22)
”ilmoitetulla laitoksella” vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosta, joka on ilmoitettu tämän asetuksen ja muun asiaankuuluvan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukaisesti;
22)
“paziņotā struktūra” ir atbilstības novērtēšanas struktūra, kas paziņota saskaņā ar šo regulu un citiem attiecīgajiem Savienības saskaņošanas tiesību aktiem;
23)
”merkittävällä muutoksella” tekoälyjärjestelmään sen markkinoille saattamisen tai käyttöönoton jälkeen tehtyä muutosta, jota tarjoaja ei ennakoi tai suunnittele alustavassa vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa ja joka vaikuttaa siihen, miten tekoälyjärjestelmä täyttää tämän asetuksen III luvun 2 jaksossa vahvistetut vaatimukset, tai joka muuttaa käyttötarkoitusta, jota varten tekoälyjärjestelmä on arvioitu;
23)
“būtiska modifikācija” ir tādas MI sistēmas izmaiņas pēc tās laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā, kuras nav paredzētas vai plānotas sākotnējā riska novērtējumā, ko veic nodrošinātājs, un kuru dēļ ir ietekmēta MI sistēmas atbilstība II nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām vai kuru dēļ tiek mainīts paredzētais nolūks, attiecībā uz kuru MI sistēma ir novērtēta;
24)
”CE-merkinnällä” merkintää, jolla tarjoaja osoittaa, että tekoälyjärjestelmä on niiden vaatimusten mukainen, jotka vahvistetaan III luvun 2 jaksossa ja muussa sovellettavassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä ja jossa säädetään merkinnän kiinnittämisestä;
24)
“CE zīme” ir marķējums, ar kuru nodrošinātājs norāda, ka MI sistēma atbilst prasībām, kas paredzētas III nodaļas 2. iedaļā un citos piemērojamos Savienības saskaņošanas tiesību aktos, un kas paredz tās uzlikšanu;
25)
”markkinoille saattamisen jälkeisellä seurantajärjestelmällä” kaikkia toimia, joita tekoälyjärjestelmien tarjoajat toteuttavat kerätäkseen ja tarkastellakseen niiden markkinoille saattamien tai käyttöön ottamien tekoälyjärjestelmien käytöstä saatuja kokemuksia, jotta voidaan todeta, onko tarpeen toteuttaa välittömästi tarpeellisia korjaavia tai ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä;
25)
“pēctirgus pārraudzības sistēma” ir visas darbības, ko MI sistēmu nodrošinātāji veic, lai apkopotu un pārskatītu pieredzi, kura gūta, lietojot MI sistēmas, ko tie laiž tirgū vai nodod ekspluatācijā, ar mērķi identificēt vajadzību nekavējoties piemērot nepieciešamās korektīvās vai preventīvās darbības;
26)
”markkinavalvontaviranomaisella” kansallista viranomaista, joka toteuttaa asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisia toimia;
26)
“tirgus uzraudzības iestāde” ir valsts iestāde, kas veic darbības un pasākumus, ievērojot Regulu (ES) 2019/1020;
27)
”yhdenmukaistetulla standardilla” asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 alakohdan c alakohdassa määriteltyä yhdenmukaistettua standardia;
27)
“saskaņots standarts” ir saskaņots standarts, kā definēts Regulas (ES) Nr. 1025/2012 2. panta 1. punkta c) apakšpunktā;
28)
”yhteisellä eritelmällä” asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyjä teknisiä eritelmiä, joiden avulla voidaan noudattaa tiettyjä tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia;
28)
“kopīgā specifikācija” ir tehnisko specifikāciju kopums, kā definēts Regulas (ES) Nr. 1025/2012 2. panta 4. punktā, kas nodrošina līdzekļus dažu šajā regulā noteiktu prasību izpildei;
29)
”koulutusdatalla” dataa, jota käytetään tekoälyjärjestelmän kouluttamiseen sovittamalla sen opittavia parametreja;
29)
“apmācības dati” ir dati, ko izmanto MI sistēmas apmācībai, pielāgojot tās apgūstamos parametrus;
30)
”validointidatalla” dataa, jota käytetään koulutetun tekoälyjärjestelmän arviointiin ja sen ei-opittavien parametrien ja oppimisprosessin hienosäätöön muun muassa ali- tai ylisovittamisen estämiseksi;
30)
“validēšanas dati” ir dati, ko izmanto apmācītās MI sistēmas izvērtēšanai un tās neapgūstamo parametru un mācību procesa pielāgošanai, lai cita starpā novērstu nepietiekamu vai pārmērīgu pielāgošanu;
31)
”validointidatajoukolla” erillistä datajoukkoa tai koulutusdatajoukon osaa joko kiinteällä tai muuttuvalla jaolla;
31)
“validēšanas datu kopa” ir atsevišķa datu kopa vai apmācības datu kopas daļa, kā vai nu fiksēts, vai mainīgs tās sadalījums;
32)
”testausdatalla” dataa, jota käytetään tekoälyjärjestelmän riippumattomaan arviointiin kyseisen järjestelmän odotetun suorituskyvyn toteamiseksi ennen järjestelmän markkinoille saattamista tai käyttöönottoa;
32)
“testēšanas dati” ir dati, ko izmanto, lai nodrošinātu MI sistēmas neatkarīgu izvērtēšanu nolūkā apstiprināt šīs sistēmas sagaidāmo veiktspēju pirms tās laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā;
33)
”syöttötiedoilla” tekoälyjärjestelmään syötettyä tai sen suoraan hankkimaa dataa, jonka perusteella järjestelmä tuottaa tuloksen;
33)
“ievaddati” ir MI sistēmā ievadītie vai tās tieši iegūtie dati, pamatojoties uz kuriem, šī sistēma rada iznākumu;
34)
”biometrisillä tiedoilla” kaikkia luonnollisen henkilön fyysisiin ja fysiologisiin ominaisuuksiin tai käyttäytymiseen liittyvällä teknisellä käsittelyllä saatuja henkilötietoja, kuten kasvokuvia tai sormenjälkitietoja;
34)
“biometriskie dati” ir personas dati pēc specifiskas tehniskas apstrādes, kuri attiecas uz fiziskas personas fiziskajām, fizioloģiskajām vai uzvedības pazīmēm, piemēram, sejas attēli vai daktiloskopiskie dati;
35)
”biometrisellä tunnistuksella” ihmisen fyysisten, fysiologisten, käyttäytymiseen liittyvien tai psykologisten ominaisuuksien automaattista tunnistamista luonnollisen henkilön henkilöllisyyden toteamiseksi vertaamalla kyseisen henkilön biometrisiä tietoja tietokantaan tallennettuihin toisten yksilöiden biometrisiin tietoihin;
35)
“biometriskā identifikācija” ir cilvēka fizisko, fizioloģisko, uzvedības vai psiholoģisko īpašību automatizēta atpazīšana nolūkā noskaidrot fiziskas personas identitāti, salīdzinot minētā indivīda biometriskos datus ar datubāzē glabātiem indivīdu biometriskajiem datiem;
36)
”biometrisellä todennuksella” luonnollisten henkilöiden henkilöllisyyden automaattista yksi yhteen -todentamista, tunnistautuminen mukaan lukien, vertaamalla näiden biometrisiä tietoja aiemmin annettuihin biometrisiin tietoihin;
36)
“biometriskā verifikācija” ir automatizēta fizisku personu identitātes verifikācija “viens pret vienu”, tostarp autentifikācija, kas notiek, fiziskas personas biometriskos datus salīdzinot ar iepriekš sniegtiem biometriskajiem datiem;
37)
”erityisillä henkilötietoryhmillä” asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan 1 kohdassa, direktiivin (EU) 2016/680 10 artiklassa ja asetuksen (EU) 2018/1725 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoryhmiä;
37)
“īpašu kategoriju personas dati” ir personas datu kategorijas, kas minētas Regulas (ES) 2016/679 9. panta 1. punktā, Direktīvas (ES) 2016/680 10. pantā un Regulas (ES) 2018/1725 10. panta 1. punktā;
38)
”arkaluonteisilla operatiivisilla tiedoilla” operatiivisia tietoja, jotka liittyvät rikosten ennalta ehkäisemistä, paljastamista, tutkimista tai niistä syytteeseenpanoa koskeviin toimiin ja joiden paljastaminen voisi vaarantaa rikosoikeudellisen menettelyn luotettavuuden;
38)
“sensitīvi operatīvie dati” ir ar noziedzīgu nodarījumu novēršanas, atklāšanas, izmeklēšanas vai kriminālvajāšanas darbībām saistīti operatīvie dati, kuru izpaušana varētu apdraudēt kriminālprocesa integritāti;
39)
”tunteentunnistusjärjestelmällä” tekoälyjärjestelmää, jonka avulla luonnollisten henkilöiden tunteita tai aikomuksia voidaan tunnistaa tai päätellä heidän biometristen tietojensa perusteella;
39)
“emociju atpazīšanas sistēma” ir MI sistēma, kuras mērķis ir identificēt vai izsecināt fizisku personu emocijas vai nodomus, pamatojoties uz viņu biometriskajiem datiem;
40)
”biometrisellä luokittelujärjestelmällä” tekoälyjärjestelmää, jonka avulla luonnolliset henkilöt luokitellaan heidän biometristen tietojensa perusteella tiettyihin ryhmiin, paitsi jos se on toisen kaupallisen palvelun oheistoiminto ja se on ehdottoman välttämätön objektiivisista teknisistä syistä;
40)
“biometriskās kategorizācijas sistēma” ir MI sistēma, kuras mērķis ir noteikt fizisku personu piederību konkrētām kategorijām, pamatojoties uz viņu biometriskajiem datiem, ja vien tas nepapildina citus komercpakalpojumus un nav absolūti nepieciešams objektīvu tehnisku iemeslu dēļ;
41)
”biometrisellä etätunnistusjärjestelmällä” tekoälyjärjestelmää, jonka avulla luonnolliset henkilöt voidaan tunnistaa ilman heidän aktiivista osallistumistaan – tyypillisesti etäältä – vertaamalla henkilön biometrisiä tietoja viitetietokantaan sisältyviin biometrisiin tietoihin;
41)
“biometriskās tālidentifikācijas sistēma” ir MI sistēma, kuras nolūks ir identificēt fiziskas personas bez to aktīvas iesaistīšanas, parasti no attāluma salīdzinot personas biometriskos datus ar atsauces datubāzē esošajiem biometriskajiem datiem;
42)
”reaaliaikaisella biometrisellä etätunnistusjärjestelmällä” biometristä etätunnistusjärjestelmää, jossa biometristen tietojen kerääminen, vertailu ja tunnistaminen tapahtuvat ilman merkittävää viivettä ja joka kattaa välittömän tunnistamisen lisäksi myös vähäiset viiveet, joilla pyritään ehkäisemään harhaanjohtamista;
42)
“reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēma” ir biometriskās tālidentifikācijas sistēma, kurā biometrisko datu uztveršana, salīdzināšana un identificēšana notiek bez būtiskas aiztures, ieetverot ne tikai tūlītēju identifikāciju, bet arī ierobežotu īslaicīgu aizturi, lai novērstu apiešanu;
43)
”jälkikäteisellä biometrisellä etätunnistusjärjestelmällä” muuta kuin reaaliaikaista biometristä etätunnistusjärjestelmää;
43)
“vēlāklaika biometriskās tālidentifikācijas sistēma” ir biometriskās tālidentifikācijas sistēma, kas nav reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēma;
44)
”julkisella tilalla” mitä tahansa julkisessa tai yksityisessä omistuksessa olevaa fyysistä paikkaa, johon määrittämättömällä määrällä luonnollisia henkilöitä on pääsy, riippumatta siitä, sovelletaanko tiettyjä pääsyä koskevia edellytyksiä ja riippumatta mahdollisista kapasiteettirajoituksista;
44)
“publiski piekļūstama vieta” ir jebkura publiskā vai privātā īpašumā esoša fiziska vieta, kas ir piekļūstama nenoteiktam skaitam fizisku personu, neatkarīgi no tā, vai var būt piemērojami daži konkrēti piekļuves nosacījumi, un neatkarīgi no iespējamās kapacitātes ierobežojumiem;
45)
”lainvalvontaviranomaisella”
45)
“tiesībaizsardzības iestāde” ir:
a)
kaikkia viranomaisia, joiden toimivalta kattaa rikosten ennalta estämisen, tutkimisen, paljastamisen tai rikoksiin liittyvät syytetoimet tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanon, mukaan lukien yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelu ja tällaisten uhkien ehkäisy; tai
a)
publiska iestāde, kuras kompetencē ir novērst, izmeklēt, atklāt noziedzīgus nodarījumus vai saukt pie atbildības par tiem, vai izpildīt kriminālsodus, tostarp pasargāt no draudiem sabiedriskajai drošībai un tos novērst; vai
b)
kaikkia muita elimiä tai yksiköitä, joille on jäsenvaltion lainsäädännössä annettu tehtäväksi käyttää julkista valtaa tai valtuuksia rikosten ennalta estämiseen, tutkimiseen, paljastamiseen tai rikoksiin liittyviin syytetoimiin tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoon, mukaan lukien yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelu ja tällaisten uhkien ehkäisy;
b)
cita struktūra vai vienība, kurai dalībvalsts tiesībās uzticēts īstenot publisku varu un publiskas pilnvaras ar mērķi novērst, izmeklēt atklāt noziedzīgus nodarījumus vai saukt pie atbildības par tiem, vai izpildīt kriminālsodus, tostarp pasargāt no draudiem sabiedriskajai drošībai un tos novērst;
46)
”lainvalvonnalla” toimia, joita lainvalvontaviranomaiset toteuttavat tai joita toteutetaan niiden puolesta rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelu ja tällaisten uhkien ehkäisy;
46)
“tiesībaizsardzība” ir darbības, ko veic tiesībaizsardzības iestādes vai to vārdā, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus vai sauktu pie atbildības par tiem, vai izpildītu kriminālsodus, tostarp lai pasargātu no draudiem sabiedriskajai drošībai un tos novērstu;
47)
”tekoälytoimistolla” komission tehtävää edistää 24 päivänä tammikuuta 2024 tehdyssä komission päätöksessä säädettyä tekoälyjärjestelmien, yleiskäyttöisten tekoälymallien ja tekoälyn hallinnoinnin täytäntöönpanoa, seurantaa ja valvontaa; tässä asetuksessa olevia viittauksia tekoälytoimistoon pidetään viittauksina komissioon;
47)
“MI birojs” ir Komisijas funkcija, ar kuru sniedz ieguldījumu MI sistēmu un vispārīga lietojuma MI modeļu pārvaldības īstenošanā, pārraudzībā un uzraudzībā, ko paredz Komisijas 2024. gada 24. janvāra lēmumu; atsauces uz MI biroju šajā regulā saprot kā atsauces uz Komisiju;
48)
”kansallisella toimivaltaisella viranomaisella” ilmoittamisesta vastaavaa viranomaista tai markkinavalvontaviranomaista; kun kyseessä ovat unionin toimielinten, virastojen, toimistojen ja elinten käyttöön ottamat tai käyttämät tekoälyjärjestelmät, tässä asetuksessa olevia viittauksia kansallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin tai markkinavalvontaviranomaisiin on pidettävä viittauksina Euroopan tietosuojavaltuutettuun;
48)
“valsts kompetentā iestāde” ir paziņojošā iestāde vai tirgus uzraudzības iestāde; attiecībā uz MI sistēmām, ko nodod ekspluatācijā vai izmanto Savienības iestādes, aģentūras, biroji un struktūras, atsauces uz valstu kompetentajām iestādēm vai tirgus uzraudzības iestādēm šajā regulā ir atsauces uz Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītāju;
49)
”vakavalla vaaratilanteella” vaaratilannetta tai tekoälyjärjestelmän toimintahäiriötä, joka suoraan tai välillisesti johtaa johonkin seuraavista:
49)
“nopietns incidents” ir jebkurš incidents vai MI sistēmas darbības traucējums, kas tieši vai netieši izraisa kādas no šīm sekām:
a)
henkilön kuolema tai vakava vahinko henkilön terveydelle;
a)
personas nāve vai nopietns kaitējums personas veselībai;
b)
vakava tai peruuttamaton häiriö kriittisen infrastruktuurin hallinnassa ja toiminnassa.
b)
nopietni un neatgriezeniski kritiskās infrastruktūras pārvaldības vai darbības traucējumi;
c)
perusoikeuksien suojaamiseen tarkoitettujen unionin oikeuden mukaisten velvoitteiden rikkominen,
c)
Savienības tiesību aktos pamattiesību aizsardzībai paredzēto pienākumu pārkāpums;
d)
vakava vahinko omaisuudelle tai ympäristölle;
d)
nopietns kaitējums īpašumam vai videi;
50)
”henkilötiedoilla” asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä henkilötietoja;
50)
“personas dati” ir personas dati, kā definēts Regulas (ES) 2016/679 4. panta 1. punktā;
51)
”muilla kuin henkilötiedoilla” muuta dataa kuin asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä henkilötietoja;
51)
“nepersondati” ir dati, kas nav Regulas (ES) 2016/679 4. panta 1. punktā definētie personas dati;
52)
”profiloinnilla” profilointia asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 alakohdassa tarkoitetulla tavalla;
52)
“profilēšana” ir profilēšana, kā definēts Regulas (ES) 2016/679 4. panta 4. punktā;
53)
”todellisissa olosuhteissa tapahtuvaa testausta koskevalla suunnitelmalla” asiakirjaa, jossa kuvataan todellisissa olosuhteissa tapahtuvan testauksen tavoitteet, menetelmät, maantieteellinen, väestöä koskeva ja ajallinen laajuus, seuranta, organisointi ja toteuttaminen;
53)
“testēšanas reālos apstākļos plāns” ir dokuments, kurā aprakstīti testēšanas mērķi, metodika, ģeogrāfiskais, iedzīvotāju skaita un laika tvērums, pārraudzība, organizācija un veikšana reālos apstākļos;
54)
”testiympäristösuunnitelmalla” osallistuvan tarjoajan ja toimivaltaisen viranomaisen välillä sovittua asiakirjaa, jossa kuvataan testiympäristössä toteutettavien toimien tavoitteet, edellytykset, aikataulu, menetelmät ja vaatimukset;
54)
““smilškastes” plāns” ir dokuments, par kuru vienojušies iesaistītais nodrošinātājs un kompetentā iestāde un kurā aprakstīti smilškastes satvarā veicamo pasākumu mērķi, nosacījumi, laika grafiks, metodika un prasības;
55)
”tekoälyn sääntelyn testiympäristöllä” toimivaltaisen viranomaisen perustamaa hallinnoitua kehystä, joka tarjoaa tekoälyjärjestelmien tarjoajille tai mahdollisille tarjoajille mahdollisuuden kehittää, kouluttaa, validoida ja testata tarvittaessa todellisissa olosuhteissa innovatiivista tekoälyjärjestelmää testisuunnitelman mukaisesti rajoitetun ajan viranomaisvalvonnassa;
55)
“MI “regulatīvā smilškaste”” ir kontrolēts satvars, ko izveido valsts kompetentā iestāde un kas piedāvā MI sistēmu nodrošinātājiem vai potenciālajiem nodrošinātājiem iespēju izstrādāt, apmācīt, validēt un attiecīgā gadījumā reālos apstākļos testēt inovatīvu MI sistēmu, ievērojot smilškastes plānu uz ierobežotu laiku regulatīvās uzraudzības ietvaros;
56)
”tekoälylukutaidolla” osaamista, tietämystä ja ymmärrystä, joiden avulla tarjoajat, käyttöönottajat ja henkilöt, joihin vaikutukset kohdistuvat, voivat ottaen huomioon oikeutensa ja velvollisuutensa tämän asetuksen puitteissa ottaa tietoon perustuen käyttöön tekoälyjärjestelmiä sekä saada tietoa tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä ja mahdollisista vahingoista, joita se voi aiheuttaa;
56)
“MI pratība” ir prasmes, zināšanas un izpratne, kas nodrošinātājiem, uzturētājiem un skartajām personām dod iespēju, ņemot vērā to tiesības un pienākumus šīs regulas kontekstā, veikt MI sistēmu informētu uzturēšanu, kā arī gūt izpratni par MI iespējām un riskiem un par potenciālo kaitējumu, ko tas var radīt;
57)
”todellisissa olosuhteissa suoritettavalla testauksella” tekoälyjärjestelmän tilapäistä testaamista käyttötarkoituksensa mukaisesti todellisissa olosuhteissa muualla kuin laboratoriossa tai muulla tavoin simuloidussa ympäristössä luotettavan ja vankan datan keräämiseksi ja tekoälyjärjestelmän vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi ja todentamiseksi tämän asetuksen vaatimuksiin nähden, ja tätä ei katsota tekoälyjärjestelmän saattamiseksi markkinoille tai sen käyttöönottamiseksi tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla, edellyttäen että kaikki 57 tai 60 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät;
57)
“testēšana reālos apstākļos” ir MI sistēmas pagaidu testēšana tai paredzētajam nolūkam reālos apstākļos ārpus laboratorijas vai citādi simulētas vides, lai vāktu uzticamus un robustus datus un novērtētu un verificētu MI sistēmas atbilstību šīs regulas prasībām, un to neuzskata par MI sistēmas laišanu tirgū vai nodošanu ekspluatācijā šīs regulas nozīmē, ar noteikumu, ka ir izpildīti visi 57. vai 60. panta nosacījumi;
58)
”osallistujalla” todellisissa olosuhteissa tapahtuvan testauksen yhteydessä luonnollista henkilöä, joka osallistuu todellisissa olosuhteissa tapahtuvaan testaukseen;
58)
“subjekts” saistībā ar testēšanu reālos apstākļos ir fiziska persona, kas piedalās testēšanā reālos apstākļos;
59)
”tietoon perustuvalla suostumuksella” osallistujan vapaasti annettua, tiettyä, yksiselitteistä ja vapaaehtoista ilmaisua halukkuudestaan osallistua tiettyyn todellisissa olosuhteissa tapahtuvaan testaukseen, sen jälkeen kun hän on saanut tiedot testauksen kaikista näkökohdista, jotka ovat merkityksellisiä osallistujan osallistumispäätöksen kannalta;
59)
“informēta piekrišana” ir subjekta labprātīgi, konkrēti, nepārprotami un brīvprātīgi pausta gatavība piedalīties konkrētā testēšanā reālos apstākļos pēc tam, kad tas ir saņēmis informāciju par visiem testēšanas aspektiem, kuri ir būtiski subjekta lēmumam tajā piedalīties;
60)
”syväväärennöksellä” tekoälyllä tuotettua tai käsiteltyä kuva-, ääni- tai videosisältöä, joka muistuttaa olemassa olevia henkilöitä, esineitä, paikkoja, toimijoita tai tapahtumia ja joka antaa henkilölle valheellisen vaikutelman siitä, että se on aito tai totuudenmukainen;
60)
“dziļviltojums” ir MI ģenerēts vai manipulēts attēls, audio vai video saturs, kurš atgādina reālas personas, priekšmetus, vietas, vienības vai notikumus un maldinātu personu, ka attiecīgais saturs ir autentisks vai patiess;
61)
”laajalle levinneellä rikkomisella” yksityishenkilöiden etuja suojaavan unionin oikeuden vastaisia tekoja tai laiminlyöntejä, jotka
61)
“plašas ietekmes pārkāpums” ir jebkura darbība vai bezdarbība, kas ir pretrunā Savienības tiesību aktiem, kuri aizsargā indivīdu intereses, un kas:
a)
ovat vahingoittaneet tai ovat omiaan vahingoittamaan sellaisten yksityishenkilöiden yhteisiä etuja, joiden asuinpaikka on vähintään kahdessa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä,
a)
ir kaitējusi vai varētu kaitēt tādu indivīdu kolektīvajām interesēm, kuri dzīvo vismaz divās dalībvalstīs, no kurām neviena nav tā pati dalībvalsts, kurā:
i)
jossa teko tai laiminlyönti sai alkunsa tai tapahtui,
i)
sākusies vai notikusi attiecīgā darbība vai bezdarbība,
ii)
jossa asianomainen tarjoaja tai tapauksen mukaan sen valtuutettu edustaja sijaitsee tai jonne se on sijoittautunut tai
ii)
atrodas vai ir iedibināts attiecīgais nodrošinātājs vai, attiecīgā gadījumā, tā pilnvarotais pārstāvis; vai
iii)
jonne käyttöönottaja on sijoittautunut silloin, kun hän syyllistyy rikkomiseen;
iii)
ir iedibināts uzturētājs, ja pārkāpumu ir izdarījis uzturētājs;
b)
ovat vahingoittaneet, vahingoittavat tai ovat omiaan vahingoittamaan yksityishenkilöiden yhteisiä etuja ja joilla on yhteisiä piirteitä, kuten sama lainvastainen menettely tai samat edut rikkomuksen kohteena ja jotka ilmenevät samanaikaisesti ja joiden tekijä on sama toimija vähintään kolmessa jäsenvaltiossa;
b)
ir radījusi, rada vai, iespējams, radīs kaitējumu indivīdu kolektīvajām interesēm, un kam ir kopīgas iezīmes, tostarp tā ir viena un tā pati nelikumīgā prakse vai tiek pārkāptas vienas un tās pašas intereses, un ko viens un tas pats operators vienlaikus izdara vismaz trīs dalībvalstīs;
62)
”kriittisellä infrastruktuurilla” direktiivin (EU) 2022/2557 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä kriittistä infrastruktuuria;
62)
“kritiskā infrastruktūra” ir kritiskā infrastruktūra, kā definēts Direktīvas (ES) 2022/2557 2. panta 4. punktā;
63)
”yleiskäyttöisellä tekoälymallilla” tekoälymallia, myös silloin, kun tällainen tekoälymalli on koulutettu suurella määrällä dataa käyttäen laajamittaista itsevalvontaa, joka on hyvin yleisluonteinen ja pystyy suorittamaan pätevästi monenlaisia erillisiä tehtäviä riippumatta siitä, miten malli saatetaan markkinoille, ja joka voidaan integroida erilaisiin ketjun loppupään järjestelmiin tai sovelluksiin, lukuun ottamatta tekoälymalleja, joita käytetään tutkimus-, kehitys- tai prototyyppitoimintaan ennen niiden saattamista markkinoille;
63)
“vispārīga lietojuma MI modelis” ir MI modelis – tostarp, ja šāds MI modelis ir apmācīts ar lielu datu apjomu, izmantojot pašuzraudzību plašā mērogā –, kuram piemīt ievērojams vispārīgums un kurš spēj kompetenti veikt plašu atšķirīgu uzdevumu klāstu neatkarīgi no tā, kādā veidā modelis ir laists tirgū, un kuru var integrēt dažādās lejasposma sistēmās vai lietotnēs, izņemot MI modeļus, ko pirms to laišanas tirgū izmanto pētniecības, izstrādes vai prototipu izstrādes darbībām;
64)
”vaikutuksiltaan merkittävällä suorituskyvyllä” suorituskykyä, joka vastaa kehittyneimpien yleiskäyttöisten tekoälymallien mitattuja valmiuksia tai ylittää ne;
64)
“augstas ietekmes spējas” ir spējas, kas atbilst vai pārsniedz spējas, kuras ir iekļautas modernākajos vispārīga lietojuma MI modeļos;
65)
”systeemisellä riskillä” riskiä, joka on yleiskäyttöisten tekoälymallien vaikutuksiltaan merkittävälle suorituskyvylle ominainen ja jolla on merkittävä vaikutus unionin markkinoihin niiden kattavuuden tai kansanterveyteen, turvallisuuteen, yleiseen turvallisuuteen, perusoikeuksiin tai koko yhteiskuntaan kohdistuvien tosiasiallisten tai kohtuudella ennakoitavissa olevien kielteisten vaikutusten vuoksi ja jota voidaan levittää laajamittaisesti koko arvoketjussa;
65)
“sistēmisks risks” ir risks, kas konkrēti piemīt vispārīga lietojuma MI modeļu augstas ietekmes spējām, kam ir būtiska ietekme uz Savienības tirgu to tvēruma dēļ vai faktisku vai saprātīgi paredzamu negatīvu seku dēļ uz sabiedrības veselību, drošumu, sabiedrisko drošību, pamattiesībām vai uz sabiedrību kopumā, un kas var plaši izplatīties visā vērtības ķēdē;
66)
”yleiskäyttöisellä tekoälyjärjestelmällä” tekoälyjärjestelmää, joka perustuu yleiskäyttöiseen tekoälymalliin ja joka kykenee palvelemaan erilaisia tarkoituksia sekä suorassa käytössä että muihin tekoälyjärjestelmiin integroituna;
66)
“vispārīga lietojuma MI sistēma” ir MI sistēma, kura ir balstīta uz vispārīga lietojuma MI modeli, un kam ir spējas kalpot dažādiem mērķiem gan saistībā ar tiešo lietojumu, gan integrēšanu citās MI sistēmās;
67)
”liukulukulaskennalla” mitä tahansa matemaattista toimitusta tai tehtävää, johon liittyy liukulukuja, jotka ovat niiden reaalilukujen alajoukko, joita tietokoneissa tyypillisesti esitetään pysyvän arvon kokonaislukuna, jota skaalataan kiinteäkantaisella kokonaislukueksponentilla;
67)
“peldošā komata operācija” ir jebkura matemātiska darbība vai vērtības piešķiršana, kurā izmanto skaitļus ar peldošo komatu, kas ir reālo skaitļu apakškopa un kurus datoros parasti attēlo kā noteiktas precizitātes veselu skaitli, reizinātu ar veselu skaitli, kurš kāpināts noteiktā veselā pakāpē;
68)
”ketjun loppupään tarjoajalla” tekoälyjärjestelmän, myös yleiskäyttöisen tekoälyjärjestelmän, johon on integroitu tekoälymalli, tarjoajaa, riippumatta siitä, onko tekoälymalli niiden itsensä tarjoama ja vertikaalisesti integroitu vai jonkin muun yhteisön sopimussuhteiden perusteella tarjoama.
68)
“lejasposma nodrošinātājs” ir MI sistēmas, tostarp vispārīga lietojuma MI sistēmas, kas integrē MI modeli, nodrošinātājs neatkarīgi no tā, vai MI modeli nodrošina pats un to vertikāli integrē, vai to nodrošina cita vienība, pamatojoties uz līgumattiecībām.
4 artikla
4. pants
Tekoälylukutaito
MI pratība
Tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien on parhaansa mukaan toteutettava toimenpiteitä, joilla ne varmistavat henkilöstönsä ja muiden niiden puolesta tekoälyjärjestelmien toiminnasta ja käytöstä vastaavien henkilöiden riittävän tekoälylukutaidon, minkä yhteydessä otetaan huomioon heidän tekninen tietämyksensä, kokemuksensa, koulutuksensa ja tekoälyjärjestelmien käyttöyhteys sekä henkilöt tai henkilöryhmät, joihin tekoälyjärjestelmiä on määrä käyttää.
MI sistēmu nodrošinātāji un uzturētāji veic pasākumus, ar ko cik iespējams labi nodrošina pietiekamu MI pratības līmeni savam personālam un citām personām, kuras to vārdā iesaistītas MI sistēmu darbībā un izmantošanā, ņemot vērā viņu tehniskās zināšanas, pieredzi, izglītību un apmācību un MI sistēmu izmantošanai paredzēto kontekstu, kā arī ņemot vērā personas vai personu grupas, attiecībā uz ko MI sistēmas paredzēts lietot.
II LUKU
II NODAĻA
KIELLETYT TEKOÄLYYN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT
AIZLIEGTA MI PRAKSE
5 artikla
5. pants
Kielletyt tekoälyyn liittyvät käytännöt
Aizliegta MI prakse
1. Seuraavat tekoälyyn liittyvät käytännöt ovat kiellettyjä:
1. Ir aizliegta šāda MI prakse:
a)
sellaisen tekoälyjärjestelmän markkinoille saattaminen, käyttöönotto tai käyttö, jossa käytetään subliminaalisia tekniikoita, joita henkilö ei havaitse tietoisesti, tai tarkoituksellisesti manipuloivia tai harhaanjohtavia tekniikoita, joiden tavoitteena on vääristää tai jotka olennaisesti vääristävät henkilön tai henkilöryhmän käyttäytymistä heikentäen tuntuvasti tämän kykyä tehdä tietoinen päätös ja saaden tämän tekemään päätöksen, jota tämä ei olisi muussa tapauksessa tehnyt, tavalla, joka aiheuttaa tai kohtuullisella todennäköisyydellä aiheuttaa kyseiselle henkilölle, toiselle henkilölle tai henkilöryhmälle merkittävää haittaa.
a)
tādas MI sistēmas laišana tirgū, nodošana ekspluatācijā vai lietošana, kas izmanto cilvēka neapzinātus subliminālus paņēmienus vai tīši manipulatīvus vai maldinošus paņēmienus, kuru mērķis ir būtiski iespaidot personas vai personu grupas uzvedību vai kuriem ir tādas sekas, kas ievērojami pasliktina viņu spēju pieņemt informētu lēmumu, tādējādi liekot tām pieņemt lēmumu, ko tās citādi nebūtu pieņēmušas, tādā veidā, kas šai personai, citai personai vai personu grupai rada vai pamatoti ticami radīs būtisku kaitējumu;
b)
sellaisen tekoälyjärjestelmän markkinoille saattaminen, käyttöönotto tai käyttö, jossa hyödynnetään luonnollisen henkilön tai tietyn henkilöryhmän haavoittuvuuksia, jotka liittyvät heidän ikäänsä, vammaansa tai erityiseen sosiaaliseen tai taloudelliseen tilanteeseensa, siten, että tavoitteena tai vaikutuksena on olennaisesti vääristää kyseisen henkilön tai kyseiseen ryhmään kuuluvan henkilön käyttäytymistä tavalla, joka aiheuttaa tai kohtuullisella todennäköisyydellä aiheuttaa kyseiselle henkilölle tai toiselle henkilölle merkittävää haittaa;
b)
tādas MI sistēmas laišana tirgū, nodošana ekspluatācijā vai lietošana, kura izmanto kādu no kādas fiziskas personas vai konkrētas personu grupas neaizsargātības iezīmēm viņu vecuma, invaliditātes vai konkrētas sociālās vai ekonomiskās situācijas dēļ un kuras mērķis vai sekas ir minētās personas vai minētajai grupai piederīgas personas uzvedības būtiska iespaidošana tādā veidā, kas attiecīgajai personai vai citai personai rada vai ir saprātīgi iespējams, ka radīs būtisku kaitējumu;
c)
tekoälyjärjestelmien markkinoille saattaminen, käyttöönotto tai käyttö luonnollisten henkilöiden tai henkilöryhmien arvioimiseksi tai luokittelemiseksi tiettynä ajanjaksona heidän sosiaalisen käyttäytymisensä tai tunnettujen, pääteltyjen tai ennakoitujen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa tai luonteenpiirteidensä perusteella siten, että sosiaalinen pisteytys johtaa jompaankumpaan tai molempiin seuraavista:
c)
MI sistēmu laišana tirgū, nodošana ekspluatācijā vai lietošana nolūkā izvērtēt vai klasificēt fiziskas personas vai personu grupas noteiktā laikposmā, pamatojoties uz viņu sociālo uzvedību vai zināmām, izsecinātām vai prognozētām personas vai personības īpašībām, ja sociālais novērtējums ved pie viena vai abiem šādiem iznākumiem:
i)
tiettyjen luonnollisten henkilöiden tai henkilöryhmien haitallinen tai epäedullinen kohtelu sosiaalisissa yhteyksissä, jotka eivät liity siihen asiayhteyteen, jossa tiedot alun perin tuotettiin tai kerättiin;
i)
kaitējoša vai nelabvēlīga attieksme pret dažām fiziskām personām vai personu grupām sociālos kontekstos, kas nav saistīti ar kontekstiem, kuros dati tika sākotnēji ģenerēti vai savākti;
ii)
tiettyjen luonnollisten henkilöiden tai henkilöryhmien haitallinen tai epäedullinen kohtelu, joka on perusteetonta tai suhteetonta heidän sosiaaliseen käyttäytymiseensä tai sen vakavuuteen nähden;
ii)
kaitējoša vai nelabvēlīga attieksme pret dažām fiziskām personām vai personu grupām, kas nav pamatota vai nav samērīga ar viņu sociālo uzvedību vai tās smagumu;
d)
tekoälyjärjestelmän markkinoille saattaminen, käyttöönotto tätä erityistarkoitusta varten tai käyttö luonnollisia henkilöitä koskevien riskinarviointien tekemiseen, jotta voidaan arvioida tai ennustaa sen riskiä, että luonnollinen henkilö syyllistyy rikokseen, kun tämä perustuu yksinomaan luonnollisen henkilön profilointiin tai hänen persoonallisuuspiirteidensä ja persoonallisuusominaisuuksiensa arviointiin; tätä kieltoa ei sovelleta tekoälyjärjestelmiin, joita käytetään tukemaan ihmisen tekemää arviointia jonkun henkilön osallistumisesta rikolliseen toimintaan, kun arvio jo perustuu objektiivisiin ja todennettavissa oleviin tosiseikkoihin, jotka liittyvät suoraan rikolliseen toimintaan;
d)
MI sistēmas laišana tirgū, nodošana ekspluatācijā šim konkrētajam mērķim vai lietošana fizisku personu radītā riska novērtējuma veikšanai, lai novērtētu vai prognozētu risku, ka fiziska persona varētu izdarīt noziedzīgu nodarījumu, kura balstās vienīgi uz fiziskas personas profilēšanu vai uz tās personisko īpašību un rakstura iezīmju novērtēšanu; šo aizliegumu nepiemēro MI sistēmām, kuras izmanto, lai atbalstītu cilvēka veiktu novērtējumu par personas iesaistīšanos noziedzīgā darbībā, kurš jau ir balstīts uz objektīviem un pārbaudāmiem faktiem, kas ir tieši saistīti ar noziedzīgu darbību;
e)
sellaisten tekoälyjärjestelmien saattaminen markkinoille, käyttöönotto tähän tiettyyn tarkoitukseen tai käyttö, joilla luodaan tai laajennetaan kasvojentunnistustietokantoja haravoimalla kasvokuvia kohdentamattomasti internetistä tai valvontakamerakuvista;
e)
tādu MI sistēmu laišana tirgū, nodošana ekspluatācijā šim konkrētajam mērķim vai lietošana, kuras izveido vai paplašina sejas atpazīšanas datubāzes, nemērķorientēti rasmojot sejas attēlus no interneta vai videonovērošanas sistēmu video;
f)
tekoälyjärjestelmien markkinoille saattaminen, käyttöönotto tätä tarkoitusta varten tai käyttö luonnollisen henkilön tunteiden päättelemiseksi työpaikalla ja oppilaitoksissa, paitsi jos tekoälyjärjestelmän käyttöä on tarkoitus hyödyntää tai saattaa markkinoille lääketieteellisiin tai turvallisuuteen liittyviin tarkoituksiin;
f)
MI sistēmu laišana tirgū, nodošana ekspluatācijā šim konkrētajam mērķim vai lietošana fiziskas personas emociju izsecināšanai darbavietā vai izglītības iestādēs, izņemot tad, ja MI sistēmas izmantošanu paredzēts ieviest vai laist tirgū medicīnisku vai drošības iemeslu dēļ;
g)
sellaisten biometristen luokittelujärjestelmien markkinoille saattaminen, käyttöönotto tätä tiettyä tarkoitusta varten tai sellaisten biometristen luokittelujärjestelmien käyttö, joissa luonnolliset henkilöt luokitellaan heidän biometristen tietojensa perusteella rodun, poliittisten mielipiteiden, ammattiliiton jäsenyyden, uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen, seksuaalisen käyttäytymisen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella; tämä kielto ei koske laillisesti hankittujen biometristen tietoaineistojen, kuten kuvien, merkitsemistä tai suodattamista biometristen tietojen perusteella lainvalvonta-alalla;
g)
tādu biometriskās kategorizācijas sistēmu laišana tirgū vai nodošana ekspluatācijā, vai lietošana, kuras individuāli kategorizē fiziskas personas, pamatojoties uz viņu biometriskajiem datiem, lai atvedinātu vai izsecinātu viņu rasi, politiskos uzskatus, dalību arodbiedrībās, reliģiskos vai filozofiskos uzskatus, dzimumdzīvi vai seksuālo orientāciju; šis aizliegums neattiecas uz likumīgi iegūtu biometrisko datu kopu, piemēram, attēlu, marķēšanu vai filtrēšanu, pamatojoties uz biometriskajiem datiem, vai biometrisko datu kategorizēšanu tiesībaizsardzības jomā;
h)
reaaliaikaisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käyttö julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksessa, paitsi jos ja siltä osin kuin se on ehdottoman välttämätöntä jonkin seuraavan tavoitteen saavuttamiseksi:
h)
reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu izmantošana publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos, izņemot tad, ja – un tiktāl, cik – tāda izmantošana ir absolūti nepieciešama kādam no šiem mērķiem:
i)
kaappauksen, ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhrien kohdennettu etsintä sekä kadonneiden henkilöiden etsiminen;
i)
konkrētu nolaupīšanas, cilvēku tirdzniecības vai cilvēku seksuālas izmantošanas upuru mērķtiecīga meklēšana, kā arī bezvēsts pazudušu personu meklēšana;
ii)
luonnollisten henkilöiden henkeen tai fyysiseen turvallisuuteen kohdistuvan erityisen, merkittävän ja välittömän uhan taikka aidon ja välittömän tai aidon ja ennakoitavissa olevan terrori-iskun uhan ehkäiseminen;
ii)
konkrēta, būtiska un nenovēršama apdraudējuma fizisku personu dzīvībai vai fiziskai drošībai vai reālu un pašreizēju vai reālu un paredzamu teroristu uzbrukuma draudu novēršana;
iii)
rikoksesta epäillyn henkilön paikantaminen tai tunnistaminen liitteessä II tarkoitettujen rikosten tutkintaa tai syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisen seuraamuksen täytäntöönpanoa varten ja joista voi asianomaisessa jäsenvaltiossa seurata vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään neljä vuotta.
iii)
par noziedzīga nodarījuma izdarīšanu aizdomās turētas personas atrašanās vietas noteikšana vai personas identificēšana nolūkā veikt kriminālizmeklēšanu vai kriminālvajāšanu vai kriminālsoda izpildi par II pielikumā minētajiem nodarījumiem, par kuriem attiecīgajā dalībvalstī var piemērot brīvības atņemšanas sodu vai ar brīvības atņemšanu saistītu drošības līdzekli, kura maksimālais ilgums ir vismaz četri gadi.
Ensimmäisen alakohdan h alakohta ei rajoita asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan soveltamista, kun kyse on biometristen tietojen käsittelystä muihin tarkoituksiin kuin lainvalvontaan.
Pirmās daļas h) punkts neskar Regulas (ES) 2016/679 9. pantu attiecībā uz biometrisko datu apstrādi nolūkos, kas nav tiesībaizsardzība.
2. Kun reaaliaikaisia biometrisiä etätunnistusjärjestelmiä käytetään julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksessa minkä tahansa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi, käytön on tapahduttava kyseisessä kohdassa vahvistettuihin tarkoituksiin ainoastaan erityisesti kohteena olevan henkilön henkilöllisyyden vahvistamiseksi, ja siinä on otettava huomioon seuraavat seikat:
2. Reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu lietošanu publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos ar kādu no 1. punkta pirmās daļas h) apakšpunktā minētajiem mērķiem ievieš minētajā punktā noteiktajos nolūkos, lai apstiprinātu konkrētas personas identitāti, un tajā ņem vērā šādus elementus:
a)
mahdollisen käytön aiheuttavan tilanteen luonne, erityisesti aiheutuvan vahingon vakavuus, todennäköisyys ja laajuus siinä tapauksessa, että järjestelmää ei käytetä;
a)
tās situācijas raksturs, kuras dēļ var notikt tāda lietošana, jo īpaši tā kaitējuma smagums, iespējamība un apmērs, kas tiktu radīts, ja sistēma netiktu lietota;
b)
järjestelmän käytön seuraukset kaikkien asianomaisten henkilöiden oikeuksille ja vapauksille, erityisesti näiden seurausten vakavuus, todennäköisyys ja laajuus.
b)
sistēmas lietošanas sekas attiecībā uz visu attiecīgo personu tiesībām un brīvībām, jo īpaši minēto seku smagums, iespējamība un apmērs.
Lisäksi kun reaaliaikaisia biometrisiä etätunnistusjärjestelmiä käytetään julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksessa minkä tahansa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi, on noudatettava käyttöön liittyviä välttämättömiä ja oikeasuhteisia suojatoimia ja edellytyksiä niiden käytön sallivan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, erityisesti ajallisia, maantieteellisiä ja henkilötason rajoituksia. Reaaliaikaisen biometrisen etätunnistusjärjestelmän käyttö julkisissa tiloissa sallitaan vain, jos lainvalvontaviranomainen on saattanut päätökseen 27 artiklassa tarkoitetun perusoikeuksia koskevan vaikutustenarvioinnin ja rekisteröinyt järjestelmän EU:n tietokantaan 49 artiklan mukaisesti. Asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tällaisten järjestelmien käyttö voidaan kuitenkin aloittaa ilman rekisteröintiä EU:n tietokantaan edellyttäen, että rekisteröinti saatetaan päätökseen ilman aiheetonta viivytystä.
Turklāt reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu lietošana publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos šā panta 1. punkta pirmās daļas h) apakšpunktā minētajiem mērķiem atbilst nepieciešamiem un samērīgiem aizsardzības pasākumiem un nosacījumiem attiecībā uz lietošanu saskaņā ar valsts tiesību aktiem, kuri atļauj to lietošanu, jo īpaši laika, ģeogrāfisku un personisku ierobežojumu ziņā. Reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu lietošanu publiski piekļūstamās vietās atļauj vienīgi tad, ja tiesībaizsardzības iestāde ir pabeigusi 27. pantā paredzēto novērtējumu par ietekmi uz pamattiesībām un ir reģistrējusi sistēmu ES datubāzē saskaņā ar 49. pantu. Tomēr pienācīgi pamatotos steidzamos gadījumos šādu sistēmu lietošanu var sākt bez reģistrācijas ES datubāzē ar noteikumu, ka šāda reģistrācija tiek pabeigta bez liekas kavēšanās.
3. Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan ja 2 kohdan tarkoituksiin jokainen reaaliaikaisen biometrisen etätunnistusjärjestelmän käyttö lainvalvontatarkoituksessa julkisissa tiloissa edellyttää sen jäsenvaltion, jossa käyttö tapahtuu, sellaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen, jonka päätös on sitova, myöntämää ennakkolupaa, joka annetaan perustellusta pyynnöstä ja 5 kohdassa tarkoitetun kansallisen lainsäädännön yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tällaisen järjestelmän käyttö voidaan kuitenkin aloittaa ilman lupaa, kunhan asianmukainen lupa pyydetään ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 24 tunnin kuluessa. Jos tällainen lupa evätään, käyttö on lopetettava välittömästi ja kaikki tiedot sekä tällaiseen käyttöön liittyvät tulokset ja tuotokset on välittömästi poistettava.
3. Šā panta 1. punkta pirmās daļas h) apakšpunkta un 2. punkta nolūkos katrai reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas lietošanai tiesībaizsardzības nolūkos publiski piekļūstamās vietās ir nepieciešama iepriekšēja atļauja, ko izsniegusi tiesu iestāde vai neatkarīga administratīva iestāde, kuras lēmums ir saistošs, tajā dalībvalstī, kurā šo sistēmu paredzēts lietot, un kas izsniegta pēc pamatota pieprasījuma un saskaņā ar sīki izstrādātiem valsts tiesību aktu noteikumiem, kas minēti 5. punktā. Tomēr pienācīgi pamatotā steidzamā gadījumā šādas sistēmas lietošanu var sākt bez atļaujas ar noteikumu, ka šādu atļauju pieprasa bez liekas kavēšanās ne vēlāk kā 24 stundu laikā. Ja šāda atļauja netiek piešķirta, lietošanu nekavējoties pārtrauc un visus datus, kā arī tādas lietošanas rezultātus un iznākumus nekavējoties atmet un dzēš.
Toimivaltainen oikeusviranomainen tai riippumaton hallintoviranomainen, jonka päätös on sitova, saa myöntää luvan ainoastaan, jos se katsoo sille esitettyjen objektiivisten todisteiden tai selkeiden seikkojen perusteella, että kyseessä oleva reaaliaikaisen biometrisen etätunnistusjärjestelmän käyttö on välttämätöntä ja oikeasuhteista jonkin 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa tarkoitetun ja pyynnössä yksilöidyn tavoitteen saavuttamiseksi, ja se rajoittuu erityisesti siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä ajanjakson sekä maantieteellisen ja henkilötason soveltamisalan osalta. Toimivaltaisen viranomaisen on pyyntöä koskevaa päätöstä tehdessään otettava huomioon 2 kohdassa tarkoitetut seikat. Päätöstä, jolla on henkilöön kohdistuvia kielteisiä oikeusvaikutuksia, ei saa tehdä pelkästään reaaliaikaisen biometrisen etätunnistusjärjestelmän tuotosten perusteella.
Kompetentā tiesu iestāde vai neatkarīga administratīvā iestāde, kuras lēmums ir saistošs, piešķir atļauju tikai tad, ja, pamatojoties uz tai iesniegtiem objektīviem pierādījumiem vai skaidrām norādēm, tā atzīst, ka attiecīgās reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas lietošana ir nepieciešama un samērīga, lai sasniegtu vienu no 1. punkta pirmās daļas h) apakšpunktā noteiktajiem mērķiem, kas norādīts pieprasījumā, un jo īpaši tā notiek tikai tiktāl, cik tas absolūti nepieciešams laikposma, kā arī ģeogrāfiskā un personiskā tvēruma ziņā. Lemjot par pieprasījumu, minētā iestāde ņem vērā 2. punktā minētos elementus. Nevienu lēmumu, kas personai rada nelabvēlīgas tiesiskas sekas, nevar pieņemt, balstoties vienīgi uz reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu sniegto iznākumu.
4. Jokaisesta reaaliaikaisen biometrisen etätunnistusjärjestelmän käytöstä julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksiin on ilmoitettava asianomaiselle markkinavalvontaviranomaiselle ja kansalliselle tietosuojaviranomaiselle 5 kohdassa tarkoitettujen kansallisten sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. Ilmoituksen on sisällettävä vähintään 6 kohdassa täsmennetyt tiedot, eikä se saa sisältää arkaluonteisia operatiivisia tietoja.
4. Neskarot 3. punktu, par katru reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas lietošanu publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos paziņo attiecīgajai tirgus uzraudzības iestādei un valsts datu aizsardzības iestādei saskaņā ar 5. punktā minētajiem valsts tiesību aktu noteikumiem. Paziņojumā iekļauj vismaz 6. punktā norādīto informāciju, un tajā neiekļauj sensitīvus operatīvos datus.
5. Jäsenvaltio voi päättää säätää mahdollisuudesta sallia kokonaan tai osittain reaaliaikaisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käyttö julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksessa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa sekä 2 ja 3 kohdassa luetelluin rajoituksin ja edellytyksin. Asianomaisten jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallisessa lainsäädännössään tarvittavat yksityiskohtaiset säännöt 3 kohdassa tarkoitettujen lupien pyytämistä, myöntämistä ja käyttöä sekä niihin liittyvää valvontaa ja raportointia varten. Näissä säännöissä on myös täsmennettävä, minkä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa lueteltujen tavoitteiden osalta, myös minkä mainitun h alakohdan iii alakohdassa tarkoitettujen rikosten osalta, toimivaltaisille viranomaisille voidaan antaa lupa käyttää kyseisiä järjestelmiä lainvalvontatarkoituksessa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöistä komissiolle viimeistään 30 päivän kuluttua niiden hyväksymisestä. Jäsenvaltiot voivat unionin oikeuden mukaisesti ottaa käyttöön rajoittavampaa lainsäädäntöä biometristen etätunnistusjärjestelmien käytön osalta.
5. Dalībvalsts var nolemt paredzēt iespēju pilnīgi vai daļēji atļaut reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu izmantošanu publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos, ievērojot ierobežojumus un nosacījumus, kas uzskaitīti 1. punkta pirmās daļas h) apakšpunktā un 2. un 3. punktā. Attiecīgās dalībvalstis savos tiesību aktos nosaka vajadzīgos sīki izstrādātos noteikumus par 3. punktā minēto atļauju pieprasīšanu, izsniegšanu un izmantošanu, kā arī ar tām saistīto attiecīgo uzraudzību un ziņošanu. Minētajos noteikumos arī norāda, attiecībā uz kuriem no 1. punkta pirmās daļas h) apakšpunktā uzskaitītajiem mērķiem – tostarp kuru minētā punkta h) apakšpunkta iii) punktā norādīto noziedzīgo nodarījumu gadījumā – kompetentajām iestādēm var atļaut minētās sistēmas lietot tiesībaizsardzības nolūkos. Dalībvalstis minētos noteikumus paziņo Komisijai ne vēlāk kā 30 dienas pēc to pieņemšanas. Dalībvalstis saskaņā ar Savienības tiesību aktiem var ieviest ierobežojošākus tiesību aktus par biometriskās tālidentifikācijas sistēmu lietošanu.
6. Kansallisten markkinavalvontaviranomaisten ja jäsenvaltioiden kansallisten tietosuojaviranomaisten, joille on 4 kohdan mukaisesti ilmoitettu reaaliaikaisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käytöstä julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksiin, on toimitettava komissiolle vuosittain raportti tällaisesta käytöstä. Tätä varten komissio toimittaa jäsenvaltioille ja kansallisille markkinavalvonta- ja tietosuojaviranomaisille mallin, joka sisältää tiedot sellaisen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen, joiden päätös on sitova, tekemien päätösten lukumäärästä, jotka koskevat 3 kohdan mukaisia lupapyyntöjä, ja niiden tuloksista.
6. Dalībvalstu valsts tirgus uzraudzības iestādes un valsts datu aizsardzības iestādes, kurām ir paziņots par reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas lietošanu publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos, ievērojot 4. punktu, iesniedz Komisijai gada ziņojumus par šādu lietošanu. Minētajā nolūkā Komisija nodrošina dalībvalstīm un valsts tirgus uzraudzības un datu aizsardzības iestādēm veidni, kurā ietver informāciju par to lēmumu skaitu, kurus attiecībā uz atļaujas pieprasījumiem saskaņā ar 3. punktu pieņēmušas kompetentās tiesu iestādes vai neatkarīga administratīvā iestāde, kuras lēmumi ir saistoši, un par to rezultātiem.
7. Komissio julkaisee vuosittaisia raportteja reaaliaikaisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käytöstä julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksiin jäsenvaltioiden yhdistettyjen tietojen nojalla perustuen 6 kohdassa tarkoitettuihin vuosittaisiin raportteihin. Vuosittaisiin raportteihin ei saa sisältyä arkaluonteisia operatiivisia tietoja asiaan liittyvistä lainvalvontatoimista.
7. Komisija publicē gada ziņojumus par reāllaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas lietošanu publiski piekļūstamās vietās tiesībaizsardzības nolūkos, pamatojoties uz dalībvalstīs agregētiem datiem, kas balstīti uz 6. punktā minētajiem gada ziņojumiem. Minētie gada ziņojumi neietver sensitīvus operatīvos datus par saistītajām tiesībaizsardzības darbībām.
8. Tämä artikla ei vaikuta kieltoihin, joita sovelletaan, jos tekoälyyn liittyvä käytäntö rikkoo muuta unionin oikeutta.
8. Šis pants neietekmē aizliegumus, ko piemēro, ja MI prakse pārkāpj citus Savienības tiesību aktus.
III LUKU
III NODAĻA
SUURIRISKISET TEKOÄLYJÄRJESTELMÄT
AUGSTA RISKA MI SISTĒMAS
1 JAKSO
1. IEDAĻA
Tekoälyjärjestelmien luokittelu suuririskisiksi
MI sistēmu klasificēšana par augsta riska MI sistēmām
6 artikla
6. pants
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien luokitussäännöt
Noteikumi klasificēšanai par augsta riska MI sistēmām
1. Riippumatta siitä, saatetaanko tekoälyjärjestelmä markkinoille tai otetaanko se käyttöön erillään a ja b alakohdassa tarkoitetuista tuotteista, kyseistä tekoälyjärjestelmää on pidettävä suuririskisenä, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
1. Neatkarīgi no tā, vai MI sistēmu laiž tirgū vai nodod ekspluatācijā neatkarīgi no a) un b) apakšpunktā minētajiem produktiem, minēto MI sistēmu uzskata par augsta riska sistēmu, ja ir izpildīti abi šie nosacījumi:
a)
tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi tuotteen turvakomponenttina tai tekoälyjärjestelmä on itse tuote, joka kuuluu liitteessä I luetellun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan;
a)
MI sistēmu paredzēts izmantot kā produkta drošības sastāvdaļu, vai MI sistēma pati par sevi ir produkts, uz kuru attiecas Savienības saskaņošanas tiesību akti, kas uzskaitīti I pielikumā;
b)
tuotteelle, jonka turvakomponentti on a alakohdan mukaisesti tekoälyjärjestelmä, tai tekoälyjärjestelmälle, joka on itse tuote, on tehtävä kolmannen osapuolen suorittama vaatimustenmukaisuuden arviointi kyseisen tuotteen saattamiseksi markkinoille tai käyttöön ottamiseksi liitteessä I luetellun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukaisesti.
b)
produktam, kura drošības sastāvdaļa, ievērojot a) apakšpunktu, ir MI sistēma, vai pašai MI sistēmai kā produktam ir vajadzīgs trešās personas veikts atbilstības novērtējums, lai to varētu laist tirgū vai nodot ekspluatācijā saskaņā ar Savienības saskaņošanas tiesību aktiem, kas uzskaitīti I pielikumā.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien lisäksi liitteessä III tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä pidetään suuririskisinä.
2. Papildus 1. punktā minētajām augsta riska MI sistēmām par augsta riska sistēmām uzskata III pielikumā minētās MI sistēmas.
3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, liitteessä III tarkoitettua tekoälyjärjestelmää ei ole pidettävä suuririskisenä, jos se ei aiheuta merkittävää vahingon riskiä luonnollisten henkilöiden terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille, mukaan lukien se, että se ei vaikuta olennaisesti päätöksenteon tulokseen.
3. Atkāpjoties no 2. punkta, III pielikumā minēto MI sistēmu neuzskata par augsta riska sistēmu, ja tā nerada būtisku kaitējuma risku fizisku personu veselībai, drošībai vai pamattiesībām, tostarp būtiski neietekmē lēmumu pieņemšanas iznākumu.
Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan, jos mikä tahansa seuraavista edellytyksistä täyttyy:
Pirmo daļu piemēro, ja ir izpildīts jebkurš no šādiem nosacījumiem:
a)
tekoälyjärjestelmän tarkoituksena on suorittaa suppea menettelyllinen tehtävä;
a)
MI sistēma ir paredzēta šaura procedūras uzdevuma veikšanai;
b)
tekoälyjärjestelmän tarkoituksena on parantaa aiemmin suoritetun ihmisen toiminnan tulosta;
b)
MI sistēma ir paredzēta iepriekš pabeigtas cilvēka darbības rezultāta uzlabošanai;
c)
tekoälyjärjestelmän tarkoituksena on havaita päätöksentekotapoja tai poikkeamia aiemmista päätöksentekotavoista, eikä sen tarkoituksena ole korvata aiemmin tehtyä ihmisen tekemää arviota tai vaikuttaa siihen ilman asianmukaista ihmisen suorittamaa arviota; tai
c)
MI sistēma ir paredzēta lēmumu pieņemšanas modeļu vai noviržu no iepriekšējiem lēmumu pieņemšanas modeļiem atklāšanai, un tā nav paredzēta, lai aizstātu vai ietekmētu iepriekš pabeigtu cilvēka veiktu novērtējumu, bez pienācīgas cilvēka veiktas pārskatīšanas; vai
d)
tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu suorittamaan valmistelutehtävä, joka koskee liitteessä III lueteltujen käyttötapausten kannalta merkityksellistä arviointia.
d)
MI sistēma ir paredzēta sagatavošanās uzdevuma veikšanai saistībā ar novērtējumu, kas ir būtisks III pielikumā uzskaitīto lietošanas gadījumu nolūkos.
Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, liitteessä III tarkoitettua tekoälyjärjestelmää on aina pidettävä suuririskisenä, jos tekoälyjärjestelmä suorittaa luonnollisten henkilöiden profilointia.
Neatkarīgi no pirmās daļas III pielikumā minētu MI sistēmu vienmēr uzskata par augsta riska MI sistēmu, ja MI sistēma veic fizisku personu profilēšanu.
4. Tarjoajan, joka katsoo, että liitteessä III tarkoitettu tekoälyjärjestelmä ei ole suuririskinen, on dokumentoitava arvionsa ennen kuin kyseinen järjestelmä saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön. Tällaiseen tarjoajaan sovelletaan 49 artiklan 2 kohdassa säädettyä rekisteröintivelvollisuutta. Tarjoajan on kansallisten toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä toimitettava arviointia koskevat asiakirjat.
4. Nodrošinātājs, kas uzskata, ka III pielikumā minēta MI sistēma nav augsta riska sistēma, dokumentē tās novērtējumu pirms minētā sistēma tiek laista tirgū vai nodota ekspluatācijā. Uz šādu nodrošinātāju attiecas 49. panta 2. punktā paredzētais reģistrācijas pienākums. Pēc valsts kompetento iestāžu pieprasījuma nodrošinātājs uzrāda novērtējuma dokumentāciju.
5. Komissio antaa Euroopan tekoälyneuvostoa, jäljempänä ”tekoälyneuvosto”, kuultuaan ja viimeistään 2 päivänä helmikuuta 2026 ohjeet, joissa täsmennetään tämän artiklan käytännön täytäntöönpano 96 artiklan mukaisesti, sekä kattavan luettelon käytännön esimerkeistä sellaisten tekoälyjärjestelmien käyttötapauksista, jotka ovat suuririskisiä ja muita kuin suuririskisiä.
5. Komisija pēc apspriešanās ar Eiropas Mākslīgā intelekta padomi (MI padomi) un ne vēlāk kā 2026. gada 2. februārī sniedz pamatnostādnes, kurās precizē šā panta praktisko īstenošanu saskaņā ar 96. pantu, kopā ar izsmeļošu sarakstu ar praktiskiem piemēriem par MI sistēmu, kuras ir augsta riska MI sistēmas, un to, kuras nav augsta riska MI sistēmas, lietošanas gadījumiem.
6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 97 artiklan mukaisesti tämän artiklan 3 kohdan toisen alakohdan muuttamiseksi lisäämällä uusia ehtoja kyseisessä alakohdassa säädettyihin edellytyksiin tai muuttamalla niitä, jos on konkreettista ja luotettavaa näyttöä sellaisten tekoälyjärjestelmien olemassaolosta, jotka kuuluvat liitteen III soveltamisalaan mutta jotka eivät aiheuta merkittävää vahingon riskiä luonnollisten henkilöiden terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille.
6. Komisija tiek pilnvarota pieņemt deleģētos aktus saskaņā ar 97. pantu, lai grozītu šā panta 3. punkta otro daļu, lai pievienotu jaunus nosacījumus tajā noteiktajiem nosacījumiem, vai grozītu tos, ja ir konkrēti un ticami pierādījumi, ka ir MI sistēmas, kas ietilpst III pielikuma tvērumā, bet nerada būtisku kaitējuma risku fizisku personu veselībai, drošībai vai pamattiesībām.
7. Komissio antaa delegoituja säädöksiä 97 artiklan mukaisesti tämän artiklan 3 kohdan toisen alakohdan muuttamiseksi poistamalla jonkin siinä säädetyn edellytyksen, jos on konkreettista ja luotettavaa näyttöä siitä, että tämä on tarpeen tässä asetuksessa säädetyn terveyden, turvallisuuden ja perusoikeuksien suojelun tason säilyttämiseksi.
7. Komisija pieņem deleģētos aktus saskaņā ar 97. pantu, lai grozītu 3. punkta otro daļu, lai svītrotu jebkuru no tajā noteiktajiem nosacījumiem, ja ir konkrēti un ticami pierādījumi, ka tas ir vajadzīgs, lai uzturētu veselības, drošības un pamattiesību aizsardzības līmeni, ko paredz šī regula.
8. Tämän artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti hyväksytyt, 3 kohdan toisessa alakohdassa säädettyihin edellytyksiin tehtävät muutokset eivät saa heikentää tässä asetuksessa säädetyn terveyden, turvallisuuden ja perusoikeuksien suojelun yleistä tasoa, ja niillä on varmistettava johdonmukaisuus 7 artiklan 1 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten kanssa ja otettava huomioon markkinoiden ja teknologian kehityksen.
8. Neviens 3. punkta otrajā daļā paredzētais nosacījumu grozījums, kas pieņemts saskaņā ar šā panta 6. un 7. punktu, nemazina veselības, drošības un pamattiesību aizsardzības vispārējo līmeni, ko paredz šī regula un tas nodrošina saskanību ar deleģētajiem aktiem, kas pieņemti, ievērojot 7. panta 1. punktu, un ņem vērā tirgus norises un tehnoloģiju attīstību.
7 artikla
7. pants
Liitteen III muuttaminen
Grozījumi III pielikumā
1. Siirretään komissiolle valta antaa 97 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen III muuttamiseksi lisäämällä siihen suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevia käyttötapauksia tai muokkaamalla niitä, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
1. Komisija tiek pilnvarota pieņemt deleģētos aktus saskaņā ar 97. pantu, lai grozītu III pielikumu, pievienojot vai mainot augsta riska MI sistēmu lietošanas gadījumus, ja ir izpildīti abi šie nosacījumi:
a)
tekoälyjärjestelmiä on tarkoitus käyttää millä tahansa liitteessä III luetelluista aloista;
a)
MI sistēmas ir paredzētas lietošanai jebkurā no III pielikumā uzskaitītajām jomām;
b)
tekoälyjärjestelmät aiheuttavat terveys- ja turvallisuushaitan riskin tai perusoikeuksiin kohdistuvan kielteisen vaikutuksen riskin, joka on vähintään yhtä suuri kuin liitteessä III jo tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien aiheuttaman haitan tai kielteisen vaikutuksen riski.
b)
MI sistēmas rada kaitējuma risku veselībai un drošībai vai nelabvēlīgu ietekmi uz pamattiesībām, un minētais risks ir līdzvērtīgs ar vai lielāks par kaitējuma vai nelabvēlīgas ietekmes risku, ko rada augsta riska MI sistēmas, kuras jau minētas III pielikumā.
2. Arvioidessaan 1 kohdan b alakohdan mukaista edellytystä komissio ottaa huomioon seuraavat perusteet:
2. Novērtējot 1. punkta b) apakšpunktā paredzēto nosacījumu, Komisija ņem vērā šādus kritērijus:
a)
tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitus;
a)
MI sistēmas paredzētais nolūks;
b)
missä määrin tekoälyjärjestelmää on käytetty tai todennäköisesti käytetään;
b)
kādā mērā MI sistēma ir lietota vai ir domājams, ka tiks lietota;
c)
tekoälyjärjestelmän käsittelemien ja käyttämien tietojen luonne ja määrä, erityisesti se, käsitelläänkö erityisiä henkilötietoryhmiä;
c)
MI sistēmas apstrādāto un izmantoto datu raksturs un apjoms, jo īpaši tas, vai tiek apstrādāti īpašu kategoriju personas dati;
d)
missä määrin tekoälyjärjestelmä toimii itsenäisesti, ja missä määrin ihmisen on mahdollista kumota päätös tai suositukset, jotka voisivat aiheuttaa mahdollista haittaa;
d)
kādā mērā MI sistēma darbojas autonomi, un kāda ir iespēja cilvēkam neņemt vērā lēmumu vai ieteikumus, kuri var radīt potenciālu kaitējumu;
e)
missä määrin tekoälyjärjestelmän käyttö on jo aiheuttanut haittaa terveydelle ja turvallisuudelle, vaikuttanut kielteisesti perusoikeuksiin tai herättänyt merkittävää huolta tällaisen haitan tai kielteisen vaikutuksen todennäköisyydestä, mikä käy ilmi esimerkiksi kansallisille toimivaltaisille viranomaisille toimitetuista raporteista tai dokumentoiduista väitteistä taikka muista asianmukaisista raporteista;
e)
kādā mērā MI sistēmas lietošana jau ir nodarījusi kaitējumu veselībai un drošībai, tai ir bijusi nelabvēlīga ietekme uz pamattiesībām, vai tā ir raisījusi nopietnas bažas par šāda kaitējuma vai nelabvēlīgas ietekmes iespējamību, kā liecina, piemēram, ziņojumi vai dokumentēti apgalvojumi, kas iesniegti valsts kompetentajām iestādēm, vai, attiecīgā gadījumā, citi ziņojumi;
f)
tällaisen haitan tai tällaisen haitallisen vaikutuksen mahdollinen laajuus, erityisesti sen voimakkuus ja kyky vaikuttaa useisiin henkilöihin tai vaikuttaa suhteettomasti erityiseen henkilöryhmään;
f)
šāda kaitējuma vai šādas nelabvēlīgas ietekmes iespējamais apmērs, jo īpaši attiecībā uz to intensitāti un spēju skart daudzus cilvēkus vai nesamērīgi ietekmēt kādu konkrētu personu grupu;
g)
missä määrin henkilöt, joille mahdollisesti aiheutuu haittaa tai joihin mahdollisesti kohdistuu kielteinen vaikutus, ovat riippuvaisia tekoälyjärjestelmän tuottamasta tuloksesta, erityisesti koska käytännöllisistä tai oikeudellisista syistä ei ole kohtuudella mahdollista olla noudattamatta tätä tulosta;
g)
kādā mērā personas, kam potenciāli ir nodarīts kaitējums vai kuras cieš no nelabvēlīgas ietekmes, ir atkarīgas no MI sistēmas radītā iznākuma, jo īpaši tāpēc, ka praktisku vai juridisku iemeslu dēļ nav saprātīgi iespējams atteikties no tāda iznākuma;
h)
missä määrin on kyse vallan epätasapainosta tai missä määrin henkilöt, joille mahdollisesti aiheutuu haittaa tai kohdistuu kielteinen vaikutus, ovat haavoittuvassa asemassa tekoälyjärjestelmän käyttöönottajaan nähden, erityisesti aseman, valta-aseman, tietämyksen, taloudellisten tai sosiaalisten olosuhteiden tai iän vuoksi;
h)
kādā mērā spēku samērs nav līdzvērtīgs vai personas, kam potenciāli ir nodarīts kaitējums vai kuras cieš no nelabvēlīgas ietekmes, ir neaizsargātā stāvoklī attiecībā pret MI sistēmas uzturētāju, jo īpaši statusa, pilnvaru, zināšanu, ekonomisko vai sociālo apstākļu vai vecuma dēļ;
i)
missä määrin tekoälyjärjestelmän avulla tuotettu tulos on helposti korjattavissa tai peruutettavissa, kun otetaan huomioon korjaukseen tai peruuttamiseen käytettävissä olevat tekniset ratkaisut, jolloin tulosten, joilla on haitallisia vaikutuksia terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksiin, ei katsota olevan helposti korjattavissa tai peruutettavissa;
i)
kādā mērā iznākums, kas radīts, iesaistot MI sistēmu, ir viegli izlabojams vai reversējams, ņemot vērā tehniskos risinājumus, kas pieejami labošanai vai reversēšanai; iznākumus, kam ir nelabvēlīga ietekme uz veselību, drošību vai pamattiesībām, neuzskata par viegli izlabojamiem vai reversējamiem;
j)
tekoälyjärjestelmän käyttöönotosta yksilöille, ryhmille tai koko yhteiskunnalle koituvan hyödyn suuruus ja todennäköisyys, tuoteturvallisuuden mahdolliset parannukset mukaan lukien;
j)
vai un kādā mērā MI sistēmas ieviešana dotu ieguvumu indivīdiem, grupām vai sabiedrībai kopumā, ieskaitot iespējamos produktu drošības uzlabojumus;
k)
missä määrin voimassa olevassa unionin oikeudessa säädetään
k)
kādā mērā spēkā esošie Savienības tiesību akti nosaka:
i)
tekoälyjärjestelmän aiheuttamiin riskeihin liittyvistä tehokkaista oikeussuojakeinoista, lukuun ottamatta vahingonkorvausvaateita;
i)
efektīvus tiesību aizsardzības pasākumus saistībā ar MI sistēmas radītajiem riskiem, izņemot prasības par kaitējuma atlīdzināšanu;
ii)
tehokkaista toimenpiteistä kyseisten riskien ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi merkittävästi.
ii)
efektīvus pasākumus minēto risku novēršanai vai būtiskai samazināšanai.
3. Siirretään komissiolle valta antaa 97 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä III olevan luettelon muuttamiseksi poistamalla siitä suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
3. Komisija tiek pilnvarota pieņemt deleģētos aktus saskaņā ar 97. pantu, lai grozītu III pielikumā ietverto sarakstu, svītrojot augsta riska MI sistēmas, ja ir izpildīti abi šie nosacījumi:
a)
kyseessä oleva suuririskinen tekoälyjärjestelmä ei enää aiheuta merkittäviä riskejä perusoikeuksiin, terveyteen tai turvallisuuteen nähden ottaen huomioon 2 kohdassa luetellut kriteerit;
a)
attiecīgā augsta riska MI sistēma vairs nerada būtiskus riskus pamattiesībām, veselībai vai drošībai, ņemot vērā 2. punktā uzskaitītos kritērijus;
b)
poisto ei laske unionin oikeuden mukaisen terveyden, turvallisuuden ja perusoikeuksien suojan yleistä tasoa.
b)
svītrošana nesamazina vispārējo veselības, drošības un pamattiesību aizsardzības līmeni, kas paredzēts Savienības tiesību aktos.
2 JAKSO
2. IEDAĻA
Suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat vaatimukset
Prasības augsta riska MI sistēmām
8 artikla
8. pants
Vaatimustenmukaisuus
Atbilstība prasībām
1. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien on täytettävä tässä jaksossa säädetyt vaatimukset, ottaen huomioon niiden suunnitellut käyttötarkoitukset sekä tekoälyn ja tekoälyyn liittyvien teknologioiden yleisesti tunnustettu viimeisin kehitys. Jäljempänä olevassa 9 artiklassa tarkoitettu riskinhallintajärjestelmä on otettava huomioon varmistettaessa, että kyseisiä vaatimuksia noudatetaan.
1. Augsta riska MI sistēmas atbilst šajā iedaļā noteiktajām prasībām, ņemot vērā tām paredzētos nolūkus, kā arī vispāratzītos jaunākos sasniegumus MI un ar MI saistīto tehnoloģiju jomā. Nodrošinot atbilstību minētajām prasībām, ņem vērā 9. pantā minēto riska pārvaldības sistēmu.
2. Jos tuote sisältää tekoälyjärjestelmän, johon sovelletaan tämän asetuksen vaatimuksia ja liitteessä I olevassa A jaksossa luetellun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimuksia, tarjoajat ovat vastuussa sen varmistamisesta, että niiden tuote on kaikilta osin vaatimustenmukainen kaikkiin sovellettavan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukaisiin vaatimuksiin nähden. Varmistaessaan, että 1 kohdassa tarkoitetut suuririskiset tekoälyjärjestelmät ovat tässä jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukaisia, ja jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus, välttää päällekkäisyyttä ja minimoida lisärasitteita, tarjoajien on voitava tarvittaessa sisällyttää tarvittavat testaus- ja raportointiprosessit, tiedot ja dokumentaatio, joita ne toimittavat tuotteeseensa liittyen, dokumentaatioon ja menettelyihin, jotka ovat jo olemassa ja joita edellytetään liitteessä I olevassa A jaksossa luetellun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön nojalla.
2. Ja produkts satur MI sistēmu, kurai piemēro šīs regulas prasības, kā arī I pielikuma A iedaļā uzskaitīto Savienības saskaņošanas tiesību aktu prasības, nodrošinātāji ir atbildīgi par to, lai tiktu nodrošināts, ka to produkts pilnībā atbilst visām piemērojamajām prasībām saskaņā ar piemērojamajiem Savienības saskaņošanas tiesību aktiem. Nodrošinot 1. punktā minēto augsta riska MI sistēmu atbilstību šajā iedaļā noteiktajām prasībām un lai nodrošinātu konsekvenci, nepieļautu dublēšanos un samazinātu papildu slogu, nodrošinātājiem ir izvēles iespēja attiecīgā gadījumā integrēt nepieciešamos testēšanas un ziņošanas procesus, informāciju un dokumentāciju, ko tie sniedz attiecībā uz savu produktu, dokumentācijā un procedūrās, kas jau pastāv un ir prasītas I pielikuma A iedaļā uzskaitītajos Savienības saskaņošanas tiesību aktos.
9 artikla
9. pants
Riskinhallintajärjestelmä
Riska pārvaldības sistēma
1. Suuririskisille tekoälyjärjestelmille on perustettava, pantava täytäntöön ja dokumentoitava riskinhallintajärjestelmä ja sitä on pidettävä yllä.
1. Saistībā ar augsta riska MI sistēmām izveido, ievieš, dokumentē un uztur riska pārvaldības sistēmu.
2. Riskinhallintajärjestelmän on käsitettävä iteratiiviseksi prosessiksi, joka jatkuu suunnitellusti suuririskisen tekoälyjärjestelmän koko elinkaaren ajan ja joka on säännöllisesti ja järjestelmällisesti tarkastettava ja saatettava ajan tasalle. Siihen on sisällyttävä seuraavat vaiheet:
2. Riska pārvaldības sistēmu saprot kā nepārtrauktu iteratīvu procesu, ko plāno un kas norit visā augsta riska MI sistēmas darbmūžā, un tam nepieciešama regulāra sistemātiska pārskatīšana un atjaunināšana. Tajā ietilpst šādi posmi:
a)
niiden tunnettujen ja kohtuudella ennakoitavissa olevien riskien tunnistaminen ja analysointi, joita suuririskinen tekoälyjärjestelmä voi aiheuttaa liittyen terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksiin, kun suuririskistä tekoälyjärjestelmää käytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti;
a)
to zināmo un saprātīgi paredzamo risku apzināšana un analīze, ko augsta riska MI sistēma var radīt veselībai, drošībai vai pamattiesībām, ja augsta riska MI sistēmu lieto saskaņā ar tai paredzēto nolūku;
b)
niiden riskien arviointi, joita voi syntyä, kun suuririskistä tekoälyjärjestelmää käytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti ja kohtuudella ennakoitavissa olevissa väärinkäyttöolosuhteissa;
b)
to risku aplēšana un izvērtēšana, kas var rasties, ja augsta riska MI sistēmu lieto atbilstoši paredzētajam nolūkam, un saprātīgi paredzamas nepareizas lietošanas apstākļos;
c)
muiden mahdollisesti syntyvien riskien arviointi 72 artiklassa tarkoitetusta markkinoille saattamisen jälkeisestä seurantajärjestelmästä kerättyjen tietojen analysoinnin perusteella;
c)
citu iespējamo risku izvērtēšana, pamatojoties uz to datu analīzi, kas savākti no 72. pantā minētās pēctirgus pārraudzības sistēmas;
d)
sellaisten asianmukaisten ja kohdennettujen riskinhallintatoimenpiteiden hyväksyminen, joiden tarkoituksena on puuttua a alakohdan mukaisesti tunnistettuihin riskeihin.
d)
saskaņā ar šā punkta a) apakšpunktu apzinātu risku novēršanai paredzētu piemērotu un mērķorientētu riska pārvaldības pasākumu pieņemšana.
3. Tässä artiklassa tarkoitetut riskit koskevat ainoastaan niitä, joita voidaan kohtuudella lieventää ja poistaa suuririskisen tekoälyjärjestelmän kehittämisen tai suunnittelun avulla tai asianmukaisten teknisten tietojen antamisella.
3. Šajā pantā minētie riski attiecas tikai uz tiem riskiem, kurus var saprātīgi mazināt vai novērst, izstrādājot vai projektējot augsta riska MI sistēmu vai sniedzot atbilstīgu tehnisko informāciju.
4. Edellä 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa riskinhallintatoimenpiteissä on otettava asianmukaisesti huomioon vaikutukset ja mahdollinen vuorovaikutus, jotka johtuvat tässä jaksossa säädettyjen vaatimusten soveltamisesta yhdessä, jotta voidaan minimoida riskit tehokkaammin ja saavuttaa samalla asianmukainen tasapaino toteutettaessa toimenpiteet kyseisten vaatimusten täyttämiseksi.
4. Riska pārvaldības pasākumos, kas minēti 2. punkta d) apakšpunktā, pienācīgi ņem vērā sekas un iespējamo mijiedarbību, ko rada šajā iedaļā noteikto prasību kombinēta piemērošana, lai efektīvāk samazinātu riskus, vienlaikus panākot pienācīgu līdzsvaru minēto prasību izpildei paredzēto pasākumu īstenošanā.
5. Edellä 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen riskinhallintatoimenpiteiden on oltava sellaisia, että kuhunkin vaaraan liittyvän asiaankuuluvan jäännösriskin ja suuririskisten tekoälyjärjestelmien kokonaisjäännösriskin katsotaan olevan hyväksyttävällä tasolla.
5. Riska pārvaldības pasākumi, kas minēti 2. punkta d) apakšpunktā, ir tādi, ka attiecīgie ar katru apdraudējumu saistītie atlikušie riski, kā arī augsta riska MI sistēmu kopējais atlikušais risks tiek uzskatīti par pieņemamiem.
Tarkoituksenmukaisimpia riskinhallintatoimenpiteitä määritettäessä on varmistettava seuraavat seikat:
Nosakot vispiemērotākos riska pārvaldības pasākumus, nodrošina:
a)
2 kohdan nojalla määritettyjen ja arvioitujen riskien poistaminen tai vähentäminen siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista suuririskisen tekoälyjärjestelmän asianmukaisella suunnittelulla ja kehittämisellä;
a)
apzināto un izvērtēto risku likvidēšanu vai samazināšanu, ievērojot 2. punktu, ciktāl tas tehniski iespējams, ar augsta riska MI sistēmas atbilstīgu projektēšanu un izstrādi;
b)
tarvittaessa asianmukaisten riskinvähentämis- ja valvontatoimenpiteiden toteuttaminen sellaisiin riskeihin puuttumiseksi, joita ei voida poistaa;
b)
attiecīgā gadījumā atbilstīgu riska mazināšanas un kontroles pasākumu īstenošanu, ar ko pievēršas riskiem, kurus nevar likvidēt;
c)
vaadittavien tietojen antaminen 13 artiklan mukaisesti ja tarvittaessa käyttöönottajille annettava koulutus.
c)
informācijas sniegšanu, kas prasīta, ievērojot 13. pantu, un attiecīgā gadījumā uzturētāju apmācību.
Suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöön liittyvien riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi on otettava asianmukaisesti huomioon käyttöönottajalta odotettava tekninen tietämys, kokemus ja koulutus sekä oletettu yhteys, jossa järjestelmää on tarkoitus käyttää.
Lai likvidētu vai samazinātu riskus, kas saistīti ar augsta riska MI sistēmas lietošanu, pienācīgi ņem vērā tehniskās zināšanas, pieredzi, izglītību, apmācību, kas tiek gaidīta attiecībā uz uzturētāju, un paredzamo kontekstu, kurā sistēmu paredzēts izmantot.
6. Suuririskiset tekoälyjärjestelmät on testattava tarkoituksenmukaisimpien ja kohdennetuimpien riskinhallintatoimenpiteiden määrittämiseksi. Testauksella on varmistettava, että suuririskiset tekoälyjärjestelmät toimivat johdonmukaisesti käyttötarkoituksensa mukaisesti ja että ne ovat tässä jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukaisia.
6. Augsta riska MI sistēmas testē, lai noteiktu vispiemērotākos un mērķtiecīgākos riska pārvaldības pasākumus. Testēšana nodrošina, ka augsta riska MI sistēmas darbojas konsekventi paredzētajam nolūkam un ka tās atbilst šajā iedaļā noteiktajām prasībām.
7. Testausmenettelyihin voi sisältyä todellisissa olosuhteissa tapahtuva testaus 60 artiklan mukaisesti.
7. Testēšanas procedūras var ietvert testēšanu reālos apstākļos saskaņā ar 60. pantu.
8. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien testaus on tapauksen mukaan suoritettava milloin tahansa kehitysprosessin aikana ja joka tapauksessa ennen niiden markkinoille saattamista tai käyttöönottoa. Testauksessa on käytettävä ennalta määriteltyjä mittareita ja todennäköisyyden kynnyksiä, jotka soveltuvat suuririskisen tekoälyjärjestelmän suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
8. Augsta riska MI sistēmu testēšanu pēc vajadzības veic jebkurā brīdī visā izstrādes procesā un jebkurā gadījumā pirms laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā. Testēšanu veic, izmantojot iepriekš noteiktus rādītājus un varbūtības sliekšņus, kas atbilst augsta riska MI sistēmai paredzētajam nolūkam.
9. Edellä 1–7 kohdassa kuvattua riskinhallintajärjestelmää täytäntöön pantaessa tarjoajien on kiinnitettävä huomiota siihen, onko suuririskisellä tekoälyjärjestelmällä todennäköisesti sen käyttötarkoitus huomioon ottaen haitallinen vaikutus alle 18-vuotiaisiin henkilöihin ja tarvittaessa muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin.
9. Īstenojot 1.–7. punktā paredzēto riska pārvaldības sistēmu, nodrošinātāji apsver, vai, ņemot vērā tai paredzēto nolūku, pastāv iespēja, ka augsta riska MI sistēmai būs negatīva ietekme uz personām, kas jaunākas par 18 gadiem, un attiecīgā gadījumā citām neaizsargātām grupām.
10. Niiden suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien osalta, joihin sovelletaan unionin oikeuden muiden asiaankuuluvien säännösten mukaisia sisäisiä riskinhallintaprosesseja koskevia vaatimuksia, 1–9 kohdassa tarkoitetut näkökohdat voivat olla osa kyseisen lainsäädännön nojalla vahvistettuja riskinhallintamenettelyjä tai voidaan yhdistää niihin.
10. Attiecībā uz augsta riska MI sistēmu nodrošinātājiem, uz kuriem saskaņā ar citiem attiecīgiem Savienības tiesību aktu noteikumiem attiecas prasības par iekšējiem riska pārvaldības procesiem, 1.–9. punktā paredzētie aspekti var būt daļa no vai apvienoti ar riska pārvaldības procedūrām, kas izveidotas, ievērojot minētos tiesību aktus.
10 artikla
10. pants
Data ja datanhallinta
Dati un datu pārvaldība
1. Suuririskiset tekoälyjärjestelmät, joissa hyödynnetään tekniikoita, joihin sisältyy tekoälymallien kouluttaminen datan avulla, on kehitettävä sellaisten koulutus-, validointi- ja testausdatajoukkojen pohjalta, jotka täyttävät 2–5 kohdassa tarkoitetut laatuvaatimukset, kun tällaisia datajoukkoja käytetään.
1. Augsta riska MI sistēmas, kurās izmanto metodes, kas saistītas ar MI modeļu apmācību ar datiem, izstrādā, pamatojoties uz apmācības, validēšanas un testēšanas datu kopām, kas atbilst 2.–5. punktā minētajiem kvalitātes kritērijiem, ikreiz, kad tiek izmantotas šādas datu kopas.
2. Koulutus-, validointi- ja testausdatajoukkoihin on sovellettava suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitukseen soveltuvia datanhallinta- ja hallinnointikäytäntöjä. Näiden käytäntöjen on koskettava erityisesti seuraavia seikkoja:
2. Apmācības, validēšanas un testēšanas datu kopām piemēro datu pārvaldību un pārvaldības praksi, kas ir piemērota augsta riska MI sistēmai paredzētajam nolūkam. Minētā prakse attiecas jo īpaši uz:
a)
asiaankuuluvat suunnitteluvalinnat;
a)
attiecīgām izstrādes izvēlēm;
b)
datan keruuprosessit ja datan alkuperä sekä henkilötietojen osalta datankeruun alkuperäinen tarkoitus;
b)
datu vākšanas procesiem un datu izcelsmi, un personas datu gadījumā – uz datu vākšanas sākotnējo nolūku;
c)
asiaankuuluvat tietojenkäsittelytoimet, kuten huomautusten ja tunnisteiden lisääminen, puhdistus, ajantasaistaminen, rikastaminen ja yhdistäminen;
c)
attiecīgām datu sagatavošanas apstrādes darbībām, piemēram, anotēšanu, marķēšanu, tīrīšanu, atjaunināšanu, bagātināšanu un agregēšanu;
d)
oletusten muotoilu erityisesti niiden tietojen osalta, joita datan on tarkoitus mitata ja edustaa;
d)
pieņēmumu formulēšanu, jo īpaši attiecībā uz informāciju, kuru šiem datiem vajadzētu izmērīt un attēlot;
e)
tarvittavien datajoukkojen saatavuuden, määrän ja soveltuvuuden arviointi;
e)
nepieciešamo datu kopu pieejamības, daudzuma un piemērotības novērtējumu;
f)
sellaisten mahdollisten vinoutumien selvittäminen, jotka todennäköisesti vaikuttavat ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, vaikuttavat kielteisesti perusoikeuksiin tai johtavat unionin oikeudessa kiellettyyn syrjintään, erityisesti silloin, kun tuotokset vaikuttavat tulevien toimintojen syöttötietoihin;
f)
tādas iespējamas neobjektivitātes pārbaudi, kas varētu ietekmēt cilvēku veselību un drošību, nelabvēlīgi ietekmēt pamattiesības vai izraisīt diskrimināciju, kura aizliegta ar Savienības tiesību aktiem, jo īpaši, ja izvaddati ietekmē ievaddatus turpmākām darbībām;
g)
asianmukaiset toimenpiteet f alakohdan mukaisesti havaittujen mahdollisten vinoutumien havaitsemiseksi, ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi;
g)
pienācīgus pasākumus, lai atklātu, novērstu, mazinātu iespējamu neobjektivitāti, kas identificēta saskaņā ar f) apakšpunktu;
h)
sellaisten merkityksellisten puuttuvien tai puutteellisten tietojen tunnistaminen, jotka estävät noudattamasta tätä asetusta, ja se, miten nämä puutteet voidaan korjata.
h)
tādu attiecīgu datu trūkumu vai nepilnību identificēšanu, kas liedz ievērot šo regulu, un to, kā šos trūkumus un nepilnības var novērst.
3. Koulutus-, validointi- ja testausdatajoukkojen on oltava käyttötarkoitukseen nähden merkityksellisiä, riittävän edustavia ja niin suurelta osin kuin mahdollista virheettömiä ja täydellisiä. Niillä on oltava asianmukaiset tilastolliset ominaisuudet, tarvittaessa myös niiden henkilöiden tai henkilöryhmien osalta, joihin liittyen suuririskistä tekoälyjärjestelmää on tarkoitus käyttää. Kyseiset datajoukkojen ominaisuudet voidaan saavuttaa yksittäisten datajoukkojen tai niiden yhdistelmän tasolla.
3. Apmācības, validēšanas un testēšanas datu kopas ir atbilstošas, pietiekami reprezentatīvas un, cik vien iespējams, bez kļūdām un pilnīgas, ņemot vērā paredzēto nolūku. Tām ir atbilstoši statistiskie raksturlielumi, tostarp vajadzības gadījumā attiecībā uz personām vai personu grupām, attiecībā uz kurām paredzēts izmantot konkrēto augsta riska MI sistēmu. Minētos datu kopu raksturlielumus var izpildīt atsevišķu datu kopu vai to kombinācijas līmenī.
4. Datajoukoissa on otettava käyttötarkoituksen edellyttämässä laajuudessa huomioon ne ominaisuudet tai osatekijät, jotka ovat ominaisia sille maantieteelliselle, viitekehyksenä olevalle, käyttäytymiseen liittyvälle tai toiminnalliselle ympäristölle, jossa suuririskistä tekoälyjärjestelmää on tarkoitus käyttää.
4. Datu kopās, ciktāl to nosaka paredzētais nolūks, ņem vērā raksturlielumus vai elementus, kas raksturīgi konkrētajai ģeogrāfiskajai, kontekstuālajai, uzvedības vai funkcionālajai videi, kurā paredzēts lietot augsta riska MI sistēmu.
5. Siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä suuririskisten tekoälyjärjestelmien vinoutumien havaitsemisen ja korjaamisen varmistamiseksi tämän artiklan 2 kohdan f ja g alakohdan mukaisesti, tällaisten järjestelmien tarjoajat voivat poikkeuksellisesti käsitellä erityisiä henkilötietoryhmiä edellyttäen, että luonnollisten henkilöiden perusoikeudet ja -vapaudet turvataan asianmukaisilla suojatoimilla. Tällainen käsittely edellyttää asetuksissa (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 ja direktiivissä (EU) 2016/680 vahvistettujen säännösten lisäksi kaikkien seuraavien ehtojen täyttymistä:
5. Ciktāl tas ir absolūti nepieciešams, lai nodrošinātu neobjektivitātes atklāšanu un labošanu saistībā ar augsta riska MI sistēmām saskaņā ar šā panta 2. punkta f) un g) apakšpunktu, šādu sistēmu nodrošinātāji var izņēmuma kārtā apstrādāt īpašu kategoriju personas datus, ievērojot atbilstošus fizisku personu pamattiesību un pamatbrīvību aizsardzības pasākumus. Lai notiktu šāda apstrāde, papildus noteikumiem, kas paredzēti Regulās (ES) 2016/679 un (ES) 2018/1725 un Direktīvā (ES) 2016/680, jāievēro visi turpmāk minētie nosacījumi:
a)
vinoutumia ei voida tehokkaasti havaita ja korjata käsittelemällä muita tietoja, kuten synteettisiä tai anonymisoituja tietoja;
a)
neobjektivitātes atklāšanu un labošanu nevar rezultatīvi panākt, apstrādājot citus datus, tostarp sintētiskus vai anonimizētus datus;
b)
erityisiin henkilötietoryhmiin sovelletaan henkilötietojen uudelleenkäyttöä koskevia teknisiä rajoituksia ja viimeisintä kehitystä edustavia tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa parantavia toimenpiteitä, kuten pseudonymisointia;
b)
uz īpašajām personas datu kategorijām attiecas tehniski ierobežojumi saistībā ar personas datu atkalizmantošanu un jaunākie drošības un privātuma saglabāšanas pasākumi, tostarp pseidonimizācija;
c)
erityisiin henkilötietoryhmiin kohdistetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että käsitellyt henkilötiedot turvataan ja suojataan asianmukaisia suojatoimia noudattaen, mukaan lukien tietoihin pääsyn tiukka valvonta ja dokumentointi, jotta vältetään väärinkäyttö ja varmistetaan, että ainoastaan valtuutetuilla henkilöillä on pääsy kyseisiin henkilötietoihin asianmukaista salassapitovelvollisuutta soveltaen;
c)
uz īpašajām personas datu kategorijām attiecas pasākumi nolūkā nodrošināt, ka apstrādātie personas dati ir droši, aizsargāti, uz tiem attiecas piemēroti aizsardzības pasākumi, tostarp stingra piekļuves kontrole un dokumentācija, lai novērstu ļaunprātīgu izmantošanu, un nodrošinātu, ka piekļuve minētajiem personas datiem ir tikai pilnvarotām personām un ar atbilstīgiem konfidencialitātes pienākumiem;
d)
erityisiä henkilötietoryhmiä ei välitetä, siirretä tai muutoin saateta muiden osapuolten saataville;
d)
īpašajās kategorijās ietilpstošos personas datus nepārsūta, nenodod vai citādi nedara piekļūstamus citām pusēm;
e)
erityisiä henkilötietoryhmiä poistetaan, kun vinoutuma on korjattu tai kun henkilötietojen säilytysaika on päättynyt, sen mukaan kumpi ajankohdista on aikaisempi;
e)
īpašajās kategorijās ietilpstošos personas datus dzēš, tiklīdz neobjektivitāte ir izlabota vai ir pienākušas to glabāšanas perioda beigas – atkarībā no tā, kas notiek vispirms;
f)
asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 sekä direktiivin (EU) 2016/680 mukaisiin käsittelytoimia koskeviin selosteisiin sisältyvät syyt, joiden vuoksi erityisten henkilötietoryhmien käsittely oli ehdottoman välttämätöntä vinoutumien havaitsemiseksi ja korjaamiseksi ja miksi tätä tavoitetta ei voitu saavuttaa käsittelemällä muita tietoja.
f)
ieraksti par apstrādes darbībām, ievērojot Regulām (ES) 2016/679 un (ES) 2018/1725 un Direktīvu (ES) 2016/680, ietver pamatojumu, kāpēc īpašo kategoriju personas datu apstrāde bija absolūti nepieciešama, lai atklātu un izlabotu neobjektivitāti, un kāpēc šo mērķi nevarēja sasniegt, apstrādājot citus datus.
6. Sellaisen suuririskisten tekoälyjärjestelmien kehittämisen osalta, jossa ei käytetä tekniikoita, joihin sisältyy tekoälymallien kouluttaminen, 2–5 kohtaa sovelletaan ainoastaan datajoukkojen testaukseen.
6. Attiecībā uz tādu augsta riska MI sistēmu izstrādi, kurās netiek izmantotas metodes, kas paredz MI modeļu apmācību, 2.–5. punktu piemēro tikai testēšanas datu kopām.
11 artikla
11. pants
Tekninen dokumentaatio
Tehniskā dokumentācija
1. Suuririskisen tekoälyjärjestelmän tekninen dokumentaatio on laadittava ennen kuin järjestelmä saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön, ja se on pidettävä ajan tasalla.
1. Pirms augsta riska MI sistēmas laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā sagatavo šīs sistēmas tehnisko dokumentāciju, un to regulāri atjaunina.
Tekninen dokumentaatio on laadittava siten, että siinä osoitetaan suuririskisen tekoälyjärjestelmän olevan tässä jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen ja annetaan kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ja ilmoitetuille laitoksille tarvittavat tiedot selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa sen arvioimiseksi, täyttääkö tekoälyjärjestelmä kyseiset vaatimukset. Sen on sisällettävä vähintään liitteessä IV esitetyt tiedot. Pk-yritykset, mukaan lukien startup-yritykset, voivat toimittaa liitteessä IV täsmennetyn teknisen dokumentaation osat yksinkertaistetulla tavalla. Tätä varten komissio laatii yksinkertaistetun teknisen dokumentaatiolomakkeen, joka on suunnattu pienten ja mikroyritysten tarpeisiin. Jos pk-yritys, myös startup-yritys, päättää toimittaa liitteessä IV vaaditut tiedot yksinkertaistetussa muodossa, sen on käytettävä tässä kohdassa tarkoitettua lomaketta. Ilmoitettujen laitosten on hyväksyttävä kyseinen lomake vaatimustenmukaisuuden arviointia varten.
Tehnisko dokumentāciju sagatavo tā, lai apliecinātu, ka attiecīgā augsta riska MI sistēma atbilst šajā iedaļā noteiktajām prasībām, un valstu kompetentajām iestādēm un paziņotajām struktūrām skaidrā un visaptverošā veidā sniedz nepieciešamo informāciju, lai novērtētu MI sistēmas atbilstību minētajām prasībām. Tajā ir vismaz IV pielikumā izklāstītie elementi. MVU, tostarp jaunuzņēmumi, IV pielikumā norādītos tehniskās dokumentācijas elementus var iesniegt vienkāršotā veidā. Minētajā nolūkā Komisija izveido vienkāršotu tehniskās dokumentācijas veidlapu, ņemot vērā mazo uzņēmumu un mikrouzņēmumu vajadzības. Ja MVU, tostarp jaunuzņēmums, izvēlas IV pielikumā prasīto informāciju sniegt vienkāršotā veidā, tas izmanto šajā punktā minēto veidlapu. Paziņotās struktūras pieņem veidlapu atbilstības novērtēšanas nolūkos.
2. Kun markkinoille saatetaan tai käyttöön otetaan suuririskinen tekoälyjärjestelmä, joka liittyy tuotteeseen, johon sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltua unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, on laadittava kootusti tekninen dokumentaatio, joka sisältää kaikki 1 kohdassa esitetyt tiedot sekä kyseisissä säädöksissä vaaditut tiedot.
2. Ja tiek laista tirgū vai nodota ekspluatācijā augsta riska MI sistēma, kas saistīta ar produktu, uz kuru attiecas I pielikuma A iedaļā uzskaitītie Savienības saskaņošanas tiesību akti, sagatavo vienotu tehniskās dokumentācijas kopumu, kurā ir visa informācija, kas noteikta 1. punktā, kā arī informācija, kas prasīta minētajos tiesību aktos.
3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 97 artiklan mukaisesti liitteen IV muuttamiseksi tarvittaessa sen varmistamiseksi, että teknisessä dokumentaatiossa annetaan tekniikan kehityksen perusteella kaikki tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, onko järjestelmä tässä jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen.
3. Komisija tiek pilnvarota pieņemt deleģētos aktus saskaņā ar 97. pantu, lai veiktu grozījumus IV pielikumā, vajadzības gadījumā nodrošinot, ka, ņemot vērā tehnikas attīstību, tehniskajā dokumentācijā tiek sniegta visa nepieciešamā informācija, kas vajadzīga, lai novērtētu sistēmas atbilstību šajā iedaļā noteiktajām prasībām.
12 artikla
12. pants
Tietojen säilyttäminen
Uzskaite
1. Suuririskisissä tekoälyjärjestelmissä on mahdollistettava teknisesti tapahtumien automaattinen tallentaminen (”lokitiedot”) järjestelmän koko elinkaaren ajan.
1. Augsta riska MI sistēmas tehniski ļauj automātiski reģistrēt notikumus (žurnāldatnes) visā sistēmas darbmūža laikā.
2. Jotta voidaan varmistaa sellainen suuririskisen tekoälyjärjestelmän toiminnan jäljitettävyyden taso, joka on oikeassa suhteessa järjestelmän käyttötarkoitukseen, lokitusvalmiuksilla on mahdollistettava sellaisten tapahtumien tallentaminen, jotka ovat merkityksellisiä seuraaville:
2. Lai nodrošinātu tādu augsta riska MI sistēmas darbības izsekojamības līmeni, kas atbilst sistēmai paredzētajam nolūkam, reģistrēšanas spējas dod iespēju reģistrēt notikumus, kas attiecas uz:
a)
sellaisten tilanteiden tunnistaminen, jotka voivat johtaa siihen, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä aiheuttaa 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskin tai johtaa merkittävään muutokseen;
a)
tādu situāciju identificēšanu, kurās augsta riska MI sistēma var radīt risku 79. panta 1. punkta nozīmē vai kurās var notikt būtiska modifikācija;
b)
jäljempänä 72 kohdassa tarkoitetun markkinoille saattamisen jälkeisen seurannan helpottaminen; sekä
b)
72. pantā minētās pēctirgus pārraudzības atvieglošanu; un
c)
jäljempänä 26 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu suuririskisten tekoälyjärjestelmien toiminnan seuranta.
c)
augsta riska MI sistēmu darbības pārraudzību, kas minēta 26. panta 5. punktā.
3. Liitteessä III olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien lokitusvalmiuksiin on sisällyttävä vähintään seuraavat osatekijät:
3. Augsta riska MI sistēmām, kas minētas III pielikuma 1. punkta a) apakšpunktā, reģistrēšanas spējas nodrošina vismaz:
a)
järjestelmän kunkin käyttöjakson kirjaaminen (kunkin käytön alkamispäivä ja -aika ja päättymispäivä ja -aika);
a)
katras sistēmas lietošanas perioda (katras lietošanas sākuma datums un laiks un beigu datums un laiks) reģistrāciju;
b)
viitetietokanta, jonka perusteella järjestelmä on tarkastanut syöttötiedot;
b)
informāciju par atsauces datubāzi, salīdzinot ar kuru sistēma pārbaudījusi ievaddatus;
c)
syöttötiedot, joiden osalta haku on johtanut tulokseen;
c)
ievaddatus, kuru meklēšanas rezultātā ir iegūta atbilstība;
d)
14 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tulosten tarkastamiseen osallistuvien luonnollisten henkilöiden tunnistetiedot.
d)
rezultātu pārbaudē iesaistīto fizisko personu identifikāciju, kā minēts 14. panta 5. punktā.
13 artikla
13. pants
Avoimuus ja tietojen antaminen käyttöönottajille
Pārredzamība un informācijas sniegšana uzturētājiem
1. Suuririskiset tekoälyjärjestelmät on suunniteltava ja kehitettävä siten, että varmistetaan, että niiden toiminta on riittävän avointa, jotta käyttöönottajat voivat tulkita järjestelmän tuotoksia ja käyttää niitä asianmukaisesti. On varmistettava sopiva avoimuuden tyyppi ja taso, jotta voidaan taata 3 jaksossa säädettyjen tarjoajan ja käyttöönottajan asiaankuuluvien velvoitteiden noudattaminen.
1. Augsta riska MI sistēmas projektē un izstrādā tā, lai nodrošinātu, ka to darbība ir pietiekami pārredzama, lai uzturētāji varētu interpretēt sistēmas iznākumus un tos pienācīgi izmantot. Nodrošina atbilstošu pārredzamības veidu un pakāpi, lai panāktu atbilstību attiecīgajiem nodrošinātāja un uzturētāja pienākumiem, kas noteikti 3. iedaļā.
2. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien mukana on oltava käyttöohjeet asianmukaisessa digitaalisessa tai muussa muodossa, ja niissä on annettava ytimekkäitä, täydellisiä, paikkansapitäviä ja selkeitä tietoja, jotka ovat käyttöönottajien kannalta olennaisia, esteettömiä ja ymmärrettäviä.
2. Augsta riska MI sistēmām pievieno lietošanas instrukciju piemērotā digitālā formātā vai citādi, un tajā ietver kodolīgu, pilnīgu, pareizu un skaidru informāciju, kas ir būtiska, pieejama un saprotama uzturētājiem.
3. Käyttöohjeiden on sisällettävä ainakin seuraavat:
3. Lietošanas instrukcijā iekļauj vismaz šādu informāciju:
a)
tarjoajan ja tarvittaessa tämän valtuutetun edustajan henkilöllisyys ja yhteystiedot;
a)
nodrošinātāja un attiecīgā gadījumā tā pilnvarotā pārstāvja identitāte un kontaktinformācija;
b)
suuririskisen tekoälyjärjestelmän ominaisuudet, valmiudet ja suorituskyvyn rajoitukset, mukaan lukien seuraavat:
b)
augsta riska MI sistēmas raksturlielumi, spējas un tās veiktspējas ierobežojumi, tostarp:
i)
järjestelmän käyttötarkoitus;
i)
tai paredzētais nolūks;
ii)
15 artiklassa tarkoitettu tarkkuuden, mukaan lukien sen mittarit, vakauden ja kyberturvallisuuden taso, johon nähden suuririskinen tekoälyjärjestelmä on testattu ja validoitu ja jota voidaan odottaa, sekä kaikki tunnetut ja ennakoitavissa olevat olosuhteet, joilla voi olla vaikutusta kyseiseen tarkkuuden, vakauden ja kyberturvallisuuden odotettuun tasoon;
ii)
15. pantā minētais precizitātes, ietverot tās rādītājus, robustuma un kiberdrošības līmenis, par kuru ir testēta un validēta attiecīgā augsta riska MI sistēma un kuru var gaidīt, un visi zināmie un paredzamie apstākļi, kas var ietekmēt sagaidāmo precizitātes, robustuma un kiberdrošības līmeni;
iii)
kaikki tunnetut tai ennakoitavissa olevat olosuhteet, jotka liittyvät suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöön sen käyttötarkoituksen mukaisesti tai kohtuudella ennakoitavissa olevissa väärinkäytön olosuhteissa ja jotka voivat aiheuttaa 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja terveyteen ja turvallisuuteen tai perusoikeuksiin kohdistuvia riskejä;
iii)
zināmie vai paredzamie apstākļi, kas saistīti ar augsta riska MI sistēmas lietošanu atbilstoši tai paredzētajam nolūkam vai saprātīgi paredzamas nepareizas lietošanas apstākļos un kas var radīt riskus veselībai un drošībai vai pamattiesībām, kuri minēti 9. panta 2. punktā;
iv)
tapauksen mukaan suuririskisen tekoälyjärjestelmän tekniset valmiudet ja ominaisuudet, jotta voidaan antaa tietoja, jotka ovat merkityksellisiä sen tuotoksen selittämiseksi;
iv)
attiecīgā gadījumā – augsta riska MI sistēmas tehniskās spējas un raksturlielumi, lai sniegtu informāciju, kas ir būtiska, lai izskaidrotu tās iznākumu;
v)
tarvittaessa sen käyttäytyminen niiden henkilöiden tai henkilöryhmien osalta, joihin järjestelmää on tarkoitus käyttää;
v)
attiecīgā gadījumā – tās veiktspēja saistībā ar konkrētām personām vai personu grupām, attiecībā uz kurām sistēmu paredzēts izmantot;
vi)
tarvittaessa syöttötietoja koskevat spesifikaatiot tai muut käytettyjä koulutus-, validointi- ja testausdatajoukkoja koskevat olennaiset tiedot ottaen huomioon suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitus;
vi)
attiecīgā gadījumā – ievaddatu specifikācijas vai cita būtiska informācija attiecībā uz izmantotajām apmācības, validēšanas un testēšanas datu kopām, ņemot vērā augsta riska MI sistēmai paredzēto nolūku;
vii)
tapauksen mukaan tiedot, joiden avulla käyttöönottajat voivat tulkita suuririskisen tekoälyjärjestelmän tuotoksia ja käyttää niitä asianmukaisesti;
vii)
attiecīgā gadījumā – informācija, kas ļauj uzturētājiem interpretēt augsta riska MI sistēmas iznākumus un tos pienācīgi izmantot;
c)
suuririskisen tekoälyjärjestelmän ja sen suorituskyvyn muutokset, jotka tarjoaja on määritellyt ennalta ensimmäisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yhteydessä, jos sellaisia on;
c)
izmaiņas augsta riska MI sistēmā un tās veiktspējā, kuras sākotnējās atbilstības novērtēšanas brīdī ir noteicis nodrošinātājs, ja tādas ir;
d)
14 artiklassa tarkoitetut ihmisen suorittamat valvontatoimenpiteet, mukaan lukien tekniset toimenpiteet, jotka on otettu käyttöön, jotta käyttöönottajien olisi helpompi tulkita suuririskisten tekoälyjärjestelmien tuotoksia;
d)
cilvēka virsvadības pasākumi, kas minēti 14. pantā, tostarp tehniskie pasākumi, kuri ieviesti, lai palīdzētu uzturētājiem interpretēt augsta riska MI sistēmu iznākumus;
e)
tarvittavat laskenta- ja laiteresurssit, suuririskisen tekoälyjärjestelmän odotettu käyttöikä ja kaikki tarvittavat huolto- ja hoitotoimenpiteet, mukaan lukien niiden aikavälit, joilla varmistetaan tekoälyjärjestelmän asianmukainen toiminta, mukaan lukien ohjelmistopäivitykset;
e)
nepieciešamie skaitļošanas un aparatūras resursi, paredzamais augsta riska MI sistēmas darbmūžs un visi uzturēšanas un apkopes pasākumi, tostarp to biežums, kas nepieciešami, lai nodrošinātu šīs MI sistēmas pareizu darbību, arī saistībā ar programmatūras atjauninājumiem;
f)
tarpeen mukaan kuvaus suuririskiseen tekoälyjärjestelmään sisältyvistä mekanismeista, joiden avulla käyttöönottajat voivat asianmukaisesti kerätä, tallentaa ja tulkita lokitietoja 12 artiklan mukaisesti.
f)
ja tas ir attiecīgi – augsta riska MI sistēmā iekļauto mehānismu apraksts, kas uzturētājiem dod iespēju pienācīgi vākt, glabāt un interpretēt žurnāldatnes saskaņā ar 12. pantu.
14 artikla
14. pants
Ihmisen suorittama valvonta
Cilvēka virsvadība
1. Suuririskiset tekoälyjärjestelmät on suunniteltava ja kehitettävä siten, että luonnolliset henkilöt voivat tehokkaasti valvoa niitä niiden ollessa käytössä, mukaan lukien asianmukaisten käyttöliittymätyökalujen käyttö.
1. Augsta riska MI sistēmas projektē un izstrādā, izmantojot arī atbilstošus cilvēka – mašīnas saskarnes rīkus, tā, lai fiziskas personas tās varētu efektīvi virsvadīt laikā, kad tās tiek lietotas.
2. Ihmisen suorittamalla valvonnalla on pyrittävä ehkäisemään tai minimoimaan terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille aiheutuvat riskit, joita voi syntyä, kun suuririskistä tekoälyjärjestelmää käytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti tai kohtuudella ennakoitavissa olevissa väärinkäytön olosuhteissa, erityisesti jos tällaiset riskit jatkuvat huolimatta muiden tässä jaksossa vahvistettujen vaatimusten soveltamisesta.
2. Cilvēka virsvadības mērķis ir novērst vai mazināt riskus attiecībā uz veselību, drošību vai pamattiesībām, kuri var rasties, ja augsta riska MI sistēmu lieto atbilstoši paredzētajam nolūkam vai saprātīgi paredzamas nepareizas lietošanas apstākļos, jo īpaši, ja šādi riski arvien pastāv, neraugoties uz citu šajā iedaļā noteikto prasību piemērošanu.
3. Valvontatoimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa suuririskisen tekoälyjärjestelmän riskeihin, itsenäisyyden tasoon ja käyttöympäristöön, ja ne on varmistettava jommallakummalla tai molemmilla seuraavista toimenpidetyypeistä:
3. Virsvadības pasākumi ir samērīgi augsta riska MI sistēmas riskiem, autonomijas līmenim un lietošanas kontekstam, un tos nodrošina, izmantojot vienu vai abus šos pasākumu veidus:
a)
toimenpiteet, jotka tarjoaja on määrittänyt ja, jos se on teknisesti toteutettavissa, sisällyttänyt suuririskiseen tekoälyjärjestelmään ennen sen markkinoille saattamista tai käyttöönottoa;
a)
pasākumi, kurus nodrošinātājs identificē un integrē augsta riska MI sistēmā, ja tas ir tehniski iespējams, pirms tās laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā;
b)
toimenpiteet, jotka tarjoaja on määrittänyt ennen suuririskisen tekoälyjärjestelmän markkinoille saattamista tai käyttöönottoa ja jotka on tarkoituksenmukaista toteuttaa käyttöönottajan toimesta.
b)
pasākumi, kurus nodrošinātājs identificē pirms augsta riska MI sistēmas laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā un kuri ir atbilstīgi, lai uzturētājs tos īstenotu.
4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdan täytäntöönpanoa varten suuririskinen tekoälyjärjestelmä on tarjottava käyttöönottajalle siten, että luonnolliset henkilöt, joiden tehtäväksi ihmisen suorittama valvonta on annettu, voivat tapauksen mukaan ja oikeassa suhteessa niihin nähden
4. Šā panta 1., 2. un 3. punkta īstenošanas nolūkā augsta riska MI sistēmu uzturētājam nodrošina tā, lai fiziskās personas, kurām ir uzticēta cilvēka virsvadība, atbilstoši un samērīgi varētu:
a)
ymmärtää asianmukaisesti suuririskisen tekoälyjärjestelmän asiaankuuluvat valmiudet ja rajoitukset ja seurata sen toimintaa asianmukaisesti, myös poikkeamien, toimintahäiriöiden ja odottamattoman toiminnan havaitsemiseksi ja niihin puuttumiseksi;
a)
pareizi izprast augsta riska MI sistēmas attiecīgās spējas un ierobežojumus un spēt pienācīgi uzraudzīt tās darbību, tostarp, lai atklātu un novērstu anomālijas, disfunkcijas un neparedzētu veiktspēju;
b)
pysyä tietoisina mahdollisesta taipumuksesta luottaa automaattisesti tai liiallisesti suuririskisen tekoälyjärjestelmän tuottamiin tuotoksiin (”automaatiovinouma”), erityisesti sellaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, joita käytetään tietojen tai suositusten antamiseen luonnollisten henkilöiden tekemiä päätöksiä varten;
b)
apzināties iespējamo tendenci automātiski uzticēties vai pārāk uzticēties augsta riska MI sistēmas radītajiem iznākumiem (automatizācijas izraisīta nosliece), jo īpaši attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, kuras lieto, lai sniegtu informāciju vai ieteikumus lēmumiem, kas jāpieņem fiziskām personām;
c)
tulkita oikein suuririskisen tekoälyjärjestelmän tuotoksia ottaen huomioon esimerkiksi käytettävissä olevat tulkintavälineet ja -menetelmät;
c)
pareizi interpretēt augsta riska MI sistēmas radīto iznākumu, ņemot vērā, piemēram, pieejamos interpretācijas rīkus un metodes;
d)
päättää missä tahansa erityistilanteessa, että suuririskistä tekoälyjärjestelmää ei käytetä, tai muutoin jättää huomiotta, korjata tai peruuttaa suuririskisen tekoälyjärjestelmän tuotokset;
d)
katrā atsevišķā situācijā izlemt nelietot augsta riska MI sistēmu vai citādi neņemt vērā, aizstāt ar citu vai reversēt augsta riska MI sistēmas darbības iznākumu;
e)
puuttua suuririskisen tekoälyjärjestelmän toimintaan tai pysäyttää järjestelmän pysäytyspainikkeella tai vastaavalla menettelyllä, jonka avulla järjestelmä voidaan pysäyttää turvalliseen tilaan.
e)
iejaukties augsta riska MI sistēmas darbībā vai pārtraukt sistēmu, izmantojot pogu “stop” vai līdzīgu procedūru, kas ļauj sistēmai apstāties drošā stāvoklī.
5. Liitteessä III olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on lisäksi varmistettava, että käyttöönottaja ei tee mitään toimia tai päätöstä järjestelmästä seuraavan tunnistamisen perusteella, ellei vähintään kaksi luonnollista henkilöä, joilla on tarvittava pätevyys, koulutus ja valtuudet, ole erikseen todentanut ja vahvistanut sitä.
5. Attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, kas minētas III pielikuma 1. punkta a) apakšpunktā, šā panta 3. punktā minētie pasākumi ir tādi, kas nodrošina, ka uzturētājs papildus neveic nekādas darbības vai nepieņem nekādu lēmumu, pamatojoties uz identifikāciju, kas izriet no attiecīgās sistēmas, ja tādu identifikāciju nav atsevišķi verificējušas un apstiprinājušas vismaz divas fiziskas personas, kurām ir vajadzīgā kompetence, apmācība un pilnvaras.
Vaatimusta vähintään kahden luonnollisen henkilön erikseen tekemästä todentamisesta ei sovelleta suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin, joita käytetään lainvalvonnan, muuttoliikkeen hallinnan, rajavalvonnan tai turvapaikka-asioiden tarkoituksiin, jos unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä tämän vaatimuksen soveltaminen katsotaan kohtuuttomaksi.
Prasību par vismaz divu fizisku personu veiktu atsevišķu verifikāciju nepiemēro augsta riska MI sistēmām, ko izmanto tiesībaizsardzības, migrācijas, robežkontroles vai patvēruma nolūkos, ja Savienības vai valsts tiesību aktos šīs prasības piemērošana tiek uzskatīta par nesamērīgu.
15 artikla
15. pants
Tarkkuus, vakaus ja kyberturvallisuus
Precizitāte, robustums un kiberdrošība
1. Suuririskiset tekoälyjärjestelmät on suunniteltava ja kehitettävä siten, että ne saavuttavat asianmukaisen tarkkuuden, vakauden ja kyberturvallisuuden tason ja toimivat tässä suhteessa johdonmukaisesti koko elinkaarensa ajan.
1. Augsta riska MI sistēmas projektē un izstrādā tā, lai tās sasniegtu pienācīgu precizitātes, robustuma un kiberdrošības līmeni un lai tās minētajos aspektos konsekventi darbotos visu darbmūžu.
2. Jotta voitaisiin käsitellä teknisiä näkökohtia, jotka liittyvät 1 kohdassa vahvistettujen tarkkuuden ja vakauden tasojen mittaamiseen ja muihin mahdollisiin merkityksellisiin suorituskykymittareihin, komissio kannustaa kehittämään vertailuarvoja ja mittausmenetelmiä, tarvittaessa yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien ja organisaatioiden, kuten metrologiasta ja vertailuanalyysista vastaavien viranomaisten, kanssa.
2. Lai pievērstos tehniskajiem aspektiem saistībā ar to, kā izmērīt 1. punktā noteiktos attiecīgos precizitātes un robustuma līmeņus un jebkādus citus attiecīgus veiktspējas rādītājus, Komisija sadarbībā ar attiecīgajām ieinteresētajām personām un organizācijām, piemēram, metroloģijas un salīdzinošās novērtēšanas iestādēm, attiecīgā gadījumā veicina etalonrādītāju un mērījumu metodiku izstrādi.
3. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarkkuustasot ja niihin liittyvät tarkkuusmittarit on ilmoitettava järjestelmän mukana olevissa käyttöohjeissa.
3. Augsta riska MI sistēmu precizitātes līmeni un attiecīgos precizitātes rādītājus norāda tām pievienotajā lietošanas instrukcijā.
4. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien on siedettävä mahdollisimman paljon virheitä, vikoja tai epäjohdonmukaisuuksia, joita saattaa esiintyä järjestelmässä tai ympäristössä, jossa järjestelmä toimii, erityisesti siksi, että järjestelmät ovat vuorovaikutuksessa luonnollisten henkilöiden tai muiden järjestelmien kanssa. Tältä osin on toteutettava teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä.
4. Augsta riska MI sistēmas ir cik iespējams noturīgas pret kļūdām, defektiem vai neatbilstībām, kas var rasties pašā sistēmā vai vidē, kurā attiecīgā sistēma darbojas, jo īpaši sistēmas mijiedarbības ar fiziskām personām vai citām sistēmām dēļ. Šajā sakarā veic tehniskus un organizatoriskus pasākumus.
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien vakaus voidaan saavuttaa teknisillä vararatkaisuilla, joihin voivat kuulua varasuunnitelmat tai vikavarmistussuunnitelmat.
Augsta riska MI sistēmu robustumu var panākt ar tehniskiem redundances risinājumiem, kuru vidū var būt rezerves vai drošatteices plāni.
Suuririskiset tekoälyjärjestelmät, jotka jatkavat oppimista markkinoille saattamisen tai käyttöönoton jälkeen, on kehitettävä siten, että poistetaan tai vähennetään mahdollisimman suurelta osin riski mahdollisesti vinoutuneista tuotoksista, jotka vaikuttavat tulevien toimintojen syöttötietoihin (palautesilmukat) ja varmistetaan, että tällaisiin palautesilmukoihin puututaan asianmukaisin lieventävin toimenpitein.
Augsta riska MI sistēmas, kas turpina mācīties pēc to laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā, izstrādā tā, lai, cik vien iespējams, likvidētu vai samazinātu iespējamu neobjektīvu iznākumu risku, kas ietekmē ievaddatus nākamās operācijās (atgriezeniskās saites cilpas), un lai nodrošinātu, ka visām šādām atgriezeniskās saites cilpām pienācīgi pievēršas ar atbilstošiem mazināšanas pasākumiem.
5. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien on kestettävä asiaankuulumattomien ulkopuolisten tahojen yritykset muuttaa järjestelmän käyttöä, tuotoksia tai suorituskykyä hyödyntämällä järjestelmän haavoittuvuuksia.
5. Augsta riska MI sistēmas ir noturīgas pret nepilnvarotu trešo personu mēģinājumiem mainīt to lietojumu, iznākumus vai veiktspēju, izmantojot sistēmas ietekmējamību.
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien kyberturvallisuuden varmistamiseen tähtäävien teknisten ratkaisujen on oltava asianmukaisia asiaan liittyviin olosuhteisiin ja riskeihin nähden.
Tehniskie risinājumi, kuru mērķis ir nodrošināt augsta riska MI sistēmu kiberdrošību, atbilst attiecīgajiem apstākļiem un riskiem.
Teknisiin ratkaisuihin, joilla puututaan tekoälyn erityisiin haavoittuvuuksiin, on tarvittaessa sisällyttävä toimenpiteitä, joilla ehkäistään, havaitaan ja rajoitetaan sellaisia hyökkäyksiä ja vastataan sellaisiin hyökkäyksiin ja ratkaistaan sellaiset hyökkäykset, joilla pyritään manipuloimaan koulutusdatajoukkoa (datamyrkytys) tai koulutuksessa käytettyjä koulutusta edeltäviä komponentteja (mallimyrkytys), syöttötietoja, joiden tarkoituksena on saada tekoälymalli tekemään virhe (adversariaaliset esimerkit tai mallin kiertäminen), luottamuksellisuushyökkäykset tai mallin puutteet.
Tehniskie risinājumi, kas paredzēti, lai novērstu MI konkrēto ietekmējamību, attiecīgā gadījumā ietver pasākumus, kuru mērķis ir novērst, atklāt, reaģēt uz, atrisināt un kontrolēt uzbrukumus, kuros tiek mēģināts manipulēt ar apmācības datu kopu (datu saindēšana) vai apmācībā izmantotām iepriekš apmācītām sastāvdaļām (modeļa saindēšana), ievaddatiem, kas paredzēti modeļa kļūdas izraisīšanai (pretinieciski piemēri vai modeļa maldināšana), uzbrukumiem konfidencialitātei vai modeļa nepilnībām.
3 JAKSO
3. IEDAĻA
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien sekä muiden osapuolten velvollisuudet
Augsta riska MI sistēmu nodrošinātāju un uzturētāju un citu pušu pienākumi
16 artikla
16. pants
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien velvollisuudet
Augsta riska MI sistēmu nodrošinātāju pienākumi
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien on
Augsta riska MI sistēmu nodrošinātāji:
a)
varmistettava, että niiden suuririskiset tekoälyjärjestelmät ovat 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukaisia;
a)
nodrošina, ka to augsta riska MI sistēmas atbilst 2. iedaļā noteiktajām prasībām;
b)
ilmoitettava suuririskisessä tekoälyjärjestelmässä tai, jos se ei ole mahdollista, sen pakkauksessa tai sen mukana seuraavassa dokumentaatiossa tapauksen mukaan nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoite, josta niihin saa yhteyden;
b)
uz augsta riska MI sistēmas vai, ja tas nav iespējams, attiecīgi uz tās iepakojuma vai tai pievienotajā dokumentācijā norāda savu nosaukumu/vārdu, reģistrēto tirdzniecības nosaukumu vai reģistrēto preču zīmi un adresi, kādā ar tiem var sazināties;
c)
käytettävä 17 artiklan mukaista laadunhallintajärjestelmää;
c)
ievieš kvalitātes vadības sistēmu, kas atbilst 17. pantam;
d)
säilytettävä 18 artiklassa tarkoitettu dokumentaatio;
d)
glabā 18. pantā minēto dokumentāciju;
e)
säilytettävä 19 artiklassa tarkoitetut suuririskisten tekoälyjärjestelmiensä automaattisesti tuottamat lokitiedot, kun nämä tiedot ovat niiden hallinnassa;
e)
glabā 19. pantā minētās žurnāldatnes, kuras automātiski ģenerējušas to augsta riska MI sistēmas, ja žurnāldatnes ir viņu pārziņā;
f)
varmistettava, että suuririskiselle tekoälyjärjestelmälle tehdään 43 artiklassa tarkoitettu asiaankuuluva vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely ennen sen markkinoille saattamista tai käyttöönottoa;
f)
nodrošina, ka attiecībā uz augsta riska MI sistēmu pirms tās laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā tiek veikta attiecīgā atbilstības novērtēšanas procedūra, kā minēts 43. pantā;
g)
laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus 47 artiklan mukaisesti;
g)
sagatavo ES atbilstības deklarāciju saskaņā ar 47. pantu;
h)
kiinnitettävä CE-merkintä 48 artiklan mukaisesti suuririskiseen tekoälyjärjestelmään tai, jos se ei ole mahdollista, sen pakkaukseen tai sen mukana seuraavaan dokumentaatioon sen osoittamiseksi, että järjestelmä on tämän asetuksen mukainen;
h)
saskaņā ar 48. pantu uzliek CE zīmi augsta riska MI sistēmai vai, ja tas nav iespējams, tās iepakojumam vai tai pievienotajai dokumentācijai, lai norādītu atbilstību šai regulai;
i)
noudatettava 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rekisteröintivelvollisuuksia;
i)
pilda 49. panta 1. punktā minētos reģistrēšanas pienākumus;
j)
toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja annettava 20 artiklassa vaaditut tiedot;
j)
veic vajadzīgās korektīvās darbības un sniedz informāciju, kā prasīts 20. pantā;
k)
osoitettava kansallisen toimivaltaisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä on 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen;
k)
pēc valsts kompetentās iestādes pamatota pieprasījuma apliecina augsta riska MI sistēmas atbilstību 2. iedaļā noteiktajām prasībām;
l)
varmistettava, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä täyttää direktiivien (EU) 2016/2102 ja (EU) 2019/882 mukaiset esteettömyysvaatimukset.
l)
nodrošina, ka augsta riska MI sistēma atbilst piekļūstamības prasībām saskaņā ar Direktīvām (ES) 2016/2102 un (ES) 2019/882.
17 artikla
17. pants
Laadunhallintajärjestelmä
Kvalitātes vadības sistēma
1. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien on otettava käyttöön laadunhallintajärjestelmä, jolla varmistetaan tämän asetuksen noudattaminen. Järjestelmä on dokumentoitava järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjallisiksi periaatteiksi, menettelyiksi ja ohjeiksi, ja siihen on sisällyttävä ainakin seuraavat seikat:
1. Augsta riska MI sistēmu nodrošinātāji izveido kvalitātes vadības sistēmu, kas nodrošina atbilstību šai regulai. Šo sistēmu sistemātiski un pienācīgi dokumentē rakstisku nostādņu, procedūru un instrukciju veidā, un tajā iekļauj vismaz šādus aspektus:
a)
strategia säännösten noudattamista varten, mukaan lukien vaatimustenmukaisuusmenettelyjen ja suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin tehtyjen muutosten hallintamenettelyjen noudattaminen;
a)
normatīvās atbilstības stratēģija, tostarp atbilstības novērtēšanas procedūru un augsta riska MI sistēmas modifikāciju pārvaldības procedūru ievērošana;
b)
suuririskisen tekoälyjärjestelmän suunnittelussa, suunnittelun valvonnassa ja rakenteen tarkastuksessa käytettävät tekniikat, menettelyt ja järjestelmälliset toimenpiteet;
b)
metodes, procedūras un sistemātiskas darbības, kas jāizmanto augsta riska MI sistēmas projektēšanai, projekta kontrolei un projekta verificēšanai;
c)
suuririskisen tekoälyjärjestelmän kehittämisessä, laadunvalvonnassa ja laadunvarmistuksessa käytettävät tekniikat, menettelyt ja järjestelmälliset toimenpiteet;
c)
metodes, procedūras un sistemātiskas darbības, kas jāizmanto augsta riska MI sistēmas izstrādei, kvalitātes kontrolei un kvalitātes nodrošināšanai;
d)
tarkastus-, testaus- ja validointimenettelyt, jotka on suoritettava ennen suuririskisen tekoälyjärjestelmän kehittämistä, sen aikana ja sen jälkeen, sekä niiden suoritustiheys;
d)
pārbaudes, testēšanas un validēšanas procedūras, kas jāveic pirms augsta riska MI sistēmas izstrādes, tās laikā un pēc tās, un to biežums;
e)
sovellettavat tekniset eritelmät, standardit mukaan luettuina, ja, jos asiaankuuluvia yhdenmukaistettuja standardeja ei sovelleta täysimääräisesti tai ne eivät kata kaikkia 2 jaksossa vahvistettuja asiaankuuluvia vaatimuksia, keinot, joilla varmistetaan, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä on kyseisten vaatimusten mukainen;
e)
tehniskās specifikācijas, ieskaitot standartus, kas jāpiemēro, un, ja attiecīgie saskaņotie standarti netiek piemēroti pilnībā vai neaptver visas attiecīgās 2. iedaļā paredzētās prasības, līdzekļi, kas jāizmanto, lai nodrošinātu, ka augsta riska MI sistēma atbilst minētajām prasībām;
f)
datanhallintajärjestelmät ja -menettelyt, mukaan lukien datanhankinta, datankeruu, datan analysointi, tunnisteiden lisääminen, datan tallentaminen, datan suodattaminen, datanlouhinta, datan yhdistäminen, datan säilyttäminen ja kaikki muut dataan liittyvät toimet, jotka suoritetaan ennen suuririskisten tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamista tai käyttöönottoa ja näitä toimia varten;
f)
datu pārvaldības sistēmas un procedūras, ietverot datu iegūšanu, datu vākšanu, datu analīzi, datu marķēšanu, datu glabāšanu, datu filtrēšanu, datizraci, datu agregēšanu, datu saglabāšanu un jebkuru citu darbību ar datiem, kas tiek veikta pirms augsta riska MI sistēmu laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā un to nolūkā;
g)
9 artiklassa tarkoitettu riskinhallintajärjestelmä;
g)
riska pārvaldības sistēma, kas minēta 9. pantā;
h)
markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevan järjestelmän perustaminen, toteutus ja ylläpito 72 artiklan mukaisesti;
h)
pēctirgus pārraudzības sistēmas izveidošana, ieviešana un uzturēšana saskaņā ar 72. pantu;
i)
menettelyt, jotka liittyvät vakavasta vaaratilanteesta ilmoittamiseen 73 artiklan mukaisesti;
i)
procedūras, kas saistītas ar ziņošanu par nopietnu incidentu saskaņā ar 73. pantu;
j)
kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, muiden asianomaisten viranomaisten, myös niiden, jotka tarjoavat pääsyn dataan tai tukevat sitä, ilmoitettujen laitosten, muiden toimijoiden, asiakkaiden tai muiden asianomaisten osapuolten kanssa käytävän viestinnän järjestäminen.
j)
komunikācijas organizēšana ar valstu kompetentajām iestādēm, citām attiecīgām iestādēm, ieskaitot tās, kas dod vai atbalsta piekļuvi datiem, paziņotajām struktūrām, citiem operatoriem, klientiem vai citām ieinteresētajām personām;
k)
järjestelmät ja menettelyt kaiken asiaankuuluvan dokumentaation ja tiedon säilyttämistä varten;
k)
sistēmas un procedūras visas attiecīgās dokumentācijas un informācijas uzskaitei;
l)
resurssien hallinta, mukaan lukien toimitusvarmuuteen liittyvät toimenpiteet;
l)
resursu pārvaldība, ieskaitot ar piegādes drošību saistītus pasākumus;
m)
vastuuvelvollisuuskehys, jossa määritellään johdon ja muun henkilöstön vastuut kaikkien tässä kohdassa lueteltujen seikkojen osalta.
m)
pārskatatbildības sistēma, kurā noteikti vadības un cita personāla pienākumi, kas attiecas uz visiem šajā punktā uzskaitītajiem aspektiem.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen seikkojen toteutuksen on oltava oikeassa suhteessa tarjoajan organisaation kokoon. Tarjoajien on joka tapauksessa noudatettava sellaista kurinalaisuutta ja suojelun tasoa, jota edellytetään sen varmistamiseksi, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä on tämän asetuksen mukainen.
2. Šā panta 1. punktā minēto aspektu īstenošana ir proporcionāla nodrošinātāja organizācijas lielumam. Nodrošinātāji jebkurā gadījumā ievēro tādu stingrības pakāpi un aizsardzības līmeni, kāds ir vajadzīgs, lai nodrošinātu augsta riska MI sistēmu atbilstību šai regulai.
3. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajat, joihin sovelletaan asiaankuuluvan alakohtaisen unionin oikeuden mukaisia laadunhallintajärjestelmiä tai vastaavia toimintoja koskevia velvoitteita, voivat sisällyttää 1 kohdassa kuvatut seikat osaksi kyseisen lainsäädännön mukaisia laadunhallintajärjestelmiä.
3. Augsta riska MI sistēmu nodrošinātāji, uz kuriem attiecīgajos Savienības nozaru tiesību aktos attiecas pienākumi, kas saistīti ar kvalitātes vadības sistēmām vai līdzvērtīgu funkciju, var ietvert 1. punktā uzskaitītos aspektus kā daļu no kvalitātes vadības sistēmām, ievērojot minētos tiesību aktus.
4. Niiden tarjoajien osalta, jotka ovat rahoituslaitoksia, joihin sovelletaan niiden sisäisiä hallintojärjestelyjä tai -prosesseja koskevia vaatimuksia unionin rahoituspalvelulainsäädännön nojalla, velvoite ottaa käyttöön laadunhallintajärjestelmä lukuun ottamatta tämän artiklan 1 kohdan g, h ja i alakohtaa katsotaan täytetyksi, kun noudatetaan asiaankuuluvan unionin rahoituspalvelulainsäädännön mukaisia sisäisiä hallintojärjestelyjä tai -prosesseja koskevia sääntöjä. Tätä varten on otettava huomioon 40 artiklassa tarkoitetut yhdenmukaistetut standardit.
4. Attiecībā uz nodrošinātājiem, kas ir finanšu iestādes, uz kurām attiecas prasības par to iekšējo pārvaldību, kārtību vai procesiem saskaņā ar Savienības tiesību aktiem finanšu pakalpojumu jomā, tiek uzskatīts, ka pienākums ieviest kvalitātes vadības sistēmu, izņemot šā panta 1. punkta g), h) un i) apakšpunktu, ir izpildīts, ja ir izpildīti noteikumi par iekšējās pārvaldes kārtību vai procesiem, ievērojot attiecīgos Savienības tiesību aktus finanšu pakalpojumu jomā. Minētajā nolūkā ņem vērā jebkurus 40. pantā minētos saskaņotos standartus.
18 artikla
18. pants
Dokumentaation säilyttäminen
Dokumentācijas glabāšana
1. Tarjoajan on pidettävä seuraavat asiakirjat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun suuririskinen tekoälyjärjestelmä on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön:
1. Nodrošinātājs uz laikposmu, kas beidzas 10 gadus pēc augsta riska MI sistēmas laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā, glabā valsts kompetentajām iestādēm pieejamu šādu dokumentāciju:
a)
11 artiklassa tarkoitettu tekninen dokumentaatio,
a)
11. pantā minēto tehnisko dokumentāciju;
b)
17 artiklassa tarkoitettu laadunhallintajärjestelmää koskeva dokumentaatio,
b)
dokumentāciju par kvalitātes vadības sistēmu, kas minēta 17. pantā;
c)
tarvittaessa ilmoitettujen laitosten hyväksymiä muutoksia koskeva dokumentaatio,
c)
vajadzības gadījumā – dokumentāciju par izmaiņām, ko apstiprinājušas paziņotās struktūras;
d)
tarvittaessa ilmoitettujen laitosten tekemät päätökset ja niiden antamat muut asiakirjat,
d)
attiecīgā gadījumā – paziņoto struktūru izdotos lēmumus un citus dokumentus;
e)
47 artiklassa tarkoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus.
e)
ES atbilstības deklarāciju, kas minēta 47. pantā.
2. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä olosuhteet, joissa 1 kohdassa tarkoitettu dokumentaatio on kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla kyseisessä kohdassa esitetyn ajan silloin, kun tarjoaja tai sen alueelle sijoittautunut valtuutettu edustaja menee konkurssiin tai lopettaa toimintansa ennen kyseisen kauden loppua.
2. Katra dalībvalsts paredz nosacījumus, saskaņā ar kuriem 1. punktā minētā dokumentācija paliek pieejama valsts kompetentajām iestādēm uz minētajā punktā norādīto laikposmu tajos gadījumos, kad nodrošinātājs vai tā pilnvarotais pārstāvis, kas iedibināts tās teritorijā, bankrotē vai pārtrauc savu darbību pirms minētā laikposma beigām.
3. Tarjoajien, jotka ovat rahoituslaitoksia, joihin sovelletaan niiden sisäisiä hallintojärjestelyjä tai -prosesseja koskevia vaatimuksia unionin rahoituspalvelulainsäädännön nojalla, on säilytettävä tekninen dokumentaatio osana asiakirjoja, jotka säilytetään asiaankuuluvan unionin rahoituspalvelulainsäädännön nojalla.
3. Nodrošinātāji, kas ir finanšu iestādes, uz kurām attiecas prasības par to iekšējo pārvaldību, kārtību vai procesiem saskaņā ar Savienības tiesību aktiem finanšu pakalpojumu jomā, tehnisko dokumentāciju uztur kā daļu no dokumentācijas, kuru glabā saskaņā ar attiecīgajiem Savienības tiesību aktiem finanšu pakalpojumu jomā.
19 artikla
19. pants
Automaattisesti tuotetut lokitiedot
Automātiski ģenerētas žurnāldatnes
1. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien on säilytettävä suuririskisten tekoälyjärjestelmiensä automaattisesti tuottamat 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lokitiedot siltä osin kuin tällaiset lokitiedot ovat niiden hallinnassa. Lokitietoja on säilytettävä suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitukseen nähden asianmukaisen ajanjakson ajan, kuitenkin vähintään kuusi kuukautta, jollei sovellettavassa unionin tai kansallisessa lainsäädännössä, erityisesti henkilötietojen suojaa koskevassa unionin oikeudessa, toisin säädetä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavan unionin tai kansallisen lainsäädännön soveltamista.
1. Augsta riska MI sistēmu nodrošinātāji glabā 12. panta 1. punktā minētās žurnāldatnes, ko automātiski ģenerē viņu augsta riska MI sistēmas, ciktāl žurnāldatnes ir viņu pārziņā. Neskarot piemērojamos Savienības vai valsts tiesību aktus, žurnāldatnes glabā laikposmu, kas atbilst augsta riska MI sistēmas paredzētajam nolūkam, vai vismaz sešus mēnešus, ja vien piemērojamajos Savienības vai valsts tiesību aktos, jo īpaši Savienības tiesību aktos par personas datu aizsardzību, nav noteikts citādi.
2. Tarjoajien, jotka ovat rahoituslaitoksia, joihin sovelletaan niiden sisäisiä hallintojärjestelyjä tai -prosesseja koskevia vaatimuksia unionin rahoituspalvelulainsäädännön nojalla, on säilytettävä suuririskisten tekoälyjärjestelmiensä automaattisesti tuottamat lokitiedot osana asiakirjoja, jotka säilytetään asiaankuuluvan rahoituspalvelulainsäädännön nojalla.
2. Nodrošinātāji, kas ir finanšu iestādes, uz kurām attiecas prasības par to iekšējo pārvaldību, kārtību vai procesiem saskaņā ar Savienības tiesību aktiem finanšu pakalpojumu jomā, žurnāldatnes, ko automātiski ģenerē to augsta riska MI sistēmas, uztur kā daļu no dokumentācijas, kuru glabā saskaņā ar attiecīgajiem tiesību aktiem finanšu pakalpojumu jomā.
20 artikla
20. pants
Korjaavat toimenpiteet ja ilmoitusvelvollisuus
Korektīvās darbības un informēšanas pienākums
1. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että niiden markkinoille saattama tai käyttöön ottama järjestelmä ei ole tämän asetuksen mukainen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen järjestelmän saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai käytöstä taikka sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi. Niiden on ilmoitettava asiasta kyseisen suuririskisen tekoälyjärjestelmän jakelijoille ja tarvittaessa käyttöönottajille, valtuutetulle edustajalle ja maahantuojille.
1. Augsta riska MI sistēmu nodrošinātāji, kas uzskata vai kam ir iemesls uzskatīt, ka augsta riska MI sistēma, kuru tie ir laiduši tirgū vai nodevuši ekspluatācijā, neatbilst šai regulai, nekavējoties veic nepieciešamās korektīvās darbības, kas vajadzīgas, lai panāktu sistēmas atbilstību vai, attiecīgi, to izņemtu, atspējotu vai atsauktu. Par to viņi informē attiecīgās augsta riska MI sistēmas izplatītājus un, attiecīgā gadījumā, uzturētājus, pilnvaroto pārstāvi un importētājus.
2. Jos suuririskinen tekoälyjärjestelmä aiheuttaa 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskin ja tarjoaja tulee tietoiseksi kyseisestä riskistä, tarjoajan on välittömästi selvitettävä sen syyt tarvittaessa yhteistyössä raportoivan käyttöönottajan kanssa ja ilmoitettava erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja asiaankuuluvista toteutetuista korjaavista toimenpiteistä asianomaisen suuririskisen tekoälyjärjestelmän osalta toimivaltaisille markkinavalvontaviranomaisille ja tarvittaessa sille ilmoitetulle laitokselle, joka on antanut 44 artiklan mukaisesti todistuksen kyseiselle suuririskiselle tekoälyjärjestelmälle.
2. Ja augsta riska MI sistēma rada risku 79. panta 1. punkta nozīmē un minētais risks kļūst zināms nodrošinātājam, tas nekavējoties izmeklē cēloņus, attiecīgā gadījumā sadarbojoties ar ziņojošo uzturētāju, un informē par attiecīgo augsta riska MI sistēmu kompetentās tirgus uzraudzības iestādes, un, ja vajadzīgs, paziņoto struktūru, kas saskaņā ar 44. pantu izdevusi sertifikātu minētajai augsta riska MI sistēmai, jo īpaši par neatbilstības raksturu un visām attiecīgajām korektīvajām darbībām, kas veiktas.
21 artikla
21. pants
Yhteistyö toimivaltaisten viranomaisten kanssa
Sadarbība ar kompetentajām iestādēm
1. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien on toimivaltaisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava kyseiselle viranomaiselle kaikki tieto ja dokumentaatio, joka on tarpeen sen osoittamiseksi, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä on 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen, asianomaisen jäsenvaltion ilmaisemalla viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä, joka on yksi unionin toimielinten virallisista kielistä.
1. Augsta riska MI sistēmu nodrošinātāji pēc kompetentas iestādes pamatota pieprasījuma sniedz minētajai iestādei visu informāciju un dokumentāciju, kas vajadzīga, lai apliecinātu augsta riska MI sistēmas atbilstību 2. iedaļā noteiktajām prasībām, noformējot to iestādei viegli saprotami kādā no Savienības iestāžu oficiālajām valodām, kā norāda attiecīgā dalībvalsts.
2. Tarjoajien on toimivaltaisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä myös annettava pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle tapauksen mukaan pääsy 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suuririskisen tekoälyjärjestelmän automaattisesti luotuihin lokitietoihin siltä osin kuin tällaiset lokitiedot ovat niiden hallinnassa.
2. Pēc kompetentās iestādes pamatota pieprasījuma nodrošinātāji kompetentajai iestādei, kas iesniedz pieprasījumu, attiecīgā gadījumā arī nodrošina piekļuvi 12. panta 1. punktā minētajām žurnāldatnēm, kuras automātiski ģenerē augsta riska MI sistēma, ciktāl šādas žurnāldatnes ir viņu pārziņā.
3. Kaikkea tietoa, jonka toimivaltainen viranomainen saa tämän artiklan nojalla, on käsiteltävä 78 artiklassa säädettyjen salassapitovelvollisuuksien mukaisesti.
3. Ar visa informāciju, ko, ievērojot šo pantu, iegūst kompetentā iestāde, rīkojas saskaņā ar 78. pantā noteiktajiem konfidencialitātes pienākumiem.
22 artikla
22. pants
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien valtuutetut edustajat
Augsta riska MI sistēmu nodrošinātāju pilnvarotie pārstāvji
1. Kolmansiin maihin sijoittautuneiden tarjoajien on ennen suuririskisten tekoälyjärjestelmiensä asettamista saataville unionin markkinoilla nimettävä kirjallisella toimeksiannolla unioniin sijoittautunut valtuutettu edustaja.
1. Nodrošinātāji, kas iedibināti trešās valstīs, pirms augsta riska sistēmu dara pieejamu Savienības tirgū, ar rakstisku pilnvaru ieceļ pilnvaroto pārstāvi, kurš iedibināts Savienībā.
2. Tarjoajan on valtuutettava edustajansa suorittamaan tarjoajalta saamassaan toimeksiannossa määritellyt tehtävät.
2. Nodrošinātājs ļauj savam pilnvarotajam pārstāvim pildīt uzdevumus, kas norādīti no nodrošinātāja saņemtajā pilnvarojumā.
3. Valtuutetun edustajan on suoritettava tarjoajalta saamassaan toimeksiannossa määritellyt tehtävät. Valtuutetun edustajan on toimitettava markkinavalvontaviranomaisille pyynnöstä jäljennös toimeksiannosta jollakin toimivaltaisen viranomaisen määrittämällä unionin toimielinten virallisella kielellä. Tämän asetuksen soveltamiseksi toimeksiannossa valtuutetulle edustajalle on annettava valtuudet suorittaa seuraavat tehtävät:
3. Pilnvarotais pārstāvis veic uzdevumus, kas norādīti no nodrošinātāja saņemtajā pilnvarojumā. Tas pēc pieprasījuma iesniedz tirgus uzraudzības iestādēm pilnvarojuma kopiju kādā no Savienības iestāžu oficiālajām valodām, kā norāda kompetentā iestāde. Šīs regulas nolūkos pilnvarojums pilnvarotajam pārstāvim dod tiesības veikt šādus uzdevumus:
a)
varmistaa, että 47 artiklassa tarkoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja 11 artiklassa tarkoitettu tekninen dokumentaatio on laadittu ja että tarjoaja on toteuttanut asianmukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn;
a)
pārliecināties, ka nodrošinātājs ir sagatavojis 47. pantā minēto ES atbilstības deklarāciju un 11. pantā minēto tehnisko dokumentāciju un ir veicis pienācīgu atbilstības novērtēšanas procedūru;
b)
pitää toimivaltaisten viranomaisten ja 74 artiklan 10 kohdassa tarkoitettujen kansallisten viranomaisten tai elinten saatavilla 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun suuririskinen tekoälyjärjestelmä on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, valtuutetun edustajan nimenneen tarjoajan yhteystiedot, jäljennös 47 artiklassa tarkoitetuista EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta, teknisestä dokumentaatiosta ja tarvittaessa ilmoitetun laitoksen antamasta todistuksesta;
b)
10 gadus pēc augsta riska MI sistēmas laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā, glabāt kompetentajām iestādēm un 74. panta 10. punktā minētajām valsts iestādēm vai struktūrām pieejamu tā nodrošinātāja kontaktinformāciju, kurš ir iecēlis pilnvaroto pārstāvi, 47. pantā minētās ES atbilstības deklarācijas kopiju, tehnisko dokumentāciju un, attiecīgā gadījumā, paziņotās struktūras izdoto sertifikātu;
c)
antaa toimivaltaiselle viranomaiselle perustellusta pyynnöstä kaikki tieto ja dokumentaatio, mukaan lukien edellä olevan b alakohdan mukainen tieto ja dokumentaatio, joka on tarpeen sen osoittamiseksi, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä on 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen, mukaan lukien pääsy suuririskisen tekoälyjärjestelmän automaattisesti tuottamiin 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lokitietoihin siltä osin kuin tällaiset lokitiedot ovat tarjoajan hallinnassa;
c)
pēc pamatota pieprasījuma sniegt kompetentajai iestādei visu informāciju un dokumentāciju, tostarp to, kas minēta šīs daļas b) apakšpunktā, kas vajadzīga, lai apliecinātu augsta riska MI sistēmas atbilstību 2. iedaļā noteiktajām prasībām, tostarp piekļuvi augsta riska MI sistēmas automātiski ģenerētajām žurnāldatnēm, kā minēts 12. panta 1. punktā, ciktāl šādas žurnāldatnes ir nodrošinātāja pārziņā;
d)
tehdä perustellusta pyynnöstä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikissa toimissa, joita nämä toteuttavat suuririskisen tekoälyjärjestelmän suhteen, erityisesti suuririskisen tekoälyjärjestelmän aiheuttamien riskien vähentämiseksi ja lieventämiseksi;
d)
pēc pamatota pieprasījuma sadarboties ar kompetentajām iestādēm visās darbībās, ko tās veic saistībā ar augsta riska MI sistēmu, jo īpaši, lai ierobežotu un mazinātu riskus, kurus rada augsta riska MI sistēma;
e)
tarpeen mukaan noudattaa 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rekisteröintivelvoitteita tai, jos rekisteröinnin suorittaa tarjoaja itse, varmistaa, että liitteessä VIII olevan A jakson 3 alakohdassa tarkoitetut tiedot pitävät paikkansa.
e)
attiecīgā gadījumā izpildīt 49. panta 1. punktā minētos reģistrācijas pienākumus vai, ja reģistrāciju veic pats nodrošinātājs, nodrošināt, ka VIII pielikuma A iedaļas 3. punktā minētā informācija ir pareiza.
Toimeksiannon ansiosta toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa toimijan lisäksi tai sen puolesta yhteyttä valtuutettuun edustajaan kaikissa tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Pilnvarojums ļauj kompetentajām iestādēm visos jautājumos, kas saistīti ar atbilstības nodrošināšanu šai regulai, vērsties pie pilnvarotā pārstāvja, nevis pie nodrošinātāja, vai papildus nodrošinātājam.
4. Valtuutetun edustajan on päätettävä toimeksianto, jos se katsoo tai sillä on syytä katsoa, että tarjoaja toimii tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa vastaisesti. Tässä tapauksessa sen on välittömästi ilmoitettava toimeksiannon päättymisestä ja sen syistä asiaankuuluvalle markkinavalvontaviranomaiselle sekä tapauksen mukaan asiaankuuluvalle ilmoitetulle laitokselle.
4. Pilnvarotais pārstāvis izbeidz pilnvarojumu, ja tas uzskata vai tam ir pamats uzskatīt, ka nodrošinātājs rīkojas pretēji saviem pienākumiem, kas noteikti šajā regulā. Šādā gadījumā par pilnvarojuma izbeigšanu un tās iemesliem tas nekavējoties informē attiecīgo tirgus uzraudzības iestādi, kā arī, vajadzības gadījumā, attiecīgo paziņoto struktūru.
23 artikla
23. pants
Maahantuojien velvollisuudet
Importētāju pienākumi
1. Suuririskisen tekoälyjärjestelmän maahantuojien on ennen tällaisen järjestelmän markkinoille saattamista varmistettava, että järjestelmä on tämän asetuksen mukainen tarkistamalla, että
1. Pirms augsta riska MI sistēmas laišanas tirgū šādas sistēmas importētāji nodrošina, ka sistēma atbilst šai regulai, pārliecinoties, ka:
a)
kyseisen suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoaja on suorittanut 43 artiklassa tarkoitetun asiaankuuluvan vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn;
a)
augsta riska MI sistēmas nodrošinātājs ir veicis attiecīgo atbilstības novērtēšanas procedūru, kas minēta 43. pantā;
b)
tarjoaja on laatinut teknisen dokumentaation 11 artiklan ja liitteen IV mukaisesti;
b)
nodrošinātājs ir sagatavojis tehnisko dokumentāciju saskaņā ar 11. pantu un IV pielikumu;
c)
järjestelmällä on vaadittu CE-merkintä ja sen mukana on 47 artiklassa tarkoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja käyttöohjeet.
c)
sistēmai ir paredzētā CE zīme, un tai ir pievienota 47. pantā minētā ES atbilstības deklarācija un lietošanas instrukcija;
d)
tarjoaja on nimittänyt valtuutetun edustajan 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
d)
nodrošinātājs ir iecēlis pilnvaroto pārstāvi saskaņā ar 22. panta 1. punktu.
2. Jos maahantuojalla on riittävät syyt katsoa, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä ei ole tämän asetuksen mukainen tai se on väärennetty tai sen mukana on väärennetty dokumentaatio, se ei saa saattaa kyseistä tekoälyjärjestelmää markkinoille ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Jos suuririskinen tekoälyjärjestelmä aiheuttaa 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskin, maahantuojan on ilmoitettava asiasta järjestelmän tarjoajalle, valtuutetuille edustajille ja markkinavalvontaviranomaisille.
2. Ja importētājam ir pietiekams pamats uzskatīt, ka augsta riska MI sistēma neatbilst šai regulai vai ir falsificēta, vai tai pievienotā dokumentācija ir falsificēta, tas sistēmu nelaiž tirgū, kamēr nav panākts, ka tā ir atbilstoša. Ja augsta riska MI sistēma rada risku 79. panta 1. punkta nozīmē, importētājs par to informē sistēmas nodrošinātāju, pilnvarotos pārstāvjus un tirgus uzraudzības iestādes.
3. Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoite, josta maahantuojaan voidaan saada yhteys, suuririskisessä tekoälyjärjestelmässä ja sen pakkauksessa tai tarvittaessa sen mukana seuraavassa dokumentaatiossa.
3. Uz augsta riska MI sistēmas un attiecīgā gadījumā uz tās iepakojuma vai tai pievienotajā dokumentācijā importētāji norāda savu nosaukumu/vārdu, reģistrēto tirdzniecības nosaukumu vai reģistrēto preču zīmi un adresi, kādā ar tiem var sazināties par augsta riska MI sistēmu.
4. Maahantuojien on varmistettava, että sinä aikana, jona suuririskinen tekoälyjärjestelmä on niiden vastuulla, tapauksen mukaan varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen tämän osaston 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukaisuutta.
4. Importētāji nodrošina, ka laikā, kamēr tie atbild par augsta riska MI sistēmu, tās glabāšanas vai pārvadāšanas apstākļi attiecīgā gadījumā neapdraud tās atbilstību šīs sadaļas 2. nodaļā noteiktajām prasībām.
5. Maahantuojien on säilytettävä 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun suuririskinen tekoälyjärjestelmä on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, jäljennös ilmoitetun laitoksen antamasta todistuksesta, tarvittaessa käyttöohjeista ja 47 artiklassa tarkoitetusta EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta.
5. Importētāji 10 gadus pēc augsta riska MI sistēmas laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā glabā paziņotās struktūras izdotā sertifikāta kopiju un, attiecīgā gadījumā, lietošanas instrukcijas un 47. pantā minētās ES atbilstības deklarācijas kopiju.
6. Maahantuojien on asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten perustellusta pyynnöstä toimitettava niille kaikki tieto ja dokumentaatio, mukaan lukien 5 kohdassa tarkoitettu tieto ja dokumentaatio, joka on tarpeen sen osoittamiseksi, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä on 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen, kyseessä olevan viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä. Tätä varten niiden on myös varmistettava, että tekninen dokumentaatio voidaan asettaa kyseisten viranomaisten saataville.
6. Importētāji pēc pamatota pieprasījuma sniedz attiecīgajām kompetentajām iestādēm visu informāciju un dokumentāciju – tostarp to, kas minēta 5. punktā –, kas vajadzīga, lai apliecinātu augsta riska MI sistēmas atbilstību 2. iedaļā noteiktajām prasībām; to sniedz valodā, kas tām ir viegli saprotama. Šajā nolūkā tie arī nodrošina, ka minētajām iestādēm var darīt pieejamu tehnisko dokumentāciju.
7. Maahantuojien on tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikissa toimissa, joita kyseiset viranomaiset toteuttavat maahantuojien markkinoille saattaman suuririskisen tekoälyjärjestelmän suhteen, erityisesti sen aiheuttamien riskien vähentämiseksi ja lieventämiseksi.
7. Importētāji sadarbojas ar attiecīgajām kompetentajām iestādēm visās darbībās, ko minētās iestādes veic attiecībā uz augsta riska MI sistēmu, kuru importētāji laiduši tirgū, jo īpaši, lai ierobežotu un mazinātu risku, ko tā rada.
24 artikla
24. pants
Jakelijoiden velvollisuudet
Izplatītāju pienākumi
1. Jakelijoiden on ennen suuririskisen tekoälyjärjestelmän asettamista saataville markkinoilla tarkastettava, että siinä on vaadittu CE-merkintä, että sen mukana on jäljennös 47 artiklassa tarkoitetusta EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta ja käyttöohjeista ja että tapauksen mukaan kyseisen järjestelmän tarjoaja ja maahantuoja ovat noudattaneet 16 artiklan b ja c alakohdassa ja 23 artiklan 3 kohdassa säädettyjä velvoitteitaan.
1. Pirms augsta riska MI sistēmu dara pieejamu tirgū, izplatītāji pārliecinās, ka augsta riska MI sistēmai ir paredzētā CE zīme vai tai ir pievienota 47. pantā minētās ES atbilstības deklarācijas kopija un lietošanas instrukcija un ka, attiecīgi, minētās sistēmas nodrošinātājs un importētājs ir izpildījuši savus attiecīgos pienākumus, kas noteikti 16. panta b) un c) punktā un 23. panta 3. punktā.
2. Mikäli jakelija katsoo tai sillä on hallussaan olevien tietojen perusteella syytä uskoa, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä ei ole 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen, se ei saa asettaa suuririskistä tekoälyjärjestelmää saataville markkinoilla ennen kuin järjestelmä on saatettu kyseisten vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi jos suuririskinen tekoälyjärjestelmä aiheuttaa 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskin, jakelijan on ilmoitettava asiasta tapauksen mukaan tarjoajalle tai maahantuojalle.
2. Ja uz tā rīcībā esošas informācijas pamata izplatītājs uzskata vai tam ir pamats uzskatīt, ka augsta riska MI sistēma neatbilst 2. iedaļā norādītajām prasībām, tas augsta riska MI sistēmu nedara pieejamu tirgū, kamēr nav panākta sistēmas atbilstība minētajām prasībām. Turklāt, ja augsta riska sistēma rada risku 79. panta 1. punkta nozīmē, izplatītājs par to attiecīgi informē sistēmas nodrošinātāju vai importētāju.
3. Jakelijoiden on varmistettava, että sinä aikana, jona suuririskinen tekoälyjärjestelmä on niiden vastuulla, tapauksen mukaan varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukaisuutta.
3. Izplatītāji nodrošina, ka laikā, kad tie atbild par augsta riska MI sistēmu, tās glabāšanas vai pārvadāšanas apstākļi attiecīgā gadījumā neapdraud tās atbilstību 2. iedaļā noteiktajām prasībām.
4. Jakelijan, joka katsoo tai jolla on hallussaan olevien tietojen perusteella syytä uskoa, että sen markkinoilla saataville asettama suuririskinen tekoälyjärjestelmä ei ole 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen, on toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen järjestelmän saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi tai varmistettava, että tarvittaessa tarjoaja, maahantuoja tai mikä tahansa asiaankuuluva toimija toteuttaa kyseiset korjaavat toimenpiteet. Mikäli suuririskinen tekoälyjärjestelmä aiheuttaa 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskin, jakelijan on välittömästi ilmoitettava asiasta järjestelmän tarjoajalle tai maahantuojalle ja asianomaisen suuririskisen tekoälyjärjestelmän osalta toimivaltaisille viranomaisille ja annettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja mahdollisesti toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
4. Izplatītājs, kas, ņemot vērā tā rīcībā esošo informāciju, uzskata vai kam ir pamats uzskatīt, ka augsta riska MI sistēma, kuru tas darījis pieejamu tirgū, neatbilst 2. iedaļā noteiktajām prasībām, veic korektīvas darbības, kas vajadzīgas, lai panāktu šīs sistēmas atbilstību šīm prasībām, izņem vai atsauc to no tirgus vai nodrošina, ka minētās korektīvās darbības veic nodrošinātājs, importētājs vai attiecīgā gadījumā jebkurš attiecīgs operators. Ja augsta riska MI sistēma rada risku 79. panta 1. punkta nozīmē, izplatītājs nekavējoties par to informē sistēmas nodrošinātāju vai importētāju un par attiecīgo augsta riska MI sistēmu kompetentās iestādes, norādot sīku informāciju, jo īpaši par neatbilstību un veiktajām korektīvajām darbībām.
5. Suuririskisen tekoälyjärjestelmän jakelijoiden on asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava kyseiselle viranomaiselle kaikki niiden 1–4 kohdan mukaisia toimia koskevat tiedot ja dokumentaatio, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että kyseinen järjestelmä on 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen.
5. Pēc pamatota attiecīgās kompetentās iestādes pieprasījuma augsta riska MI sistēmas izplatītāji šai iestādei sniedz visu uz 1.–4. punktā paredzētajām to darbībām attiecīgu informāciju un dokumentāciju, kas vajadzīga, lai apliecinātu augsta riska sistēmas atbilstību šīs 2. iedaļā noteiktajām prasībām.
6. Jakelijoiden on tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikissa toimissa, joita nämä viranomaiset toteuttavat jakelijoiden markkinoilla saataville asettaman suuririskisen tekoälyjärjestelmän suhteen, erityisesti sen aiheuttamien riskien vähentämiseksi tai lieventämiseksi.
6. Izplatītāji sadarbojas ar attiecīgajām kompetentajām iestādēm visās darbībās, ko minētās iestādes veic attiecībā uz augsta riska MI sistēmu, kuru izplatītāji darījuši pieejamu tirgū, jo īpaši, lai ierobežotu vai mazinātu risku, ko tā rada.
25 artikla
25. pants
Vastuut tekoälyn arvoketjussa
Pienākumi MI vērtības ķēdē
1. Mitä tahansa jakelijaa, maahantuojaa, käyttöönottajaa tai muuta kolmatta osapuolta pidetään tätä asetusta sovellettaessa suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoajana ja niitä koskevat samat velvoitteet kuin tarjoajaa 16 artiklan mukaisesti missä tahansa seuraavissa olosuhteissa:
1. Katru izplatītāju, importētāju, uzturētāju vai citu trešo personu šajā regulā uzskata par augsta riska MI sistēmas nodrošinātāju, un uz to attiecas 16. pantā paredzētie nodrošinātāja pienākumi jebkuros no šiem apstākļiem:
a)
ne laittavat nimensä tai tavaramerkkinsä suuririskiseen tekoälyjärjestelmään, joka on jo saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimusjärjestelyjä, joissa määrätään, että velvoitteet jaetaan muulla tavoin;
a)
tie uzliek savu nosaukumu/vārdu vai preču zīmi augsta riska MI sistēmai, kura jau laista tirgū vai nodota ekspluatācijā, neskarot līgumiskas vienošanās, kas paredz, ka pienākumi tiek sadalīti citādi;
b)
ne tekevät jo markkinoille saatettuun tai jo käyttöön otettuun suuririskiseen tekoälyjärjestelmään merkittävän muutoksen siten, että se pysyy 6 artiklan mukaisena suuririskisenä tekoälyjärjestelmänä;
b)
tie veic būtisku modifikāciju augsta riska MI sistēmā, kura jau ir laista tirgū vai jau ir nodota ekspluatācijā, tādā veidā, ka tā joprojām paliek augsta riska MI sistēma, ievērojot 6. pantu;
c)
ne muuttavat tekoälyjärjestelmän, myös yleiskäyttöisen tekoälyjärjestelmän, jota ei ole luokiteltu suuririskiseksi ja joka on jo saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, käyttötarkoitusta siten, että tekoälyjärjestelmästä tulee 6 artiklan mukainen suuririskinen tekoälyjärjestelmä.
c)
tie veic modifikāciju MI sistēmai paredzētajā nolūkā, tostarp vispārīga lietojuma MI sistēmai, kas nav klasificēta kā augsta riska sistēma un kas jau ir laista tirgū vai nodota ekspluatācijā, tādā veidā, ka attiecīgā MI sistēma kļūst par augsta riska MI sistēmu saskaņā ar 6. pantu.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa tarjoajaa, joka on alun perin saattanut tekoälyjärjestelmän markkinoille tai ottanut sen käyttöön, ei enää pidetä kyseisen tekoälyjärjestelmän tarjoajana tätä asetusta sovellettaessa. Kyseisen alkuperäisen tarjoajan on tehtävä tiivistä yhteistyötä uusien tarjoajien kanssa ja asetettava saataville tarvittavat tiedot ja tarjottava kohtuudella odotettavissa olevat tekninen pääsy ja muu apu, joita tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen edellyttää, erityisesti suuririskisten tekoälyjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arvioinnin noudattamisen osalta. Tätä kohtaa ei sovelleta tapauksissa, joissa alkuperäinen tarjoaja on selkeästi täsmentänyt, että sen tekoälyjärjestelmää ei saa muuttaa suuririskiseksi tekoälyjärjestelmäksi eikä siihen sen vuoksi sovelleta dokumentaation luovuttamisvelvoitetta.
2. Ja ir 1. punktā minētie apstākļi, nodrošinātājs, kas MI sistēmu sākotnēji laidis tirgū vai nodevis ekspluatācijā, vairs netiek uzskatīts par minētās konkrētās MI sistēmas nodrošinātāju šīs regulas nolūkos. Minētais sākotnējais nodrošinātājs cieši sadarbojas ar jauniem nodrošinātājiem un dara pieejamu nepieciešamo informāciju un nodrošina saprātīgi sagaidāmu tehnisko piekļuvi un citu palīdzību, kas vajadzīga, lai pildītu šajā regulā paredzētās prasības, jo īpaši attiecībā uz atbilstību augsta riska MI sistēmu atbilstības novērtējumam. Šo punktu nepiemēro gadījumos, kad sākotnējais nodrošinātājs ir skaidri norādījis, ka tā MI sistēma nav maināma uz augsta riska MI sistēmu un tādējādi uz to neattiecas pienākums nodot dokumentāciju.
3. Niiden suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, jotka ovat sellaisten tuotteiden turvakomponentteja, joihin sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltua unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, tuotteen valmistajaa pidetään suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoajana, ja siihen sovelletaan 16 artiklan mukaisia velvoitteita jommassakummassa seuraavista olosuhteista:
3. Gadījumos, kad augsta riska MI sistēmas ir tādu produktu drošības sastāvdaļas, uz kuriem attiecas I pielikuma A iedaļā uzskaitītie Savienības saskaņošanas tiesību akti, produkta ražotāju uzskata par augsta riska MI sistēmas nodrošinātāju un uz to attiecas 16. pantā noteiktie pienākumi kādos no šādiem apstākļiem:
a)
suuririskinen tekoälyjärjestelmä saatetaan markkinoille yhdessä tuotteen kanssa tuotteen valmistajan nimellä tai tavaramerkillä;
a)
augsta riska MI sistēma tiek laista tirgū kopā ar produktu ar produkta ražotāja nosaukumu/vārdu vai preču zīmi;
b)
suuririskinen tekoälyjärjestelmä otetaan käyttöön tuotteen valmistajan nimellä tai tavaramerkillä sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille.
b)
augsta riska MI sistēma tiek nodota ekspluatācijā ar produkta ražotāja nosaukumu/vārdu vai preču zīmi pēc produkta laišanas tirgū.
4. Suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoajan ja kolmannen osapuolen, joka toimittaa suuririskisessä tekoälyjärjestelmässä käytettäviä tai siihen integroitavia tekoälyjärjestelmiä, välineitä, palveluja, komponentteja tai prosesseja, on määritettävä kirjallisella sopimuksella tarvittavat tiedot, valmiudet, tekninen pääsy ja muu apu, jotka perustuvat yleisesti tunnustettuun alan viimeisimpään kehitykseen, jotta suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoaja voi noudattaa täysimääräisesti tämän asetuksen mukaisia velvoitteita. Tätä kohtaa ei sovelleta kolmansiin osapuoliin, jotka asettavat yleisön saataville maksuttomalla ja avoimen lähdekoodin lisenssillä välineitä, palveluja, prosesseja tai komponentteja, jotka ovat muita kuin yleiskäyttöisiä tekoälymalleja.
4. Augsta riska MI sistēmas nodrošinātājs un trešā persona, kas piegādā MI sistēmu, rīkus, pakalpojumus, sastāvdaļas vai procesus, kuri tiek izmantoti vai integrēti augsta riska MI sistēmā, ar rakstisku vienošanos precizē, pamatojoties uz vispāratzītiem jaunākajiem sasniegumiem, nepieciešamo informāciju, spējas, tehnisko piekļuvi un citu palīdzību, lai augsta riska MI sistēmas nodrošinātājs varētu pilnībā izpildīt šajā regulā noteiktos pienākumus. Šo punktu nepiemēro trešām personām, kas dara pieejamus publiskus rīkus, pakalpojumus, procesus vai sastāvdaļas, kas nav vispārīga lietojuma MI modeļi ar bezmaksas un atvērtas piekļuves licenci.
Tekoälytoimisto voi laatia ja suositella vapaaehtoisia mallisopimusehtoja suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja sellaisten kolmansien osapuolten välisiä sopimuksia varten, jotka toimittavat välineitä, palveluja, komponentteja tai prosesseja, joita käytetään suuririskisissä tekoälyjärjestelmissä tai integroidaan niihin. Laatiessaan kyseisiä vapaaehtoisia mallisopimusehtoja tekoälytoimisto ottaa huomioon tietyillä aloilla tai tietyissä liiketoimintamalleissa mahdollisesti sovellettavat sopimusperusteiset vaatimukset. Vapaaehtoiset mallisopimusehdot on julkaistava, ja niiden on oltava saatavilla maksutta helposti käytettävässä sähköisessä muodossa.
MI birojs var izstrādāt un ieteikt brīvprātīgus paraugnoteikumus līgumiem starp augsta riska MI sistēmu nodrošinātājiem un trešām personām, kuras piegādā rīkus, pakalpojumus, sastāvdaļas vai procesus, ko izmanto vai integrē augsta riska MI sistēmās. Izstrādājot minētos brīvprātīgos līguma paraugnoteikumus, MI birojs ņem vērā iespējamās līgumiskās prasības, kas piemērojamas konkrētās nozarēs vai uzņēmējdarbības gadījumos. Brīvprātīgos paraugnoteikumus publicē, un tie ir bez maksas pieejami viegli lietojamā elektroniskā formātā.
5. Edellä olevat 2 ja 3 kohta eivät rajoita tarvetta kunnioittaa ja suojata teollis- ja tekijänoikeuksia ja luottamuksellisia liiketoimintatietoja ja liikesalaisuuksia unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
5. Šā panta 2. un 3. punkts neskar nepieciešamību ievērot un aizsargāt intelektuālā īpašuma tiesības, konfidenciālu uzņēmējdarbības informāciju un komercnoslēpumus saskaņā ar Savienības un valsts tiesību aktiem.
26 artikla
26. pants
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajien velvollisuudet
Augsta riska MI sistēmu uzturētāju pienākumi
1. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajien on toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet varmistaakseen, että ne käyttävät tällaisia järjestelmiä niiden mukana seuraavien käyttöohjeiden mukaisesti 3 ja 6 kohdassa säädetyllä tavalla.
1. Augsta riska MI sistēmu uzturētāji veic pienācīgus tehniskos un organizatoriskos pasākumus, lai nodrošinātu, ka viņi šādas sistēmas lieto saskaņā ar sistēmām pievienoto lietošanas instrukciju, ievērojot 3. un 6. punktu.
2. Käyttöönottajien on annettava ihmisen suorittama valvonta tehtäväksi luonnollisille henkilöille, joilla on tarvittava pätevyys, koulutus ja valtuudet, sekä annettava tarvittavaa tukea.
2. Uzturētāji uztic cilvēka virsvadību fiziskām personām, kurām ir vajadzīgā kompetence, apmācība un pilnvaras, kā arī nepieciešamais atbalsts.
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetyt velvollisuudet eivät rajoita muiden unionin tai kansallisesta lainsäädännöstä johtuvien käyttöönottajien velvollisuuksien soveltamista eivätkä käyttöönottajan vapautta järjestää omat resurssinsa ja toimintansa tarjoajan ilmoittamien ihmisen suorittamien valvontatoimien toteuttamiseksi.
3. Šā panta 1. un 2. punktā noteiktie pienākumi neskar citus uzturētāju pienākumus, kas noteikti Savienības vai valsts tiesību aktos, un uzturētāja brīvību organizēt savus resursus un darbības, lai īstenotu nodrošinātāja norādītos cilvēka virsvadības pasākumus.
4. Siltä osin kuin käyttöönottaja valvoo syöttötietoja, käyttöönottajan on varmistettava, että syöttötiedot ovat merkityksellisiä ja riittävän edustavia suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.
4. Neskarot 1. un 2. punktu, ciktāl uzturētājs īsteno kontroli pār ievaddatiem, minētais uzturētājs nodrošina, ka ievaddati ir attiecīgi un pietiekami reprezentatīvi, ņemot vērā augsta riska MI sistēmai paredzēto nolūku.
5. Käyttöönottajien on seurattava suuririskisen tekoälyjärjestelmän toimintaa käyttöohjeiden perusteella ja tarvittaessa ilmoitettava asiasta tarjoajille 72 artiklan mukaisesti. Jos käyttöönottajilla on syytä katsoa, että suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöohjeiden mukainen käyttö voi johtaa siihen, että kyseinen tekoälyjärjestelmä aiheuttaa 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskin, niiden on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava asiasta tarjoajalle tai jakelijalle ja asianomaiselle markkinavalvontaviranomaiselle ja keskeytettävä kyseisen järjestelmän käyttö. Jos käyttöönottajat ovat havainneet vakavan vaaratilanteen, niiden on myös välittömästi ilmoitettava kyseisestä vaaratilanteesta ensin tarjoajalle ja sen jälkeen tuojalle tai jakelijalle sekä asianomaisille markkinavalvontaviranomaisille. Jos käyttöönottaja ei pysty tavoittamaan tarjoajaa, 73 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. Tätä velvoitetta ei sovelleta niiden tekoälyjärjestelmien käyttöönottajien arkaluonteiseen operatiiviseen tietoon, jotka ovat lainvalvontaviranomaisia.
5. Uzturētāji pārrauga augsta riska MI sistēmas darbību, pamatojoties uz lietošanas instrukciju, un attiecīgā gadījumā informē nodrošinātājus saskaņā ar 72. pantu. Ja uzturētājiem ir pamats uzskatīt, ka augsta riska MI sistēmas lietošana saskaņā ar instrukciju var radīt risku 79. panta 1. punkta nozīmē, viņi bez liekas kavēšanās informē nodrošinātāju vai izplatītāju un attiecīgo tirgus uzraudzības iestādi un aptur minētās sistēmas lietošanu. Ja uzturētāji ir identificējuši nopietnu incidentu, viņi par minēto incidentu arī nekavējoties informē vispirms nodrošinātāju un pēc tam importētāju vai izplatītāju un attiecīgās tirgus uzraudzības iestādes. Ja uzturētājs nevar sazināties ar nodrošinātāju, mutatis mutandis piemēro 73. pantu. Šis pienākums neattiecas uz MI sistēmu uzturētāju, kas ir tiesībaizsardzības iestādes, sensitīviem operatīvajiem datiem.
Niiden käyttöönottajien osalta, jotka ovat rahoituslaitoksia, joihin sovelletaan niiden sisäisiä hallintojärjestelyjä tai -prosesseja koskevia vaatimuksia unionin rahoituspalvelulainsäädännön nojalla, ensimmäisessä alakohdassa esitetty seurantavelvoite katsotaan täytetyksi, kun noudatetaan asiaankuuluvan rahoituspalvelulainsäädännön mukaisia sisäisiä hallintojärjestelyjä, -prosesseja ja -mekanismeja koskevia sääntöjä.
Attiecībā uz uzturētājiem, kas ir finanšu iestādes, uz kurām attiecas Savienības finanšu pakalpojumu jomas tiesību aktos paredzētās prasības par to iekšējo pārvaldību, kārtību vai procesiem, pirmajā daļā noteikto pārraudzības pienākumu uzskata par izpildītu, ja ir izpildīti noteikumi par iekšējās pārvaldības kārtību, procesiem un mehānismiem, ievērojot attiecīgos tiesību aktus finanšu pakalpojumu jomā.
6. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajien on säilytettävä kyseisen suuririskisen tekoälyjärjestelmän automaattisesti tuottamat lokitiedot siltä osin kuin tällaiset lokitiedot ovat heidän hallinnassaan, suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitukseen nähden asianmukaisen ajanjakson ajan, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden ajan, jollei sovellettavassa unionin tai kansallisessa lainsäädännössä, erityisesti henkilötietojen suojaa koskevassa unionin oikeudessa, toisin säädetä.
6. Augsta riska MI sistēmu uzturētāji glabā minētās augsta riska MI sistēmas ģenerētās žurnāldatnes, ciktāl šādas žurnāldatnes ir viņu pārziņā, tādu laikposmu, kas atbilst augsta riska MI sistēmai paredzētajam nolūkam – vismaz sešus mēnešus, ja vien piemērojamajos Savienības vai valsts tiesību aktos, jo īpaši Savienības tiesību aktos par personas datu aizsardzību, nav noteikts citādi.
Käyttöönottajien, jotka ovat rahoituslaitoksia, joihin sovelletaan niiden sisäisiä hallintojärjestelyjä tai -prosesseja koskevia vaatimuksia unionin rahoituspalvelulainsäädännön nojalla, on säilytettävä lokitiedot osana asiakirjoja, jotka säilytetään asiaankuuluvan unionin rahoituspalvelulainsäädännön nojalla.
Uzturētāji, kas ir finanšu iestādes, uz kurām attiecas Savienības finanšu pakalpojumu jomas tiesību aktos paredzētās prasības par to iekšējo pārvaldību, kārtību vai procesiem, žurnāldatnes uztur kā daļu no dokumentācijas, kuru glabā, ievērojot attiecīgos Savienības tiesību aktus finanšu pakalpojumu jomā.
7. Ennen suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöönottoa tai käyttöä työpaikalla käyttöönottajien, jotka ovat työnantajia, on ilmoitettava työntekijöiden edustajille ja asianomaisille työntekijöille, että heihin sovelletaan suuririskistä tekoälyjärjestelmää. Nämä tiedot on tarvittaessa annettava työntekijöille ja heidän edustajilleen tiedottamista koskevassa unionin ja kansallisessa lainsäädännössä ja käytännössä vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.
7. Pirms augsta riska MI sistēmas nodošanas ekspluatācijā vai lietošanas darbavietā uzturētāji, kas ir darba devēji, informē darba ņēmēju pārstāvjus un skartos darba ņēmējus par to, ka uz viņiem attieksies augsta riska MI sistēmas lietošana. Šo informāciju attiecīgā gadījumā sniedz saskaņā ar noteikumiem un procedūrām, kas paredzētas Savienības un valsts tiesību aktos un praksē attiecībā uz darba ņēmēju un viņu pārstāvju informēšanu.
8. Suuririskisten tekoälyjärjestelmin käyttöönottajien, jotka ovat viranomaisia tai unionin toimielimiä, elimiä tai laitoksia, on noudatettava 49 artiklassa tarkoitettuja rekisteröintivelvollisuuksia. Jos tällaiset käyttöönottajat toteavat, että suuririskistä tekoälyjärjestelmää, jota ne aikovat käyttää, ei ole rekisteröity 71 artiklassa tarkoitettuun EU:n tietokantaan, ne eivät saa käyttää kyseistä järjestelmää ja niiden on ilmoitettava asiasta tarjoajalle tai jakelijalle.
8. Augsta riska MI sistēmu uzturētāji, kas ir publiskas iestādes, vai Savienības iestādes, struktūras, biroji vai aģentūras pilda 49. pantā minētos reģistrācijas pienākumus. Ja šādi uzturētāji konstatē, ka augsta riska MI sistēma, kuru viņi plāno lietot, nav reģistrēta 71. pantā minētajā ES datubāzē, viņi minēto sistēmu nelieto un informē nodrošinātāju vai izplatītāju.
9. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajien on tarvittaessa käytettävä tämän asetuksen 13 artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja noudattaakseen velvollisuuttaan tehdä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi asetuksen (EU) 2016/679 35 artiklan tai direktiivin (EU) 2016/680 27 artiklan mukaisesti.
9. Attiecīgā gadījumā augsta riska MI sistēmu uzturētāji izmanto saskaņā ar šīs regulas 13. pantu sniegto informāciju, lai izpildītu pienākumu veikt novērtējumu par ietekmi uz datu aizsardzību, kā paredzēts Regulas (ES) 2016/679 35. pantā vai Direktīvas (ES) 2016/680 27. pantā.
10. Rikoksesta epäillyn tai tuomitun henkilön kohdennettua etsintää koskevan tutkinnan yhteydessä suuririskisen tekoälyjärjestelmän, joka on tarkoitettu käytettäväksi jälkikäteiseen biometriseen etätunnistukseen, käyttöönottajan on pyydettävä oikeusviranomaiselta tai hallintoviranomaiselta, jonka päätös on sitova ja johon sovelletaan tuomioistuinvalvontaa, lupaa kyseisen järjestelmän käyttöön etukäteen tai ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 48 tunnin kuluessa kyseisen järjestelmän käyttöön, paitsi jos sitä käytetään mahdollisen epäillyn alustavaan tunnistamiseen rikokseen suoraan liittyvien objektiivisten ja todennettavissa olevien tosiseikkojen perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin (EU) 2016/680 soveltamista. Kukin käyttö on rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä kyseessä olevan rikoksen tutkintaa varten.
10. Neskarot Direktīvu (ES) 2016/680, lai izmeklēšanas ietvaros veiktu personas, kas tiek turēta aizdomās vai ir notiesāta par noziedzīga nodarījuma izdarīšanu, mērķtiecīgu meklēšanu, vēlāklaika biometriskās identifikācijai paredzētas augsta riska MI sistēmas uzturētājs ex-ante vai bez liekas kavēšanās un ne vēlāk kā 48 stundu laikā lūdz tiesu iestādei vai administratīvai iestādei, kuras lēmums ir saistošs un uz ko attiecas tiesas pārbaude, atļauju lietot minēto sistēmu, izņemot gadījumus, kad tā tiek lietota potenciāla aizdomās turamā sākotnējai identifikācijai, pamatojoties uz objektīviem un pārbaudāmiem faktiem, kas ir tieši saistīti ar nodarījumu. Katra lietošana ir ierobežota un attiecas tikai uz to, kas ir absolūti nepieciešams konkrēta noziedzīga nodarījuma izmeklēšanai.
Jos ensimmäisen alakohdan nojalla haettu lupa hylätään, kyseiseen lupaan linkitetyn jälkikäteisen biometrisen etätunnistusjärjestelmän käyttö on lopetettava välittömästi ja sen suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöön liittyvät henkilötiedot, jota varten lupaa haettiin, on poistettava.
Ja atļauja, kas pieprasīta, ievērojot pirmo daļu, netiek piešķirta, ar minēto pieprasīto atļauju saistīto vēlāklaika biometriskās identifikācijas sistēmas lietošanu nekavējoties pārtrauc un personas datus, kas saistīti ar tādu augsta riska MI sistēmas lietošanu, par kuru tika lūgta atļauja, dzēš.
Tällaista suuririskistä tekoälyjärjestelmää, joka on tarkoitettu käytettäväksi jälkikäteiseen biometriseen etätunnistukseen, ei saa missään tapauksessa käyttää lainvalvontatarkoituksiin kohdentamattomalla tavalla ilman minkäänlaista yhteyttä tiettyyn rikokseen, rikosoikeudelliseen menettelyyn, todelliseen ja välittömään tai todelliseen ja ennakoitavissa olevaan rikoksen uhkaan tai tietyn kadonneen henkilön etsimiseen. On varmistettava, että päätöstä, jolla on yksittäiseen henkilöön kohdistuvia kielteisiä oikeusvaikutuksia, ei saa tehdä pelkästään tällaisen jälkikäteisen biometrisen etätunnistusjärjestelmän tuotosten perusteella.
Nekādā gadījumā šādu vēlāklaika biometriskās identifikācijai paredzētu augsta riska MI sistēmu nelieto tiesībaizsardzības nolūkos nemērķorientētā veidā, bez kādas saistības ar noziedzīgu nodarījumu, kriminālprocesu, reāliem un pašreizējiem vai reāliem un paredzamiem noziedzīga nodarījuma draudiem vai konkrētas pazudušas personas meklēšanu. Nodrošina, ka lēmumu, kas personai rada nelabvēlīgas tiesiskas sekas, tiesībaizsardzības iestādes nevar pieņemt, balstoties vienīgi uz šādu vēlāklaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu sniegto iznākumu.
Tämä kohta ei rajoita asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan ja direktiivin (EU) 2016/680 10 artiklan soveltamista biometristen tietojen käsittelyn osalta.
Šis punkts neskar Regulas (ES) 2016/679 9. pantu un Direktīvas (ES) 2016/680 10. pantu attiecībā uz biometrisko datu apstrādi.
Käyttötarkoituksesta tai käyttöönottajasta riippumatta tällaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien kaikenlainen käyttö on dokumentoitava asianomaiseen poliisitiedostoon ja asetettava pyynnöstä asianomaisen markkinavalvontaviranomaisen ja kansallisen tietosuojaviranomaisen saataville, lukuun ottamatta lainvalvontaan liittyvien arkaluonteisten operatiivisten tietojen luovuttamista. Tämä alakohta ei rajoita valvontaviranomaisille direktiivin (EU) 2016/680 nojalla annettuja valtuuksia.
Neatkarīgi no nolūka vai uzturētāja katru šādu augsta riska MI sistēmu lietošanu dokumentē attiecīgā policijas datnē un pēc pieprasījuma dara pieejamu attiecīgajai tirgus uzraudzības iestādei un valsts datu aizsardzības iestādei, izņemot ar tiesībaizsardzību saistītu sensitīvu operatīvo datu izpaušanu. Šī daļa neskar pilnvaras, kas ar Direktīvu (ES) 2016/680 piešķirtas uzraudzības iestādēm.
Käyttöönottajien on toimitettava asianomaisille markkinavalvonta- ja kansallisille tietosuojaviranomaisille vuosittain raportit jälkikäteisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käytöstä, lukuun ottamatta lainvalvontaan liittyvien arkaluonteisten operatiivisten tietojen luovuttamista. Raportit voidaan koota yhteen siten, että ne kattavat useamman kuin yhden käyttökerran.
Uzturētāji iesniedz attiecīgajai tirgus uzraudzības iestādei un valsts datu aizsardzības iestādei gada ziņojumus par gadījumiem, kad tie lietojuši vēlāklaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmas, izņemot ar tiesībaizsardzību saistītu sensitīvu operatīvo datu izpaušanu. Ziņojumus var agregēt, lai vienā operācijā aptvertu vairāk nekā vienu ieviešanu.
Jäsenvaltiot voivat unionin oikeuden mukaisesti ottaa käyttöön jälkikäteisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käyttöä koskevaa rajoittavampaa lainsäädäntöä.
Dalībvalstis saskaņā ar Savienības tiesību aktiem var ieviest ierobežojošākus tiesību aktus par vēlāklaika biometriskās tālidentifikācijas sistēmu lietošanu.
11. Sellaisten liitteessä III tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajien, jotka tekevät tai auttavat tekemään luonnollisiin henkilöihin liittyviä päätöksiä, on ilmoitettava luonnollisille henkilöille, että heihin sovelletaan suuririskistä tekoälyjärjestelmää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 50 artiklan soveltamista. Lainvalvontatarkoituksiin käytettäviin suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin sovelletaan direktiivin (EU) 2016/680 13 artiklaa.
11. Neskarot šīs regulas 50. pantu, III pielikumā minēto augsta riska MI sistēmu uzturētāji, kas pieņem lēmumus vai palīdz pieņemt lēmumus saistībā ar fiziskām personām, informē fiziskas personas, ka uz tām attiecas augsta riska MI sistēmas lietošana. Augsta riska MI sistēmām, ko izmanto tiesībaizsardzības nolūkos, piemēro Direktīvas (ES) 2016/680 13. pantu.
12. Käyttöönottajien on tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikissa toimissa, joita kyseiset viranomaiset toteuttavat suuririskisen tekoälyjärjestelmän suhteen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi.
12. Uzturētāji sadarbojas ar attiecīgajām kompetentajām iestādēm visās darbībās, ko minētās iestādes šīs regulas īstenošanas nolūkā veic saistībā ar augsta riska MI sistēmu.
27 artikla
27. pants
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien perusoikeusvaikutusten arviointi
Augsta riska MI sistēmu ietekmes uz pamattiesībām novērtējums
1. Käyttöönottajien, jotka ovat julkisoikeudellisia laitoksia tai julkisia palveluja tarjoavia yksityisiä yhteisöjä, ja liitteessä III olevassa 5 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajien on tehtävä arviointi tällaisen järjestelmän käytön mahdollisista perusoikeusvaikutuksista ennen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöönottoa, lukuun ottamatta suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi liitteessä III olevassa 2 kohdassa luetellulla alueella. Tätä varten käyttöönottajien on suoritettava arviointi, joka sisältää seuraavat:
1. Pirms tiek lietota augsta riska MI sistēma, kas minēta 6. panta 2. punktā, izņemot augsta riska MI sistēmas, ko paredzēts lietot III pielikuma 2. punktā uzskaitītā jomā, uzturētāji, kas ir publisko tiesību subjekti vai privātas vienības, kas sniedz sabiedriskos pakalpojumus, un III pielikuma 5. punkta b) un c) apakšpunktos minēto augsta riska MI sistēmu uzturētāji, veic novērtējumu par ietekmi uz pamattiesībām, kādu var radīt šādas sistēmas lietošana. Minētajā nolūkā uzturētāji veic novērtējumu, kurā ietver
a)
kuvaus käyttöönottajan prosesseista, joissa suuririskistä tekoälyjärjestelmää käytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti;
a)
to uzturētāja procesu aprakstu, kuros augsta riska MI sistēma tiks lietota saskaņā ar tai paredzēto nolūku;
b)
kuvaus ajanjaksosta, jonka kuluessa kutakin suuririskistä tekoälyjärjestelmää on tarkoitus käyttää, ja kuinka usein;
b)
laikposma un biežuma aprakstu, kādā paredzēts lietot katru augsta riska MI sistēmu;
c)
niiden luonnollisten henkilöiden ja ryhmien luokat, joihin järjestelmän käyttö todennäköisesti vaikuttaa;
c)
to fizisku personu un grupu kategorijas, kuras, iespējams, skartu sistēmas izmantošana konkrētā kontekstā;
d)
erityiset sellaisen haitan riskit, joka todennäköisesti kohdistuu tämän kohdan c alakohdan mukaisesti yksilöityihin luokkiin kuuluviin luonnollisiin henkilöihin tai henkilöryhmiin, ottaen huomioon tarjoajan 13 artiklan mukaisesti antamat tiedot;
d)
konkrētus kaitējuma riskus, kam, iespējams, būtu ietekme uz to fizisku personu vai personu grupu kategorijām, kas noteiktas, ievērojot šā punkta c) apakšpunktu, ņemot vērā informāciju, ko nodrošinātājs sniedzis, ievērojot 13. pantu;
e)
kuvaus ihmisen suorittamien valvontatoimenpiteiden toteuttamisesta käyttöohjeiden mukaisesti;
e)
aprakstu par cilvēka virsvadības pasākumu īstenošanu saskaņā ar lietošanas instrukciju;
f)
toimenpiteet, jotka on toteutettava kyseisten riskien toteutuessa, mukaan lukien sisäistä hallintoa ja valitusmekanismeja koskevat järjestelyt.
f)
pasākumus, kas veicami, ja minētie riski materializējas, tostarp iekšējās pārvaldības kārtību un sūdzību mehānismus.
2. Edellä 1 kohdassa säädettyä velvoitetta sovelletaan suuririskisen tekoälyjärjestelmän ensimmäiseen käyttökertaan. Käyttöönottaja voi samanlaisissa tapauksissa tukeutua aiemmin tehtyyn perusoikeusvaikutusten arviointiin tai tarjoajan tekemään olemassa olevaan vaikutustenarviointiin. Jos käyttöönottaja katsoo suuririskisen tekoälyjärjestelmän käytön aikana, että jokin 1 kohdassa luetelluista elementeistä on muuttunut tai ei ole enää ajan tasalla, käyttöönottajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tietojen päivittämiseksi.
2. Šā panta 1. punktā paredzētais pienākums attiecas uz augsta riska MI sistēmas pirmo lietošanu. Uzturētājs līdzīgos gadījumos var izmantot iepriekš veiktus novērtējumus par ietekmi uz pamattiesībām vai esošu novērtējumu, ko veicis nodrošinātājs. Ja augsta riska MI sistēmas lietošanas laikā uzturētājs uzskata, ka kāds no 1. punktā uzskaitītajiem elementiem ir mainījies vai ir novecojis, uzturētājs veic nepieciešamos pasākumus, lai atjauninātu informāciju.
3. Kun tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu arviointi on suoritettu, käyttöönottajan on ilmoitettava markkinavalvontaviranomaiselle sen tuloksista, ja palautettava tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettu täytetty lomake ilmoituksen osana. Käyttöönottajat voidaan 46 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vapauttaa tästä ilmoitusvelvoitteesta.
3. Pēc tam, kad ir veikts šā panta 1. punktā minētais novērtējums, uzturētājs paziņo tirgus uzraudzības iestādei tā rezultātus, iesniedz kā paziņojuma daļu aizpildīto veidni, kas minēta šā panta 5. punktā. Gadījumā, kas minēts 46. panta 1. punktā, uzturētāji var tikt atbrīvoti no minētā paziņošanas pienākuma.
4. Jos jokin tässä artiklassa säädetyistä velvoitteista on jo täytetty asetuksen (EU) 2016/679 35 artiklan tai direktiivin (EU) 2016/680 27 artiklan nojalla suoritetun tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin avulla, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla perusoikeuksia koskevalla vaikutustenarvioinnilla täydennetään kyseistä tietosuojaa koskevaa vaikutustenarviointia.
4. Ja kāds no šajā pantā paredzētajiem pienākumiem jau ir izpildīts ar novērtējumu par ietekmi uz datu aizsardzību, ko veic, ievērojot Regulas (ES) 2016/679 35. pantu vai Direktīvas (ES) 2016/680 27. pantu, šā panta 1. punktā minētais novērtējums par ietekmi uz pamattiesībām papildina šo novērtējumu par ietekmi uz datu aizsardzību.
5. Tekoälytoimisto laatii mallin kyselylomakkeelle, käyttämällä myös automaattista välinettä, jotta käyttöönottajia voidaan auttaa täyttämään tämän artiklan mukaiset velvoitteensa yksinkertaistetulla tavalla.
5. MI birojs izstrādā anketas veidni, tostarp, izmantojot automatizētu rīku, lai atvieglotu uzturētājiem šajā pantā paredzēto pienākumu pildīšanu vienkāršotā veidā.
4 JAKSO
4. IEDAĻA
Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset ja ilmoitetut laitokset
Paziņojošās iestādes un paziņotās struktūras
28 artikla
28. pants
Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset
Paziņojošās iestādes
1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä tai perustettava vähintään yksi ilmoittamisesta vastaava viranomainen, joka vastaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointiin, nimeämiseen ja ilmoittamiseen sekä niiden valvontaan liittyvien tarvittavien menettelyjen perustamisesta ja toteuttamisesta. Kyseiset menettelyt on kehitettävä yhteistyössä kaikkien jäsenvaltioiden ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten kesken.
1. Katra dalībvalsts izraugās vai izveido vismaz vienu paziņojošo iestādi, kas atbild par vajadzīgo procedūru izveidi un izpildi atbilstības novērtēšanas struktūru novērtēšanai, izraudzīšanai un paziņošanai, kā arī to pārraudzībai. Minētās procedūras izstrādā, sadarbojoties visu dalībvalstu paziņojošajām iestādēm.
2. Jäsenvaltiot voivat päättää, että 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ja valvonnan suorittaa asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti mainitussa asetuksessa tarkoitettu kansallinen akkreditointielin.
2. Dalībvalstis var nolemt, ka 1. punktā minēto novērtēšanu un pārraudzību jāveic valsts akreditācijas struktūrai Regulas (EK) Nr. 765/2008 nozīmē un saskaņā ar to.
3. Ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten on oltava toteutukseltaan, organisaatioltaan ja toiminnaltaan sellaisia, että eturistiriitoja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten kanssa ei synny ja että niiden toimien objektiivisuus ja puolueettomuus on turvattu.
3. Paziņojošās iestādes tiek izveidotas, organizētas un darbojas tā, lai nerastos interešu konflikts ar atbilstības novērtēšanas struktūrām un tiktu garantēta to darbību objektivitāte un neitralitāte.
4. Ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten organisaation on oltava sellainen, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ilmoittamista koskevat päätökset tekevät eri toimivaltaiset henkilöt kuin ne, jotka ovat suorittaneet näiden laitosten arvioinnin.
4. Paziņojošās iestādes tiek organizētas tā, lai lēmumus saistībā ar atbilstības novērtēšanas struktūru paziņošanu pieņemtu kompetentās personas, kas nav tās pašas, kuras veikušas minēto struktūru novērtēšanu.
5. Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset eivät saa tarjota mitään toimintoja, joita vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset suorittavat, eivätkä mitään konsultointipalveluja kaupallisin tai kilpailullisin perustein.
5. Paziņojošās iestādes nepiedāvā un neveic darbības, ko veic atbilstības novērtēšanas struktūras, vai komerciālus vai uz konkurenci balstītus konsultāciju pakalpojumus.
6. Ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten on turvattava saamiensa tietojen luottamuksellisuus 78 artiklan mukaisesti.
6. Paziņojošās iestādes nodrošina to iegūtās informācijas konfidencialitāti saskaņā ar 78. pantu.
7. Ilmoittamisesta vastaavilla viranomaisilla on oltava käytössään riittävä määrä pätevää henkilöstöä tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten. Pätevällä henkilöstöllä on tarvittaessa oltava tehtäviensä edellyttämä asiantuntemus esimerkiksi tietotekniikan, tekoälyn ja lainsäädännön aloilla, mukaan lukien perusoikeuksien valvonta.
7. To uzdevumu pienācīgai izpildei paziņojošo iestāžu rīcībā ir pietiekams skaits kompetentu darbinieku. Kompetentajam personālam attiecīgā gadījumā ir to funkcijai nepieciešamās speciālās zināšanas tādās jomās kā informācijas tehnoloģijas, MI un tiesības, tostarp pamattiesību uzraudzība.
29 artikla
29. pants
Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ilmoittamista koskeva hakemus
Atbilstības novērtēšanas struktūras pieteikums paziņošanai
1. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on toimitettava ilmoittamista koskeva hakemus sen jäsenvaltion ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle, johon ne ovat sijoittautuneet.
1. Atbilstības novērtēšanas struktūras iesniedz paziņošanas pieteikumu paziņojošajai iestādei tajā dalībvalstī, kurā tās izveidotas.
2. Ilmoittamista koskevaan hakemukseen on liitettävä kuvaus vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista tai -moduuleista ja tekoälyjärjestelmätyypeistä, joiden osalta vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos katsoo olevansa pätevä, sekä mahdollinen akkreditointitodistus, jonka kansallinen akkreditointielin on antanut ja jossa todistetaan, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos täyttää 31 artiklassa säädetyt vaatimukset.
2. Paziņošanas pieteikumam pievieno aprakstu par atbilstības novērtēšanas darbībām, atbilstības novērtēšanas moduli vai moduļiem un MI sistēmu veidiem, attiecībā uz kuriem atbilstības novērtēšanas struktūra apliecina savu kompetenci, kā arī valsts akreditācijas struktūras izsniegtu akreditācijas sertifikātu, ja tāds ir, kas apliecina, ka atbilstības novērtēšanas struktūra atbilst 31. pantā noteiktajām prasībām.
Hakemukseen on liitettävä kaikki voimassa olevat asiakirjat, jotka liittyvät hakemuksen esittävän ilmoitetun laitoksen voimassa oleviin nimeämisiin jonkin muun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön nojalla.
Pievieno derīgus dokumentus, kas saistīti ar pieteikuma iesniedzējas paziņotās struktūras esošu izraudzīšanos saskaņā ar citiem Savienības saskaņošanas tiesību aktiem.
3. Jos asianomainen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos ei voi toimittaa akkreditointitodistusta, sen on toimitettava ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle kaikki tarpeelliset asiakirjatodisteet, joiden avulla voidaan tarkastaa, tunnustaa ja säännöllisesti valvoa, että se täyttää 31 artiklassa säädetyt vaatimukset.
3. Ja attiecīgā atbilstības novērtēšanas struktūra nevar iesniegt akreditācijas sertifikātu, tā iesniedz paziņojošajai iestādei visus dokumentāros pierādījumus, kas vajadzīgi, lai pārbaudītu, atzītu un regulāri pārraudzītu tās atbilstību 31. pantā noteiktajām prasībām.
4. Kun on kyse muun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön nojalla nimetyistä ilmoitetuista laitoksista, kaikkia näihin nimeämisiin liittyviä asiakirjoja ja todistuksia voidaan tarvittaessa käyttää tämän asetuksen mukaisen nimeämismenettelyn tukena. Ilmoitetun laitoksen on päivitettävä tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat aina, kun merkityksellisiä muutoksia esiintyy, jotta ilmoitetuista laitoksista vastaava viranomainen voi seurata ja todentaa, että 31 artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudatetaan jatkuvasti.
4. Attiecībā uz paziņotajām struktūrām, kuras ir izraudzītas saskaņā ar citiem Savienības saskaņošanas tiesību aktiem, visus dokumentus un sertifikātus, kas saistīti ar minēto izraudzīšanos, var izmantot, lai vajadzības gadījumā atbalstītu to izraudzīšanās procedūru, kura paredzēta šajā regulā. Paziņotā struktūra atjaunina šā panta 2. un 3. punktā minēto dokumentāciju katru reizi, kad notiek attiecīgas izmaiņas, lai par paziņotajām struktūrām atbildīgā iestāde varētu pārraudzīt un pārbaudīt, vai tiek pastāvīgi nodrošināta atbilstība visām 31. pantā norādītajām prasībām.
30 artikla
30. pants
Ilmoitusmenettely
Paziņošanas procedūra
1. Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset voivat ilmoittaa ainoastaan sellaisia vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia, jotka ovat täyttäneet 31 artiklassa säädetyt vaatimukset.
1. Paziņojošās iestādes var paziņot tikai tādas atbilstības novērtēšanas struktūras, kas atbilst 31. pantā noteiktajām prasībām.
2. Ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten on tehtävä kustakin 1 kohdassa tarkoitetusta vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksesta ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille käyttäen komission kehittämää ja hallinnoimaa sähköistä ilmoitusvälinettä.
2. Paziņojošās iestādes paziņošanu Komisijai un pārējām dalībvalstīm veic, izmantojot Komisijas izstrādāto un pārvaldīto elektronisko paziņošanas rīku, par katru 1. punktā minēto atbilstības novērtēšanas struktūru.
3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen on sisällettävä täydelliset tiedot vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista tai -moduuleista, asianomaisista tekoälyjärjestelmätyypeistä sekä asiaankuuluva todistus pätevyydestä. Jos ilmoitus ei perustu 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun akkreditointitodistukseen, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille asiakirjatodisteet, joiden avulla voidaan todistaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen pätevyys ja toteutetut järjestelyt, joilla varmistetaan, että laitosta valvotaan säännöllisesti ja että se täyttää edelleen 31 artiklassa säädetyt vaatimukset.
3. Šā panta 2. punktā minētajā paziņojumā iekļauj sīkas ziņas par atbilstības novērtēšanas darbībām, atbilstības novērtēšanas moduli vai moduļiem, attiecīgajiem MI sistēmu veidiem, kā arī attiecīgo kompetences apliecinājumu. Ja paziņošana netiek balstīta uz 29. panta 2. punktā minēto akreditācijas sertifikātu, paziņojošā iestāde iesniedz Komisijai un pārējām dalībvalstīm dokumentārus pierādījumus, kuri apliecina atbilstības novērtēšanas struktūras kompetenci un ieviestos pasākumus, ar ko nodrošina, ka minētā struktūra tiks regulāri pārraudzīta un ka tā pastāvīgi atbildīs 31. pantā noteiktajām prasībām.
4. Asianomainen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi suorittaa ilmoitetun laitoksen tehtäviä ainoastaan siinä tapauksessa, että komissio tai muut jäsenvaltiot eivät esitä vastalauseita kahden viikon kuluessa ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen ilmoituksesta siinä tapauksessa, että käytetään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua akkreditointitodistusta, ja kahden kuukauden kuluessa ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen ilmoituksesta siinä tapauksessa, että käytetään 29 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja asiakirjatodisteita.
4. Attiecīgā atbilstības novērtēšanas struktūra var veikt paziņotās struktūras darbības tikai tad, ja Komisija vai pārējās dalībvalstis nav paudušas iebildumus divu nedēļu laikā no paziņojošās iestādes iesniegta paziņojuma, ja tajā ir iekļauts 29. panta 2. punktā minētais akreditācijas sertifikāts, vai divu mēnešu laikā no paziņojošās iestādes iesniegta paziņojuma, ja tajā ir iekļauti 29. panta 3. punktā minētie dokumentārie pierādījumi.
5. Jos vastalauseita esitetään, komissio kuulee viipymättä asiaankuuluvia jäsenvaltioita ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosta. Komissio päättää kyseisten kuulemisten perusteella, onko lupa perusteltu vai ei. Komissio osoittaa päätöksensä asianomaiselle jäsenvaltiolle sekä asiaankuuluvalle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle.
5. Ja tiek celti iebildumi, Komisija nekavējoties sāk apspriešanos ar attiecīgajām dalībvalstīm un atbilstības novērtēšanas struktūru. To ņemot vērā, Komisija lemj, vai atļauja ir pamatota. Komisija savu lēmumu adresē attiecīgajai dalībvalstij un attiecīgajai atbilstības novērtēšanas struktūrai.
31 artikla
31. pants
Ilmoitettuja laitoksia koskevat vaatimukset
Prasības attiecībā uz paziņotajām struktūrām
1. Ilmoitettu laitos on perustettava jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja sen on oltava oikeushenkilö.
1. Paziņoto struktūru izveido saskaņā ar dalībvalsts valsts tiesību aktiem, un tā ir juridiska persona.
2. Ilmoitettujen laitosten on täytettävä organisaatiota, laadunhallintaa, resursseja ja prosessia koskevat vaatimukset, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi, sekä asiaankuuluvat kyberturvallisuusvaatimukset.
2. Paziņotās struktūras atbilst organizatoriskajām, kvalitātes vadības, resursu un procesa prasībām, kas nepieciešamas to uzdevumu veikšanai, kā arī atbilstīgām kiberdrošības prasībām.
3. Ilmoitetun laitoksen organisaatiorakenteen, vastuunjaon, raportointisuhteiden ja toiminnan on oltava sellaiset, että niillä varmistetaan luottamus kyseisen laitoksen toimiin ja sen toteuttamien vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien tuloksiin.
3. Paziņoto struktūru uzbūve, pienākumu sadalījums, pārskatu sniegšanas kārtība un darbība nodrošina uzticēšanos paziņoto struktūru sniegumam un veikto atbilstības novērtēšanas darbību rezultātiem.
4. Ilmoitettujen laitosten on oltava riippumattomia sen suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoajasta, jonka vaatimustenmukaisuutta ne arvioivat. Ilmoitettujen laitosten on oltava riippumattomia myös kaikista muista toimijoista, joilla on arvioitavaan suuririskiseen tekoälyjärjestelmään liittyviä taloudellisia intressejä, sekä kaikista tarjoajan kilpailijoista. Tämä ei sulje pois sellaisten arvioitujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöä, jotka ovat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen toimien kannalta tarpeellisia, tai tällaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttöä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.
4. Paziņotās struktūras ir neatkarīgas no augsta riska MI sistēmas nodrošinātāja, attiecībā uz kuru tās veic atbilstības novērtēšanas darbības. Paziņotās struktūras ir neatkarīgas arī no citiem operatoriem, kuriem ir ekonomiskā ieinteresētība novērtējamajās augsta riska MI sistēmās, kā arī no visiem nodrošinātāja konkurentiem. Tas neliedz lietot novērtētās augsta riska MI sistēmas, kas ir vajadzīgas atbilstības novērtēšanas struktūras darbībām, vai lietot šādas augsta riska MI sistēmas personīgām vajadzībām.
5. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla suoraan mukana suuririskisten tekoälyjärjestelmien suunnittelussa, kehityksessä, markkinoinnissa tai käytössä eivätkä saa edustaa näissä toiminnoissa mukana olevia osapuolia. Ne eivät saa osallistua mihinkään toimintaan, joka saattaisivat olla ristiriidassa niiden suorittaman arvioinnin riippumattomuuden kanssa tai vaarantaa niiden luotettavuuden vaatimuksenmukaisuuden arviointitoimissa, joita varten ne on ilmoitettu. Tämä koskee erityisesti konsultointipalveluja.
5. Ne atbilstības novērtēšanas struktūra, tās augstākā līmeņa vadība, ne darbinieki, kas atbild par tai paredzēto atbilstības novērtēšanas uzdevumu veikšanu, nav tieši iesaistīti augsta riska MI sistēmu projektēšanā, izstrādē, tirdzniecībā vai lietošanā un nepārstāv minētajās darbībās iesaistītas personas. Viņi neiesaistās darbībās, kas varētu būt konfliktā ar viņu spriedumu neatkarību vai godprātību saistībā ar atbilstības novērtēšanas darbībām, attiecībā uz kurām viņi ir paziņotā struktūra. Tas jo īpaši attiecas uz konsultāciju pakalpojumiem.
6. Ilmoitettujen laitosten on oltava organisaatioltaan ja toiminnaltaan sellaisia, että niiden toimien riippumattomuus, objektiivisuus ja puolueettomuus on turvattu. Ilmoitettujen laitosten on dokumentoitava ja toteutettava rakenne ja menettelyt, joilla turvataan puolueettomuus sekä edistetään ja sovelletaan puolueettomuuden periaatteita koko niiden organisaatiossa ja henkilöstössä ja kaikissa arviointitoimissa.
6. Paziņotās struktūras ir organizētas un darbojas tā, lai nodrošinātu savu darbību neatkarību, objektivitāti un neitralitāti. Paziņotās struktūras dokumentē un ievieš struktūru un procedūras, kas vajadzīgas, lai garantētu objektivitāti un veicinātu un piemērotu objektivitātes principus attiecībā uz visu to organizāciju, personālu un novērtēšanas darbībām.
7. Ilmoitetuilla laitoksilla on oltava käytössään dokumentoidut menettelyt, joilla varmistetaan, että niiden henkilöstö, asiantuntijaryhmät, tytäryhtiöt, alihankkijat ja niihin liittyvät tahot tai ulkoisten tahojen henkilöstö noudattavat 78 artiklan mukaisesti luottamuksellisuutta sellaisten tietojen osalta, jotka ne saavat haltuunsa vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien suorittamisen aikana, paitsi kun lainsäädännössä edellytetään tietojen luovuttamista. Ilmoitettujen laitosten henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, joita ne saavat suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään, paitsi sen jäsenvaltion ilmoittamisesta vastaaviin viranomaisiin nähden, jossa ne toimivat.
7. Paziņotās struktūras ievieš dokumentētas procedūras, lai nodrošinātu, ka to personāls, komitejas, meitasuzņēmumi, apakšuzņēmēji un jebkura saistītā struktūra vai ārējo struktūru darbinieki saskaņā ar 78. pantu ievēro tās informācijas konfidencialitāti, kas nonāk viņu rīcībā, veicot atbilstības novērtēšanas darbības, izņemot gadījumus, kad tās izpaušana tiek prasīta tiesību aktos. Paziņoto struktūru personālam ir pienākums ievērot dienesta noslēpumu attiecībā uz visu informāciju, kas iegūta, veicot šajā regulā paredzētos uzdevumus, izņemot attiecībā uz tās dalībvalsts paziņojošajām iestādēm, kurā tiek veiktas viņu darbības.
8. Ilmoitetuilla laitoksilla on oltava käytössään menettelyt tehtävien hoitamiseksi siten, että tarjoajan koko, toimiala ja rakenne sekä kyseessä olevan tekoälyjärjestelmän monimutkaisuus otetaan asianmukaisesti huomioon.
8. Paziņotajām struktūrām ir procedūras darbību veikšanai, kurās pienācīgi ņem vērā nodrošinātāja lielumu, nozari, kurā tas darbojas, struktūru un attiecīgās MI sistēmas sarežģītības pakāpi.
9. Ilmoitetuilla laitoksilla on oltava asianmukainen vastuuvakuutus vaatimustenmukaisuuden arviointitoimiensa varalle, jollei vastuu kuulu jäsenvaltiolle, johon ne ovat sijoittautuneet, kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jollei jäsenvaltio itse ole suoraan vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.
9. Paziņotajām struktūrām ir pienācīgi apdrošināta civiltiesiskā atbildība attiecībā uz savām atbilstības novērtēšanas darbībām, ja vien dalībvalsts, kurā tās ir iedibinātas, neuzņemas atbildību saskaņā ar šīs valsts tiesību aktiem vai ja dalībvalsts pati tieši neatbild par atbilstības novērtēšanu.
10. Ilmoitettujen laitosten on kyettävä suorittamaan kaikki niille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvat tehtävät osoittaen mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa pätevyyttä riippumatta siitä, suorittavatko ilmoitetut laitokset kyseiset tehtävät itse vai suoritetaanko ne niiden puolesta ja vastuulla.
10. Paziņotās struktūras spēj veikt visus uzdevumus, kas tām noteikti šajā regulā, ar visaugstāko profesionālo godaprātu un nepieciešamo kompetenci konkrētajā jomā, neatkarīgi no tā, vai šos uzdevumus veic paziņotās struktūras pašas vai cita persona to uzdevumā un atbildībā.
11. Ilmoitetuilla laitoksilla on oltava riittävästi sisäistä osaamista, jotta ne voivat tehokkaasti arvioida ulkoisten osapuolten niiden puolesta suorittamat tehtävät. Ilmoitetulla laitoksella on oltava pysyvästi käytettävissään riittävä määrä hallinnollista, teknistä, oikeudellista ja tieteellistä henkilöstöä, jolla on asiaankuuluviin tekoälyjärjestelmätyyppeihin, dataan ja datalaskentaan sekä 2 jaksossa vahvistettuihin vaatimuksiin liittyvää kokemusta ja tietämystä.
11. Paziņotajām struktūrām ir pietiekamas iekšējās kompetences, lai tās varētu efektīvi izvērtēt uzdevumus, ko to vārdā veic ārējās personas. Paziņotajai struktūrai ir pastāvīgi pieejams pietiekams administratīvais, tehniskais, juridiskais un zinātniskais personāls, kam ir pieredze un zināšanas par attiecīgajiem MI sistēmu veidiem, datiem un datošanu, kā arī par 2. iedaļā noteiktajām prasībām.
12. Ilmoitettujen laitosten on osallistuttava 38 artiklassa tarkoitettuihin koordinointitoimiin. Niiden on myös osallistuttava suoraan tai oltava edustettuina eurooppalaisissa standardointiorganisaatioissa tai varmistettava, että ne ovat tietoisia asiaa koskevista standardeista ja ajan tasalla niiden suhteen.
12. Paziņotās struktūras piedalās 38. pantā minētajās koordinācijas darbībās. Tās arī tiešā veidā piedalās vai ir pārstāvētas Eiropas standartizācijas organizācijās, vai nodrošina, ka ir informētas un regulāri atjaunina zināšanas par attiecīgajiem standartiem.
32 artikla
32. pants
Olettama ilmoitettuja laitoksia koskevien vaatimusten noudattamisesta
Pieņēmums par atbilstību prasībām attiecībā uz paziņotajām struktūrām
Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi osoittaa olevansa sellaisissa asiaankuuluvissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai niiden osissa vahvistettujen edellytysten mukainen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sen oletetaan täyttävän 31 artiklassa säädetyt vaatimukset, mikäli sovellettavat yhdenmukaistetut standardit kattavat nämä vaatimukset.
Ja atbilstības novērtēšanas struktūra apliecina savu atbilstību kritērijiem, kas noteikti attiecīgajos saskaņotajos standartos vai to daļās, uz kuriem atsauces publicētas Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī, pieņem, ka tā atbilst 31. pantā noteiktajām prasībām, ciktāl piemērojamie saskaņotie standarti aptver minētās prasības.
33 artikla
33. pants
Ilmoitettujen laitosten tytäryhtiöt ja alihankinta
Paziņoto struktūru meitasuzņēmumi un apakšuzņēmuma līgumu slēgšana
1. Jos ilmoitettu laitos antaa tietyt vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät tehtävät alihankintaan tai käyttää tytäryhtiötä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 31 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava asiasta ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle.
1. Ja paziņotā struktūra par konkrētu ar atbilstības novērtēšanu saistītu uzdevumu veikšanu slēdz apakšuzņēmuma līgumus vai to veikšanai izmanto meitasuzņēmumu, tā pārliecinās, ka apakšuzņēmējs vai meitasuzņēmums atbilst 31. panta prasībām, un attiecīgi informē paziņojošo iestādi.
2. Ilmoitettujen laitosten on kannettava täysi vastuu tehtävistä, jotka mitkä tahansa alihankkijat tai tytäryhtiöt suorittavat.
2. Paziņotās struktūras uzņemas pilnu atbildību par uzdevumiem, ko veic jebkuri apakšuzņēmēji vai filiāles.
3. Toimia voidaan antaa alihankintaan tai teettää tytäryhtiöllä ainoastaan, jos siitä on sovittu tarjoajan kanssa. Ilmoitettujen laitosten on asetettava julkisesti saataville luettelo tytäryhtiöistään.
3. Par darbībām var slēgt apakšuzņēmuma līgumu vai tās var veikt meitasuzņēmums tikai tad, ja nodrošinātājs tam piekrīt. Paziņotās struktūras publisko savu filiāļu sarakstu.
4. Asiaankuuluvat asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia sekä työtä, jonka nämä ovat suorittaneet tämän asetuksen nojalla, on pidettävä ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen saatavilla viiden vuoden ajan alihankinnan päättymispäivästä.
4. Attiecīgos dokumentus par apakšuzņēmēja vai meitasuzņēmuma kvalifikācijas un darba, ko tie veikuši atbilstīgi šai regulai, novērtēšanu glabā paziņojošajai iestādei pieejamus piecus gadus no dienas, kad ir izbeigts apakšuzņēmuma līgums.
34 artikla
34. pants
Ilmoitettujen laitosten toimintaan liittyvät velvoitteet
Paziņoto struktūru pienākumi to darbības laikā
1. Ilmoitettujen laitosten on tarkastettava suuririskisen tekoälyjärjestelmien vaatimustenmukaisuus 43 artiklassa olevien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen mukaisesti.
1. Paziņotās struktūras pārbauda augsta riska MI sistēmu atbilstību saskaņā ar 43. pantā noteiktajām atbilstības novērtēšanas procedūrām.
2. Ilmoitettujen laitosten on vältettävä tarpeetonta rasitetta tarjoajille niiden toteuttaessa toimintaansa ja otettava asianmukaisesti huomioon tarjoajan koko, toimiala, sen rakenne ja kyseisen suuririskisen tekoälyjärjestelmän monimutkaisuus, erityisesti jotta voidaan minimoida suosituksessa 2003/361/EY tarkoitetuille mikroyrityksille ja pienille yrityksille aiheutuvat hallinnolliset rasitteet ja säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. Ilmoitetun laitoksen on kuitenkin noudatettava sellaista tarkkuutta ja suojelun tasoa, jota suuririskisen tekoälyjärjestelmän vaatimustenmukaisuudelta edellytetään tämän asetuksen mukaisesti.
2. Paziņotās struktūras, veicot savas darbības, izvairās no nevajadzīga sloga nodrošinātājiem un pienācīgi ņem vērā nodrošinātāja lielumu, nozari, kurā tas darbojas, tā struktūru un attiecīgās augsta riska MI sistēmas sarežģītības pakāpi, jo īpaši nolūkā samazināt administratīvo slogu un atbilstības nodrošināšanas izmaksas mikrouzņēmumiem un mazajiem uzņēmumiem Komisijas Ieteikuma 2003/361/EK nozīmē. Paziņotā struktūra tomēr ievēro tādu stingrības pakāpi un aizsardzības līmeni, kāds ir vajadzīgs, lai augsta riska MI sistēma atbilstu šīs regulas prasībām.
3. Ilmoitettujen laitosten on asetettava saataville ja pyynnöstä toimitettava kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, myös tarjoajien dokumentaatio, 28 artiklassa tarkoitetulle ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle, jotta kyseinen viranomainen voisi suorittaa arviointi-, nimeämis-, ilmoitus- ja seurantatoimensa ja jotta helpotetaan tässä jaksossa kuvattua arviointia.
3. Paziņotās struktūras dara pieejamu un pēc pieprasījuma iesniedz visu attiecīgo dokumentāciju, ieskaitot nodrošinātāju dokumentāciju, paziņojošajai iestādei, kas minēta 28. pantā, lai minētā iestāde varētu veikt novērtēšanas, izraudzīšanās, paziņošanas un pārraudzības darbības un lai atvieglotu šajā iedaļā izklāstīto novērtēšanu.
35 artikla
35. pants
Ilmoitettujen laitosten tunnusnumerot ja luettelot
Paziņoto struktūru identifikācijas numuri un saraksti
1. Komissio antaa kullekin ilmoitetulle laitokselle yhden tunnusnumeron, vaikka laitos olisi ilmoitettu useamman kuin yhden unionin säädöksen nojalla.
1. Komisija piešķir vienotu identifikācijas numuru katrai paziņotajai struktūrai, arī tad, ja struktūra ir paziņota saskaņā ar vairāk nekā vienu Savienības tiesību aktu.
2. Komissio julkaisee tämän asetuksen mukaisesti ilmoitettujen laitosten luettelon, joka sisältää niiden tunnusnumerot ja toimet, joita varten ne on ilmoitettu. Komissio huolehtii luettelon pitämisestä ajan tasalla.
2. Komisija dara publiski pieejamu to struktūru sarakstu, kas paziņotas saskaņā ar šo regulu, tostarp to identifikācijas numurus un darbības, attiecībā uz kurām tās ir paziņotas. Komisija nodrošina saraksta regulāru atjaunināšanu.
36 artikla
36. pants
Ilmoituksiin tehtävät muutokset
Izmaiņas paziņojumos
1. Ilmoittamisesta vastaava viranomainen ilmoittaa komissiolle ja muille jäsenvaltioille merkityksellisistä muutoksista ilmoitettua laitosta koskevaan ilmoitukseen käyttäen 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sähköistä ilmoitusvälinettä.
1. Paziņojošā iestāde, izmantojot 30. panta 2. punktā minēto elektronisko paziņošanas rīku, paziņo Komisijai un pārējām dalībvalstīm par visām attiecīgām izmaiņām paziņojumā par paziņoto struktūru.
2. Edellä 29 ja 30 artiklassa vahvistettuja menettelyjä on sovellettava ilmoituksen soveltamisalan laajentamisiin.
2. Procedūras, kas noteiktas 29. un 30. pantā, piemēro gadījumos, kad tiek paplašināts paziņojuma tvērums.
Jäljempänä 3–9 kohdassa vahvistettuja menettelyjä on sovellettava ilmoitusta koskeviin muutoksiin, jotka eivät koske sen soveltamisalan laajentamista.
Ja paziņojumā tiek izdarītas citas izmaiņas, kuras nav tā tvēruma paplašināšana, piemēro 3. līdz 9. punktos noteiktās procedūras.
3. Jos ilmoitettu laitos päättää lopettaa vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat toimensa, sen on tiedotettava asiasta ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle ja kyseisille tarjoajille mahdollisimman pian ja suunnitellun toimien lopettamisen tapauksessa vähintään yksi vuosi ennen toimien lopettamista. Ilmoitettujen laitosten todistukset voivat pysyä voimassa yhdeksän kuukauden ajan ilmoitetun laitoksen toimien lopettamisesta edellyttäen, että toinen ilmoitettu laitos on kirjallisesti vahvistanut, että se ottaa vastuulleen kyseisten todistusten kattamat suuririskiset tekoälyjärjestelmät. Viimeksi mainitun ilmoitetun laitoksen on saatettava suuririskisten tekoälyjärjestelmien täydellinen arviointi päätökseen kyseisen yhdeksän kuukauden jakson loppuun mennessä ennen uusien todistusten myöntämistä kyseisille järjestelmille. Jos ilmoitettu laitos on lopettanut toimintansa, ilmoittamisesta vastaava viranomainen peruuttaa nimeämisen.
3. Ja paziņotā struktūra nolemj pārtraukt savas atbilstības novērtēšanas darbības, tā pēc iespējas drīz un plānotas pārtraukšanas gadījumā – vismaz vienu gadu pirms savu darbību pārtraukšanas informē paziņojošo iestādi un attiecīgos nodrošinātājus. Paziņotās struktūras sertifikāti var palikt derīgi deviņus mēnešus ilgu laikposmu pēc paziņotās struktūras darbību pārtraukšanas ar nosacījumu, ka kāda cita paziņotā struktūra ir rakstiski apliecinājusi, ka tā uzņemsies pienākumus attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, uz kurām attiecas minētie sertifikāti. Pēdējā minētā paziņotā struktūra līdz tāda deviņu mēnešu laikposma beigām pabeidz skarto augsta riska MI sistēmu pilnīgu novērtēšanu pirms jaunu sertifikātu izdošanas minētajām sistēmām. Ja paziņotā struktūra savu darbību ir pārtraukusi, paziņojošā iestāde izraudzīšanos atsauc.
4. Jos ilmoittamisesta vastaavalla viranomaisella on riittävä syy katsoa, ettei ilmoitettu laitos enää täytä 31 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai ettei se täytä velvollisuuksiaan, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on tutkittava asia viipymättä ja perinpohjaisesti. Sen on tässä yhteydessä ilmoitettava asianomaiselle ilmoitetulle laitokselle esitetyistä väitteistä ja annettava sille mahdollisuus esittää näkemyksensä. Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen tulee johtopäätökseen, ettei ilmoitettu laitos enää täytä 31 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai ettei se täytä velvollisuuksiaan, sen on kyseisten vaatimusten tai velvollisuuksien täyttämisen laiminlyönnin vakavuudesta riippuen rajoitettava nimeämistä taikka peruutettava se toistaiseksi tai kokonaan. Sen on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.
4. Ja paziņojošajai iestādei ir pietiekams pamats uzskatīt, ka paziņotā struktūra vairs neatbilst 31. pantā noteiktajām prasībām vai ka tā nepilda savus pienākumus, paziņojošā iestāde nekavējoties ar vislielāko rūpību izskata šo jautājumu. Šajā sakarā tā informē attiecīgo paziņoto struktūru par celtajiem iebildumiem un dod tai iespēju darīt zināmu savu viedokli. Ja paziņojošā iestāde secina, ka paziņotā struktūra vairs neatbilst 31. pantā noteiktajām prasībām vai ka tā nepilda savus pienākumus, paziņojošā iestāde attiecīgi ierobežo, aptur vai atsauc izraudzīšanos, atkarībā no tā, cik nopietna ir neatbilstība minētajām prasībām vai minēto pienākumu nepildīšana. Tā nekavējoties attiecīgi informē Komisiju un pārējās dalībvalstis.
5. Jos sen nimeäminen on peruutettu määräaikaisesti, sitä on rajoitettu tai se on peruutettu kokonaan tai osittain, ilmoitetun laitoksen on tiedotettava asiasta asianomaisille tarjoajille 10 päivän kuluessa.
5. Ja paziņotās struktūras izraudzīšanās ir apturēta, ierobežota vai pilnīgi vai daļēji atsaukta, tā 10 dienu laikā informē attiecīgos nodrošinātājus.
6. Jos nimeämistä rajoitetaan tai se peruutetaan määräaikaisesti tai kokonaan, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisen ilmoitetun laitoksen asiakirja-aineistot säilytetään ja pidetään muiden jäsenvaltioiden ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten ja markkinavalvontaviranomaisten saatavilla näiden pyynnöstä;
6. Ja izraudzīšanās tiek ierobežota, apturēta vai atsaukta, paziņojošā iestāde veic attiecīgos pasākumus, lai nodrošinātu, ka attiecīgās paziņotās struktūras datnes tiek glabātas, un pēc pieprasījuma darītu tās pieejamas paziņojošajām iestādēm citās dalībvalstīs un tirgus uzraudzības iestādēm.
7. Kun kyseessä on nimeämisen rajoittaminen, peruuttaminen määräaikaisesti tai peruuttaminen kokonaan, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on
7. Ja izraudzīšanos ierobežo, aptur vai atsauc, paziņojošā iestāde:
a)
arvioitava vaikutusta ilmoitetun laitoksen antamiin todistuksiin;
a)
novērtē ietekmi uz sertifikātiem, ko izdevusi paziņotā struktūra;
b)
toimitettava havainnoistaan raportti komissiolle ja muille jäsenvaltioille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on ilmoittanut nimeämiseen tehtävistä muutoksista;
b)
triju mēnešu laikā pēc tam, kad tā ir paziņojusi par izmaiņām saistībā ar izraudzīšanos, Komisijai un pārējām dalībvalstīm iesniedz ziņojumu par saviem konstatējumiem;
c)
vaadittava ilmoitettua laitosta peruuttamaan määräaikaisesti tai kokonaan todistukset, jotka on annettu perusteettomasti, viranomaisen määrittelemän kohtuullisen ajanjakson kuluessa markkinoilla olevien suuririskisten tekoälyjärjestelmien jatkuvan vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi;
c)
prasa paziņotajai struktūrai saprātīgā laikposmā, kuru nosaka iestāde, apturēt vai atsaukt jebkādus neatbilstīgi izdotus sertifikātus, lai nodrošinātu tirgū esošo augsta riska MI sistēmu nepārtrauktu atbilstību;
d)
ilmoitettava komissiolle ja jäsenvaltioille todistuksista, joiden peruuttamista määräaikaisesti tai peruuttamista kokonaan se on vaatinut.
d)
informē Komisiju un dalībvalstis par sertifikātiem, kurus tā ir pieprasījusi apturēt vai atsaukt;
e)
annettava sen jäsenvaltion kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, jossa tarjoajalla on sääntömääräinen kotipaikkansa, kaikki asiaankuuluvat tiedot todistuksista, joiden peruuttamista määräaikaisesti tai kokonaan se on vaatinut. kyseisen viranomaisen on tarvittaessa toteutettava asianmukaiset toimenpiteet terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksiin kohdistuvan mahdollisen riskin välttämiseksi.
e)
sniedz tās dalībvalsts valsts kompetentajām iestādēm, kurā ir nodrošinātāja juridiskā adrese, visu attiecīgo informāciju par sertifikātiem, kurus tā ir pieprasījusi apturēt vai atsaukt; minētā iestāde vajadzības gadījumā veic pienācīgos pasākumus, lai izvairītos no potenciāla riska veselībai, drošībai vai pamattiesībām.
8. Lukuun ottamatta perusteettomasti annettuja todistuksia ja jos nimeäminen on peruttu määräaikaisesti tai sitä on rajoitettu, todistukset pysyvät edelleen voimassa jonkin seuraavan edellytyksen toteutuessa:
8. Izņemot neatbilstīgi izdotus sertifikātus un gadījumus, kad izraudzīšanās ir apturēta vai ierobežota, sertifikāti paliek derīgi kādos no šādiem apstākļiem:
a)
ilmoittamisesta vastaava viranomainen on vahvistanut kuukauden kuluessa määräaikaisesta peruuttamisesta tai rajoittamisesta, että todistuksiin, joihin määräaikainen peruuttaminen tai rajoittaminen vaikuttaa, ei liity terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille aiheutuvaa riskiä, ja ilmoittamisesta vastaava viranomainen on esittänyt aikataulun ja toimet määräaikaisen peruuttamisen tai rajoittamisen korjaamiseksi; tai
a)
paziņojošā iestāde viena mēneša laikā pēc apturēšanas vai ierobežošanas ir apliecinājusi, ka saistībā ar sertifikātiem, kurus skar apturēšana vai ierobežošana, nepastāv risks veselībai, drošībai vai pamattiesībām, un paziņojošā iestāde ir izstrādājusi grafiku darbībām, ar kurām labot apturēšanas vai ierobežošanas iemeslus; vai
b)
ilmoittamisesta vastaava viranomainen on vahvistanut, että määräaikaisen peruuttamisen kannalta merkityksellisiä todistuksia ei myönnetä, muuteta tai uusita määräaikaisen peruuttamisen tai rajoittamisen aikana ja toteaa, pystyykö ilmoitettu laitos edelleen seuraamaan olemassa olevia myönnettyjä todistuksia määräaikaisen peruuttamisen tai rajoittamisen aikana ja ottamaan niistä vastuun; jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen toteaa, että ilmoitettu laitos ei pysty ottamaan vastuuta olemassa olevista myönnetyistä todistuksista, on todistuksen kattaman järjestelmän tarjoajan vahvistettava kirjallisesti sen jäsenvaltion kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, jossa sillä on sääntömääräinen kotipaikkansa, kolmen kuukauden kuluessa määräaikaisesta peruuttamisesta tai rajoittamisesta, että toinen pätevä ilmoitettu laitos ottaa väliaikaisesti hoitaakseen ilmoitetun laitoksen tehtävät seurata todistuksia ja ottaa niistä vastuu määräaikaisen peruuttamisen tai rajoittamisen aikana.
b)
paziņojošā iestāde ir apliecinājusi, ka apturēšanas vai ierobežošanas laikā netiks izdoti, grozīti vai atkārtoti izdoti nekādi ar apturēšanu saistīti sertifikāti, un tā norāda, vai paziņotajai struktūrai ir spējas turpināt pārraudzību un saglabāt atbildību par spēkā esošajiem izdotajiem sertifikātiem apturēšanas vai ierobežošanas laikposmā; ja paziņojošā iestāde lemj, ka paziņotajai struktūrai nav spēju uzturēt spēkā esošos izdotos sertifikātus, tās sistēmas nodrošinātājs, uz kuru attiecas sertifikāts, trīs mēnešu laikā pēc apturēšanas vai ierobežošanas rakstiski apliecina tās dalībvalsts valsts kompetentajām iestādēm, kurā ir tā juridiskā adrese, ka cita kvalificēta paziņotā struktūra pagaidu kārtā uzņemas paziņotās struktūras funkcijas, lai pārraudzītu un saglabātu atbildību par sertifikātiem apturēšanas vai ierobežošanas laikposmā.
9. Lukuun ottamatta perusteettomasti annettuja todistuksia ja jos nimeäminen on peruttu, todistukset pysyvät voimassa yhdeksän kuukauden ajan seuraavin edellytyksin:
9. Izņemot neatbilstīgi izdotus sertifikātus un gadījumus, kad izraudzīšanās ir atsaukta, sertifikāti paliek derīgi uz deviņu mēnešu laikposmu šādos apstākļos:
a)
sen jäsenvaltion kansallinen toimivaltainen viranomainen, jossa todistuksen kattaman suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoajalla on sääntömääräinen kotipaikkansa, on vahvistanut, että kyseisiin suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin ei liity terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksiin kohdistuvia riskejä; sekä
a)
tās dalībvalsts valsts kompetentā iestāde, kurā ir sertifikātā aptvertās augsta riska MI sistēmas nodrošinātāja juridiskā adrese, ir apliecinājusi, ka saistībā ar attiecīgajām augsta riska MI sistēmām nepastāv risks veselībai, drošībai vai pamattiesībām; un
b)
toinen ilmoitettu laitos on kirjallisesti vahvistanut, että se ottaa välittömästi vastuulleen kyseiset tekoälyjärjestelmät ja saattaa niiden arvioinnin päätöksen 12 kuukauden kuluessa nimeämisen peruuttamisesta.
b)
cita paziņotā struktūra ir rakstiski apliecinājusi, ka tā nekavējoties uzņemsies atbildību par minēto MI sistēmu novērtēšanu, un pabeidz novērtēšanu divpadsmit mēnešu laikā pēc izraudzīšanās atsaukšanas.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa sen jäsenvaltion kansallinen toimivaltainen viranomainen, jossa todistuksen kattaman järjestelmän tarjoajalla on kotipaikkansa, voi jatkaa todistusten väliaikaista voimassaoloa kolmen kuukauden pituisilla ajanjaksoilla, joiden kokonaiskesto ei saa ylittää 12:ta kuukautta.
Pirmajā daļā minētajos apstākļos tās dalībvalsts valsts kompetentā iestāde, kurā ir sertifikātā aptvertās sistēmas nodrošinātāja juridiskā adrese, var pagarināt sertifikātu pagaidu derīgumu uz papildu trīs mēnešu laikposmiem, kuri kopumā nepārsniedz 12 mēnešus.
Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tai ilmoitetun laitoksen, joka ottaa hoitaakseen nimeämismuutoksen kohteena olevan ilmoitetun laitoksen tehtävät, on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle, muille jäsenvaltioille ja muille ilmoitetuille laitoksille.
Valsts kompetentā iestāde vai paziņotā struktūra, kas uzņemas tās paziņotās struktūras funkcijas, kuru skar izraudzīšanās izmaiņas, par to nekavējoties informē Komisiju, pārējās dalībvalstis un citas paziņotās struktūras.
37 artikla
37. pants
Ilmoitettujen laitosten pätevyyden riitauttaminen
Paziņoto struktūru kompetences apstrīdēšana
1. Komissio tutkii tarvittaessa kaikki tapaukset, joissa on syytä epäillä laitoksen pätevyyttä tai sitä, täyttääkö ilmoitettu laitos edelleen 31 artiklassa vahvistetut vaatimukset ja siihen sovellettavat velvollisuudet.
1. Vajadzības gadījumā Komisija izmeklē visus gadījumus, kuros ir pamats šaubīties par paziņotās struktūras kompetenci vai par to, ka paziņotā struktūra joprojām pilda 31. pantā noteiktās prasības un tai piemērojamos pienākumus.
2. Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on toimitettava komissiolle pyynnöstä kaikki merkitykselliset tiedot, jotka koskevat kyseisen ilmoitetun laitoksen ilmoittamista tai sen pätevyyden ylläpitoa.
2. Paziņojošā iestāde pēc pieprasījuma sniedz Komisijai visu attiecīgo informāciju, kas saistīta ar attiecīgās paziņotās struktūras paziņošanu vai tās kompetences saglabāšanu.
3. Komissio varmistaa, että kaikkia sen tämän artiklan mukaisten tutkimusten yhteydessä saamia arkaluontoisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti 78 artiklan mukaisesti.
3. Komisija nodrošina, ka ar visu sensitīvo informāciju, kas izmeklēšanas gaitā iegūta, ievērojot šo pantu, rīkojas konfidenciāli saskaņā ar 78. pantu.
4. Jos komissio toteaa, että ilmoitettu laitos ei täytä tai ei enää täytä sen ilmoittamiselle asetettuja vaatimuksia, se ilmoittaa asiasta ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle asianmukaisesti ja pyytää sitä ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien tarvittaessa ilmoituksen peruuttaminen toistaiseksi tai kokonaan. Jos jäsenvaltio ei toteuta tarvittavia korjaavia toimenpiteitä, komissio voi täytäntöönpanosäädöksellä peruuttaa nimeämisen toistaiseksi, rajoittaa sitä tai peruuttaa sen kokonaan. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4. Ja Komisija noskaidro, ka paziņotā struktūra neatbilst vai vairs neatbilst uz tās paziņošanu attiecīgajām prasībām, tā attiecīgi informē paziņojošo dalībvalsti un lūdz to veikt nepieciešamos korektīvos pasākumus, tostarp vajadzības gadījumā apturēt vai atsaukt paziņošanu. Ja dalībvalsts neveic nepieciešamos korektīvos pasākumus, Komisija ar īstenošanas aktu var apturēt, ierobežot vai atsaukt izraudzīšanos. Minēto īstenošanas aktu pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 98. panta 2. punktā.
38 artikla
38. pants
Ilmoitettujen laitosten koordinointi
Paziņoto struktūru koordinācija
1. Komissio varmistaa, että suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta otetaan käyttöön asianmukainen koordinointi ja yhteistyö sellaisten ilmoitettujen laitosten välillä, jotka toimivat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä tämän asetuksen mukaisesti, ja että koordinointi ja yhteistyö toteutetaan asianmukaisesti ilmoitettujen laitosten alakohtaisen ryhmän muodossa.
1. Komisija nodrošina, ka attiecībā uz augsta riska MI sistēmām tiek izveidota atbilstoša koordinācija un sadarbība starp paziņotajām struktūrām, kas, ievērojot šo regulu, darbojas atbilstības novērtēšanas procedūrās, un pienācīgi notiek paziņoto struktūru nozares grupas veidā.
2. Jokaisen ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on varmistettava, että sen ilmoittamat laitokset osallistuvat kohdassa 1 tarkoitetun ryhmän työhön suoraan tai nimettyjen edustajien välityksellä.
2. Katra paziņojošā iestāde nodrošina, ka tās paziņotās struktūras tieši vai ar izraudzītu pārstāvju starpniecību piedalās 1. punktā minētās grupas darbā.
3. Komissio huolehtii osaamisen ja parhaiden käytäntöjen vaihdosta ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten välillä.
3. Komisija nodrošina zināšanu un paraugprakses apmaiņu starp paziņojošajām iestādēm.
39 artikla
39. pants
Kolmansien maiden vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset
Trešo valstu atbilstības novērtēšanas struktūras
Sellaisen kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustetut vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset, jonka kanssa unioni on tehnyt sopimuksen, voidaan valtuuttaa suorittamaan ilmoitettujen laitosten toimia tämän asetuksen mukaisesti edellyttäen, että ne täyttävät 31 artiklassa säädetyt vaatimukset tai varmistavat vastaavan vaatimustenmukaisuuden tason.
Atbilstības novērtēšanas struktūras, kas izveidotas saskaņā ar tādas trešās valsts tiesību aktiem, ar kuru Savienība ir noslēgusi nolīgumu, var tikt pilnvarotas veikt paziņoto struktūru darbības saskaņā ar šo regulu, ar noteikumu, ka tās atbilst 31. pantā noteiktajām prasībām vai nodrošina līdzvērtīgu atbilstības līmeni.
5 JAKSO
5. IEDAĻA
Standardit, vaatimustenmukaisuuden arviointi, todistukset, rekisteröinti
Standarti, atbilstības novērtēšana, sertifikāti, reģistrācija
40 artikla
40. pants
Yhdenmukaistetut standardit ja standardointituotteet
Saskaņoti standarti un standartizācijas nodevumi
1. Suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä tai yleiskäyttöisiä tekoälymalleja, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti, on pidettävä tämän luvun 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukaisina tai tapauksen mukaan tämän asetuksen V luvun 2 ja 3 jaksossa vahvistettujen velvoitteiden mukaisina siltä osin kuin kyseiset standardit kattavat nämä vaatimukset tai velvoitteet.
1. Tiek uzskatīts, ka augsta riska MI sistēmas, kas atbilst saskaņotiem standartiem vai to daļām, kuru atsauces ir publicētas Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī saskaņā ar Regulu (ES) Nr. 1025/2012, izpilda šīs nodaļas 2. iedaļā izklāstītās prasības vai – attiecīgā gadījumā – šīs regulas V nodaļas 2. un 3. iedaļā noteiktos pienākumus, ciktāl minētie standarti aptver minētās prasības vai pienākumus.
2. Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 10 artiklan mukaisesti komissio esittää ilman aiheetonta viivytystä standardointipyyntöjä, jotka kattavat kaikki tämän luvun 2 jaksossa vahvistetut vaatimukset, ja tapauksen mukaan standardointipyyntöjä, jotka kattavat tämän asetuksen V luvun 2 ja 3 jaksossa säädetyt velvoitteet. Standardointipyynnössä on myös pyydettävä tuotteita raportointi- ja dokumentointiprosesseista, joilla parannetaan tekoälyjärjestelmien resurssitehokkuutta, kuten vähennetään suuririskisen tekoälyjärjestelmän energian ja muiden resurssien kulutusta sen elinkaaren aikana sekä kehitetään energiatehokkaasti yleiskäyttöisiä tekoälymalleja. Standardointipyyntöä valmistellessaan komissio kuulee tekoälylautakuntaa ja asiaankuuluvia sidosryhmiä, myös neuvoa-antavaa foorumia.
2. Komisija bez liekas kavēšanās saskaņā ar Regulas (ES) Nr. 1025/2012 10. pantu izdod standartizācijas pieprasījumus, kas aptver visas šīs nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības, un attiecīgā gadījumā standartizācijas pieprasījumus, kas aptver šīs regulas V nodaļas 2. un 3. iedaļā noteiktos pienākumus. Standartizācijas pieprasījumos pieprasa arī nodevumus par ziņošanas un dokumentēšanas procesiem nolūkā panākt lielāku MI sistēmu resursefektivitāti, piemēram, augsta riska MI sistēmas enerģijas patēriņa un citu resursu patēriņa samazināšanu tās darbmūža laikā, un par vispārīga lietojuma MI modeļu energoefektīvu izstrādi. Sagatavojot standartizācijas pieprasījumu, Komisija apspriežas ar MI padomi un attiecīgām ieinteresētajām personām, tostarp konsultatīvo forumu.
Esittäessään standardointipyynnön eurooppalaisille standardointiorganisaatioille komissio täsmentää, että standardien on oltava selkeitä, yhdenmukaisia, myös eri aloilla kehitetyt standardit liitteessä I luetellun voimassa olevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluville tuotteille, ja niillä on pyrittävä varmistamaan, että unionissa markkinoille saatetut tai käyttöön otetut suuririskiset tekoälyjärjestelmät tai yleiskäyttöiset tekoälymallit täyttävät tässä asetuksessa säädetyt asiaankuuluvat vaatimukset tai velvoitteet.
Izdodot standartizācijas pieprasījumu Eiropas standartizācijas organizācijām, Komisija konkrēti norāda, ka standartiem ir jābūt skaidriem, saskaņotiem, tostarp ar standartiem, kas izstrādāti dažādās nozarēs produktiem, uz kuriem attiecas I pielikumā uzskaitītie esošie Savienības saskaņošanas tiesību akti, un tiem jābūt vērstiem uz to, lai nodrošinātu, ka augsta riska MI sistēmas vai vispārīga lietojuma MI modeļi, kas laisti tirgū vai nodoti ekspluatācijā Savienībā, atbilst attiecīgajām šajā regulā noteiktajām prasībām vai pienākumiem.
Komissio pyytää eurooppalaisia standardointiorganisaatioita esittämään asetuksen (EU) N:o 1025/2012 24 artiklan mukaisesti näyttöä siitä, että ne ovat parhaansa mukaan pyrkineet saavuttamaan tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut tavoitteet.
Komisija pieprasa Eiropas standartizācijas organizācijām saskaņā ar Regulas (ES) Nr. 1025/2012 24. pantu sniegt pierādījumus par to, ka tās dara visu iespējamo, lai sasniegtu šā punkta pirmajā un otrajā daļā minētos mērķus.
3. Standardointiprosessiin osallistuvien on pyrittävä edistämään tekoälyalan investointeja ja innovointia, myös lisäämällä oikeusvarmuutta, sekä unionin markkinoiden kilpailukykyä ja kasvua sekä osaltaan edistämään maailmanlaajuisen standardointiyhteistyön lujittamista ja sellaisten olemassa olevien tekoälyalan kansainvälisten standardien huomioon ottamista, jotka ovat unionin arvojen, perusoikeuksien ja etujen mukaisia, ja edistämään monisidosryhmäistä hallintoa varmistaen etujen tasapainoinen edustus ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tosiasiallinen osallistuminen asetuksen (EU) N:o 1025/2012 5, 6 ja 7 artiklan mukaisesti.
3. Standartizācijas procesa dalībnieki cenšas sekmēt investīcijas un inovāciju MI jomā, tostarp uzlabojot juridisko noteiktību, kā arī Savienības tirgus konkurētspēju un izaugsmi, un sekmē globālās sadarbības standartizācijas jomā stiprināšanu un to, ka tiek ņemti vērā pastāvošie starptautiskie standarti MI jomā, kas atbilst Savienības vērtībām, pamattiesībām un interesēm, un stiprina daudzpusēju ieinteresēto personu pārvaldību, nodrošinot līdzsvarotu interešu pārstāvību un visu attiecīgo ieinteresēto personu efektīvu līdzdalību saskaņā ar Regulas (ES) Nr. 1025/2012 5., 6. un 7. pantu.
41 artikla
41. pants
Yhteiset eritelmät
Kopīgās specifikācijas
1. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yhteiset eritelmät tämän luvun 2 jaksossa säädettyjä vaatimuksia tai tapauksen mukaan V luvun 2 ja 3 jaksossa säädettyjä velvoitteita varten, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
1. Komisija var pieņemt īstenošanas aktus, ar kuriem nosaka kopīgās specifikācijas šīs nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām vai – attiecīgā gadījumā – V nodaļas 2. un 3. iedaļā noteiktajiem pienākumiem, ja ir izpildīti šādi nosacījumi:
a)
komissio on pyytänyt asetuksen (EU) N:o 1025/2012 10 artiklan 1 kohdan nojalla yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan yhdenmukaistetun standardin tämän luvun 2 jaksossa vahvistettuja vaatimuksia varten tai tapauksen mukaan V luvun 2 ja 3 jaksossa säädettyjä velvoitteita varten:
a)
Komisija, ievērojot Regulas (ES) Nr. 1025/2012 10. panta 1. punktu, ir pieprasījusi vienai vai vairākām Eiropas standartizācijas organizācijām izstrādāt saskaņota standarta projektu attiecībā uz šīs nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām, vai attiecīgā gadījumā attiecībā uz V nodaļas 2. un 3. iedaļā noteiktajiem pienākumiem un:
i)
yksikään eurooppalainen standardointiorganisaatio ei ole hyväksynyt pyyntöä; tai
i)
pieprasījumu nav akceptējusi neviena Eiropas standartizācijas organizācija; vai
ii)
kyseiseen pyyntöön liittyviä eurooppalaisia yhdenmukaistettuja standardeja ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1025/2012 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetussa määräajassa; tai
ii)
saskaņotie standarti, reaģējot uz minēto pieprasījumu, nav iesniegti termiņā, kas noteikts saskaņā ar Regulas (ES) Nr. 1025/2012 10. panta 1. punktu; vai
iii)
asiaankuuluvissa yhdenmukaistetuissa standardeissa ei oteta riittävästi huomioon perusoikeuksiin liittyviä huolenaiheita; tai
iii)
attiecīgie saskaņotie standarti nepietiekami risina problemātiskos pamattiesību jautājumus; vai
iv)
yhdenmukaistetut standardit eivät ole pyynnön mukaisia; ja
iv)
saskaņotie standarti neatbilst pieprasījumam; un
b)
tämän luvun 2 jaksossa tarkoitetut vaatimukset tai tapauksen mukaan V luvun 2 ja 3 jaksossa säädetyt velvoitteet kattavien yhdenmukaistettujen standardien viitetietoja ei ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti, eikä ole odotettavissa, että tällaiset viitetiedot julkaistaan kohtuullisen ajan kuluessa.
b)
Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī nav publicēta atsauce saskaņā ar Regulu (ES) Nr. 1025/2012 uz saskaņotiem standartiem, kuri attiecas uz šīs nodaļas 2. iedaļā minētajām prasībām, vai attiecīgā gadījumā uz V nodaļas 2. un 3. iedaļā minētajiem pienākumiem, un nav sagaidāms, ka šāda atsauce tiks publicēta saprātīgā laikposmā.
Yhteisiä eritelmiä laatiessaan komissio kuulee 67 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa ryhmää.
Izstrādājot kopīgās specifikācijas, Komisija apspriežas ar 67. pantā minēto konsultatīvo forumu.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Šā punkta pirmajā daļā minētos īstenošanas aktus pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 98. panta 2. punktā.
2. Ennen kuin komissio laatii ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi, se ilmoittaa asetuksen (EU) N:o 1025/2012 22 artiklassa tarkoitetulle komitealle katsovansa, että tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
2. Pirms īstenošanas akta projekta sagatavošanas Komisija informē Regulas (ES) Nr. 1025/2012 22. pantā minēto komiteju, ka tās ieskatā šā panta 1. punkta nosacījumi ir izpildīti.
3. Suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä ja yleiskäyttöisiä tekoälymalleja, jotka ovat 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten eritelmien tai kyseisten eritelmien osien mukaisia, on pidettävä tämän luvun 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten tai tapauksen mukaan V luvun 2 ja 3 jaksossa tarkoitettujen velvoitteiden mukaisina siltä osin kuin kyseiset yhteiset eritelmät kattavat nämä vaatimukset tai velvoitteet.
3. Pieņem, ka augsta riska MI sistēmas vai vispārīga lietojuma MI modeļi, kas atbilst 1. punktā minētajām kopīgajām specifikācijām vai minēto specifikāciju daļām, atbilst 2. iedaļā noteiktajām prasībām vai attiecīgā gadījumā atbilst V nodaļas 2. un 3. iedaļā minētajiem pienākumiem, ciktāl uz minētajām prasībām vai pienākumiem attiecas minētās kopīgās specifikācijas vai minētie pienākumi.
4. Jos eurooppalainen standardointiorganisaatio vahvistaa yhdenmukaistetun standardin ja ehdottaa komissiolle sen viitetietojen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, komissio arvioi yhdenmukaistetun standardin asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti. Kun yhdenmukaistetun standardin viitetiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, komissio kumoaa 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset tai niiden osat, jotka kattavat samat tämän luvun 2 jaksossa vahvistetut vaatimukset tai tapauksen mukaan samat V luvun 2 ja 3 jaksossa säädetyt velvoitteet.
4. Ja saskaņotu standartu ir pieņēmusi kāda Eiropas standartizācijas organizācija, un Komisijai ir ierosināts atsauci uz to publicēt Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī, Komisija saskaņoto standartu novērtē saskaņā ar Regulu (ES) Nr. 1025/2012. Kad atsauci uz saskaņoto standartu publicē Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī, Komisija atceļ 1. punktā minētos īstenošanas aktus vai to daļas, kas attiecas uz tām pašām prasībām, kuras minētas šīs nodaļas 2. iedaļā vai attiecīgā gadījumā tiem pašiem pienākumiem, kas minēti V nodaļas 2. un 3. iedaļā.
5. Jos suuririskisten tekoälyjärjestelmien tai yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat eivät noudata 1 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä eritelmiä, niiden on perusteltava asianmukaisesti, että ne ovat ottaneet käyttöön tämän luvun 2 jaksossa vahvistetut vaatimukset tai tapauksen mukaan V luvun 2 ja 3 jaksossa säädetyt velvoitteet täyttäviä, vähintään vastaavan tasoisia teknisiä ratkaisuja.
5. Ja augsta riska MI sistēmu vai vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāji neatbilst 1. punktā minētajām kopīgajām specifikācijām, tie pienācīgi pamato, ka viņi ir pieņēmuši tehniskos risinājumus, kas atbilst šīs nodaļas 2. iedaļā minētajām prasībām vai attiecīgā gadījumā atbilst V nodaļas 2. un 3. iedaļā minētajiem pienākumiem vismaz tām līdzvērtīgā līmenī.
6. Jos jäsenvaltio katsoo, että yhteinen eritelmä ei täysin täytä 2 jaksossa vahvistettuja vaatimuksia tai tapauksen mukaan V luvun 2 ja 3 jaksossa säädettyjä velvoitteita, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle toimittamalla yksityiskohtainen selvitys. Komissio arvioi kyseiset tiedot ja muuttaa tarvittaessa täytäntöönpanosäädöstä, jolla kyseinen yhteinen eritelmä vahvistetaan.
6. Ja dalībvalsts uzskata, ka kopīgā specifikācija pilnībā neatbilst 2. iedaļā noteiktajām prasībām vai attiecīgā gadījumā atbilst V nodaļas 2. un 3. iedaļā minētajiem pienākumiem, tā par to informē Komisiju, iesniedzot detalizētu skaidrojumu. Komisija minēto informāciju novērtē un attiecīgā gadījumā groza īstenošanas aktu, ar ko nosaka attiecīgo kopīgo specifikāciju.
42 artikla
42. pants
Olettama tiettyjen vaatimusten noudattamisesta
Pieņēmums par atbilstību dažām prasībām
1. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien, jotka on koulutettu ja testattu datalla, joka ilmentää erityistä maantieteellistä, käyttäytymiseen liittyvää, viitekehyksenä olevaa tai toiminnallista ympäristöä, jossa järjestelmiä on tarkoitus käyttää, on katsottava täyttävän 10 artiklan 4 kohdassa vahvistetut asiaankuuluvat vaatimukset.
1. Uzskata, ka augsta riska MI sistēmas, kuras ir apmācītas un testētas ar datiem, kas atspoguļo konkrēto ģeogrāfisko, uzvedības, kontekstuālo vai funkcionālo vidi, kurā tās paredzēts lietot, atbilst attiecīgajām prasībām, kas noteiktas 10. panta 4. punktā.
2. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien, jotka on sertifioitu tai joista on annettu vaatimustenmukaisuusilmoitus asetuksen (EU) 2019/881 mukaisessa kyberturvallisuusjärjestelmässä ja joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, oletetaan täyttävän tämän asetuksen 15 artiklassa vahvistetut kyberturvallisuusvaatimukset, siltä osin kuin kyberturvallisuussertifikaatti tai vaatimustenmukaisuusilmoitus tai niiden osat kattavat kyseiset vaatimukset.
2. Pieņem, ka augsta riska MI sistēmas, kuras ir sertificētas vai kurām saskaņā ar kiberdrošības shēmu ir izsniegts atbilstības apliecinājums, ievērojot Regulu (ES) 2019/881, un kuru atsauces ir publicētas Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī, atbilst šīs regulas 15. pantā noteiktajām kiberdrošības prasībām, ciktāl uz minētajām prasībām attiecas kiberdrošības sertifikāts vai atbilstības apliecinājums vai tā daļas.
43 artikla
43. pants
Vaatimustenmukaisuuden arviointi
Atbilstības novērtēšana
1. Kun tarjoaja on liitteessä III olevassa 1 kohdassa lueteltujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta soveltanut 40 artiklassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja standardeja tai mahdollisuuksien mukaan 41 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä eritelmiä osoittaakseen, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä on 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen, tarjoajan on valittava jompikumpi seuraavista vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, jotka perustuvat seuraaviin:
1. Attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, kas uzskaitītas III pielikuma 1. punktā, ja nodrošinātājs, apliecinot augsta riska MI sistēmas atbilstību 2. iedaļā noteiktajām prasībām, ir piemērojis 40. pantā minētos saskaņotos standartus vai, attiecīgā gadījumā, 41. pantā minētās kopīgās specifikācijas, nodrošinātājs izvēlas vienu no šīm atbilstības novērtēšanas procedūrām, kas balstītas uz:
a)
liitteessä VI tarkoitettu sisäinen valvonta; tai
a)
VI pielikumā minēto iekšējo kontroli; vai
b)
liitteessä VII tarkoitettu laadunhallintajärjestelmän ja teknisen dokumentaation arviointi, johon osallistuu ilmoitettu laitos.
b)
VII pielikumā minēto kvalitātes vadības sistēmas un tehniskās dokumentācijas novērtēšanu, iesaistot paziņoto struktūru.
Osoittaessaan, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä on 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen, tarjoajan on noudatettava liitteessä VII vahvistettua vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä, jos
Apliecinot augsta riska MI sistēmas atbilstību 2. iedaļā noteiktajām prasībām, nodrošinātājs ievēro VII pielikumā noteikto atbilstības novērtēšanas procedūru, ja:
a)
40 artiklassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja standardeja ei ole olemassa eikä 41 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä eritelmiä ole saatavilla;
a)
40. pantā minētie saskaņotie standarti nepastāv un 41. pantā minētās kopīgās specifikācijas nav pieejamas;
b)
tarjoaja ei ole soveltanut tai on soveltanut vain osaa yhdenmukaistetusta standardista;
b)
nodrošinātājs saskaņoto standartu nav piemērojis vai ir piemērojis tikai tā daļu;
c)
edellä a alakohdassa tarkoitetut yhteiset eritelmät ovat olemassa, mutta tarjoaja ei ole soveltanut niitä;
c)
a) apakšpunktā minētās kopīgās specifikācijas pastāv, bet nodrošinātājs tās nav piemērojis;
d)
yksi tai useampi a alakohdassa tarkoitetuista yhdenmukaistetuista standardeista on julkaistu rajoitetusti ja vain standardin siltä osin, jota rajoitus koskee.
d)
viens vai vairāki no a) apakšpunktā minētajiem saskaņotajiem standartiem ir publicēti ar ierobežojumu, un tikai attiecībā uz to standarta daļu, uz kuru attiecas ierobežojums.
Tarjoaja voi valita minkä tahansa ilmoitetuista laitoksista liitteessä VII tarkoitettua vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä varten. Kuitenkin jos lainvalvonta-, maahanmuutto- tai turvapaikkaviranomaisten tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen on tarkoitus ottaa suuririskinen tekoälyjärjestelmä käyttöön, ilmoitettuna laitoksena toimii tapauksen mukaan 74 artiklan 8 tai 9 kohdassa tarkoitettu markkinavalvontaviranomainen.
VII pielikumā minētās atbilstības novērtēšanas procedūras nolūkos nodrošinātājs var izvēlēties jebkuru no paziņotajām struktūrām. Tomēr, ja augsta riska MI sistēmu paredzēts nodot ekspluatācijā tiesībaizsardzības, imigrācijas vai patvēruma iestādēm vai Savienības iestādēm, struktūrām, birojiem vai aģentūrām, kā paziņotā struktūra darbojas tirgus uzraudzības iestāde, kas minēta, attiecīgi, 74. panta 8. vai 9. punktā.
2. Liitteessä III olevassa 2–8 kohdassa tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta tarjoajien on noudatettava liitteessä VI tarkoitettua sisäiseen valvontaan perustuvaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä, jossa ei edellytetä ilmoitetun laitoksen osallistumista.
2. Attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, kas minētas III pielikuma 2. līdz 8. punktā, nodrošinātāji ievēro VI pielikumā minēto atbilstības novērtēšanas procedūru uz iekšējās kontroles pamata, kas neparedz paziņotās struktūras iesaistīšanos.
3. Sellaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, joihin sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltua unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, tarjoajan on noudatettava kyseisissä säädöksissä edellytettyä asiaankuuluvaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä. Kyseisiin suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin sovelletaan tämän luvun 2 jaksossa vahvistettuja vaatimuksia, ja niiden on oltava osa tätä arviointia. Lisäksi sovelletaan liitteessä VII olevaa 4.3, 4.4 ja 4.5 kohtaa sekä 4.6 kohdan viidettä kohtaa.
3. Attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, uz kurām attiecas I pielikuma A iedaļā uzskaitītie Savienības saskaņošanas tiesību akti, nodrošinātājs ievēro attiecīgu atbilstības novērtēšanas procedūru, kā prasīts minētajos tiesību aktos. Uz minētajām augsta riska MI sistēmām attiecas šīs nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības, un tās ir daļa no minētās novērtēšanas. Piemēro arī VII pielikuma 4.3., 4.4., 4.5. punktu un 4.6. punkta piekto daļu.
Tätä arviointia varten ilmoitetuilla laitoksilla, jotka on ilmoitettu kyseisten säädösten mukaisesti, on oikeus valvoa, että suuririskiset tekoälyjärjestelmät ovat 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukaisia, edellyttäen, että sitä, että kyseiset ilmoitut laitokset täyttävät 31 artiklan 4, 5, 10 ja 11 kohdassa vahvistetut vaatimukset, on arvioitu kyseisten säädösten mukaisen ilmoitusmenettelyn yhteydessä.
Paziņotajām struktūrām, kuras paziņotas, kā paredzēts minētajos tiesību aktos, tādas novērtēšanas nolūkos ir tiesības kontrolēt augsta riska MI sistēmu atbilstību 2. iedaļā noteiktajām prasībām, ar noteikumu, ka minēto paziņoto struktūru atbilstība prasībām, kuras noteiktas 31. panta 4., 5., 10. un 11. punktā, ir novērtēta saistībā ar paziņošanas procedūru, kas paredzēta minētajos tiesību aktos.
Jos liitteessä I olevassa A jaksossa luetellun säädöksen nojalla tuotteen valmistaja voi olla soveltamatta kolmannen osapuolen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia ja edellyttäen, että kyseinen valmistaja on soveltanut kaikkia yhdenmukaistettuja standardeja, jotka kattavat kaikki asiaankuuluvat vaatimukset, kyseinen valmistaja voi käyttää tätä vaihtoehtoa ainoastaan, jos se on myös soveltanut yhdenmukaistettuja standardeja tai mahdollisuuksien mukaan 41 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä eritelmiä, jotka kattavat kaikki tämän luvun 2 jaksossa vahvistetut vaatimukset.
Ja tiesību akts, kas uzskaitīts I pielikuma A iedaļā, ļauj produkta ražotājam atteikties no trešās personas veiktas atbilstības novērtēšanas, ar noteikumu, ka šis ražotājs ir piemērojis visus saskaņotos standartus, kas aptver visas attiecīgās prasības, minētais ražotājs var izmantot šo iespēju tikai tad, ja tas ir piemērojis arī saskaņotos standartus vai, attiecīgā gadījumā, 41. pantā minētās kopīgās specifikācijas, kas attiecas uz šīs nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām.
4. Suuririskisille tekoälyjärjestelmille, joille on jo tehty vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, on tehtävä uusi vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely silloin, kun niitä muutetaan merkittävästi, riippumatta siitä, onko muutettua järjestelmää tarkoitus jaella edelleen vai jatkaako nykyinen käyttöönottaja sen käyttöä.
4. Augsta riska MI sistēmas, kam jau ir veikta atbilstības novērtēšanas procedūra, pakļauj jaunai atbilstības novērtēšanas procedūrai būtiskas modifikācijas gadījumā neatkarīgi no tā, vai modificēto sistēmu paredzēts izplatīt tālāk jeb vai to turpinās lietot pašreizējais uzturētājs.
Sellaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, jotka jatkavat oppimista markkinoille saattamisen tai käyttöönoton jälkeen, suuririskiseen tekoälyjärjestelmään ja sen suorituskykyyn tehtävät muutokset, jotka tarjoaja on määritellyt ennalta ensimmäisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yhteydessä ja jotka ovat osa liitteessä IV olevan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja tekniseen dokumentaatioon sisältyviä tietoja, eivät muodosta merkittävää muutosta.
Attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, kuras pēc laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā turpina mācīties, tādas izmaiņas augsta riska MI sistēmā un tās veiktspējā, ko sākotnējās atbilstības novērtēšanas brīdī ir iepriekš noteicis nodrošinātājs un kas ir norādītas informācijā, kura ietverta tehniskajā dokumentācijā, kas minēta IV pielikuma 2. punkta f) apakšpunktā, nav būtiskas modifikācijas.
5. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 97 artiklan mukaisesti liitteiden VI ja VII muuttamiseksi niiden saattamiseksi ajan tasalle tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi.
5. Komisija tiek pilnvarota pieņemt deleģētos aktus saskaņā ar 97. pantu, lai grozītu VI un VII pielikumu, tos atjauninot, ņemot vērā tehnikas attīstību.
6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 97 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 ja 2 kohdan muuttamiseksi, jotta liitteessä III olevassa 2–8 kohdassa tarkoitettuihin suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin voidaan soveltaa liitteessä VII tarkoitettua vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä tai sen osia. Komissio ottaa tällaisia delegoituja säädöksiä hyväksyessään huomioon liitteessä VI tarkoitetun sisäiseen valvontaan perustuvan vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn tehokkuuden tällaisista järjestelmistä terveydelle ja turvallisuudelle sekä perusoikeuksien suojelulle aiheutuvien riskien ehkäisemisessä tai minimoimisessa sekä riittävien valmiuksien ja resurssien saatavuuden ilmoitetuissa laitoksissa.
6. Komisija tiek pilnvarota pieņemt deleģētos aktus saskaņā ar 97. pantu, lai grozītu šā panta 1. un 2. punktu nolūkā uz III pielikuma 2. līdz 8. punktā minētajām augsta riska MI sistēmām attiecināt VII pielikumā minēto atbilstības novērtēšanas procedūru vai tās daļas. Komisija pieņem šādus deleģētos aktus, ņemot vērā tādas atbilstības novērtēšanas procedūras efektivitāti, kuras pamatā ir VI pielikumā minētā iekšējā kontrole, lai novērstu vai samazinātu šādu sistēmu radītos riskus attiecībā uz veselību un drošību, un pamattiesību aizsardzība, kā arī pienācīgu spēju un resursu pieejamība paziņoto struktūru starpā.
44 artikla
44. pants
Todistukset
Sertifikāti
1. Ilmoitettujen laitosten liitteen VII mukaisesti antamien todistusten on oltava laadittu kielellä, jota sen jäsenvaltion, johon ilmoitettu laitos on sijoittautunut, asiaankuuluvat viranomaiset ymmärtävät helposti.
1. Sertifikātus, ko saskaņā ar VII pielikumu izdod paziņotās struktūras, sagatavo valodā, kas ir viegli saprotama attiecīgajām iestādēm dalībvalstī, kurā ir izveidota paziņotā struktūra.
2. Todistukset ovat voimassa niissä mainitun ajan, joka saa olla enintään viisi vuotta liitteen I soveltamisalaan kuuluvien tekoälyjärjestelmien osalta ja enintään neljä vuotta liitteen III soveltamisalaan kuuluvien tekoälyjärjestelmien osalta. Tarjoajan pyynnöstä todistuksen voimassaoloa voidaan jatkaa uusilla, enintään viiden vuoden pituisilla jaksoilla liitteen I soveltamisalaan kuuluvien tekoälyjärjestelmien osalta ja enintään neljän vuoden pituisilla jaksoilla liitteen III soveltamisalaan kuuluvien tekoälyjärjestelmien osalta, uudelleenarvioinnin perusteella, joka suoritetaan sovellettavien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen mukaisesti. Todistusten mahdolliset täydennykset ovat voimassa, jos todistus, johon täydennys on tehty, on voimassa.
2. Sertifikāti ir derīgi tajos norādītajā laikposmā, kas nepārsniedz piecus gadus MI sistēmām, uz kurām attiecas I pielikums, un četrus gadus MI sistēmām, uz kurām attiecas III pielikums. Pēc nodrošinātāja pieteikuma sertifikāta derīgumu var pagarināt uz turpmākiem laikposmiem, kas katrs nepārsniedz piecus gadus MI sistēmām, uz kurām attiecas I pielikums, un četrus gadus MI sistēmām, uz kurām attiecas III pielikums, pamatojoties uz atkārtotu novērtēšanu saskaņā ar piemērojamām atbilstības novērtēšanas procedūrām. Jebkurš sertifikāta papildinājums ir joprojām derīgs ar noteikumu, ka derīgs ir sertifikāts, kuru tas papildina.
3. Jos ilmoitettu laitos toteaa, ettei suuririskinen tekoälyjärjestelmä enää täytä 2 jaksossa vahvistettuja vaatimuksia, sen on suhteellisuusperiaate huomioon ottaen peruutettava todistus määräaikaisesti tai kokonaan tai asetettava sille rajoituksia, jollei kyseisten vaatimusten noudattamista ole varmistettu siten, että tarjoaja toteuttaa asianmukaiset korjaavat toimenpiteet ilmoitetun laitoksen asettamassa asianmukaisessa määräajassa. Ilmoitetun laitoksen on perusteltava päätöksensä.
3. Ja paziņotā struktūra konstatē, ka MI sistēma vairs neatbilst 2. iedaļā noteiktajām prasībām, tā, ņemot vērā samērīguma principu, aptur vai atsauc izdoto sertifikātu vai uzliek tam ierobežojumus, ja vien atbilstība šīm prasībām nav nodrošināta ar pienācīgu korektīvu darbību, ko sistēmas nodrošinātājs veic paziņotās struktūras noteiktajā termiņā. Paziņotā struktūra savu lēmumu pamato.
Ilmoitettujen laitosten päätöksiä koskeva muutoksenhakumenettely, myös annettujen vaatimustenmukaisuuta koskevien todistusten osalta, on oltava käytössä.
Ir pieejama paziņoto struktūru lēmumu pārsūdzēšanas procedūra, tostarp par izdotiem atbilstības sertifikātiem.
45 artikla
45. pants
Ilmoitettujen laitosten tiedotusvelvollisuudet
Paziņoto struktūru pienākumi informēt
1. Ilmoitettujen laitosten on tiedotettava ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle seuraavista:
1. Paziņotās struktūras informē paziņojošo iestādi par:
a)
liitteen VII mukaisesti annetut unionin teknisen dokumentaation arviointitodistukset, näiden todistusten täydennykset ja kaikki laatujärjestelmän hyväksynnät;
a)
katru Savienības tehniskās dokumentācijas novērtējuma sertifikātu, sertifikātu papildinājumiem un visiem kvalitātes vadības sistēmas apstiprinājumiem, kas izsniegti saskaņā ar VII pielikuma prasībām;
b)
liitteen VII vaatimusten mukaisesti myönnetyn unionin teknisen dokumentaation arviointitodistuksen tai laatujärjestelmän hyväksynnän epääminen, rajoittaminen tai peruuttaminen toistaiseksi tai kokonaan;
b)
katru atteikumu, ierobežojumu, apturēšanu vai atsaukšanu, kas attiecas uz Savienības tehniskās dokumentācijas novērtējuma sertifikātu vai kvalitātes vadības sistēmas apstiprinājumu, kas izdots saskaņā ar VII pielikuma prasībām;
c)
olosuhteet, jotka vaikuttavat ilmoituksen soveltamisalaan tai ehtoihin;
c)
apstākļiem, kas ietekmē paziņojuma darbības jomu vai nosacījumus;
d)
vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia koskevat tietopyynnöt, jotka ne ovat saaneet markkinavalvontaviranomaisilta;
d)
no tirgus uzraudzības iestādēm saņemtiem pieprasījumiem pēc informācijas par atbilstības novērtēšanas darbībām;
e)
pyynnöstä vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, jotka on suoritettu niitä koskevan ilmoituksen puitteissa, ja mahdollisesti suoritetut muut toimet, mukaan luettuna rajat ylittävät toimet ja alihankinta.
e)
atbilstības novērtēšanas darbībām, ko tās veikušas darbības jomā, kurai tās paziņotas, un visām citām darbībām, tostarp pārrobežu darbībām un apakšuzņēmuma līgumu slēgšanu (pēc pieprasījuma).
2. Kunkin ilmoitetun laitoksen on tiedotettava muille ilmoitetuille laitoksille seuraavista:
2. Katra paziņotā struktūra informē pārējās paziņotās struktūras par:
a)
laatujärjestelmien hyväksynnät, jotka se on evännyt tai peruuttanut toistaiseksi tai kokonaan, ja pyynnöstä laatujärjestelmien hyväksynnät, jotka se on myöntänyt;
a)
kvalitātes vadības sistēmas apstiprinājumiem, kurus tā ir atteikusi, apturējusi vai atsaukusi, un pēc pieprasījuma arī par kvalitātes sistēmas apstiprinājumiem, kurus tā ir izdevusi;
b)
unionin teknisen dokumentaation arviointitodistukset tai niiden täydennykset, jotka se on evännyt tai peruuttanut toistaiseksi tai joita se on muutoin rajoittanut, sekä pyynnöstä antamansa todistukset ja/tai niiden täydennykset.
b)
Savienības tehniskās dokumentācijas novērtējuma sertifikātiem vai to papildinājumiem, kurus tā ir atteikusi, atsaukusi, apturējusi vai kā citādi ierobežojusi, un pēc pieprasījuma arī par tās izsniegtiem sertifikātiem un/vai to papildinājumiem.
3. Kunkin ilmoitetun laitoksen on toimitettava muille ilmoitetuille laitoksille, jotka suorittavat samanlaisia, samat tekoälyjärjestelmätyypit kattavia vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia, asiaankuuluvat tiedot seikoista, jotka liittyvät vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kielteisiin tuloksiin ja pyynnöstä myös myönteisiin tuloksiin.
3. Katra paziņotā struktūra sniedz pārējām paziņotajām struktūrām, kas veic līdzīgas atbilstības novērtēšanas darbības, kuras attiecas uz to pašu veidu MI sistēmām, attiecīgu informāciju par jautājumiem, kas saistīti ar negatīviem un pēc pieprasījuma – pozitīviem atbilstības novērtēšanas rezultātiem.
4. Ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten on turvattava saamiensa tietojen luottamuksellisuus 78 artiklan mukaisesti.
4. Paziņojošās iestādes nodrošina to iegūtās informācijas konfidencialitāti saskaņā ar 78. pantu.
46 artikla
46. pants
Poikkeus vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä
Atkāpe no atbilstības novērtēšanas procedūras
1. Poiketen siitä, mitä 43 artiklassa säädetään, ja asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä mikä tahansa markkinavalvontaviranomainen voi antaa luvan tiettyjen suuririskisten tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamiseen tai käyttöönottoon asianomaisen jäsenvaltion alueella poikkeuksellisista yleiseen turvallisuuteen tai ihmisten elämän ja terveyden suojeluun, ympäristönsuojeluun tai keskeisten teollisten resurssien ja infrastruktuurien suojaamiseen liittyvistä syistä. Lupa on voimassa rajallisen ajanjakson, kun tarvittavia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä suoritetaan, ottaen huomioon poikkeuksen perusteena olevat poikkeukselliset syyt. Nämä menettelyt on saatettava päätökseen ilman aiheetonta viivytystä.
1. Atkāpjoties no 43. panta un pēc pienācīgi pamatota pieprasījuma tirgus uzraudzības iestāde var atļaut konkrētu augsta riska MI sistēmu laišanu tirgū vai nodošanu ekspluatācijā attiecīgās dalībvalsts teritorijā ārkārtēju sabiedriskās drošības iemeslu dēļ vai personu dzīvības un veselības aizsardzības, vides aizsardzības vai svarīgu rūpniecības un infrastruktūras aktīvu aizsardzības iemeslu dēļ. Minētā atļauja ir uz ierobežotu laikposmu, kamēr tiek veiktas nepieciešamās atbilstības novērtēšanas procedūras, ņemot vērā ārkārtējos apstākļus, kas pamato atkāpi. Šīs procedūras pabeidz bez liekas kavēšanās.
2. Asianmukaisesti perustellussa kiireellisessä tilanteessa, joka johtuu poikkeuksellisista yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä, tai kun kyseessä on erityinen, merkittävä ja välitön uhka luonnollisten henkilöiden elämälle tai fyysiselle turvallisuudelle, lainvalvontaviranomaiset tai pelastuspalveluviranomaiset voivat ottaa käyttöön tietyn suuririskisen tekoälyjärjestelmän ilman 1 kohdassa tarkoitettua lupaa edellyttäen, että tällainen lupa pyydetään ilman aiheetonta viivytystä tekoälyjärjestelmän käytön aikana tai sen jälkeen. Jos 1 kohdassa tarkoitettu lupa evätään, suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttö on lopetettava välittömästi ja kaikki tällaisen käytön tulokset ja tuotokset on välittömästi hylättävä.
2. Pienācīgi pamatotā steidzamā situācijā ārkārtēju sabiedriskās drošības iemeslu dēļ vai konkrēta, būtiska un nenovēršama apdraudējuma fizisku personu dzīvībai vai fiziskai drošībai gadījumā tiesībaizsardzības iestādes vai civilās aizsardzības iestādes var nodot ekspluatācijā konkrētu augsta riska MI sistēmu bez 1. punktā minētās atļaujas ar noteikumu, ka šāda atļauja bez liekas kavēšanās tiek pieprasīta lietošanas laikā vai pēc tās. Ja 1. punktā minētā atļauja tiek atteikta, šādas augsta riska MI sistēmas lietošanu nekavējoties aptur un visus šādas lietošanas rezultātus un iznākumus nekavējoties atmet.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos markkinavalvontaviranomainen toteaa, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä täyttää 2 jakson vaatimukset. Markkinavalvontaviranomaisen on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 1 ja 2 kohdan mukaisesti annetuista luvista. Tätä velvoitetta ei sovelleta arkaluonteiseen operatiiviseen tietoon, joka liittyy lainvalvontaviranomaisten toimiin.
3. Atļauju, kas minēta 1. punktā, izsniedz tikai tad, ja tirgus uzraudzības iestāde secina, ka augsta riska MI sistēma atbilst 2. iedaļas prasībām. Par visām atļaujām, kas izsniegtas, ievērojot 1. un 2. punktu, tirgus uzraudzības iestāde nekavējoties informē Komisiju un pārējās dalībvalstis. Šis pienākums neattiecas uz sensitīviem operatīvajiem datiem saistībā ar tiesībaizsardzības iestāžu darbībām.
4. Jos mikään jäsenvaltio tai komissio ei ole 15 kalenteripäivän kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta esittänyt vastalausetta jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisen 1 kohdan mukaisesti antamasta luvasta, luvan katsotaan olevan perusteltu.
4. Ja 15 kalendāro dienu laikā pēc 3. punktā minētās informācijas saņemšanas neviena dalībvalsts vai Komisija nav cēlusi iebildumus par atļauju, ko saskaņā ar 1. punktu izdevusi dalībvalstu tirgus uzraudzības iestāde, minēto atļauju uzskata par pamatotu.
5. Jos 15 kalenteripäivän kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta jokin jäsenvaltio esittää vastalauseita toisen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisen antamasta luvasta tai jos komissio katsoo, että lupa on unionin oikeuden vastainen tai että 3 kohdassa tarkoitettu järjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskeva jäsenvaltioiden päätelmä on perusteeton, komissio aloittaa viipymättä asianomaisen jäsenvaltion kuulemisen; asianomaisia toimijoita on kuultava, ja niillä on oltava mahdollisuus esittää näkemyksensä. Komissio päättää kuulemisten perusteella, onko lupa perusteltu vai ei. Komissio osoittaa päätöksensä asianomaiselle jäsenvaltiolle sekä asianomaiselle toimijalle tai asianomaisille toimijoille.
5. Ja 15 kalendāro dienu laikā pēc 3. punktā minētā paziņojuma saņemšanas kāda dalībvalsts ceļ iebildumus pret citas dalībvalsts tirgus uzraudzības iestādes izdoto atļauju vai Komisija uzskata, ka atļauja ir pretrunā Savienības tiesību aktiem vai 3. punktā minētais dalībvalstu secinājums par attiecīgās sistēmas atbilstību nav pamatots, Komisija nekavējoties sāk apspriešanos ar attiecīgo dalībvalsti. Notiek apspriešanās ar attiecīgajiem operatoriem, un viņiem ir iespēja izklāstīt savu viedokli. To ņemot vērā, Komisija lemj, vai atļauja ir pamatota. Komisija savu lēmumu adresē attiecīgajai dalībvalstij un attiecīgiem operatoriem.
6. Jos komissio katsoo luvan perusteettomaksi, asianomaisen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisen on peruutettava se.
6. Ja Komisija atļauju uzskata par nepamatotu, attiecīgās dalībvalsts tirgus uzraudzības iestāde to atsauc.
7. Suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin, jotka liittyvät liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltuihin unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin, sovelletaan ainoastaan kyseisessä unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä vahvistettuja poikkeuksia vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.
7. Augsta riska MI sistēmām, kas saistītas ar produktiem, uz kuriem attiecas I pielikuma A iedaļā minētie Savienības saskaņošanas tiesību akti, piemēro tikai minētajos Savienības saskaņošanas tiesību aktos noteiktās atkāpes no atbilstības novērtēšanas.
47 artikla
47. pants
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus
ES atbilstības deklarācija
1. Tarjoajan on laadittava kirjallinen koneluettava, fyysinen tai sähköisesti allekirjoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kullekin tekoälyjärjestelmälle ja pidettävä se kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun suuririskinen tekoälyjärjestelmä on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä suuririskinen tekoälyjärjestelmä, jota varten se on laadittu. Jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta on pyynnöstä toimitettava asiaankuuluville kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.
1. Nodrošinātājs sagatavo rakstisku, mašīnlasāmu, fiziski vai elektroniski parakstītu ES atbilstības deklarāciju katrai augsta riska MI sistēmai un glabā to valsts kompetentajām iestādēm pieejamu 10 gadus pēc augsta riska MI sistēmas laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā. ES atbilstības deklarācijā norāda tās augsta riska MI sistēmas identitāti, kurai deklarācija ir sagatavota. ES atbilstības deklarācijas kopiju pēc pieprasījuma iesniedz attiecīgajām valsts kompetentajām iestādēm.
2. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava, että kyseinen suuririskinen tekoälyjärjestelmä täyttää tämän osaston 2 jaksossa vahvistetut vaatimukset. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on sisällettävä liitteessä V esitetyt tiedot, ja se on käännettävä kielelle, jota niiden jäsenvaltioiden kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, joissa suuririskinen tekoälyjärjestelmä asetetaan markkinoille tai saataville, voivat ymmärtää helposti.
2. ES atbilstības deklarācijā norāda, ka attiecīgā augsta riska MI sistēma atbilst 2. iedaļā noteiktajām prasībām. ES atbilstības deklarācijā iekļauj V pielikumā noteikto informāciju, un to tulko valodā, kura ir viegli saprotama valsts kompetentajām iestādēm dalībvalstīs, kurās attiecīgā augsta riska MI sistēma ir laista tirgū vai darīta pieejama.
3. Jos suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin sovelletaan muuta unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, jossa myös edellytetään EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, kaiken suuririskiseen tekoälyjärjestelmään sovellettavan unionin oikeuden osalta on laadittava yksi ainoa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Kyseisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on sisällettävä kaikki tiedot, jotka vaaditaan sen unionin yhdenmukaistamislainsäädännön yksilöimiseksi, johon kyseinen vaatimustenmukaisuusvakuutus liittyy.
3. Ja uz augsta riska MI sistēmām attiecas citi Savienības saskaņošanas tiesību akti, kuriem arī vajadzīga ES atbilstības deklarācija, par visiem Savienības tiesību aktiem, kas piemērojami augsta riska MI sistēmai, sagatavo vienotu ES atbilstības deklarāciju. Deklarācijā iekļauj visu informāciju, kas vajadzīga, lai identificētu Savienības saskaņošanas tiesību aktus, uz kuriem attiecas šī deklarācija.
4. Laatimalla EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tarjoaja ottaa vastuun 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta. Tarjoajan on pidettävä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus tarvittaessa ajan tasalla.
4. Sagatavojot ES atbilstības deklarāciju, nodrošinātājs uzņemas atbildību par atbilstību 2. iedaļā noteiktajām prasībām. Vajadzības gadījumā nodrošinātājs ES atbilstības deklarāciju regulāri atjaunina.
5. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 97 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi päivittämällä kyseisessä liitteessä vahvistetun EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen sisältö, jotta siihen voidaan lisätä osatekijöitä, jotka ovat tarpeen tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi.
5. Komisija tiek pilnvarota pieņemt deleģētos aktus saskaņā ar 97. pantu, lai atjauninātu V pielikumā noteiktās ES atbilstības deklarācijas saturu ar mērķi ieviest elementus, kas kļūst nepieciešami, ņemot vērā tehnikas attīstību.
48 artikla
48. pants
CE-merkintä
CE zīme
1. CE-merkintää koskevat asetuksen (EY) N:o 765/2008 30 artiklassa säädetyt yleiset periaatteet.
1. Uz CE zīmi attiecas vispārīgie principi, kas paredzēti Regulas (EK) Nr. 765/2008 30. pantā.
2. Digitaalisessa muodossa tarjottavissa suuririskisissä tekoälyjärjestelmissä on käytettävä digitaalista CE-merkintää vain, jos siihen pääsee helposti kyseisen järjestelmän käyttöliittymän kautta tai helposti saatavilla olevan koneluettavan koodin tai muun sähköisen välineen avulla.
2. Digitāli nodrošinātām augsta riska MI sistēmām digitālu CE zīmi izmanto tikai tad, ja tai var viegli piekļūt, izmantojot minētās sistēmas piekļuves saskarni vai viegli pieejamu mašīnlasāmu kodu, vai citus elektroniskus līdzekļus.
3. CE-merkintä on kiinnitettävä suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi. Jos tämä ei ole suuririskisen tekoälyjärjestelmän luonteen vuoksi mahdollista tai perusteltua, merkintä on tapauksen mukaan kiinnitettävä pakkaukseen ja mukana tulevaan dokumentaatioon.
3. CE zīmi augsta riska MI sistēmām uzliek tā, lai tā būtu redzama, salasāma un neizdzēšama. Ja augsta riska MI sistēmas specifikas dēļ tas nav iespējams vai netiek prasīts, zīmi uzliek uz iepakojuma vai, attiecīgā gadījumā, uz pievienotās dokumentācijas.
4. CE-merkinnän yhteyteen on tarvittaessa liitettävä 43 artiklassa säädetyistä vaatimustenmukaisuusmenettelyistä vastuussa olevan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero. Ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron kiinnittää laitos itse tai sen antamien ohjeiden mukaisesti tarjoaja tai tarjoajan valtuutettu edustaja. Tunnusnumero on ilmoitettava myös kaikessa markkinointimateriaalissa, jossa mainitaan suuririskisen tekoälyjärjestelmän täyttävän CE-merkintää koskevat vaatimukset.
4. Attiecīgā gadījumā CE zīmei seko tās paziņotās struktūras identifikācijas numurs, kura ir atbildīga par 43. pantā noteikto atbilstības novērtēšanas procedūru. Paziņotās struktūras identifikācijas numuru uzliek pati struktūra, vai arī pēc tās norādījumiem to uzliek nodrošinātājs vai nodrošinātāja pilnvarotais pārstāvis. Identifikācijas numuru norāda arī visos reklāmas materiālos, kuros minēts, ka augsta riska MI sistēma atbilst CE zīmes prasībām.
5. Jos suuririskiset tekoälyjärjestelmät kuuluvat sellaisen muun unionin oikeuden soveltamisalaan, jossa myös säädetään CE-merkinnän kiinnittämisestä, CE-merkintä osoittaa, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä täyttää myös kyseisessä muussa lainsäädännössä vahvistetut vaatimukset.
5. Ja augsta riska MI sistēmas reglamentē arī citi Savienības tiesību akti, kas arī paredz CE zīmes uzlikšanu, CE zīme norāda, ka šī augsta riska MI sistēma atbilst arī šo citu tiesību aktu prasībām.
49 artikla
49. pants
Rekisteröinti
Reģistrācija
1. Ennen kuin liitteessä III lueteltu suuririskinen tekoälyjärjestelmä saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön, lukuun ottamatta liitteessä III olevassa 2 kohdassa tarkoitettuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä, tarjoajan tai tarvittaessa valtuutetun edustajan on rekisteröitävä itsensä ja järjestelmänsä 71 artiklassa tarkoitettuun EU:n tietokantaan.
1. Pirms tiek laista tirgū vai nodota ekspluatācijā augsta riska MI sistēma, kas uzskaitīta III pielikumā, izņemot augsta riska MI sistēmas, kas minētas III pielikuma 2. punktā, nodrošinātājs vai, attiecīgā gadījumā, pilnvarotais pārstāvis reģistrējas pats un reģistrē savu sistēmu 71. pantā minētajā ES datubāzē.
2. Ennen sellaisen tekoälyjärjestelmän markkinoille saattamista tai käyttöönottoa, jonka osalta tarjoaja on todennut, että se ei ole 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti suuririskinen, kyseisen tarjoajan tai tarvittaessa valtuutetun edustajan on rekisteröitävä itsensä ja kyseinen järjestelmä 71 artiklassa tarkoitettuun EU:n tietokantaan.
2. Pirms tiek laista tirgū vai nodota ekspluatācijā MI sistēma, par kuru nodrošinātājs saskaņā ar 6. panta 3. punktu ir secinājis, ka tā nav augsta riska MI sistēma, minētais nodrošinātājs vai, attiecīgā gadījumā, pilnvarotais pārstāvis reģistrējas pats un reģistrē savu sistēmu 71. pantā minētajā ES datubāzē.
3. Ennen liitteessä III luetellun suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöönottoa tai käyttöä, lukuun ottamatta liitteessä III olevassa 2 kohdassa lueteltuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä, käyttöönottajien, jotka ovat viranomaisia, unionin toimielimiä, elimiä, toimistoja tai virastoja tai niiden puolesta toimivia henkilöitä, on rekisteröidyttävä, valittava järjestelmä ja rekisteröitävä sen käyttö 71 artiklassa tarkoitettuun EU:n tietokantaan.
3. Pirms tiek nodota ekspluatācijā vai lietota augsta riska MI sistēma, kas uzskaitīta III pielikumā, izņemot augsta riska MI sistēmas, kas uzskaitītas III pielikuma 2. punktā, uzturētāji, kas ir publiskas iestādes, Savienības iestādes, struktūras, biroji vai aģentūras vai personas, kas rīkojas to vārdā, reģistrējas, atlasa sistēmu un reģistrē tās lietošanu 71. pantā minētajā ES datubāzē.
4. Liitteessä III olevassa 1, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta lainvalvonnan, muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja rajavalvonnan aloilla tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun rekisteröinnin on tapahduttava 71 artiklassa tarkoitetun EU:n tietokannan suojattuun ei-julkiseen osaan, ja siihen on sisällyttävä tarvittaessa ainoastaan seuraavat tiedot:
4. Attiecībā uz augsta riska MI sistēmām, kas minētas III pielikuma 1., 6. un 7. punktā, tiesībaizsardzības, migrācijas, patvēruma un robežkontroles jomās šā panta 1., 2. un 3. punktā minēto reģistrāciju veic ES datubāzes drošā, publiski nepieejamā sadaļā, kas minēta 71. pantā, un attiecīgi iekļauj tikai šādu informāciju, kas minēta:
a)
A jakso, liitteessä VIII oleva 1–10 kohta lukuun ottamatta 6, 8 ja 9 kohtaa;
a)
VIII pielikuma A iedaļas 1. līdz 10. punktā, izņemot 6., 8. un 9. punktu;
b)
B jakso, liitteessä VIII oleva 1–5 kohta sekä 8 ja 9 kohta;
b)
VIII pielikuma B iedaļas 1. līdz 5. punktu un 8. un 9. punktu;
c)
C jakso, liitteessä VIII oleva 1–3 kohta;
c)
VIII pielikuma C iedaļas 1. līdz 3. punktu;
d)
liitteessä IX oleva 1, 2, 3 ja 5 kohta.
d)
IX pielikuma 1., 2., 3. un 5. punktu.
Ainoastaan komissiolla ja 74 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuilla kansallisilla viranomaisilla on pääsy tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa luetellun EU:n tietokannan asiaankuuluviin rajoitettuihin osiin.
Vienīgi Komisijai un 74. panta 8. punktā minētajām valsts iestādēm ir piekļuve šā punkta pirmajā daļā uzskaitītajām attiecīgajām ES datubāzes ierobežotas piekļuves sadaļām.
5. Liitteessä III olevassa 2 kohdassa tarkoitetut suuririskiset tekoälyjärjestelmät on rekisteröitävä kansallisella tasolla.
5. III pielikuma 2. punktā minētās augsta riska MI sistēmas reģistrē valsts līmenī.
IV LUKU
IV NODAĻA
TIETTYJEN TEKOÄLYJÄRJESTELMIEN TARJOAJIA JA KÄYTTÖÖNOTTAJIA KOSKEVAT AVOIMUUSVELVOITTEET
DAŽU MI SISTĒMU NODROŠINĀTĀJU UN UZTURĒTĀJU PIENĀKUMI ATTIECĪBĀ UZ PĀRREDZAMĪBU
50 artikla
50. pants
Tiettyjen tekoälyjärjestelmien tarjoajia ja käyttöönottajia koskevat avoimuusvelvoitteet
Dažu MI sistēmu nodrošinātāju un uzturētāju pienākums nodrošināt pārredzamību
1. Tarjoajien on varmistettava, että luonnollisten henkilöiden kanssa suoraan vuorovaikutukseen tarkoitetut tekoälyjärjestelmät suunnitellaan ja toteutetaan siten, että asianomaisille luonnollisille henkilöille ilmoitetaan, että he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa, ellei tämä ole ilmeistä sellaisen luonnollisen henkilön näkökulmasta, joka on suhteellisen valistunut, tarkkaavainen ja huolellinen ottaen huomioon olosuhteet ja käytön asiayhteys. Tätä velvoitetta ei sovelleta tekoälyjärjestelmiin, joita on lain mukaan sallittua käyttää rikosten paljastamiseen, estämiseen tai tutkimiseen ja rikoksiin liittyviin syytetoimiin, edellyttäen, että kolmansien osapuolten oikeudet ja vapaudet turvataan asianmukaisesti, paitsi jos kyseiset järjestelmät ovat julkisesti saatavilla rikosilmoitusten tekemistä varten.
1. Nodrošinātāji nodrošina, ka MI sistēmas, kas paredzētas tiešai mijiedarbībai ar fiziskām personām, projektē un izstrādā tā, lai attiecīgās fiziskās personas tiktu informētas par to, ka tās mijiedarbojas ar MI sistēmu, ja vien tas nav pašsaprotams no tādas fiziskas personas viedokļa, kura ir samērā labi informēta, vērīga un apdomīga, ņemot vērā apstākļus un lietošanas kontekstu. Šis pienākums neattiecas uz MI sistēmām, kuras ir likumiski atļautas noziedzīgu nodarījumu atklāšanai, novēršanai, izmeklēšanai vai kriminālvajāšanai, ievērojot atbilstošus trešo personu tiesību un brīvību aizsardzības pasākumus, ja vien minētās sistēmas nav pieejamas sabiedrībai ziņošanai par noziedzīgu nodarījumu.
2. Synteettistä ääni-, kuva-, video- tai tekstisisältöä tuottavien tekoälyjärjestelmien, mukaan lukien yleiskäyttöiset tekoälyjärjestelmät, tarjoajien on varmistettava, että tekoälyjärjestelmän tuotokset merkitään koneellisesti luettavassa muodossa ja että ne voidaan tunnistaa keinotekoisesti tuotetuiksi tai manipuloiduiksi. Tarjoajien on varmistettava siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista, että niiden tekniset ratkaisut ovat tehokkaita, yhteentoimivia, vakaita ja luotettavia, ottaen huomioon monenlaisten sisältöjen erityispiirteet ja rajoitukset, toteuttamiskustannukset ja yleisesti tunnustettu uusin teknologia, jotka voidaan huomioida asianmukaisissa teknisissä standardeissa. Tätä velvoitetta ei sovelleta tapauksissa, joissa tekoälyjärjestelmät avustavat vakiomuokkaamista tai eivät olennaisesti muuta käyttöönottajan toimittamia syöttödataa tai sen semantiikkaa tai jos niitä on lain mukaan sallittua käyttää rikosten paljastamiseen, estämiseen ja tutkimiseen tai rikoksiin liittyviin syytetoimiin.
2. MI sistēmu, tostarp vispārīga lietojuma MI sistēmu, kuras ģenerē sintētisku audio, attēla, video vai teksta saturu, nodrošinātāji nodrošina, ka MI sistēmas iznākumi ir mašīnlasāmā formātā un ir iespējams atklāt, ka tie ir mākslīgi ģenerēti vai manipulēti. Nodrošinātāji nodrošina, ka viņu tehniskie risinājumi ir efektīvi, sadarbspējīgi, robusti un uzticami, ciktāl tas ir tehniski iespējams, ņemot vērā dažādo satura veidu specifiku un ierobežojumus, īstenošanas izmaksas un vispāratzītos jaunākos sasniegumus, kā tas var būt atspoguļots attiecīgajos tehniskajos standartos. Šo pienākumu nepiemēro, ciktāl MI sistēma pilda palīgfunkciju standarta rediģēšanai vai būtiski nemaina uzturētāja sniegtos ievaddatus vai to semantiku, vai ja tā ir likumiski atļauta noziedzīgu nodarījumu atklāšanai, novēršanai, izmeklēšanai vai kriminālvajāšanai.
3. Tunteentunnistusjärjestelmän tai biometrisen luokitusjärjestelmän käyttöönottajien on ilmoitettava järjestelmän toiminnasta niille luonnollisille henkilöille, jotka altistuvat järjestelmälle, ja käsiteltävä heidän henkilötietonsa tapauksen mukaan asetuksen (EU) 2016/679, asetuksen (EU) 2018/1725 ja direktiivin (EU) 2016/680 mukaisesti. Tätä velvoitetta ei sovelleta biometriseen luokitteluun ja tunteentunnistamiseen käytettyihin tekoälyjärjestelmiin, joita on lain mukaan luvallista käyttää rikosten paljastamiseen, estämiseen tai tutkimiseen, edellyttäen, että kolmansien osapuolten oikeudet ja vapaudet turvataan asianmukaisesti, ja että unionin oikeuden mukaisesti.
3. Emociju atpazīšanas sistēmas vai biometriskās kategorizācijas sistēmas uzturētāji informē par sistēmas darbību fiziskas personas, uz kurām tā attiecas, un personas datus apstrādā saskaņā ar, attiecīgi, Regulām (ES) 2016/679 un (ES) 2018/1725 un Direktīvu (ES) 2016/680. Šis pienākums neattiecas uz biometriskai kategorizācijai un emociju atpazīšanai izmantotām MI sistēmām, kuras ir likumiski atļautas, lai atklātu, novērstu vai izmeklētu noziedzīgus nodarījumus, ievērojot atbilstošus trešo personu tiesību un brīvību aizsardzības pasākumus un saskaņā ar Savienības tiesību aktiem.
4. Sellaisen tekoälyjärjestelmän, joka tuottaa tai manipuloi syväväärennöksen muodostavaa kuva-, ääni- tai videosisältöä, käyttöönottajien on ilmoitettava, että sisältö on keinotekoisesti tuotettu tai että sitä on manipuloitu. Tätä velvoitetta ei sovelleta, jos käyttö on lain mukaan sallittu rikosten paljastamiseen, estämiseen ja tutkimiseen tai rikoksiin liittyviin syytetoimiin. Jos sisältö on osa selvästi taiteellista, luovaa, satiirista, fiktiivistä tai vastaavaa teosta tai ohjelmaa, tässä kohdassa säädetyt avoimuusvelvoitteet rajoittuvat siihen, että tällaisesta tuotetusta tai manipuloidusta sisällöstä ilmoitetaan asianmukaisesti tavalla, joka ei haittaa teoksen esittämistä tai sen käyttöä.
4. Tādas MI sistēmas uzturētāji, kura ģenerē vai manipulē attēla, audio vai video saturu, kas ir dziļviltojums, izpauž, ka saturs ir mākslīgi ģenerēts vai manipulēts. Šo pienākumu nepiemēro, ja lietošana ir likumiski atļauta noziedzīga nodarījuma atklāšanai, novēršanai, izmeklēšanai vai kriminālvajāšanai. Ja saturs ir daļa no acīmredzami mākslinieciska, radoša, satīriska, fikcionāla vai analoga darba vai programmas, šajā punktā paredzētie pārredzamības pienākumi ietver vienīgi šāda ģenerēta vai manipulēta satura esamības izpaušanu piemērotā veidā, kas netraucē izrādīt vai baudīt darbu.
Tekoälyjärjestelmän, joka tuottaa tai manipuloi tekstiä, jonka julkaisemisen tarkoituksena on tiedottaa yleisölle yleistä etua koskevista asioista, käyttöönottajien on ilmoitettava, että teksti on keinotekoisesti tuotettu tai sitä on manipuloitu. Tätä velvoitetta ei sovelleta, jos käyttö on lain mukaan sallittu rikosten paljastamiseen, estämiseen, tutkimiseen tai rikoksiin liittyviin syytetoimiin, tai jos tekoälyn tuottama sisältö on läpikäynyt ihmisen suorittaman arviointiprosessin tai toimituksellisen valvonnan ja jos luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on toimituksellinen vastuu sisällön julkaisemisesta.
Tādas MI sistēmas uzturētāji, kura ģenerē vai manipulē tekstu, ko publicē nolūkā informēt sabiedrību par sabiedrības interešu jautājumiem, izpauž, ka teksts ir mākslīgi ģenerēts vai manipulēts. Šo pienākumu nepiemēro, ja lietošana ir likumiski atļauta noziedzīga nodarījuma atklāšanai, novēršanai, izmeklēšanai vai kriminālvajāšanai vai ja MI ģenerētu saturu ir pārskatījis cilvēks vai tam ir veikta redakcionāla kontrole un ja fiziska vai juridiska persona ir redakcionāli atbildīga par satura publikāciju.
5. Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava asiaankuuluville luonnollisille henkilöille selkeällä ja selvästi erottuvalla tavalla viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen tai altistumisen yhteydessä. Tietojen on oltava sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukaisia.
5. Šā panta 1. līdz 4. punktā minēto informāciju attiecīgām fiziskām personām sniedz skaidrā un atšķiramā veidā, vēlākais, pirmās mijiedarbības vai eksponētības laikā. Informācija atbilst piemērojamām piekļūstamības prasībām.
6. Edellä olevat 1–4 kohta eivät vaikuta III luvussa vahvistettuihin vaatimuksiin ja velvoitteisiin, eivätkä ne rajoita muiden unionin tai kansallisessa lainsäädännössä tekoälyjärjestelmien käyttöönottajille asetettujen avoimuusvelvoitteiden soveltamista.
6. Šā panta 1. līdz 4. punkts neietekmē III nodaļā noteiktās prasības un pienākumus un neskar citus Savienības vai valsts tiesību aktos noteiktus MI sistēmu uzturētāju pienākumus attiecībā uz pārredzamību.
7. Tekoälytoimisto kannustaa ja helpottaa käytännesääntöjen laatimista unionin tasolla, jotta voidaan helpottaa keinotekoisesti tuotetun tai manipuloidun sisällön havaitsemista ja merkitsemistä koskevien velvoitteiden tehokasta täytäntöönpanoa. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä kyseisten käytännesääntöjen hyväksymiseksi 56 artiklan 6 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jos komissio katsoo, että käytännesäännöt eivät ole riittäviä, komissio voi antaa 98 artiklan 2 kohdassa säädettyä tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädös, jossa täsmennetään yhteiset säännöt kyseisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi.
7. MI birojs rosina un sekmē prakses kodeksu izstrādi Savienības līmenī, lai sekmētu ar mākslīgi ģenerēta vai manipulēta satura atklāšanu un marķēšanu saistītu pienākumu efektīvu īstenošanu. Komisija var pieņemt īstenošanas aktus, lai apstiprinātu minētos prakses kodeksus saskaņā ar 56. panta 6. punktā noteikto procedūru. Ja tā uzskata, ka kodekss nav atbilstīgs, Komisija var pieņemt īstenošanas aktu, ar ko nosaka kopīgus noteikumus minēto pienākumu īstenošanai saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 98. panta 2. punktā.
V LUKU
V NODAĻA
YLEISKÄYTTÖISET TEKOÄLYMALLIT
VISPĀRĪGA LIETOJUMA MI MODEĻI
1 JAKSO
1. IEDAĻA
Luokitussäännöt
Klasificēšanas noteikumi
51 artikla
51. pants
Yleiskäyttöisten tekoälymallien luokittelu yleiskäyttöisiksi tekoälymalleiksi, joihin liittyy systeeminen riski
Vispārīga lietojuma MI modeļu klasificēšana par vispārīga lietojuma MI modeļiem ar sistēmisku risku
1. Yleiskäyttöinen tekoälymalli on luokiteltava yleiskäyttöiseksi tekoälymalliksi, johon liittyy systeeminen riski, jos se täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
1. Vispārīga lietojuma MI modeli klasificē par vispārīga lietojuma MI modeli ar sistēmisku risku, ja tas atbilst kādai no šādiem nosacījumiem:
a)
sillä on asianmukaisten teknisten välineiden ja menetelmien, mukaan lukien indikaattoreiden ja vertailuarvojen, perusteella arvioituna vaikutuksiltaan merkittävä suorituskyky;
a)
tam ir augstas ietekmes spējas, kas novērtētas, pamatojoties uz piemērotiem tehniskiem rīkiem un metodikām, tostarp rādītājiem un kritērijiem;
b)
sillä on komission päätöksen perusteella, joka on annettu joko oma-aloitteisesti tai tiedelautakunnan perustellun varoituksen seurauksena, valmiudet tai vaikutus, joka vastaa a alakohdassa esitettyjä valmiuksia tai vaikutusta ottaen huomioon liitteessä XIII vahvistetut perusteet.
b)
pamatojoties uz Komisijas lēmumu, ex officio vai pēc zinātniskās grupas kvalificēta brīdinājuma tam ir spējas vai ietekme, kas ir līdzvērtīga a) punktā noteiktajām, ņemot vērā XIII pielikumā noteiktos kritērijus.
2. Yleiskäyttöisellä tekoälymallilla katsotaan olevan 1 kohdan a alakohdan mukainen vaikutuksiltaan merkittävä suorituskyky, kun sen koulutukseen käytetyn laskennan kumulatiivinen määrä liukulukulaskutoimituksilla mitattuna on suurempi kuin 1025.
2. Tiek pieņemts, ka vispārīga lietojuma MI modelim ir augstas ietekmes spējas saskaņā ar 1. punkta a) apakšpunktu, ja kumulatīvais tā apmācībai izmantotais skaitļošanas apjoms, mērīts peldošā komata operācijā, ir lielāks nekā 1025.
3. Komissio antaa 97 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa lueteltuja kynnysarvoja ja täydennetään vertailuarvoja ja indikaattoreita teknologian kehityksen perusteella, mukaan lukien algoritmien kehittyminen tai laitteiston tehokkuuden kasvu, jotta nämä kynnysarvot vastaisivat tekniikan viimeisintä kehitystä.
3. Komisija pieņem deleģētos aktus saskaņā ar 97. pantu, lai grozītu šā panta 1. un 2. punktā uzskaitītās maksimālās vērtības, kā arī lai nepieciešamības gadījumā papildinātu kritērijus un rādītājus, ņemot vērā tehnoloģiju attīstību, piemēram, algoritmiskos uzlabojumus vai lielāku aparatūras efektivitāti, lai šīs robežvērtības atspoguļotu jaunākos sasniegumus.
52 artikla
52. pants
Menettely
Procedūra
1. Jos yleiskäyttöinen tekoälymalli täyttää 51 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun edellytyksen, asianomaisen tarjoajan on ilmoitettava asiasta komissiolle viipymättä ja joka tapauksessa kahden viikon kuluessa siitä, kun kyseinen vaatimus on täytetty tai on tullut ilmi, että se täyttyy. Ilmoituksessa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että asiaankuuluva vaatimus on täytetty. Jos komission tietoon tulee systeemisiä riskejä aiheuttava yleiskäyttöinen tekoälymalli, josta sille ei ole ilmoitettu, se voi päättää nimetä sen malliksi, johon liittyy systeeminen riski.
1. Ja vispārīga lietojuma MI modelis atbilst 51. panta 1. punkta a) apakšpunktā minētajam nosacījumam attiecīgais nodrošinātājs paziņo Komisijai nekavējoties un jebkurā gadījumā divu nedēļu laikā pēc tam, kad minētā prasība ir izpildīta vai kļūst zināms, ka tā tiks izpildīts. Minētajā paziņojumā iekļauj informāciju, kas nepieciešama, lai apliecinātu, ka attiecīgā prasība ir izpildīta. Ja Komisijai kļūst zināms par vispārīga lietojuma MI modeli, kas rada sistēmiskus riskus, par kuru tai nav paziņots, tā var nolemt to atzīt par modeli ar sistēmisku risku.
2. Yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoaja, joka täyttää 51 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun edellytyksen, voi esittää ilmoituksessaan riittävän pätevät perustelut osoittaakseen, että vaikka yleiskäyttöinen tekoälymalli täyttää kyseisen vaatimuksen, siihen ei sen erityispiirteiden vuoksi liity systeemisiä riskejä, minkä vuoksi sitä ei saisi luokitella yleiskäyttöiseksi tekoälymalliksi, johon liittyy systeeminen riski.
2. Tāda vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātājs, kurš atbilst 51. panta 1. punkta a) apakšpunktā minētajiem nosacījumiem, var līdz ar paziņojumu iesniegt pietiekami pamatotus argumentus, lai apliecinātu, ka izņēmuma kārtā, lai arī tas atbilst minētajai prasībai, vispārīga lietojuma MI modelis savas konkrētās specifikas dēļ nerada sistēmiskus riskus un tādēļ nebūtu jākvalificē kā vispārīga lietojuma MI modelis ar sistēmisku risku.
3. Jos komissio katsoo, että 2 kohdan mukaisesti toimitettuja väitteitä ei ole perusteltu riittävästi eikä asianomainen tarjoaja ole pystynyt osoittamaan, että yleiskäyttöiseen tekoälymalliin ei sen erityispiirteiden vuoksi liity systeemisiä riskejä, se hylkää nämä perustelut ja yleiskäyttöinen tekoälymalli katsotaan yleiskäyttöiseksi tekoälymalliksi, johon liittyy systeeminen riski.
3. Ja Komisija secina, ka argumenti, kas iesniegti, ievērojot 2. punktu, nav pietiekami pamatoti un attiecīgais nodrošinātājs nav spējis apliecināt, ka vispārīga lietojuma MI modelis savas konkrētās specifikas dēļ nerada sistēmiskus riskus, tā noraida minētos argumentus, un vispārīga lietojuma MI modeli uzskata par vispārīga lietojuma MI modeli ar sistēmisku risku.
4. Komissio voi nimetä yleiskäyttöisen tekoälymallin systeemisiä riskejä sisältäväksi joko oma-aloitteisesti tai tiedelautakunnan 90 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti antaman perustellun varoituksen seurauksena liitteessä XIII vahvistettujen kriteerien perusteella.
4. Komisija var atzīt, ka vispārīga lietojuma MI modelis rada sistēmiskus riskus, ex officio vai pēc zinātniskās grupas kvalificēta brīdinājuma, ievērojot 90. panta 1. punkta a) apakšpunktu, balstoties uz kritērijiem, kas noteikti XIII pielikumā.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 97 artiklan mukaisesti liitteen XIII muuttamiseksi täsmentämällä ja päivittämällä kyseisessä liitteessä olevat kriteerit.
Komisija tiek pilnvarota pieņemt deleģētos aktus saskaņā ar 97. pantu, lai grozītu XIII pielikumu, precizējot un atjauninot minētajā pielikumā noteiktos kritērijus.
5. Komissio voi sellaisen tarjoajan, jonka malli on nimetty yleiskäyttöiseksi tekoälymalliksi, johon liittyy systeeminen riski, perustellun pyynnön pohjalta päättää arvioida uudelleen, voidaanko yleiskäyttöisen tekoälymallin katsoa edelleen aiheuttavan systeemisiä riskejä liitteessä XIII vahvistettujen kriteerien perusteella. Tällaisen pyynnön on sisällettävä objektiiviset, yksityiskohtaiset ja uudet perusteet, jotka ovat tulleet esiin nimeämispäätöksen jälkeen. Tarjoajat voivat pyytää uudelleenarviointia aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua nimeämispäätöksestä. Jos komissio uudelleenarvioinnin jälkeen päättää pitää voimassa nimeämisen yleiskäyttöiseksi tekoälymalliksi, johon liittyy systeeminen riski, tarjoajat voivat pyytää uudelleenarviointia aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua kyseisestä päätöksestä.
5. Pēc nodrošinātāja, kura modelis, ievērojot 4. punktu, ir atzīts par vispārīga lietojuma MI modeli ar sistēmisku risku, pamatota pieprasījuma Komisija pieprasījumu ņem vērā un var lemt atkārtoti vērtēt, vai, pamatojoties uz XIII pielikumā noteiktajiem kritērijiem, joprojām var uzskatīt, ka vispārīga lietojuma MI modelis rada sistēmiskus riskus. Šādā pieprasījumā ietver objektīvus, detalizētus un jaunus iemeslus, kas radušies pēc lēmuma par atzīšanu. Nodrošinātāji var pieprasīt atkārtotu novērtēšanu agrākais sešus mēnešus pēc lēmuma par atzīšanu. Ja Komisija pēc atkārtotās novērtēšanas nolemj saglabāt atzīšanu par vispārīga lietojuma MI modeli ar sistēmisku risku, nodrošinātāji var pieprasīt atkārtotu novērtēšanu agrākais sešus mēnešus pēc minētā lēmuma.
6. Komissio varmistaa, että luettelo yleiskäyttöisistä tekoälymalleista, joihin liittyy systeeminen riski, julkaistaan, ja pitää luettelon ajan tasalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvetta noudattaa ja suojella teollis- ja tekijänoikeuksia ja luottamuksellisia liiketoimintatietoja tai liikesalaisuuksia unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
6. Komisija nodrošina, ka tiek publicēts vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmisku risku saraksts, un pastāvīgi atjaunina minēto sarakstu, neskarot nepieciešamību ievērot un aizsargāt intelektuālā īpašuma tiesības un konfidenciālu uzņēmējdarbības informāciju vai komercnoslēpumus saskaņā ar Savienības un valsts tiesību aktiem.
2 JAKSO
2. IEDAĻA
Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien velvoitteet
Vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāju pienākumi
53 artikla
53. pants
Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien velvoitteet
Vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāju pienākumi
1. Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien on
1. Vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāji:
a)
laadittava ja pidettävä ajan tasalla mallia koskeva tekninen dokumentaatio, mukaan lukien sen koulutus- ja testausprosessi ja sen arvioinnin tulokset, ja kyseisen dokumentaation on sisällettävä vähintään liitteessä IX esitetyt tiedot, jotta dokumentaatio voidaan pyynnöstä toimittaa tekoälytoimistolle ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille;
a)
sastāda un pastāvīgi atjaunina modeļa tehnisko dokumentāciju, iekļaujot tā apmācības un testēšanas procesu un tā izvērtēšanas rezultātus, kas ietver vismaz XI pielikumā paredzēto informāciju, lai to pēc pieprasījuma iesniegtu MI birojam un valsts kompetentajām iestādēm;
b)
laadittava, pidettävä ajan tasalla tietoja ja dokumentaatiota sekä asetettava niitä sellaisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien saataville, jotka aikovat sisällyttää yleiskäyttöisen tekoälymallin tekoälyjärjestelmäänsä. Rajoittamatta tarvetta noudattaa ja suojella teollis- ja tekijänoikeuksia ja luottamuksellisia liiketoimintatietoja tai liikesalaisuuksia unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti tietojen ja dokumentaation on
b)
sastāda, pastāvīgi atjaunina un dara pieejamu informāciju un dokumentāciju MI sistēmu nodrošinātājiem, kuri ir iecerējuši integrēt konkrēto vispārīga lietojuma MI modeli savās MI sistēmās. Neskarot nepieciešamību ievērot un aizsargāt intelektuālā īpašuma tiesības un konfidenciālu uzņēmējdarbības informāciju vai komercnoslēpumus saskaņā ar Savienības un valsts tiesību aktiem, informācija un dokumentācija
i)
annettava tekoälyjärjestelmien tarjoajille hyvä käsitys yleiskäyttöisen tekoälymallin valmiuksista ja rajoituksista ja autettava niitä noudattamaan tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan; ja
i)
dod MI sistēmu nodrošinātājiem iespēju labi izprast konkrētā vispārīga lietojuma MI modeļa spējas un ierobežojumus un izpildīt savus pienākumus, ievērojot šo regulu; un
ii)
sisällettävä vähintään liitteessä XII esitetyt tiedot;
ii)
ietver vismaz XII pielikumā izklāstītos elementus;
c)
vahvistettava toimintapolitiikka tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan unionin lainsäädännön noudattamiseksi, erityisesti direktiivin (EU) 2019/790 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmaistun oikeuksien pidättämisen tunnistamiseksi ja noudattamiseksi, myös alan viimeisimmän kehityksen mukaisten teknologioiden avulla;
c)
ievieš politiku, lai panāktu atbilstību Savienības tiesību aktiem autortiesību un blakustiesību jomā un jo īpaši lai identificētu un pildītu, tostarp ar modernām tehnoloģijām, tiesību rezervāciju, kas pausta, ievērojot Direktīvas (ES) 2019/790 4. panta 3. punktu;
d)
laadittava ja asetettava julkisesti saataville riittävän yksityiskohtainen tiivistelmä yleiskäyttöisen tekoälymallin koulutuksessa käytetystä sisällöstä tekoälytoimiston toimittaman mallin mukaisesti.
d)
saskaņā ar MI biroja nodrošināto veidni sagatavo un publisko pietiekami detalizētu kopsavilkumu par vispārīga lietojuma MI modeļa apmācībā izmantoto saturu.
2. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä velvoitteita ei sovelleta sellaisten tekoälymallien tarjoajiin, joita tarjotaan maksuttomalla ja avoimen lähdekoodin lisenssillä, joka mahdollistaa mallin saatavuuden, käytön, muuttamisen ja jakelun, ja joiden parametrit, mukaan lukien painokertoimet, tiedot malliarkkitehtuurista sekä tiedot mallin käytöstä, asetetaan julkisesti saataville. Tätä poikkeusta ei sovelleta yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin, joihin liittyy systeemisiä riskejä.
2. Šā panta 1. punkta a) un b) apakšpunktā paredzētos pienākumus nepiemēro to MI modeļu nodrošinātājiem, kuri ir laisti apgrozībā ar bezmaksas un atvērtas piekļuves licenci, kura ļauj modelim piekļūt, to lietot, modificēt un izplatīt, un kuru parametri, tostarp svari, informācija par modeļa arhitektūru un informācija par modeļa lietošanu, ir darīti publiski pieejami. Šo izņēmumu nepiemēro vispārīga lietojuma MI modeļiem ar sistēmiskiem riskiem.
3. Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä komission ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa niiden käyttäessä tämän asetuksen mukaisia toimivaltuuksiaan ja valtuuksiaan.
3. Vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāji savas kompetences un pilnvaru īstenošanā, ievērojot šo regulu, vajadzības gadījumā sadarbojas ar Komisiju un valsts kompetentajām iestādēm.
4. Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat voivat tukeutua 56 artiklassa tarkoitettuihin käytännesääntöihin, jotka osoittavat tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen velvoitteiden noudattamisen, kunnes yhdenmukaistettu standardi julkaistaan. Eurooppalaisten yhdenmukaistettujen standardien noudattaminen antaa tarjoajille vaatimuksenmukaisuusolettaman siltä osin kuin kyseiset standardit kattavat kyseiset velvoitteet. Sellaisten yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien, jotka eivät noudata hyväksyttyjä käytännesääntöjä tai eivät noudata eurooppalaisia yhdenmukaistettuja standardeja, on osoitettava riittävät vaihtoehtoiset menetelmät vaatimusten täyttämiseksi komission arviointia varten.
4. Vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāji var paļauties uz prakses kodeksiem 56. panta nozīmē, lai apliecinātu šā panta 1. punktā noteikto pienākumu ievērošanu, līdz laikam, kamēr tiek publicēts saskaņots standarts. Atbilstība Eiropas saskaņotajiem standartiem sniedz nodrošinātājiem atbilstības prezumpciju, ciktāl minētie standarti attiecas uz minētajiem pienākumiem. Vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāji, kas neievēro apstiprinātu prakses kodeksu vai neatbilst Eiropas saskaņotajam standartam, apliecina alternatīvus pienācīgus atbilstības nodrošināšanas līdzekļus, lai saņemtu Komisijas apstiprinājumu.
5. Liitteen XI ja erityisesti sen 2 kohdan d ja e alakohdan noudattamisen helpottamiseksi komissiolle siirretään valta antaa 97 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään mittaus- ja laskentamenetelmät, jotta dokumentaatio on vertailukelpoista ja todennettavissa olevaa.
5. Lai veicinātu atbilstību XI pielikumam, jo īpaši tā 2. punkta d) un e) apakšpunktam, Komisija tiek pilnvarota pieņemt deleģētos aktus saskaņā ar 97. pantu, lai sīki izklāstītu mērījumu un aprēķinu metodiku nolūkā panākt salīdzināmu un pārbaudāmu dokumentāciju.
6. Siirretään komissiolle valta antaa 97 artiklan 2 kohdan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden XI ja XII muuttamiseksi teknologian kehityksen huomioon ottamiseksi.
6. Komisija tiek pilnvarota pieņemt deleģētos aktus saskaņā ar 97. panta 2. punktu, lai grozītu XI un XII pielikumu, ņemot vērā tehnoloģijas attīstību.
7. Kaikkea tämän artiklan nojalla saatua tietoa ja dokumentaatiota, mukaan lukien liikesalaisuudet, on käsiteltävä 78 artiklassa säädettyjen salassapitovelvollisuuksien mukaisesti.
7. Ar informāciju vai dokumentāciju, kas iegūta, ievērojot šā panta noteikumus, tostarp komercnoslēpumiem, rīkojas saskaņā ar 78. pantā noteiktajiem konfidencialitātes pienākumiem.
54 artikla
54. pants
Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien valtuutetut edustajat
Vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāju pilnvarotie pārstāvji
1. Kolmansiin maihin sijoittautuneiden tarjoajien on ennen yleiskäyttöisen tekoälymallin asettamista saataville unionin markkinoilla nimettävä kirjallisella toimeksiannolla unioniin sijoittautunut valtuutettu edustaja.
1. Nodrošinātāji, kas iedibināti trešās valstīs, pirms vispārīga lietojuma MI modeli dara pieejamu Savienības tirgū, ar rakstisku pilnvaru ieceļ pilnvarotu pārstāvi, kurš iedibināts Savienībā.
2. Tarjoajan on valtuutettava edustajansa suorittamaan tarjoajalta saamassaan toimeksiannossa määritellyt tehtävät.
2. Nodrošinātājs ļauj savam pilnvarotajam pārstāvim pildīt uzdevumus, kas norādīti no nodrošinātāja saņemtajā pilnvarojumā.
3. Valtuutetun edustajan on suoritettava tarjoajalta saamassaan toimeksiannossa määritellyt tehtävät. Valtuutetun edustajan on toimitettava tekoälytoimiston pyynnöstä jäljennös toimeksiannosta jollakin unionin toimielinten virallisella kielellä. Tämän asetuksen soveltamiseksi toimeksiannossa valtuutetulle edustajalle on annettava valtuudet suorittaa seuraavat tehtävät:
3. Pilnvarotais pārstāvis veic uzdevumus, kas norādīti no nodrošinātāja saņemtajā pilnvarojumā. Tas pēc pieprasījuma iesniedz MI birojam pilnvarojuma kopiju kādā no Savienības iestāžu oficiālajām valodām. Šīs regulas nolūkos pilnvarojums dod pilnvarotajam pārstāvim tiesības veikt šādus uzdevumus:
a)
varmistaa, että liitteessä XI määritellyt tekniset asiakirjat on laadittu ja että tarjoaja on täyttänyt kaikki 53 artiklassa ja tapauksen mukaan 55 artiklassa tarkoitetut velvoitteet;
a)
pārliecināties, ka nodrošinātājs ir sagatavojis XI pielikumā norādīto tehnisko dokumentāciju un izpildījis visus pienākumus, kas minēti 53. pantā un, attiecīgā gadījumā, 55. pantā;
b)
säilyttää jäljennös liitteessä XI määritellystä teknisestä dokumentaatiosta tekoälytoimiston ja kansallisten viranomaisten saatavilla 10 vuoden ajan siitä, kun yleiskäyttöinen tekoälymalli on ollut saatettu markkinoille, sekä sen tarjoajan yhteystiedot, joka on nimennyt valtuutetun edustajan;
b)
glabāt MI birojam un valsts kompetentajām iestādēm pieejamu XI pielikumā norādītās tehniskās dokumentācijas kopiju 10 gadus pēc vispārīga lietojuma MI modeļa laišanas tirgū un pastāvīgi atjaunināt tā nodrošinātāja kontaktinformāciju, kurš ir iecēlis pilnvaroto pārstāvi;
c)
toimittaa tekoälytoimistolle perustellusta pyynnöstä kaikki tiedot ja dokumentaatio, mukaan lukien b alakohdassa tarkoitettu dokumentaatio, joka on tarpeen tässä luvussa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen osoittamiseksi.
c)
pēc pamatota pieprasījuma sniegt MI birojam visu informāciju un dokumentāciju, tostarp b) apakšpunktā minēto, kura ir nepieciešama, lai apliecinātu šīs nodaļas pienākumu izpildi;
d)
tehdä perustellusta pyynnöstä yhteistyötä tekoälytoimiston ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikkien niiden toimien osalta, joita ne toteuttavat yleiskäyttöisen tekoälymallien osalta, myös silloin, kun malli on integroitu unionissa markkinoille saatettuihin tai käyttöön otettuihin tekoälyjärjestelmiin.
d)
pēc pamatota pieprasījuma sadarboties ar MI biroju un ar kompetentajām iestādēm visās darbībās, ko tās veic saistībā ar vispārīga lietojuma MI modeli, tostarp, ja modelis ir integrēts MI sistēmās, kuras ir laistas tirgū vai nodotas ekspluatācijā Savienībā.
4. Toimeksiannon johdosta tekoälytoimisto tai toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa toimijan lisäksi tai sen puolesta yhteyttä valtuutettuun edustajaan kaikissa tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseen liittyvissä kysymyksissä.
4. Pilnvarojums ļauj MI birojam vai kompetentajām iestādēm visos jautājumos, kas saistīti ar atbilstības nodrošināšanu šai regulai, vērsties pie pilnvarotā pārstāvja, nevis pie nodrošinātāja, vai papildus nodrošinātājam.
5. Valtuutetun edustajan on lopetettava toimeksianto, jos se katsoo tai sillä on syytä katsoa, että tarjoaja toimii tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa vastaisesti. Tällaisessa tapauksessa sen on myös välittömästi ilmoitettava tekoälytoimistolle toimeksiannon lopettamisesta ja sen syistä.
5. Pilnvarotais pārstāvis izbeidz pilnvarojumu, ja tas uzskata vai tam ir pamats uzskatīt, ka nodrošinātājs rīkojas pretēji saviem pienākumiem, kas noteikti šajā regulā. Šādā gadījumā tas arī nekavējoties informē MI biroju par pilnvarojuma izbeigšanu un tās iemesliem.
6. Tässä artiklassa säädettyä velvoitetta ei sovelleta sellaisten yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajiin, joita tarjotaan maksuttomalla ja avoimen lähdekoodin lisenssillä, joka mahdollistaa mallin saatavuuden, käytön, muuttamisen ja jakelun, ja joiden parametrit, mukaan lukien painokertoimet, tiedot malliarkkitehtuurista sekä tiedot mallin käytöstä, asetetaan julkisesti saataville, paitsi jos yleiskäyttöiseen tekoälymalliin liittyy systeemisiä riskejä.
6. Šajā pantā paredzēto pienākumu nepiemēro to vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem, kuri ir laisti apgrozībā ar bezmaksas un atvērtā pirmkoda licenci, kas ļauj modelim piekļūt, to lietot, modificēt un izplatīt, un kuru parametri, tostarp svari, informācija par modeļa arhitektūru un informācija par modeļa lietošanu, ir darīti publiski pieejami, ja vien vispārīga lietojuma MI modeļi nerada sistēmiskus riskus.
3 JAKSO
3. IEDAĻA
Yleiskäyttöisten tekoälymallien, joihin liittyy systeeminen riski, tarjoajien velvollisuudet
Vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmisku risku nodrošinātāju pienākumi
55 artikla
55. pants
Yleiskäyttöisten tekoälymallien, joihin liittyy systeeminen riski, tarjoajien velvollisuudet
Vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmisku risku nodrošinātāju pienākumi
1. Edellä 53 ja 54 artiklassa lueteltujen velvoitteiden lisäksi yleiskäyttöisten tekoälymallien, joihin liittyy systeeminen riski, tarjoajien on
1. Papildus 53. un 54. pantā uzskaitītajiem pienākumiem vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmisku risku nodrošinātāji:
a)
suoritettava mallin arviointia sellaisten standardoitujen protokollien ja välineiden mukaisesti, jotka kuvastavat viimeisintä kehitystä, mukaan lukien mallin adversariaalisen testauksen suorittaminen ja tällaisen testauksen dokumentointi systeemisten riskien tunnistamiseksi ja lieventämiseksi;
a)
veic modeļa izvērtēšanu saskaņā ar standartizētiem protokoliem un rīkiem, kas atspoguļo jaunākos sasniegumus, tostarp veicot un dokumentējot modeļa pretiniecisko testēšanu nolūkā identificēt un mazināt sistēmiskus riskus;
b)
arvioitava ja lievennettävä unionin tasolla sellaisia mahdollisia systeemisiä riskejä, niiden lähteet mukaan lukien, jotka voivat johtua yleiskäyttöisten tekoälymallien, joihin liittyy systeeminen riski, kehittämisestä, markkinoille saattamisesta tai käytöstä;
b)
novērtē un mazina iespējamos sistēmiskos riskus Savienības līmenī, tostarp to avotus, kas var izrietēt no vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmisku risku izstrādes, laišanas tirgū vai lietošanas;
c)
seurattava, dokumentoitava ja raportoitava ilman aiheetonta viivytystä tekoälytoimistolle ja tarvittaessa kansallisille toimivaltaisille viranomaisille merkitykselliset tiedot vakavista vaaratilanteista ja mahdollisista korjaavista toimenpiteistä niihin puuttumiseksi;
c)
uzskaita, dokumentē un bez liekas kavēšanās ziņo MI birojam un, attiecīgā gadījumā, valsts kompetentajām iestādēm attiecīgo informāciju par nopietniem incidentiem un iespējamiem korektīviem pasākumiem, ar ko tos risināt;
d)
varmistettava riittävä kyberturvallisuuden suojan taso yleiskäyttöiselle tekoälymallille, johon liittyy systeeminen riski, ja mallin fyysiselle infrastruktuurille.
d)
nodrošina pienācīga līmeņa kiberdrošības aizsardzību vispārīga lietojuma MI modelim ar sistēmisku risku un modeļa fiziskajai infrastruktūrai.
2. Yleiskäyttöisten tekoälymallien, joihin liittyy systeeminen riski, tarjoajat voivat tukeutua 56 artiklassa tarkoitettuihin käytännesääntöihin, jotka osoittavat tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen velvoitteiden noudattamisen, kunnes yhdenmukaistettu standardi julkaistaan. Eurooppalaisten yhdenmukaistettujen standardien noudattaminen antaa tarjoajille vaatimuksenmukaisuusolettaman siltä osin kuin kyseiset standardit kattavat kyseiset velvoitteet Sellaisten yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien, joihin liittyy systeemisiä riskejä ja jotka eivät noudata hyväksyttyjä käytännesääntöjä tai eurooppalaisia yhdenmukaistettuja standardeja, on osoitettava riittävät vaihtoehtoiset menetelmät vaatimusten täyttämiseksi komission arviointia varten.
2. Vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmisku risku nodrošinātāji var paļauties uz prakses kodeksiem 56. panta nozīmē, lai apliecinātu šā panta 1. punktā noteikto pienākumu pildīšanu, līdz laikam, kamēr tiek publicēts saskaņots standarts. Atbilstība Eiropas saskaņotajiem standartiem sniedz nodrošinātājiem atbilstības prezumpciju, ciktāl minētie standarti attiecas uz minētajiem pienākumiem. Vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmiskiem riskiem nodrošinātāji, kas neievēro apstiprinātu prakses kodeksu vai neatbilst Eiropas saskaņotajam standartam, apliecina alternatīvus pienācīgus atbilstības nodrošināšanas līdzekļus, lai saņemtu Komisijas novērtējumu.
3. Kaikkea tämän artiklan nojalla saatua tietoa ja dokumentaatiota, mukaan lukien liikesalaisuudet, on käsiteltävä 78 artiklassa säädettyjen salassapitovelvollisuuksien mukaisesti.
3. Ar informāciju vai dokumentāciju, kas iegūta, ievērojot šo pantu, tostarp komercnoslēpumiem, rīkojas saskaņā ar 78. pantā noteiktajiem konfidencialitātes pienākumiem.
4 JAKSO
4. IEDAĻA
Käytännesäännöt
Prakses kodeksi
56 artikla
56. pants
Käytännesäännöt
Prakses kodeksi
1. Tekoälytoimisto edistää ja helpottaa käytännesääntöjen laatimista unionin tasolla tämän asetuksen asianmukaisen soveltamisen edistämiseksi ottaen huomioon kansainväliset lähestymistavat.
1. MI birojs rosina un sekmē prakses kodeksu izstrādi Savienības līmenī, lai veicinātu šīs regulas pareizu piemērošanu, ņemot vērā starptautiskās pieejas.
2. Tekoälytoimisto ja tekoälyneuvosto pyrkivät varmistamaan, että käytännesäännöt kattavat ainakin 53 ja 55 artiklassa säädetyt velvoitteet, mukaan lukien seuraavat seikat:
2. MI birojs un MI padome tiecas nodrošināt, ka prakses kodeksi aptver vismaz 53. un 55. pantā paredzētos pienākumus, tostarp šādus jautājumus:
a)
keinot varmistaa, että 53 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot pidetään ajan tasalla markkinoiden ja teknologian kehityksen valossa;
a)
līdzekļi, ar ko nodrošināt, ka 53. panta 1. punkta a) un b) apakšpunktā minētā informācija tiek pastāvīgi atjaunināta, ņemot vērā tirgus un tehnoloģiju attīstību;
b)
koulutukseen käytettyä sisältöä koskevan tiivistelmän riittävä yksityiskohtaisuuden taso;
b)
pienācīga detalizācijas pakāpe kopsavilkumam par apmācībā izmantoto saturu;
c)
systeemisten riskien tyypin ja luonteen tunnistaminen unionin tasolla, mukaan lukien tarvittaessa niiden lähteet;
c)
sistēmisko risku veida un rakstura identifikācija Savienības līmenī, tostarp, attiecīgā gadījumā, to avotu identifikācija;
d)
unionin tasolla toteutettavan systeemisten riskien arvioinnin ja hallinnoinnin toimenpiteet, menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien niiden dokumentointi; arvioinnin ja hallinnoinnin on oltava oikeassa suhteessa riskeihin nähden, niissä on otettava huomioon riskien vakavuus ja todennäköisyys sekä erityiset haasteet, joita näihin riskeihin puuttumiseen liittyy, kun otetaan huomioon mahdolliset tavat, joilla tällaisia riskejä voi syntyä ja joilla ne voivat konkretisoitua tekoälyn arvoketjussa.
d)
pasākumi, procedūras un kārtība sistēmisko risku novērtēšanai un pārvaldībai Savienības līmenī, tostarp to dokumentācija, kas ir samērīgi ar riskiem, apsver to smagumu un iespējamību un ņem vērā konkrētos izaicinājumus rīcībā ar minētajiem riskiem saistībā ar to, kādos veidos šādi riski varētu rasties un materializēties MI vērtības ķēdē.
3. Tekoälytoimisto voi kutsua kaikki yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat ja asiaankuuluvat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset osallistumaan käytännesääntöjen laatimiseen. Kansalaisjärjestöt, toimiala, tiedeyhteisö ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten ketjun loppupään tarjoajat ja riippumattomat asiantuntijat, voivat tukea prosessia.
3. MI birojs var prakses kodeksu izstrādē uzaicināt piedalīties visus vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājus, kā arī attiecīgās valstu kompetentās iestādes. Procesu var atbalstīt pilsoniskās sabiedrības organizācijas, nozare, akadēmiskās aprindas un citas ieinteresētās personas, piemēram, lejasposma nodrošinātāji un neatkarīgi eksperti.
4. Tekoälytoimisto ja tekoälyneuvosto pyrkivät varmistamaan, että käytännesäännöissä esitetään selkeästi niiden erityistavoitteet ja että ne sisältävät sitoumuksia tai toimenpiteitä, mukaan lukien tarvittaessa keskeiset tulosindikaattorit, joilla varmistetaan näiden tavoitteiden saavuttaminen, ja että niissä otetaan asianmukaisesti huomioon kaikkien asianomaisten osapuolten, myös henkilöiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, tarpeet ja edut unionin tasolla.
4. MI birojs un MI padome tiecas nodrošināt, ka prakses kodeksos ir skaidri izklāstīti to konkrētie mērķi un ir ietvertas saistības vai pasākumi, tostarp, attiecīgā gadījumā, galvenie snieguma rādītāji, lai nodrošinātu minēto mērķu sasniegšanu un lai Savienības līmenī pienācīgi ņemtu vērā visu ieinteresēto personu, tostarp skarto personu, vajadzības un intereses.
5. Tekoälytoimiston on pyrittävä varmistamaan, että käytännesääntöjä noudattavat osapuolet raportoivat säännöllisesti tekoälytoimistolle sitoumusten täytäntöönpanosta ja toteutetuista toimenpiteistä ja niiden tuloksista, myös keskeisillä tulosindikaattoreilla mitattuna tapauksen mukaan. Keskeiset tulosindikaattorit ja raportointisitoumukset kuvaavat eri osallistujien koossa ja valmiuksissa olevia eroja.
5. MI birojs tiecas nodrošināt, ka prakses kodeksu dalībnieki regulāri ziņo MI birojam par saistību īstenošanu un veiktajiem pasākumiem un to rezultātiem, tostarp, attiecīgā gadījumā, tos mērojot ar galvenajiem snieguma rādītājiem. Galvenajos snieguma rādītājos un ziņošanas saistībās atspoguļo lieluma un spēju atšķirības starp dažādiem dalībniekiem.
6. Tekoälytoimisto ja tekoälyneuvosto seuraavat ja arvioivat säännöllisesti, miten osallistujat saavuttavat käytännesääntöjen tavoitteet ja miten ne edistävät tämän asetuksen asianmukaista soveltamista. Tekoälytoimisto ja tekoälyneuvosto arvioivat, kattavatko käytännesäännöt 53 ja 55 artiklassa säädetyt velvoitteet, ja seuraavat ja arvioivat säännöllisesti käytännesääntöjen tavoitteiden saavuttamista. Ne julkaisevat arvionsa käytännesääntöjen riittävyydestä.
6. MI birojs un MI padome regulāri uzrauga un izvērtē to, kā dalībnieki sasniedz prakses kodeksu mērķus, un to ieguldījumu šīs regulas pareizā piemērošanā. MI birojs un MI padome novērtē, vai prakses kodeksi aptver 53. un 55. pantā paredzētos pienākumus, un regulāri uzrauga un izvērtē to mērķu sasniegšanu. Tie publicē prakses kodeksu piemērotības novērtējumu.
Komissio voi hyväksyä käytännesäännöt täytäntöönpanosäädöksellä tehdäkseen niistä yleisesti päteviä unionissa. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Komisija var ar īstenošanas aktu apstiprināt prakses kodeksu un piešķirt tam vispārēju spēkā esību Savienībā. Minēto īstenošanas aktu pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 98. panta 2. punktā.
7. Tekoälytoimisto voi kutsua kaikki yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat noudattamaan käytännesääntöjä. Sellaisten yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien osalta, joihin ei liity systeemisiä riskejä, sääntöjen noudattaminen voidaan rajoittaa 53 artiklassa säädettyihin velvoitteisiin, paitsi jos ne nimenomaisesti ilmoittavat olevansa kiinnostuneita noudattamaan käytännesääntöjä kokonaisuudessaan.
7. MI birojs var uzaicināt visus vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājus ievērot prakses kodeksus. Attiecībā uz to vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem, kuri nerada sistēmiskus riskus, šāda ievērošana būtu jāattiecina vienīgi uz 53. pantā paredzētajiem pienākumiem, ja vien viņi nepārprotami nepauž interesi pievienoties pilnajam kodeksam.
8. Tekoälytoimisto tarvittaessa myös edistää ja helpottaa käytännesääntöjen tarkistamista ja mukauttamista erityisesti uusien standardien huomioon ottamiseksi. Tekoälytoimisto avustaa käytettävissä olevien standardien arvioinnissa.
8. MI birojs attiecīgā gadījumā arī rosina un sekmē prakses kodeksu pārskatīšanu un pielāgošanu, jo īpaši, ņemot vērā jaunpienākušos standartus. MI birojs palīdz pieejamo standartu novērtēšanā.
9. Käytännesääntöjen on oltava valmiita viimeistään 2 päivänä toukokuuta 2025. Tekoälytoimiston on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien tarjoajien kutsuminen 7 kohdan mukaisesti.
9. Prakses kodeksi ir gatavi vēlākais līdz 2025. gada 2. maijam. MI birojs veic vajadzīgos pasākumus, tostarp uzaicina nodrošinātājus, ievērojot 7. punktu.
Jos käytännesääntöjä ei voida viimeistellä viimeistään 2 päivänä elokuuta 2025 tai jos tekoälytoimisto pitää niitä riittämättöminä sen toteutettua arvion tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti, komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yhteiset säännöt 53 ja 55 artiklassa säädettyjen velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien tämän artiklan 2 kohdassa esitetyt seikat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Ja līdz 2025. gada 2. augustam prakses kodeksu nevar pabeigt vai ja MI birojs pēc šā panta 6. punktā paredzētās novērtēšanas uzskata, ka tas nav piemērots, Komisija var ar īstenošanas aktiem sniegt kopīgus noteikumus 53. un 55. pantā paredzēto pienākumu, tostarp šā panta 2. punktā izklāstīto jautājumu, īstenošanai. Minētos īstenošanas aktus pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 98. panta 2. punktā.
VI LUKU
VI NODAĻA
INNOVOINTIA TUKEVAT TOIMENPITEET
INOVĀCIJAS ATBALSTA PASĀKUMI
57 artikla
57. pants
Tekoälyn sääntelyn testiympäristöt
MI “regulatīvās smilškastes”
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset perustavat kansallisella tasolla vähintään yhden tekoälyn sääntelyn testiympäristön, jonka on oltava toiminnassa viimeistään 2 päivänä elokuuta 2026. Kyseinen testiympäristö voidaan perustaa myös muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Komissio voi antaa teknistä tukea, neuvoja ja työkaluja tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen perustamista ja toimintaa varten.
1. Dalībvalstis nodrošina, ka to kompetentās iestādes izveido vismaz vienu MI “regulatīvo smilškasti” valsts līmenī, kura sāk darboties līdz 2026. gada 2. augustam. Minēto “smilškasti” var arī izveidot kopīgi ar citu dalībvalstu kompetentajām iestādēm. Komisija var sniegt tehnisku atbalstu, konsultācijas un rīkus MI “regulatīvo smilškastu” izveidei un darbībai.
Ensimmäisessä alakohdassa asetettu velvoite voidaan täyttää myös osallistumalla olemassa olevaan testiympäristöön, jos kyseinen osallistuminen tarjoaa samantasoisen kansallisen kattavuuden osallistuville jäsenvaltioille.
Pirmajā daļā paredzēto pienākumu var pildīt arī, piedaloties esošā “smilškastē”, ciktāl tāda dalība nodrošina līdzvērtīgu valsts tvēruma līmeni dalībvalstīm, kuras piedalās.
2. Lisäksi voidaan perustaa tekoälyn sääntelyn testiympäristöjä alueellisella tai paikallisella tasolla tai yhdessä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.
2. Var izveidot arī papildu MI “regulatīvās smilškastes” reģionālā vai vietējā līmenī vai kopīgi ar citu dalībvalstu kompetentajām iestādēm.
3. Euroopan tietosuojavaltuutettu voi myös perustaa tekoälyn sääntelyn testiympäristön unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille ja hoitaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toimet ja tehtävät tämän luvun mukaisesti.
3. Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītājs arī var izveidot MI “regulatīvo smilškasti” Savienības iestādēm, struktūrām, birojiem un aģentūrām un var pildīt valstu kompetento iestāžu lomas un uzdevumus saskaņā ar šo nodaļu.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset osoittavat riittävät resurssit tämän artiklan noudattamiseksi tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä muiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa, ja ne voivat sallia muiden toimijoiden osallistumisen tekoälyekosysteemiin. Tämä artikla ei vaikuta muihin unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla perustettuihin sääntelyn testiympäristöihin. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen yhteistyön taso kyseisiä muita testiympäristöjä valvovien viranomaisten ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä.
4. Dalībvalstis nodrošina, ka 1. un 2. punktā minētās kompetentās iestādes piešķir pietiekamus resursus, lai efektīvi un savlaicīgi panāktu atbilstību šim pantam. Attiecīgā gadījumā valsts kompetentās iestādes sadarbojas ar citām attiecīgajām iestādēm un var ļaut MI ekosistēmā iesaistīt citus dalībniekus. Šis pants neskar citas regulatīvās smilškastes, kas izveidotas saskaņā ar Savienības vai valsts tiesību aktiem. Dalībvalstis nodrošina pienācīgu sadarbības līmeni starp iestādēm, kas uzrauga minētās citas “smilškastes”, un valstu kompetentajām iestādēm.
5. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti perustettujen tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen on tarjottava valvottu ympäristö, joka edistää innovointia ja helpottaa innovatiivisten tekoälyjärjestelmien kehittämistä, koulutusta, testausta ja validointia rajoitetun ajan ennen kuin ne saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön tarjoajien tai mahdollisten tarjoajien ja toimivaltaisen viranomaisen keskenään sopiman erityisen testiympäristösuunnitelman mukaisesti. Tällaisiin testiympäristöihin voi sisältyä niissä valvottu tosielämän olosuhteissa tapahtuva testaus.
5. Saskaņā ar 1. punktu izveidotās MI “regulatīvās smilškastes” nodrošina kontrolētu vidi, kas rosina inovāciju un sekmē inovatīvu MI sistēmu izstrādi, apmācību, testēšanu un validēšanu ierobežotu laikposmu pirms to laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā atbilstīgi konkrētam “smilškastes” plānam, par kuru vienojušies nodrošinātāji un potenciālie nodrošinātāji un kompetentā iestāde. Šādas “smilškastes” var ietvert testēšanu reālos apstākļos, ko pārrauga “smilškastē”.
6. Toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa annettava tekoälyn sääntelyn testiympäristössä ohjausta, valvontaa ja tukea, joka liittyy erityisesti perusoikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen, testaukseen ja lieventäviin toimenpiteisiin liittyvien riskien tunnistamiseen sekä niiden tehokkuuteen suhteessa tämän asetuksen ja asianmukaisissa tapauksissa muun testiympäristössä valvotun unionin ja kansallisen lainsäädännön velvoitteisiin ja vaatimuksiin.
6. Kompetentās iestādes attiecīgā gadījumā nodrošina norādījumus, uzraudzību un atbalstu MI “regulatīvās smilškastes” ietvaros saistībā ar risku identificēšanu, jo īpaši attiecībā uz pamattiesībām, veselību un drošību, saistībā ar testēšanu, seku mazināšanas pasākumiem un to efektivitāti attiecībā uz šajā regulā un, attiecīgā gadījumā, citos Savienības un valstu tiesību aktos paredzētajiem pienākumiem un prasībām, ko uzrauga “smilškastes” ietvaros.
7. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava tekoälyn sääntelyn testiympäristöön osallistuville tarjoajille ja mahdollisille tarjoajille ohjeita valvonnan odotuksista ja siitä, miten ne täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset ja velvoitteet.
7. Kompetentās iestādes sniedz nodrošinātājiem un potenciālajiem nodrošinātājiem, kas piedalās MI “regulatīvajā smilškastē”, norādījumus par to, ko sagaida regulatīvi, un to, kā pildīt šajā regulā noteiktās prasības un pienākumus.
Toimivaltainen viranomainen esittää tekoälyjärjestelmän tarjoajan tai mahdollisen tarjoajan pyynnöstä kirjallisen todisteen testiympäristössä onnistuneesti suoritetuista toimista. Toimivaltainen viranomainen antaa myös loppuraportin, jossa eritellään testiympäristössä suoritetut toimet sekä niihin liittyvät tulokset ja oppimistulokset. Tarjoajat voivat käyttää tällaisia asiakirjoja osoittaakseen noudattavansa tätä asetusta vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn tai asiaankuuluvien markkinavalvontatoimien avulla. Tältä osin markkinavalvontaviranomaisten ja ilmoitettujen laitosten on otettava kansallisen toimivaltaisen viranomaisen toimittamat loppuraportit ja kirjallinen todiste huomioon vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen nopeuttamiseksi kohtuullisessa määrin.
Pēc MI sistēmas nodrošinātāja vai potenciālā nodrošinātāja pieprasījuma kompetentā iestāde sniedz rakstisku apliecinājumu par smilškastē sekmīgi veiktajām darbībām. Kompetentā iestāde sniedz arī noslēguma ziņojumu, kurā sīki izklāsta smilškastē veiktās darbības un saistītos rezultātus, un mācīšanās rezultātus. Nodrošinātāji var izmantot šādu dokumentāciju, lai apliecinātu savu atbilstību šai regulai, izmantojot atbilstības novērtēšanas procesu vai attiecīgās tirgus uzraudzības darbības. Šajā sakarā tirgus uzraudzības iestādes un paziņotās struktūras pozitīvi ņem vērā noslēguma ziņojumus un rakstiskus pierādījumus, ko sniedz valsts kompetentās iestādes, lai saprātīgā mērā paātrinātu atbilstības novērtēšanas procedūras.
8. Jollei 78 artiklan luottamuksellisuussäännöksistä muuta johdu ja tarjoajan tai mahdollisen tarjoajan suostumuksella komissiolla ja tekoälyneuvostolla on oikeus tutustua loppuraportteihin, ja ne ottavat ne tarvittaessa huomioon suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään. Jos sekä tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja että kansallinen toimivaltainen viranomainen antavat nimenomaisen suostumuksensa, loppuraportti voidaan asettaa yleisön saataville tässä artiklassa tarkoitetun yhtenäisen tietoalustan kautta.
8. Ievērojot 78. panta konfidencialitātes noteikumus un ar nodrošinātāja vai potenciālā nodrošinātāja piekrišanu Eiropas Komisija un MI padome ir pilnvarotas piekļūt noslēguma ziņojumiem un attiecīgā gadījumā tos ņem vērā, pildot savus šajā regulā paredzētos uzdevumus. Ja gan nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs, gan valsts kompetentā iestāde tam nepārprotami piekrīt, noslēguma ziņojumu var darīt publiski pieejamu, izmantojot šajā pantā minēto vienoto informācijas platformu.
9. Tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen perustamisella on pyrittävä edistämään seuraavia tavoitteita:
9. Ar MI “regulatīvo smilškastu” izveidi tiecas sekmēt šādu mērķu sasniegšanu:
a)
parannetaan oikeusvarmuutta tämän asetuksen säännösten tai tarvittaessa muun sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattamiseksi;
a)
uzlabot juridisko noteiktību, lai panāktu regulatīvu atbilstību šai regulai vai, attiecīgā gadījumā, citiem piemērojamiem Savienības un valsts tiesību aktiem;
b)
tuetaan parhaiden käytäntöjen jakamista tekemällä yhteistyötä tekoälyn sääntelyn testiympäristöön osallistuvien viranomaisten kanssa;
b)
atbalstīt paraugprakses apmaiņu, izmantojot sadarbību ar iestādēm, kas iesaistītas MI “regulatīvajā smilškastē”;
c)
edistetään innovointia ja kilpailukykyä sekä tekoälyekosysteemin kehittämistä;
c)
veicināt inovāciju un konkurētspēju un sekmēt MI ekosistēmas attīstību;
d)
edistetään näyttöön perustuvaa sääntelyyn liittyvää oppimista;
d)
veicināt uz pierādījumiem balstītu regulatīvo mācīšanos;
e)
edistetään ja vauhditetaan tekoälyjärjestelmien unionin markkinoille pääsyä, erityisesti kun niitä tarjoavat pk-yritykset, mukaan lukien startup-yritykset.
e)
sekmēt un paātrināt MI sistēmu piekļuvi Savienības tirgum, jo īpaši, ja tās nodrošina MVU, tostarp jaunuzņēmumi.
10. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että siltä osin kuin innovatiivisiin tekoälyjärjestelmiin liittyy henkilötietojen käsittelyä tai ne muutoin kuuluvat muiden tietoihin pääsyä tarjoavien tai sitä tukevien kansallisten viranomaisten tai toimivaltaisten viranomaisten valvonnan piiriin, kansalliset tietosuojaviranomaiset ja kyseiset muut kansalliset tai toimivaltaiset viranomaiset ovat mukana tekoälyn sääntelyn testiympäristön toiminnassa ja näiden näkökohtien valvonnassa, kukin tehtäviensä ja valtuuksiensa laajuudessa.
10. Valsts kompetentās iestādes nodrošina, ka tādā mērā, kādā inovatīvās MI sistēmas ietver personas datu apstrādi vai citādi ir tādu citu valsts iestāžu vai kompetento iestāžu uzraudzībā, kas dod vai atbalsta piekļuvi datiem, valsts datu aizsardzības iestādes un minētās citas valsts vai kompetentās iestādes ir saistītas ar MI “regulatīvās smilškastes” darbību un ir iesaistītas minēto aspektu uzraudzībā, ciktāl to paredz to attiecīgie uzdevumi un pilnvaras.
11. Tekoälyn sääntelyn testiympäristöt eivät saa vaikuttaa testiympäristöä valvovien toimivaltaisten viranomaisten valvonta- tai korjaaviin valtuuksiin, myöskään alueellisella tai paikallisella tasolla. Tällaisten tekoälyjärjestelmien kehittämisen ja testauksen aikana havaittuja terveyteen ja turvallisuuteen sekä perusoikeuksiin kohdistuvia merkittäviä riskejä on asianmukaisesti vähennettävä. Kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava valtuudet keskeyttää testausprosessi tai osallistuminen testiympäristöön toistaiseksi tai kokonaan, jos tehokas lieventäminen ei ole mahdollista, ja niiden on ilmoitettava tällaisesta päätöksestä tekoälytoimistolle. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä valvontavaltuuksiaan asiaankuuluvan lainsäädännön puitteissa käyttäen harkintavaltaansa pannessaan täytäntöön säännöksiä tietyn tekoälyn sääntelyn testiympäristöhankkeen osalta siten, että tavoitteena on tekoälyinnovoinnin tukeminen unionissa.
11. MI “regulatīvās smilškastes” neietekmē kompetento iestāžu, kuras uzrauga “smilškastes”, tostarp reģionālā vai vietējā līmenī, uzraudzības vai korekcijas pilnvaras. Būtiski riski veselībai un drošībai un pamattiesībām, kas konstatēti šādu MI sistēmu izstrādes un testēšanas laikā, tiek pienācīgi mazināti. Valsts kompetentās iestādes ir pilnvarotas uz laiku vai pastāvīgi apturēt testēšanas procesu vai dalību “smilškastē”, ja efektīva mazināšana nav iespējama, un par šādu lēmumu informē MI biroju. Valsts kompetentās iestādes īsteno savas uzraudzības pilnvaras attiecīgo tiesību aktu robežās un, īstenojot tiesību normas attiecībā uz konkrētu MI “regulatīvās smilškastes” projektu, izmanto savu rīcības brīvību ar mērķi atbalstīt inovāciju MI jomā Savienībā.
12. Tekoälyn sääntelyn testiympäristöön osallistuvat tarjoajat ja mahdolliset tarjoajat ovat sovellettavan unionin ja kansallisen vastuulainsäädännön nojalla edelleen vastuussa vahingoista, joita kolmansille osapuolille mahdollisesti aiheutuu testiympäristössä suoritettavien kokeiden seurauksena. Jos kuitenkin mahdolliset tarjoajat noudattavat erityissuunnitelmaa ja osallistumisensa ehtoja ja ne noudattavat vilpittömässä mielessä kansallisen toimivaltaisen viranomaisten antamia ohjeita, viranomaiset eivät saa määrätä hallinnollisia sakkoja tämän asetuksen rikkomisesta. Jos muusta unionin ja kansallisesta lainsäädännöstä vastaavat muut toimivaltaiset viranomaiset osallistuivat aktiivisesti tekoälyjärjestelmän valvontaan testiympäristössä ja antoivat ohjausta vaatimusten noudattamisesta, kyseisen lainsäädännön osalta ei määrätä hallinnollisia sakkoja.
12. Nodrošinātāji un potenciālie nodrošinātāji MI “regulatīvajā smilškastē” saskaņā ar piemērojamiem atbildību reglamentējošiem Savienības un valsts tiesību aktiem atbild par jebkādu kaitējumu, kas nodarīts trešām personām “smilškastē” notiekošo eksperimentu rezultātā. Tomēr, ja potenciālie nodrošinātāji ievēro konkrēto plānu un dalības noteikumus un labticīgi ievēro valsts kompetentās iestādes sniegtos norādījumus, iestādes nepiemēro administratīvus naudas sodus par šīs regulas noteikumu pārkāpumiem. Ja citas kompetentās iestādes, kas ir atbildīgas par citiem Savienības un valsts tiesību aktiem, ir bijušas aktīvi iesaistītas MI sistēmas uzraudzībā “smilškastē” un ir sniegušas norādījumus par atbilstību, attiecībā uz minētajiem tiesību aktiem administratīvos naudas sodus nepiemēro.
13. Tekoälyn sääntelyn testiympäristöt on suunniteltava ja pantava täytäntöön siten, että niillä helpotetaan tarvittaessa rajatylittävää yhteistyötä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä.
13. MI “regulatīvās smilškastes” izstrādā un īsteno tā, lai attiecīgā gadījumā tās sekmētu pārrobežu sadarbību starp valstu kompetentajām iestādēm.
14. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on koordinoitava toimintaansa ja tehtävä yhteistyötä tekoälyneuvoston puitteissa.
14. Valsts kompetentās iestādes koordinē savas darbības un sadarbojas MI padomes satvarā.
15. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tekoälytoimistolle ja -neuvostolle testiympäristön perustamisesta, ja ne voivat pyytää niiltä tukea ja ohjeita. Tekoälytoimisto asettaa julkisesti saataville luettelon suunnitelluista ja olemassa olevista testiympäristöistä ja pitää sen ajan tasalla, jotta voidaan lisätä vuorovaikutusta tekoälyn sääntelyn testiympäristöissä ja rajatylittävässä yhteistyössä.
15. Valsts kompetentās iestādes informē MI biroju un MI padomi par “regulatīvās smilškastes” izveidi un var lūgt tām atbalstu un norādījumus. MI birojs dara publiski pieejamu plānoto un esošo “smilškastu” sarakstu un pastāvīgi atjaunina to, lai veicinātu lielāku mijiedarbību MI “regulatīvajās smilškastēs” un pārrobežu sadarbību.
16. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vuosikertomus tekoälytoimistolle ja -neuvostolle vuoden kuluttua tekoälyn sääntelyn testiympäristön perustamisesta ja sen jälkeen joka vuosi testiympäristön lopettamiseen saakka, sekä loppukertomus. Näissä kertomuksissa on annettava tietoa testiympäristöjen toteuttamisen etenemisestä ja tuloksista, mukaan lukien niiden perustamiseen liittyvät hyvät käytännöt, vaaratilanteet, saadut kokemukset ja suositukset, sekä tarvittaessa tämän asetuksen, myös siihen liittyvien delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten, soveltamisesta ja mahdollisesta tarkistamisesta ja toimivaltaisten viranomaisten testiympäristössä valvoman unionin oikeuden soveltamisesta. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on asetettava nämä vuosikertomukset tai niiden tiivistelmät yleisön saataville verkossa. Komissio ottaa vuotuiset raportit tarvittaessa huomioon suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään.
16. Valsts kompetentās iestādes iesniedz MI birojam un MI padomei ikgadējus ziņojumus, sākot no viena gada pēc MI “regulatīvās smilškastes” izveides un pēc tam katru gadu līdz tās darbības beigām un galīgajam ziņojumam. Minētajos ziņojumos sniedz informāciju par minēto “regulatīvo smilškastu” darbības gaitu un rezultātiem, ieskaitot paraugpraksi, incidentus, gūtās atziņas un ieteikumus par to struktūru un, attiecīgā gadījumā, par šīs regulas, tostarp tās deleģēto un īstenošanas aktu, piemērošanu un iespējamu pārskatīšanu un citu Savienības tiesību aktu piemērošanu, ko “smilškastes” ietvaros uzrauga kompetentās iestādes. Valstu kompetentās iestādes minētos gada ziņojumus vai to kopsavilkumus dara publiski pieejamus tiešsaistē. Komisija attiecīgā gadījumā gada ziņojumus ņem vērā, pildot savus šajā regulā paredzētos uzdevumus.
17. Komissio kehittää keskitetyn erityisen käyttöliittymän, joka sisältää kaikki merkitykselliset tekoälyn sääntelyn testiympäristöihin liittyvät tiedot, jotta sidosryhmät voivat olla vuorovaikutuksessa tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen kanssa ja esittää tiedusteluja toimivaltaisille viranomaisille ja pyytää ei-sitovaa ohjeistusta tekoälyteknologiaa sisältävien innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai liiketoimintamallien vaatimustenmukaisuudesta tämän asetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Komissio koordinoi toimia ennakoivasti tapauksen mukaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa.
17. Komisija izstrādā vienotu un specializētu saskarni, kas ietver visu attiecīgo informāciju saistībā ar MI “regulatīvajām smilškastēm”, lai ļautu ieinteresētajām personām mijiedarboties ar MI “regulatīvajām smilškastēm” un uzdot jautājumus kompetentajām iestādēm un lūgt nesaistošus norādījumus par tādu inovatīvu produktu, pakalpojumu un uzņēmējdarbības modeļu atbilstību, kuros integrētas MI tehnoloģijas, saskaņā ar 62. panta 1. punkta c) apakšpunktu. Komisija attiecīgā gadījumā proaktīvi koordinē darbības ar valsts kompetentajām iestādēm.
58 artikla
58. pants
Tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen yksityiskohtaiset järjestelyt ja toiminta
Sīki izstrādāta MI “regulatīvo smilškastu” kārtība un to darbība
1. Jotta vältetään hajanaisuus unionissa, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa esitetään tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen perustamista, kehittämistä, täytäntöönpanoa, toimintaa ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt. Täytäntöönpanosäädöksiin on sisällytettävä yhteiset periaatteet seuraavista kysymyksistä:
1. Lai nepieļautu sadrumstalotību Savienībā, Komisija pieņem īstenošanas aktus, kuros sīki norāda MI “regulatīvo smilškastu” izveides, izstrādes, īstenošanas, darbības un uzraudzības kārtību. Īstenošanas aktos iekļauj kopīgus principus šādos jautājumos:
a)
kelpoisuus ja valintaperusteet tekoälyn sääntelyn testiympäristöön osallistumiseksi;
a)
atbilstības un atlases kritēriji dalībai MI “regulatīvajā smilškastē”;
b)
menettelyt tekoälyn sääntelyn testiympäristöön hakemiseksi, osallistumiseksi, sen seuraamiseksi, siitä poistumiseksi ja sen lopettamiseksi, mukaan lukien testiympäristösuunnitelma ja loppuraportti;
b)
procedūras, kas nosaka pieteikšanos MI “regulatīvajai smilškastei”, dalību tajā, tās uzraudzību, iziešanu no tās un tās izbeigšanu, tostarp “smilškastes” plāns un noslēguma ziņojums;
c)
osallistujiin sovellettavat ehdot ja edellytykset.
c)
dalībniekiem piemērojamie noteikumi.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Minētos īstenošanas aktus pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 98. panta 2. punktā.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä on varmistettava:
2. Īstenošanas akti, kas minēti 1. punktā, nodrošina, ka:
a)
että tekoälyn sääntelyn testiympäristöt ovat avoimia kaikille tekoälyjärjestelmän tarjoajille tai mahdollisille tarjoajille, jotka täyttävät kelpoisuus- ja valintaperusteet, joiden on oltava läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia, ja että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat hakijoille päätöksestään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä;
a)
MI “regulatīvās smilškastes” ir atvērtas jebkuram nodrošinātājam vai potenciālam MI sistēmas nodrošinātājam, kas uz tām piesakās un izpilda atbilstības un atlases kritērijus, kuri ir pārredzami un taisnīgi, un valsts kompetentās iestādes par savu lēmumu informē pieteikumu iesniedzējus trīs mēnešu laikā pēc pieteikuma iesniegšanas;
b)
että tekoälyn sääntelyn testiympäristöihin on laaja ja yhtäläinen mahdollisuus osallistua, ja ne kykenevät vastaamaan osallistumisesta kiinnostuneiden kysyntään; tarjoajat ja mahdolliset tarjoajat voivat myös jättää hakemuksia yhdessä käyttöönottajien tai muiden asiaankuuluvien kolmansien osapuolten kanssa;
b)
MI “regulatīvās smilškastes” nodrošina plašu un vienlīdzīgu piekļuvi un atbilst dalības pieprasījumam; nodrošinātāji vai potenciālie nodrošinātāji var arī iesniegt pieteikumus partnerībās ar nodrošinātājiem un citām attiecīgām trešām personām;
c)
että tekoälyn sääntelyn testiympäristöjä koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt ja edellytykset tukevat mahdollisimman laajalti kansallisten toimivaltaisten viranomaisten joustavuutta tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen perustamisessa ja toiminnassa;
c)
sīki izstrādāta kārtība un nosacījumi attiecībā uz MI “regulatīvajām smilškastēm” cik vien iespējams atbalsta valsts kompetento iestāžu elastīgas iespējas izveidot un darbināt savas MI “regulatīvās smilškastes”;
d)
että tekoälyn sääntelyn testiympäristöihin pääsy on pk-yrityksille, myös startup-yrityksille, maksutonta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten toimivaltaisten viranomaisten oikeutta periä poikkeuksellisia kustannuksia oikeudenmukaisesti ja oikeasuhteisesti;
d)
piekļuve MI “regulatīvajām smilškastēm” ir bez maksas MVU, tostarp jaunuzņēmumiem, neskarot ārkārtas izmaksas, ko valsts kompetentās iestādes var atgūt taisnīgā un samērīgā veidā;
e)
että ne auttavat tarjoajia ja mahdollisia tarjoajia tekoälyn sääntelyn testiympäristöistä saatujen oppimistulosten avulla noudattamaan tämän asetuksen mukaisia vaatimustenmukaisuuden arviointivelvoitteitaan ja toteuttamaan 95 artiklassa tarkoitettujen käytännesääntöjen vapaaehtoisen soveltamisen valvotussa ympäristössä;
e)
tās ļauj nodrošinātājiem vai potenciālajiem nodrošinātājiem, izmantojot MI “regulatīvo smilškastu” mācīšanās iznākumus, izpildīt šajā regulā noteiktos atbilstības novērtēšanas pienākumus un brīvprātīgi piemērot 95. pantā minētos rīcības kodeksus;
f)
että tekoälyn sääntelyn testiympäristöt helpottavat muiden asiaankuuluvien toimijoiden, kuten ilmoitettujen laitosten ja standardointiorganisaatioiden, pk-yritysten, myös startup-yritysten, yritysten, innovoijien, testaus- ja kokeilulaitosten, tutkimus- ja kokeilulaboratorioiden ja eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien, osaamiskeskusten sekä yksittäiset tutkijoiden, osallistumista tekoälyekosysteemiin, jotta yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kanssa olisi mahdollista ja helpompaa;
f)
MI “regulatīvās smilškastes” atvieglo citu MI ekosistēmas attiecīgo dalībnieku, piemēram, paziņoto struktūru un standartizācijas organizāciju, MVU, tostarp jaunuzņēmumu, uzņēmumu, novatoru, testēšanas un eksperimentēšanas struktūru, pētniecības un eksperimentēšanas laboratoriju un Eiropas Digitālās inovācijas centru, izcilības centru un individuālu pētnieku iesaisti, lai ļautu īstenot un atvieglotu sadarbību ar publisko un privāto sektoru;
g)
että tekoälyn sääntelyn testiympäristöön hakemista, valintaa, siihen osallistumista ja siitä poistumista koskevat menettelyt, prosessit ja hallinnolliset vaatimukset ovat yksinkertaisia, helposti ymmärrettäviä ja niistä tiedotetaan selkeästi, jotta helpotetaan sellaisten pk-yritysten ja startup-yritysten osallistumista, joilla on rajalliset oikeudelliset ja hallinnolliset valmiudet, ja ne yhdenmukaistetaan kautta unionin, jotta vältetään hajanaisuus ja varmistetaan, että osallistuminen jäsenvaltion tai Euroopan tietosuojavaltuutetun perustamaan tekoälyn sääntelyn testiympäristöön tunnustetaan vastavuoroisesti ja yhtäläisesti ja että sillä on samat oikeusvaikutukset kaikkialla unionissa;
g)
procedūras, procesi un administratīvās prasības attiecībā uz pieteikšanos dalībai MI “regulatīvajā smilškastē”, atlasi, dalību un iziešanu no “smilškastes” ir vienkāršas un viegli saprotamas un tiek skaidri darītas zināmas, lai atvieglotu dalību MVU, tostarp jaunuzņēmumiem, ar ierobežotām juridiskajām un administratīvajām iespējām, un tās ir racionalizētas visā Savienībā, lai nepieļautu sadrumstalotību un lai dalība MI “regulatīvā smilškastē”, ko izveidojusi kāda dalībvalsts vai Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītājs, tiktu savstarpēji un vienādi atzīta un tai būtu tādas pašas juridiskās sekas visā Savienībā;
h)
että tekoälyn sääntelyn testiympäristöön osallistumisen kesto rajataan ajanjaksoon, joka on asianmukainen suhteessa hankkeen monimutkaisuuteen ja laajuuteen ja jota toimivaltainen kansallinen viranomainen voi pidentää;
h)
dalība MI “regulatīvajā smilškastē” ir ierobežota uz projekta sarežģītībai un mērogam piemērotu laikposmu, un kuru valsts kompetentā iestāde var pagarināt;
i)
että tekoälyn sääntelyn testiympäristöt helpottavat sellaisten välineiden ja infrastruktuurin kehittämistä, joiden avulla voidaan testata, vertailla, arvioida ja selittää tekoälyjärjestelmien sellaisia sääntelyyn liittyvän oppimisen kannalta merkityksellisiä ulottuvuuksia kuin tarkkuus, vakaus ja kyberturvallisuus, sekä toimia perusoikeuksiin ja yleensä yhteiskuntaan kohdistuvien riskien lieventämiseksi.
i)
MI “regulatīvās smilškastes” veicina rīku un infrastruktūras izstrādi MI sistēmu testēšanai, salīdzinošai novērtēšanai un to MI sistēmu aspektu izvērtēšanai un izskaidrošanai, kas ir būtiski saistībā ar regulatīvu mācīšanos, piemēram, precizitāte, robustums un kiberdrošība, kā arī pasākumu izstrādi nolūkā mazināt riskus pamattiesībām un sabiedrībai kopumā.
3. Tekoälyn sääntelyn testiympäristöön osallistuvat mahdolliset tarjoajat, erityisesti pk-yritykset ja startup-yritykset, ohjataan tarvittaessa saamaan käyttöönottoa edeltäviä palveluja, kuten ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten, ja muita lisäarvoa tuottavia palveluja, kuten apua standardointiasiakirjojen ja sertifioinnin, testaus- ja kokeilulaitosten, eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien ja osaamiskeskusten kanssa.
3. Potenciālos nodrošinātājus MI “regulatīvajās smilškastēs”, jo īpaši MVU un jaunuzņēmumus, attiecīgā gadījumā novirza uz pirmsieviešanas pakalpojumiem, piemēram, norādījumiem par šīs regulas īstenošanu, citiem papildvērtības pakalpojumiem, piemēram, palīdzību ar standartizācijas dokumentiem un sertifikāciju, testēšanas un eksperimentēšanas struktūrām, Eiropas Digitālās inovācijas centriem un izcilības centriem.
4. Kun kansalliset toimivaltaiset viranomaiset harkitsevat testauksen sallimista tosielämän olosuhteissa, joita valvotaan tämän artiklan nojalla perustettavan tekoälyn sääntelyn testiympäristön puitteissa, niiden on nimenomaisesti sovittava osallistujien kanssa tällaisen testauksen ehdoista ja edellytyksistä ja erityisesti asianmukaisista suojatoimista perusoikeuksien, terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Niiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä muiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa yhdenmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi koko unionissa.
4. Ja valsts kompetentās iestādes apsver iespēju atļaut veikt testēšanu reālos apstākļos, kuru uzrauga saskaņā ar šo pantu izveidojamas MI “regulatīvās smilškastes” ietvaros, tās konkrēti vienojas ar dalībniekiem par šādas testēšanas noteikumiem un jo īpaši par atbilstošiem aizsardzības pasākumiem nolūkā aizsargāt pamattiesības, veselību un drošību. Attiecīgā gadījumā tās sadarbojas ar citām valstu kompetentajām iestādēm, lai nodrošinātu konsekventu praksi visā Savienībā.
59 artikla
59. pants
Henkilötietojen jatkokäsittely tiettyjen yleisen edun mukaisten tekoälyjärjestelmien kehittämiseksi tekoälyn sääntelyn testiympäristössä
Personas datu turpmāka apstrāde dažu MI sistēmu izstrādei sabiedrības interesēs MI “regulatīvajā smilškastē”
1. Tekoälyn sääntelyn testiympäristössä muihin tarkoituksiin laillisesti kerättyjä henkilötietoja voidaan käsitellä yksinomaan tiettyjen tekoälyjärjestelmien kehittämiseksi, kouluttamiseksi ja testaamiseksi, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
1. MI “regulatīvajā smilškastē” personas datus, kas likumīgi savākti citiem mērķiem, var apstrādāt tikai, lai izstrādātu, apmācītu un testētu dažas MI sistēmas “smilškastē”, ja ir izpildīti visi šādi nosacījumi:
a)
viranomainen tai muu luonnollinen tai oikeushenkilö kehittää tekoälyjärjestelmiä tärkeän yleisen edun turvaamiseksi yhdellä tai useammalla seuraavista aloista:
a)
MI sistēmas izstrādā publiska iestāde vai cita fiziska vai juridiska persona nolūkā aizsargāt būtiskas sabiedrības intereses un vienā vai vairākās no šādām jomām:
i)
yleinen turvallisuus ja kansanterveys, mukaan lukien tautien havaitseminen, diagnosointi, ehkäisy, torjunta ja hoito sekä terveydenhuoltojärjestelmien parantaminen;
i)
sabiedrības drošība un sabiedrības veselība, tostarp slimību atklāšana, diagnostika, profilakse, kontrole un ārstēšana un veselības aprūpes sistēmu uzlabošana;
ii)
korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu, pilaantumiselta suojeleminen, vihreän siirtymän toimenpiteet sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevat toimenpiteet;
ii)
vides augsta līmeņa aizsardzība un kvalitātes uzlabošana, bioloģiskās daudzveidības aizsardzība, aizsardzība pret piesārņojumu, zaļās pārkārtošanās pasākumi, klimata pārmaiņu mazināšanas un pielāgošanās pasākumi;
iii)
kestävä energiatalous;
iii)
enerģētiskā ilgtspēja;
iv)
liikennejärjestelmien ja liikenteen, kriittisen infrastruktuurin ja verkkojen turvallisuus ja häiriönsietokyky;
iv)
transporta sistēmu un mobilitātes, kritiskās infrastruktūras un tīklu drošība un noturība;
v)
julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuus ja laatu;
v)
publiskās pārvaldes un sabiedrisko pakalpojumu efektivitāte un kvalitāte;
b)
käsiteltävät tiedot ovat tarpeen yhden tai useamman III luvun 2 jaksossa tarkoitetun vaatimuksen täyttämiseksi, jos kyseisiä vaatimuksia ei voida tehokkaasti täyttää käsittelemällä anonymisoituja tai synteettisiä tietoja tai muita tietoja, jotka eivät ole henkilötietoja;
b)
apstrādātie dati ir nepieciešami, lai izpildītu vienu vai vairākas III nodaļas 2. iedaļā minētās prasības, ja šīs prasības nevar efektīvi izpildīt, apstrādājot anonimizētus, sintētiskus vai citādus nepersondatus;
c)
käytössä on tehokkaat seurantamekanismit, joiden avulla voidaan havaita, voiko testiympäristössä tehtävien kokeiden aikana syntyä asetuksen (EU) 2016/679 35 artiklassa ja asetuksen (EU) 2018/1725 39 artiklassa tarkoitettuja rekisteröityjen oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia suuria riskejä, sekä mekanismeja, joilla näitä riskejä voidaan vähentää nopeasti ja joilla voidaan tarvittaessa lopettaa käsittely;
c)
ir efektīvi pārraudzības mehānismi, lai varētu noteikt, vai “smilškastes” eksperimentēšanas laikā var rasties kāds augsts risks datu subjektu tiesībām un brīvībām, kā minēts Regulas (ES) 2016/679 35. pantā un Regulas (ES) 2018/1725 39. pantā, kā arī reaģēšanas mehānismi, lai šos riskus ātri mazinātu un vajadzības gadījumā apturētu datu apstrādi;
d)
kaikki testiympäristössä käsiteltävät henkilötiedot ovat toiminnallisesti erillisessä, itsenäisessä ja suojatussa tietojenkäsittely-ympäristössä mahdollisten tarjoajien valvonnassa, ja ainoastaan valtuutetuilla henkilöillä on pääsy kyseisiin tietoihin;
d)
personas dati, ko paredzēts apstrādāt “smilškastes” kontekstā, atrodas funkcionāli nodalītā, izolētā un aizsargātā datu apstrādes vidē potenciālā nodrošinātāja pārziņā, un piekļuve minētajiem datiem ir tikai pilnvarotām personām;
e)
tarjoajat voivat jakaa alun perin kerättyjä tietoja edelleen vain unionin tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Testiympäristössä luotuja henkilötietoja ei voida jakaa testiympäristön ulkopuolelle;
e)
nodrošinātāji sākotnēji savāktos datus var kopīgot tālāk tikai saskaņā ar Savienības tiesību aktiem datu aizsardzības jomā; “smilškastē” radītos personas datus nevar kopīgot ārpus “smilškastes”;
f)
testiympäristössä tapahtuva henkilötietojen käsittely ei johda rekisteröityihin vaikuttaviin toimenpiteisiin tai päätöksiin eikä vaikuta heidän henkilötietojen suojaa koskevassa unionin oikeudessa säädettyjen oikeuksiensa soveltamiseen;
f)
personas datu apstrāde “smilškastes” kontekstā neraisa pasākumus vai lēmumus, kas ietekmē datu subjektus, un tā neietekmē viņu tiesību piemērošanu, kas noteiktas Savienības tiesību aktos par personas datu aizsardzību;
g)
kaikki testiympäristössä käsitellyt henkilötiedot suojataan asianmukaisin teknisin ja organisatorisin keinoin ja poistetaan, kun osallistuminen testiympäristöön on päättynyt tai henkilötietojen säilytysaika päättyy;
g)
personas dati, kurus apstrādā “smilškastes” kontekstā, tiek aizsargāti, izmantojot pienācīgus tehniskus un organizatoriskus pasākumus, un tiek dzēsti, tiklīdz dalība “smilškastē” ir beigusies vai pienākušas personas datu glabāšanas perioda beigas;
h)
testiympäristössä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä koskevat lokitiedot säilytetään testiympäristöön osallistumisen ajan, ellei unionin tai kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä;
h)
žurnāldatnes par personas datu apstrādi “smilškastes” kontekstā tiek glabātas visu dalības “smilškastē” laiku, ja vien Savienības vai valsts tiesību aktos nav noteikts citādi;
i)
täydellinen ja yksityiskohtainen kuvaus tekoälyjärjestelmän koulutus-, testaus- ja validointiprosessista ja -perusteista säilytetään yhdessä testaustulosten kanssa osana liitteessä IV tarkoitettua teknistä dokumentaatiota;
i)
pilnīgu un detalizētu procesa aprakstu un pamatojumu MI sistēmas apmācībai, testēšanai un validēšanai glabā kopā ar testēšanas rezultātiem kā daļu no tehniskās dokumentācijas, kas minēta IV pielikumā;
j)
lyhyt tiivistelmä testiympäristössä kehitetystä tekoälyhankkeesta, sen tavoitteista ja odotetuista tuloksista julkaistaan toimivaltaisten viranomaisten verkkosivustolla. Tämä velvoite ei koske arkaluonteista operatiivista tietoa, joka liittyy lainvalvonta-, rajavalvonta-, maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisten toimiin.
j)
kompetento iestāžu tīmekļa vietnē tiek publicēts īss kopsavilkums par “smilškastē” izstrādāto MI projektu, tā mērķiem un gaidāmiem rezultātiem; šis pienākums neattiecas uz sensitīviem operatīvajiem datiem saistībā ar tiesībaizsardzības, robežkontroles, imigrācijas vai patvēruma iestāžu darbībām.
2. Kun tavoitteena on rikosten ennalta estäminen, tutkinta, paljastaminen tai rikoksiin liittyvät syytetoimet taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpano, mukaan lukien yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelu tai tällaisten uhkien ehkäisy, lainvalvontaviranomaisten valvonnassa ja vastuulla, tekoälyn sääntelyn testiympäristöissä tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn on perustuttava tiettyyn unionin tai kansalliseen lainsäädäntöön samoin kumulatiivisin edellytyksin kuin edellä 1 kohdassa tarkoitetaan.
2. Lai, darbojoties tiesībaizsardzības iestāžu kontrolē un atbildībā, novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus vai veiktu kriminālvajāšanu par tiem, vai izpildītu kriminālsodus, tostarp, lai pasargātu no draudiem sabiedriskajai drošībai un tos novērstu, personas datu apstrāde MI “regulatīvajās smilškastēs” notiek, pamatojoties uz konkrētiem Savienības vai valsts tiesību aktiem, un uz to attiecas tie paši kumulatīvie nosacījumi, kas minēti 1. punktā.
3. Edellä oleva 1 kohta ei rajoita sellaisen unionin tai kansallisen lainsäädännön soveltamista, jolla suljetaan pois henkilötietojen käsittely muita kuin kyseisessä lainsäädännössä nimenomaisesti mainittuja tarkoituksia varten, eikä sellaisen unionin tai kansallisen lainsäädännön soveltamista, jossa säädetään perustasta sellaiselle henkilötietojen käsittelylle, joka on tarpeen innovatiivisten tekoälyjärjestelmien kehittämiseksi, testaamiseksi tai kouluttamiseksi, tai muusta oikeusperustasta henkilötietojen suojaa koskevan unionin oikeuden mukaisesti.
3. Šā panta 1. punkts neskar Savienības vai valsts tiesību aktus, kas izslēdz personas datu apstrādi citiem mērķiem nekā tie, kas nepārprotami minēti attiecīgajā tiesību aktā, kā arī Savienības vai valsts tiesību aktus, ar kuriem nosaka pamatu personas datu apstrādei, kas ir nepieciešama inovatīvu MI sistēmu izstrādei, testēšanai vai apmācībai, vai jebkādu citu juridisko pamatu saskaņā ar Savienības tiesību aktiem par personas datu aizsardzību.
60 artikla
60. pants
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien testaus todellisissa olosuhteissa tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen ulkopuolella
Augsta riska MI sistēmu testēšana reālos apstākļos ārpus MI “regulatīvajām smilškastēm”
1. Liitteessä III lueteltujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajat tai mahdolliset tarjoajat voivat toteuttaa suuririskisten tekoälyjärjestelmien todellisissa olosuhteissa tapahtuvaa testausta tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen ulkopuolella tämän artiklan ja tässä artiklassa tarkoitetun todellisissa olosuhteissa tapahtuvaa testausta koskevan suunnitelman mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklassa säädettyjen kieltojen soveltamista.
1. Augsta riska MI sistēmu testēšanu reālos apstākļos ārpus MI “regulatīvajām smilškastēm” var veikt III pielikumā uzskaitīto augsta riska MI sistēmu nodrošinātāji vai potenciālie nodrošinātāji saskaņā ar šo pantu un šajā pantā minēto testēšanas reālos apstākļos plānu, neskarot 5. pantā paredzētos aizliegumus.
Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä todellisissa olosuhteissa tapahtuvaa testausta koskevan suunnitelman yksityiskohdat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Komisija ar īstenošanas aktiem precizē testēšanas reālos apstākļos plāna detalizētus elementus. Minētos īstenošanas aktus pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 98. panta 2. punktā.
Tällä kohdalla ei rajoiteta unionin tai kansallista lainsäädäntöä, joka koskee liitteessä I luetellun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin liittyvien suuririskisten tekoälyjärjestelmien testausta tosielämän olosuhteissa.
Šis punkts neskar Savienības vai valsts tiesību aktus par tādu augsta riska MI sistēmu testēšanu reālos apstākļos, kas saistītas ar produktiem, uz kuriem attiecas I pielikumā uzskaitītie Savienības saskaņošanas tiesību akti.
2. Tarjoajat tai mahdolliset tarjoajat voivat toteuttaa liitteessä III tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien todellisissa olosuhteissa tapahtuvaa testausta milloin tahansa ennen kyseisen tekoälyjärjestelmän markkinoille saattamista tai käyttöönottoa yksinään tai yhteistyössä yhden tai useamman käyttöönottajan tai mahdollisen käyttöönottajan kanssa.
2. Nodrošinātāji vai potenciālie nodrošinātāji III pielikumā minēto augsta riska MI sistēmu testēšanu reālos apstākļos var veikt jebkurā laikā pirms MI sistēmas laišanas tirgū vai nodošanas ekspluatācijā paši vai partnerībā ar vienu vai vairākiem uzturētājiem vai potenciālajiem uzturētājiem.
3. Tämän artiklan mukainen suuririskisten tekoälyjärjestelmien todellisissa olosuhteissa tapahtuva testaus ei rajoita eettistä arviointia, jota edellytetään unionin tai kansallisessa lainsäädännössä.
3. Augsta riska MI sistēmu testēšana reālos apstākļos saskaņā ar šo pantu neskar jebkādu ētiskuma izvērtēšanu, kas prasīta Savienības vai valsts tiesību aktos.
4. Tarjoajat tai mahdolliset tarjoajat voivat toteuttaa tosielämän olosuhteissa tapahtuvaa testausta ainoastaan, kun kaikki seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
4. Nodrošinātāji vai potenciālie nodrošinātāji var veikt testēšanu reālos apstākļos tikai tad, ja ir izpildīti visi turpmāk minētie nosacījumi:
a)
tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja on laatinut todellisissa olosuhteissa tapahtuvaa testausta koskevan suunnitelman ja toimittanut sen sellaisen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiselle, jossa tosielämän olosuhteissa tapahtuvaa testausta on määrä toteuttaa;
a)
nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs ir izstrādājis testēšanas reālos apstākļos plānu un iesniedzis to tirgus uzraudzības iestādei dalībvalstī, kurā paredzēts veikt testēšanu reālos apstākļos;
b)
sen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen, jossa tosielämän olosuhteissa tapahtuvaa testausta on määrä toteuttaa, on hyväksynyt tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen ja tosielämän olosuhteissa tapahtuvaa testausta koskevan suunnitelman; jos markkinavalvontaviranomainen ei ole antanut vastausta 30 päivän kuluessa, tosielämän olosuhteissa suoritettava testaus ja todellisissa olosuhteissa toteutettava testaussuunnitelma on katsottava hyväksytyiksi; jos kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä hiljaisesta hyväksymisestä, testaukseen tosielämän olosuhteissa tarvitaan edelleen lupa;
b)
tirgus uzraudzības iestāde dalībvalstī, kurā paredzēts veikt testēšanu reālos apstākļos, ir apstiprinājusi testēšanu reālos apstākļos un testēšanas reālos apstākļos plānu; ja tirgus uzraudzības iestāde nav sniegusi atbildi 30 dienu laikā, uzskata, ka testēšana reālos apstākļos un testēšanas reālos apstākļos plāns ir apstiprināts; ja valsts tiesību akti neparedz automātisku apstiprinājumu, testēšanai reālos apstākļos aizvien ir nepieciešama atļauja;
c)
tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja, lukuun ottamatta liitteessä III olevissa 1, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuja suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajia tai mahdollisia tarjoajia lainvalvonnan, muuttoliikkeen hallinnan, turvapaikka-asioiden ja rajavalvonnan aloilla sekä liitteessä III olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajia tai mahdollisia tarjoajia, on rekisteröinyt tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen 71 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin laajuisella yksilöllisellä tunnistenumerolla ja liitteessä IX määritetyillä tiedoilla; liitteessä III olevissa 1, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettu suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja lainvalvonnan, muuttoliikkeen hallinnan, turvapaikka-asioiden ja rajavalvonnan aloilla on rekisteröinyt todellisissa olosuhteissa tapahtuvan testauksen EU:n tietokannan suojattuun ei-julkiseen osaan 49 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisesti unionin laajuisella yksilöllisellä tunnistenumerolla ja kyseisessä alakohdassa määritetyillä tiedoilla; liitteessä III olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja on rekisteröinyt todellisissa olosuhteissa tapahtuvan testauksen 49 artiklan 5 kohdan mukaisesti,
c)
nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs, izņemot III pielikuma 1., 6. un 7. punktā minēto augsta riska MI sistēmu tiesībaizsardzības, migrācijas, patvēruma un robežkontroles pārvaldības jomā un III pielikuma 2. punktā minēto augsta riska MI sistēmu nodrošinātājus vai potenciālos nodrošinātājus, ir reģistrējis testēšanu reālos apstākļos saskaņā ar 71. panta 4. punktu ar unikālu Savienības mēroga vienoto identifikācijas numuru un iesniedzis IX pielikumā norādīto informāciju; III pielikuma 1., 6. un 7. punktā minēto augsta riska MI sistēmu nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs tiesībaizsardzības, migrācijas, patvēruma un robežkontroles pārvaldības jomā ir reģistrējis testēšanu reālos apstākļos ES datubāzes drošajā nepubliskajā iedaļā saskaņā ar 49. panta 4. punkta d) apakšpunktu ar unikālu Savienības mēroga vienoto identifikācijas numuru un tajā norādīto informāciju; III pielikuma 2. punktā minētais augsta riska AI sistēmu nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs ir reģistrējis testēšanu reālos apstākļos saskaņā ar 49. panta 5. punktu;
d)
tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen toteuttava tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja on sijoittautunut unioniin tai nimittänyt unioniin sijoittautuneen laillisen edustajan;
d)
nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs, kas veic testēšanu reālos apstākļos, ir iedibināts Savienībā vai ir iecēlis juridisko pārstāvi, kurš ir iedibināts Savienībā;
e)
tosielämän olosuhteissa tapahtuvaa testausta varten kerättyjä ja käsiteltyjä tietoja siirretään kolmansiin maihin vain, jos siirrossa käytetään asianmukaisia ja soveltuvia suojatoimia unionin oikeuden mukaisesti;
e)
datus, kas savākti un apstrādāti testēšanas vajadzībām reālos apstākļos, pārsūta uz trešām valstīm tikai tad, ja ir īstenoti atbilstīgi un piemērojami aizsardzības pasākumi, kas paredzēti Savienības tiesību aktos;
f)
testaus tosielämän olosuhteissa ei kestä kauempaa kuin on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi ja joka tapauksessa enintään kuusi kuukautta, ja tätä ajanjaksoa voidaan jatkaa kuudella kuukaudella edellyttäen, että tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja ilmoittaa asiasta etukäteen markkinavalvontaviranomaiselle ja liittää ilmoitukseen selvityksen tällaisen pidennyksen tarpeellisuudesta;
f)
testēšana reālos apstākļos neilgst ilgāk, kā nepieciešams, lai sasniegtu tās mērķus, un jebkurā gadījumā ne ilgāk kā sešus mēnešus, ko var pagarināt vēl par sešiem mēnešiem, ja nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs par to iepriekš paziņo tirgus uzraudzības iestādei, pievienojot paskaidrojumu, kādēļ nepieciešams šāds pagarinājums;
g)
tosielämän olosuhteissa tapahtuvaan testauksen osallistujia, jotka ovat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia henkilöitä heidän ikänsä tai vammansa vuoksi, suojellaan asianmukaisesti;
g)
testēšanas reālos apstākļos subjekti, kas ir personas, kuras pieder pie neaizsargātas grupām to vecuma vai garīgās invaliditātes dēļ, ir pienācīgi aizsargāti;
h)
jos tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja järjestää tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen yhteistyössä yhden tai useamman käyttöönottajan tai mahdollisen käyttöönottajan kanssa, näille on ilmoitettu testauksen kaikista näkökohdista, jotka ovat merkityksellisiä niiden osallistumista koskevan päätöksen kannalta, ja niille on annettu 13 artiklassa tarkoitetut asiankuuluvat ohjeet tekoälyjärjestelmää käytöstä; tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja ja käyttöönottaja tai mahdollinen käyttöönottaja tekevät sopimuksen, jossa määritetään niiden roolit ja vastuut, jotta varmistetaan tämän asetuksen ja muun sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisten tosielämän olosuhteissa tapahtuvaa testausta koskevien säännösten noudattaminen;
h)
ja nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs organizē testēšanu reālos apstākļos sadarbībā ar vienu vai vairākiem uzturētājiem vai potenciālajiem uzturētājiem, pēdējie minētie ir informēti par visiem testēšanas aspektiem, kas ir būtiski, pieņemot lēmumu par dalību, un tiem ir sniegta attiecīgā MI sistēmas lietošanas instrukcija, kas minēta 13. pantā; nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs un potenciālais uzturētājs noslēdz vienošanos, kurā precizē savas lomas un pienākumus, lai nodrošinātu atbilstību noteikumiem par testēšanu reālos apstākļos saskaņā ar šo regulu un citiem piemērojamiem Savienības un valsts tiesību aktiem;
i)
tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen osallistujat ovat antaneet tietoon perustuvan suostumuksen 61 artiklan mukaisesti, tai jos kyseessä on lainvalvonta, jossa tietoon perustuvan suostumuksen pyytäminen estäisi tekoälyjärjestelmän testauksen, todellisissa olosuhteissa tapahtuvalla testauksella ja sen tuloksilla ei saa olla minkäänlaisia kielteistä vaikutusta osallistujiin ja heidän henkilötietonsa on poistettava testauksen suorittamisen jälkeen;
i)
subjekti, kas piedalās testēšanā reālos apstākļos, ir devuši informētu piekrišanu saskaņā ar 61. pantu, vai tiesībaizsardzības gadījumos, ja informētas piekrišanas iegūšana kavētu MI sistēmas testēšanu, pašai testēšanai un testēšanas rezultātiem reālos apstākļos nav nekādas negatīvas ietekmes uz subjektiem un pēc testa veikšanas viņu personas datus dzēš;
j)
tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja sekä käyttöönottajat ja mahdolliset käyttöönottajat valvovat tosielämän olosuhteissa tapahtuvaa testausta tehokkaasti sellaisten henkilöiden avulla, joilla on asianmukainen pätevyys asiaankuuluvalla alalla ja tarvittavat valmiudet, koulutus ja valtuudet tehtäviensä hoitamiseksi;
j)
testēšanu reālos apstākļos efektīvi pārrauga nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs, kā arī uzturētājs vai potenciālais uzturētājs ar tādu personu starpniecību, kuras ir atbilstoši kvalificētas attiecīgajā jomā un kurām ir vajadzīgās spējas, apmācība un pilnvaras savu uzdevumu veikšanai;
k)
tekoälyjärjestelmän ennusteet, suositukset tai päätökset voidaan tosiasiallisesti peruuttaa ja jättää huomiotta.
k)
MI sistēmas prognozes, ieteikumus vai lēmumus var faktiski reversēt un neņemt vērā.
5. Tosielämän olosuhteissa tapahtuvaan testaukseen osallistujat tai heidän laillisesti nimetyt edustajansa voivat tarvittaessa vetäytyä testauksesta milloin tahansa ilman kielteisiä seurauksia ja perusteluja antamatta peruuttamalla tietoon perustuvan suostumuksensa ja he voivat pyytää, että heidän henkilötietonsa poistetaan välittömästi ja pysyvästi. Tietoon perustuvan suostumuksen peruuttaminen ei vaikuta jo toteutettuihin toimiin.
5. Subjekti, kas piedalās testēšanā reālos apstākļos, vai attiecīgi to likumiski izraudzītais pārstāvis var bez jebkādām nelabvēlīgām sekām un nesniedzot nekādu pamatojumu jebkurā laikā izstāties no testēšanas, atsaucot savu informēto piekrišanu, un var prasīt savu personas datu tūlītēju un neatgriezenisku dzēšanu. Informētas piekrišanas atsaukšana neietekmē jau veiktās darbības.
6. Jäsenvaltioiden on 75 artiklan mukaisesti annettava markkinavalvontaviranomaisilleen valtuudet vaatia toimittajia ja mahdollisia toimittajia antamaan tietoja, tehdä ennalta ilmoittamattomia etätarkastuksia tai paikalla tehtäviä tarkastuksia sekä tehdä tarkastuksia tosielämän olosuhteissa tehtävien testien ja niihin liittyvien suuririskisten tekoälyjärjestelmien toteuttamiseen. Markkinavalvontaviranomaisten on käytettävä näitä valtuuksia varmistaakseen tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen turvallisen kehittämisen.
6. Saskaņā ar 75. pantu dalībvalstis piešķir savām tirgus uzraudzības iestādēm pilnvaras pieprasīt, lai nodrošinātāji un potenciālie nodrošinātāji sniegtu informāciju, veikt neizziņotas attālinātas vai uz vietas veiktas inspekcijas un veikt pārbaudes par testēšanas veikšanu reālos apstākļos un ar to saistītajām augsta riska MI sistēmām. Tirgus uzraudzības iestādes izmanto minētās pilnvaras, lai nodrošinātu testēšanas reālos apstākļos drošu izstrādi.
7. Tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen kuluessa todetusta vakavasta vaaratilanteesta on ilmoitettava kansalliselle markkinavalvontaviranomaiselle 73 artiklan mukaisesti. Tarjoajan tai mahdollisen tarjoajan on toteutettava välittömiä lieventäviä toimenpiteitä tai, jos tämä ei ole mahdollista, keskeytettävä tosielämän olosuhteissa tapahtuva testaus kunnes tällainen korjaaminen tapahtuu tai muutoin päätettävä se. Tarjoajan tai mahdollisen tarjoajan on otettava käyttöön nopea tekoälyjärjestelmän palautusmenettely tällaisen tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen päättymisen yhteydessä.
7. Par jebkuru nopietnu incidentu, kas identificēts testēšanas reālos apstākļos gaitā, ziņo valsts tirgus uzraudzības iestādei saskaņā ar 73. pantu. Nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs pieņem tūlītējus ietekmes mazināšanas pasākumus vai, ja tas nav iespējams, aptur testēšanu reālos apstākļos līdz brīdim, kad notiek šāda mazināšana, vai citādi to izbeidz. Nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs izveido procedūru MI sistēmas tūlītējai atsaukšanai pēc šādas testēšanas reālos apstākļos pabeigšanas.
8. Tarjoajien tai mahdollisten tarjoajien on ilmoitettava sen jäsenvaltion kansallisille markkinavalvontaviranomaisille, jossa tosielämän olosuhteissa tapahtuva testaus on määrä toteuttaa, tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen keskeyttämisestä tai päättämisestä ja sen lopullisista tuloksista.
8. Nodrošinātāji vai potenciālie nodrošinātāji paziņo valsts tirgus uzraudzības iestādei dalībvalstī, kurā paredzēts veikt testēšanu reālos apstākļos, par testēšanas reālos apstākļos apturēšanu vai izbeigšanu un par galīgajiem iznākumiem.
9. Tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja ovat vastuuvelvollisia unionin ja kansallisen sovellettavan vastuulainsäädännön nojalla vahingoista, joita aiheutuu niiden tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen aikana.
9. Nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs saskaņā ar piemērojamiem atbildību reglamentējošiem Savienības un valsts tiesību aktiem ir atbildīgi par jebkādu kaitējumu, kas nodarīts to testēšanā reālos apstākļos.
61 artikla
61. pants
Tietoon perustuva suostumus osallistua tosielämän olosuhteissa tapahtuvaan testaukseen tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen ulkopuolella
Informēta piekrišana piedalīties testēšanā reālos apstākļos ārpus MI “regulatīvajām smilškastēm”
1. Jotta osallistujat voivat osallistua 60 artiklan mukaiseen tosielämän olosuhteissa tapahtuvaan testaukseen, heidän on annettava vapaaehtoisesti tietoon perustuva suostumus ennen heidän osallistumistaan tällaiseen testaukseen ja sen jälkeen, kun heille on annettu asianmukaisesti ytimekkäät, selkeät, asiaankuuluvat ja ymmärrettävät tiedot seuraavista:
1. Lai veiktu testēšanu reālos apstākļos, kas paredzēta 60. pantā, no testēšanas subjektiem saņem brīvi dotu informētu piekrišanu pirms to dalības šādā testēšanā un pēc tam, kad tie ir pienācīgi informēti, tiem sniedzot kodolīgu, skaidru, būtisku un saprotamu informāciju par:
a)
tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen luonne ja tavoitteet ja mahdolliset haitat, joita heidän osallistumiseensa saattaa liittyä;
a)
testēšanas reālos apstākļos veidu un mērķi un iespējamām neērtībām, kas var būt saistītas ar viņu dalību;
b)
olosuhteet, joissa tosielämän olosuhteissa tapahtuva testaus on määrä toteuttaa, mukaan lukien osallistujan tai osallistujien osallistumisen odotettu kesto;
b)
apstākļiem, kādos tiks veikta testēšana reālos apstākļos, tostarp paredzamo subjekta vai subjektu dalības ilgumu;
c)
osallistumista koskevat osallistujien oikeudet ja takeet, erityisesti heidän oikeutensa kieltäytyä osallistumasta tosielämän olosuhteissa tapahtuvaan testaukseen ja oikeus vetäytyä siitä milloin tahansa ilman kielteisiä seurauksia ja perusteluja antamatta;
c)
viņu tiesībām un garantijām attiecībā uz viņu dalību, jo īpaši viņu tiesībām atteikties piedalīties un tiesībām bez jebkādām nelabvēlīgām sekām un nesniedzot nekādu pamatojumu jebkurā laikā izstāties no testēšanas reālos apstākļos;
d)
yksityiskohtaiset järjestelyt, jotka koskevat tekoälyjärjestelmän ennusteiden, suositusten tai päätösten peruuttamisen tai huomiotta jättämisen pyytämistä;
d)
kārtību, kādā pieprasa MI sistēmas prognožu, ieteikumu vai lēmumu reversēšanu vai neņemšanu vērā;
e)
60 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukainen tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen unionin laajuinen yksilöllinen tunnistenumero ja tarjoajan tai sen laillisen edustajan yhteystiedot, joilta voidaan saada lisätietoja.
e)
unikālu Savienības mēroga vienoto identifikācijas numuru testēšanai reālos apstākļos saskaņā ar 60. panta 4. punkta c) apakšpunktu un tā nodrošinātāja vai viņa juridiskā pārstāvja kontaktinformāciju, no kura var iegūt sīkāku informāciju.
2. Tietoon perustuva suostumus on päivättävä ja dokumentoitava, ja siitä on annettava jäljennös osallistujille tai heidän laillisille edustajilleen.
2. Informētu piekrišanu datē un dokumentē, un testēšanas subjektiem vai to juridiskajam pārstāvim izsniedz kopiju.
62 artikla
62. pants
Tarjoajia ja käyttöönottajia, erityisesti pk-yrityksiä, mukaan lukien startup-yritykset, koskevat toimenpiteet
Pasākumi nodrošinātājiem un uzturētājiem, jo īpaši MVU, tostarp jaunuzņēmumiem
1. Jäsenvaltioiden on
1. Dalībvalstis veic šādas darbības:
a)
annettava pk-yrityksille, myös startup-yrityksille, joilla on sääntömääräinen kotipaikka tai sivutoimipiste unionissa, ensisijainen pääsy tekoälyn sääntelyn testiympäristöihin, jos ne täyttävät kelpoisuusvaatimukset ja valintaperusteet; ensisijainen pääsy ei sulje pois muiden kuin tässä kohdassa tarkoitettujen pk-yritysten, mukaan lukien startup-yritykset, pääsyä tekoälyn sääntelyn testiympäristöön edellyttäen, että myös ne täyttävät tukikelpoisuus- ja valintaperusteet;
a)
dod MVU, tostarp jaunuzņēmumiem, kuriem ir juridiskā adrese vai filiāle Savienībā, prioritāru piekļuvi MI “regulatīvajām smilškastēm”, ciktāl tie atbilst atbilstības nosacījumiem un atlases kritērijiem; prioritārā piekļuve neliedz citiem MVU, tostarp jaunuzņēmumiem, kuri nav tie, kas minēti šajā punktā, piekļūt MI “regulatīvajai smilškastei” ar noteikumu, ka tie arī atbilst atbilstības nosacījumiem un atlases kritērijiem;
b)
järjestettävä tämän asetuksen soveltamista koskevia erityisiä tiedotus- ja koulutustoimia, jotka on räätälöity pk-yritysten, myös startup-yritysten, käyttöönottajien ja tarvittaessa paikallisten viranomaisten tarpeisiin;
b)
organizē konkrētas izpratnes veicināšanas un apmācības darbības par šīs regulas piemērošanu, kas pielāgotas MVU, tostarp jaunuzņēmumu, uzturētāju un, attiecīgā gadījumā, vietējo publisko iestāžu vajadzībām;
c)
käytettävä olemassa olevia erityiskanavia ja perustettava tarvittaessa uusia pk-yritysten, myös startup-yritysten, käyttöönottajien, muiden innovoijien ja tarvittaessa paikallisten viranomaisten kanssa käytävää viestintää varten tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevan ohjeistuksen antamiseksi ja sitä koskeviin kysymyksiin vastaamiseksi, mukaan lukien osallistuminen tekoälyn sääntelyn testiympäristöihin;
c)
izmanto esošos īpašos kanālus un, attiecīgā gadījumā, izveido jaunus saziņai ar MVU, tostarp jaunuzņēmumiem, uzturētājiem, citiem novatoriem un, attiecīgā gadījumā, vietējām publiskajām iestādēm, lai sniegtu konsultācijas un atbildētu uz jautājumiem par šīs regulas īstenošanu, tostarp par dalību MI “regulatīvajās smilškastēs”;
d)
helpotettava pk-yritysten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista standardien kehittämisprosessiin.
d)
sekmē MVU un citu attiecīgo ieinteresēto personu līdzdalību standartizācijas izstrādes procesā.
2. Tarjoajina toimivien pk-yritysten, myös startup-yritysten, erityisedut ja -tarpeet on otettava huomioon 43 artiklan mukaisesta vaatimustenmukaisuuden arvioinnista perittäviä maksuja vahvistettaessa alentamalla näitä maksuja suhteessa niiden kokoon, markkinoiden kokoon ja muihin asiaankuuluviin indikaattoreihin.
2. Nosakot maksas par atbilstības novērtēšanu saskaņā ar 43. pantu, ņem vērā nodrošinātāju, kuri ir MVU, tostarp jaunuzņēmumi, konkrētās intereses un vajadzības, samazinot šīs maksas proporcionāli to lielumam, tirgus lielumam un citiem attiecīgiem rādītājiem.
3. Tekoälytoimisto toteuttaa seuraavat toimet:
3. MI birojs veic šādas darbības:
a)
se kehittää standardoituja malleja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia aloja varten, kuten tekoälyneuvosto on täsmentänyt pyynnössään;
a)
nodrošina standartizētas veidnes jomām, uz kurām attiecas šī regula, kā MI padome norāda savā pieprasījumā;
b)
se kehittää yhtenäisen tietoalustan, jossa esitetään tätä asetusta koskevia helppokäyttöisiä tietoja kaikille unionin toimijoille, ja pitää sitä yllä;
b)
izstrādā un uztur vienotu informācijas platformu, kas visiem operatoriem visā Savienībā sniedz viegli izmantojamu informāciju saistībā ar šo regulu;
c)
se järjestää asianmukaisia tiedotuskampanjoita tietoisuuden lisäämiseksi tästä asetuksesta johtuvista velvoitteista;
c)
rīko atbilstīgas komunikācijas kampaņas, lai palielinātu informētību par pienākumiem, kas izriet no šīs regulas;
d)
se arvioi ja edistää tekoälyjärjestelmiä koskevien hankintamenettelyjen parhaiden käytäntöjen lähentämistä.
d)
izvērtē un veicina paraugprakses konverģenci publiskā iepirkuma procedūrās saistībā ar MI sistēmām.
63 artikla
63. pants
Tiettyjä toimijoita koskevat poikkeukset
Atkāpes konkrētiem operatoriem
1. Suosituksessa 2003/361/EY tarkoitetut mikroyritykset voivat noudattaa yksinkertaistetulla tavalla tiettyjä tämän asetuksen 17 artiklassa edellytettyjä laadunhallintajärjestelmän tekijöitä edellyttäen, että kyseisillä yrityksillä ei ole kyseisessä suosituksessa tarkoitettuja omistusyhteysyrityksiä tai sidosyrityksiä. Tätä varten komissio laatii ohjeet laadunhallintajärjestelmän tekijöistä, jotka voidaan täyttää yksinkertaistetusti ottaen huomioon mikroyritysten tarpeet vaikuttamatta suojelun tasoon tai tarpeeseen noudattaa suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevia vaatimuksia.
1. Mikrouzņēmumi Komisijas Ieteikuma 2003/361/EK nozīmē var dažus šīs regulas 17. pantā prasītās kvalitātes vadības sistēmas elementus pildīt vienkāršotā veidā ar noteikumu, ka tiem nav partneruzņēmumu vai saistītu uzņēmumu minētā ieteikuma nozīmē. Minētajā nolūkā Komisija izstrādā pamatnostādnes par kvalitātes vadības sistēmas elementiem, ko var pildīt vienkāršotā veidā, kurā ņem vērā mikrouzņēmumu vajadzības, neietekmējot aizsardzības līmeni vai vajadzību ievērot prasības attiecībā uz augsta riska MI sistēmām.
2. Tämän artiklan 1 kohtaa ei saa tulkita siten, että siinä myönnetään kyseisille toimijoille vapautus muiden tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten tai velvoitteiden täyttämisestä, mukaan lukien 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 72 ja 73 artiklassa säädetyt vaatimukset ja velvoitteet.
2. Šā panta 1. punktu neinterpretē kā tādu, kas atbrīvo minētos operatorus no citu šajā regulā noteikto prasību vai pienākumu izpildes, tostarp to prasību un pienākumu izpildes, kas noteikti 9., 10., 11., 12., 13., 14., 15., 72. un 73. pantā.
VII LUKU
VII NODAĻA
HALLINNOINTI
PĀRVALDĪBA
1 JAKSO
1. IEDAĻA
Hallinnointi unionin tasolla
Pārvaldība Savienības līmenī
64 artikla
64. pants
Tekoälytoimisto
MI birojs
1. Komissio kehittää unionin asiantuntemusta ja valmiuksia tekoälyn alalla tekoälytoimiston avulla.
1. Komisija attīsta Savienības speciālās zināšanas un spējas MI jomā, izmantojot MI biroju.
2. Jäsenvaltioiden on helpotettava tekoälytoimistolle annettujen tehtävien hoitamista tämän asetuksen mukaisesti.
2. Dalībvalstis sekmē MI birojam uzticētos uzdevumus, kā atspoguļots šajā regulā.
65 artikla
65. pants
Euroopan tekoälyneuvoston perustaminen ja rakenne
Eiropas Mākslīgā intelekta padomes izveide un struktūra
1. Perustetaan Euroopan tekoälyneuvosto, jäljempänä ”tekoälyneuvosto”.
1. Ar šo tiek izveidota Eiropas mākslīgā intelekta padome (“MI padome”).
2. Tekoälyneuvostoon kuuluu yksi edustaja kutakin jäsenvaltiota kohden. Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistuu tarkkailijana. Myös tekoälytoimisto osallistuu tekoälyneuvoston kokouksiin osallistumatta äänestyksiin. Tekoälyneuvoston kokouksiin voidaan kutsua myös muita kansallisia ja unionin viranomaisia, elimiä tai asiantuntijoita, jos käsitellyt asiat ovat niiden kannalta merkityksellisiä.
2. MI padomē ir pa vienam pārstāvim no katras dalībvalsts. Eiropas datu aizsardzības uzraudzītājs piedalās kā novērotājs. MI padomes sanāksmēs piedalās arī MI birojs, nepiedaloties balsošanā. MI padome var uzaicināt uz sanāksmēm citas valstu un Savienības iestādes, struktūras vai ekspertus, katru gadījumu izskatot atsevišķi, ja apspriestie jautājumi tiem ir būtiski.
3. Jäsenvaltio nimeää edustajansa kolmen vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kerran.
3. Katru pārstāvi izraugās attiecīgā dalībvalsts uz trīs gadu laikposmu, kas ir vienu reizi atjaunojams.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden tekoälyneuvostossa olevat edustajat täyttävät seuraavat edellytykset:
4. Dalībvalstis nodrošina, ka to pārstāvji MI padomē:
a)
niillä on jäsenvaltiossaan asiaankuuluva pätevyys ja toimivalta, jotta ne voivat edistää aktiivisesti 66 artiklassa tarkoitettujen tekoälyneuvoston tehtävien toteuttamista;
a)
tiem ir attiecīgās kompetences un pilnvaras savā dalībvalstī, lai aktīvi sekmētu 66. pantā minēto MI padomes uzdevumu izpildi;
b)
ne on nimetty keskitetyksi yhteyspisteeksi tekoälyneuvostoon nähden ja tapauksen mukaan ottaen huomioon jäsenvaltioiden tarpeet sidosryhmien keskitetyksi yhteyspisteeksi;
b)
ir izraudzīti par vienoto kontaktpunktu saziņai ar MI padomi un attiecīgā gadījumā, ņemot vērā dalībvalstu vajadzības, par vienoto kontaktpunktu ieinteresētajām personām;
c)
niillä on valtuudet edistää kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia jäsenvaltiossaan tämän asetuksen täytäntöönpanossa, mukaan lukien keräämällä asiaankuuluvaa dataa ja tietoa niiden tehtävien täyttämiseksi tekoälyneuvostossa.
c)
ir pilnvaroti veicināt konsekvenci un koordināciju starp valsts kompetentajām iestādēm savā dalībvalstī attiecībā uz šīs regulas īstenošanu, tostarp, vācot attiecīgus datus un informāciju, lai tās varētu pildīt savus uzdevumus MI padomē.
5. Jäsenvaltioiden nimetyt edustajat hyväksyvät tekoälyneuvoston työjärjestyksen kahden kolmasosan enemmistöllä. Työjärjestyksessä vahvistetaan erityisesti puheenjohtajan valintamenettelyt sekä tämän toimikauden kesto ja tehtävien yksityiskohdat, yksityiskohtaiset äänestysjärjestelyt ja tekoälyneuvoston toimien ja sen alaryhmien organisointi.
5. Dalībvalstu izraudzītie pārstāvji ar divu trešdaļu balsu vairākumu pieņem MI padomes reglamentu. Reglamentā jo īpaši nosaka procedūras atlases procesam, priekšsēdētāja pilnvaru ilgumu un tā uzdevumu specifikācijas, detalizētu balsošanas kārtību un MI padomes un tās apakšgrupu darbības organizāciju.
6. Tekoälyneuvoston on perustettava kaksi pysyvää alaryhmää, jotka tarjoavat alustan yhteistyölle ja viestinnälle markkinavalvontaviranomaisten kesken ja joiden kautta viranomaisille tiedotetaan markkinavalvontaan ja ilmoitettuihin laitoksiin liittyvistä kysymyksistä.
6. MI padome izveido divas pastāvīgas apakšgrupas, lai nodrošinātu platformu sadarbībai un apmaiņai starp tirgus uzraudzības iestādēm un paziņotu iestādēm par jautājumiem, kas saistīti attiecīgi ar tirgus uzraudzību un paziņotajām struktūrām.
Markkinavalvonnan pysyvän alaryhmän olisi toimittava hallinnollisen yhteistyön ryhmänä (ADCO) tämän asetuksen osalta asetuksen (EU) 2019/1020 30 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
Tirgus uzraudzības pastāvīgajai apakšgrupai būtu jādarbojas kā šīs regulas administratīvās sadarbības grupai (ADCO) Regulas (ES) 2019/1020 30. panta nozīmē.
Tekoälyneuvosto voi tarvittaessa perustaa muita pysyviä tai väliaikaisia alaryhmiä tiettyjen kysymysten tarkastelua varten. Tämän asetuksen 67 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antava foorumin edustajia voidaan tarvittaessa pyytää osallistumaan tällaisiin alaryhmiin tai näiden alaryhmien tiettyihin kokouksiin tarkkailijoina.
MI padome vajadzības gadījumā var izveidot citas pastāvīgas vai pagaidu apakšgrupas konkrētu jautājumu izskatīšanai. Attiecīgā gadījumā uz šādām apakšgrupām vai minēto apakšgrupu konkrētām sanāksmēm kā novērotājus var uzaicināt 67. pantā minētā konsultatīvā foruma pārstāvjus.
7. Tekoälyneuvoston on oltava organisaatioltaan ja toiminnaltaan sellainen, että sen toimien objektiivisuus ja puolueettomuus on turvattu.
7. MI padome ir organizēta un darbojas tā, lai nodrošinātu savas darbības neatkarību, objektivitāti un neitralitāti.
8. Tekoälyneuvoston puheenjohtajana toimii yksi jäsenvaltioiden edustajista. Tekoälytoimisto huolehtii tekoälyneuvoston sihteeristön tehtävistä, kutsuu sen kokoukset koolle puheenjohtajan pyynnöstä ja laatii esityslistan tämän asetuksen mukaisten tekoälyneuvoston tehtävien ja sen työjärjestyksen mukaisesti.
8. MI padomi vada viens no dalībvalstu pārstāvjiem. MI birojs nodrošina MI padomes sekretariātu, pēc priekšsēdētāja pieprasījuma sasauc sanāksmes un sagatavo darba kārtību saskaņā ar MI padomes uzdevumiem, ievērojot šo regulu un MI padomes reglamentu.
66 artikla
66. pants
Tekoälyneuvoston tehtävät
MI padomes uzdevumi
Tekoälyneuvosto neuvoo ja avustaa komissiota ja jäsenvaltioita tämän asetuksen johdonmukaisen ja vaikuttavan soveltamisen edistämiseksi. Tätä varten tekoälyneuvosto voi erityisesti:
MI padome konsultē Komisiju un dalībvalstis un palīdz tām, lai veicinātu šīs regulas konsekventu un efektīvu piemērošanu. Minētajā nolūkā MI padome var jo īpaši:
a)
osallistua tämän asetuksen soveltamisesta vastaavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten väliseen koordinointiin ja tukea yhteistyössä asianomaisten markkinavalvontaviranomaisten kanssa ja näiden suostumuksella 74 artiklan 11 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontaviranomaisten yhteisiä toimia;
a)
sekmēt koordināciju starp valstu kompetentajām iestādēm, kuras ir atbildīgas par šīs regulas piemērošanu, un, sadarbībā ar attiecīgajām tirgus uzraudzības iestādēm un ja ir vienošanās ar tām, atbalstīt 74. panta 11. punktā minētos tirgus uzraudzības iestāžu kopīgos pasākumus;
b)
kerätä ja jakaa teknistä ja sääntelyyn liittyvää asiantuntemusta ja parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden kesken;
b)
apkopot un kopīgot tehniskās un regulatīvās speciālās zināšanas un paraugpraksi dalībvalstu starpā;
c)
antaa neuvoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta, erityisesti yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevien sääntöjen täytäntöönpanon valvonnasta;
c)
sniegt konsultācijas par šīs regulas īstenošanu, jo īpaši attiecībā uz noteikumu par vispārīga lietojuma MI modeļiem izpildes panākšanu;
d)
edistää hallinnollisten käytäntöjen yhdenmukaistamista jäsenvaltioissa, myös 46 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä koskevan poikkeuksen ja 57, 59 ja 60 artiklassa tarkoitetun tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen toiminnan ja tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen osalta;
d)
veicināt administratīvās prakses saskaņošanu dalībvalstīs, tostarp attiecībā uz atkāpi no 46. pantā minētajām atbilstības novērtēšanas procedūrām, MI “regulatīvo smilškastu” darbību un testēšanu reālos apstākļos, kā minēts 57., 59. un 60. pantā;
e)
antaa komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan suosituksia ja kirjallisia lausuntoja asiaankuuluvista kysymyksistä, jotka koskevat tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja sen johdonmukaista ja vaikuttavaa soveltamista, mukaan lukien seuraavista:
e)
pēc Komisijas pieprasījuma vai pēc savas iniciatīvas sniegt ieteikumus un rakstiskus atzinumus par visiem attiecīgajiem jautājumiem, kas saistīti ar šīs regulas īstenošanu un tās konsekventu un efektīvu piemērošanu, tostarp:
i)
tämän asetuksen mukaisten käytännesääntöjen sekä komission suuntaviivojen laatiminen ja soveltaminen;
i)
par rīcības kodeksu un prakses kodeksu izstrādi un piemērošanu, ievērojot šo regulu, kā arī par Komisijas pamatnostādņu izstrādi un piemērošanu;
ii)
tämän asetuksen 112 artiklan mukainen arviointi ja uudelleentarkastelu, mukaan lukien 73 artiklassa tarkoitetut vakavia vaaratilanteita koskevat ilmoitukset, ja 71 artiklassa tarkoitetun EU:n tietokannan toiminta, delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten valmistelu sekä tämän asetuksen mahdollinen mukauttaminen liitteessä I lueteltuun unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöön;
ii)
par šīs regulas izvērtēšanu un pārskatīšanu, ievērojot 112. pantu, tostarp attiecībā uz 73. pantā minētajiem ziņojumiem par nopietniem incidentiem un 71. pantā minētās ES datubāzes darbību, deleģēto un īstenošanas aktu sagatavošanu un attiecībā uz šīs regulas iespējamu pieskaņošanu I pielikumā uzskaitītajiem Savienības saskaņošanas tiesību aktiem;
iii)
III luvun 2 jaksossa vahvistettuja vaatimuksia koskevat tekniset eritelmät tai olemassa olevat standardit;
iii)
par tehniskajām specifikācijām vai esošajiem standartiem attiecībā uz III nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām;
iv)
40 ja 41 artiklassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien tai yhteisten eritelmien käyttö;
iv)
par 40. un 41. pantā minēto saskaņoto standartu vai kopīgo specifikāciju izmantošanu;
v)
suuntaukset, kuten Euroopan maailmanlaajuinen kilpailukyky tekoälyalalla, tekoälyn käyttöönottoaste unionissa ja digitaalisten taitojen kehittäminen;
v)
tādām tendencēm kā Eiropas konkurētspēja MI jomā pasaulē, MI ieviešana Savienībā un digitālo prasmju attīstība;
vi)
tekoälyn arvoketjujen kehittyvän typologian suuntaukset, erityisesti vaikutuksista, joita sillä on vastuuvelvollisuuteen;
vi)
tendencēm MI vērtības ķēžu mainīgajā tipoloģijā, jo īpaši par no tā izrietošām sekām attiecībā uz pārskatatbildību;
vii)
mahdollinen tarve muuttaa liitettä III 7 artiklan mukaisesti ja mahdollinen tarve tarkistaa 5 artiklaa 112 artiklan mukaisesti ottaen huomioon asiaankuuluva saatavilla oleva näyttö ja teknologian viimeisin kehitys;
vii)
par iespējamo vajadzību grozīt III pielikumu saskaņā ar 7. pantu un iespējamo vajadzību pārskatīt 5. pantu, ievērojot 112. pantu, ņemot vērā attiecīgos pieejamos pierādījumus un jaunākās norises tehnoloģiju jomā;
f)
tukea komissiota pyrkimyksissä lisätä yleistä tietoisuutta ja ymmärrystä tekoälyjärjestelmien käyttöön liittyvistä hyödyistä, riskeistä, suojatoimista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista;
f)
atbalstīt Komisiju MI pratības un sabiedrības informētības veicināšanā un izpratnes veicināšanā par ieguvumiem, riskiem, aizsardzības pasākumiem, tiesībām un pienākumiem saistībā ar MI sistēmu lietošanu;
g)
auttaa kehittämään yhteisiä kriteereitä sekä markkinatoimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten yhteisymmärrystä tässä asetuksessa säädetyistä asiaankuuluvista käsitteistä, myös osallistumalla vertailuarvojen kehittämiseen;
g)
veicināt kopīgu kritēriju izstrādi un tirgus dalībnieku un kompetento iestāžu vienotu izpratni par šajā regulā paredzētajiem attiecīgajiem jēdzieniem, tostarp sekmējot kritēriju izstrādi;
h)
tehdä tarvittaessa yhteistyötä asiaankuuluvien unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen sekä asiaankuuluvien asiantuntijaryhmien ja verkostojen kanssa erityisesti tuoteturvallisuuden, kyberturvallisuuden, kilpailun, digitaalisten ja mediapalvelujen, rahoituspalvelujen, kuluttajansuojan sekä tietosuojan ja perusoikeuksien suojaamisen alalla;
h)
attiecīgā gadījumā sadarboties ar citām Savienības iestādēm, struktūrām, birojiem un aģentūrām, kā arī ar attiecīgajām Savienības ekspertu grupām un tīkliem, jo īpaši tādās jomās kā produktu drošība, kiberdrošība, konkurence, digitālie un mediju pakalpojumi, finanšu pakalpojumi, patērētāju aizsardzība, datu un pamattiesību aizsardzība;
i)
edistää tehokasta yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;
i)
veicināt efektīvu sadarbību ar trešo valstu kompetentajām iestādēm un starptautiskajām organizācijām;
j)
avustaa kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ja komissiota tämän asetuksen täytäntöönpanossa tarvittavan organisatorisen ja teknisen asiantuntemuksen kehittämisessä, myös osallistumalla tämän asetuksen täytäntöönpanoon osallistuvien jäsenvaltioiden henkilöstön koulutustarpeiden arviointiin;
j)
palīdzēt valstu kompetentajām iestādēm un Komisijai organizatorisko un tehnisko speciālo zināšanu izstrādē, kas vajadzīgas šīs regulas īstenošanai, tostarp, dodot ieguldījumu šīs regulas īstenošanā iesaistītā dalībvalstu personāla apmācības vajadzību novērtēšanā;
k)
avustaa tekoälytoimistoa sen tukiessa kansallisia toimivaltaisia viranomaisia tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen perustamisessa ja kehittämisessä ja helpottaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tekoälyn sääntelyn testiympäristöjen välillä;
k)
palīdzēt MI birojam sniegt atbalstu valstu kompetentajām iestādēm MI “regulatīvo smilškastu” izveidē un izstrādē un sekmēt sadarbību un informācijas apmaiņu starp MI “regulatīvajām smilškastēm”;
l)
osallistua ohjeasiakirjojen laatimiseen ja antaa siihen liittyviä neuvoja;
l)
sniegt ieguldījumu un attiecīgas konsultācijas norādījumu dokumentu izstrādē;
m)
neuvoa komissiota tekoälyyn liittyvissä kansainvälisissä kysymyksissä;
m)
konsultēt Komisiju saistībā ar starptautiskiem jautājumiem MI jomā;
n)
antaa komissiolle lausuntoja yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevista perustelluista varoituksista;
n)
sniegt atzinumus Komisijai par kvalificētiem brīdinājumiem attiecībā uz vispārīga lietojuma MI modeļiem;
o)
saada jäsenvaltioilta lausuntoja yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevista perustelluista varoituksista sekä kansallisista kokemuksista ja käytännöistä tekoälyjärjestelmien, erityisesti yleiskäyttöisiä tekoälymalleja sisältävien järjestelmien, seurannasta ja täytäntöönpanosta.
o)
saņemt dalībvalstu atzinumus par kvalificētiem brīdinājumiem attiecībā uz vispārīga lietojuma MI modeļiem un par valstu pieredzi un praksi saistībā ar MI sistēmu, jo īpaši sistēmu, kurās integrē vispārīga lietojuma MI modeļus, pārraudzību un ieviešanu.
67 artikla
67. pants
Neuvoa-antava foorumi
Konsultatīvais forums
1. Perustetaan neuvoa-antava foorumi, joka tarjoaa teknistä asiantuntemusta ja neuvoja tekoälyneuvostolle ja komissiolle sekä tukee niitä niiden tämän asetuksen mukaisissa tehtävissä.
1. Izveido konsultatīvu forumu, lai sniegtu tehniskas speciālās zināšanas un konsultācijas MI padomei un Komisijai un sekmētu to uzdevumus, kas paredzēti šajā regulā.
2. Neuvoa-antavan foorumin jäsenistössä on oltava tasapainoinen edustus eri sidosryhmistä, joita ovat muun muassa toimiala, startup-yritykset, pk-yritykset, kansalaisyhteiskunta ja tiedeyhteisö. Kaupallisten ja ei-kaupallisten etujen, sekä kaupallisten etujen osalta pk-yritysten ja muiden yritysten, on oltava tasapainoisesti edustettuina neuvoa-antavan foorumin jäsenistössä.
2. Konsultatīvā foruma dalībnieki pārstāv līdzsvarotu ieinteresēto personu loku, tostarp nozari, jaunuzņēmumus, MVU, pilsonisko sabiedrību un akadēmiskās aprindas. Konsultatīvā foruma sastāvs ir līdzsvarots attiecībā uz komerciālām un nekomerciālām interesēm un – komerciālo interešu kategorijā – attiecībā uz MVU un citiem uzņēmumiem.
3. Komissio nimittää neuvoa-antavan foorumin jäsenet 2 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti sellaisten sidosryhmien joukosta, joilla on tunnustettua asiantuntemusta tekoälyn alalla.
3. Komisija saskaņā ar 2. punktā noteiktajiem kritērijiem ieceļ konsultatīvā foruma locekļus no ieinteresēto personu vidus, kurām ir atzītas speciālās zināšanas MI jomā.
4. Neuvoa-antavan foorumin jäsenten toimikausi on kaksi vuotta, ja sitä voidaan jatkaa enintään neljällä vuodella.
4. Konsultatīvā foruma locekļu pilnvaru termiņš ir divi gadi, un to var pagarināt par laikposmu, kas nepārsniedz četrus gadus.
5. Euroopan unionin perusoikeusvirasto, ENISA, Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI) ovat neuvoa-antavan foorumin pysyviä jäseniä.
5. Pamattiesību aģentūra, ENISA, Eiropas Standartizācijas komiteja (CEN), Eiropas Elektrotehnikas standartizācijas komiteja (CENELEC) un Eiropas Telesakaru standartu institūts (ETSI) ir konsultatīvā foruma pastāvīgie locekļi.
6. Neuvoa-antava foorumi laatii työjärjestyksensä. Se valitsee jäsentensä keskuudesta kaksi puheenjohtajaa noudattaen 2 kohdassa säädettyjä kriteereitä. Puheenjohtajien toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.
6. Konsultatīvais forums izstrādā savu reglamentu. Tas ievēlē divus līdzpriekšsēdētājus no savu locekļu vidus saskaņā ar 2. punktā noteiktajiem kritērijiem. Līdzpriekšsēdētāju amata pilnvaru termiņš ir divi gadi, un to var vienreiz atjaunot.
7. Neuvoa-antava foorumi kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Neuvoa-antava foorumi voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä.
7. Konsultatīvais forums rīko sanāksmes vismaz divas reizes gadā. Konsultatīvais forums uz savām sanāksmēm var uzaicināt ekspertus un citas ieinteresētās personas.
8. Neuvoa-antava foorumi voi laatia lausuntoja, suosituksia ja kirjallisia kannanottoja tekoälyneuvoston tai komission pyynnöstä.
8. Konsultatīvais forums var pēc MI padomes vai Komisijas pieprasījuma sagatavot atzinumus, ieteikumus un rakstiskus komentārus.
9. Neuvoa-antava foorumi voi perustaa pysyviä tai tilapäisiä alaryhmiä tarpeen mukaan tarkastelemaan tämän asetuksen tavoitteisiin liittyviä erityiskysymyksiä.
9. Lai izskatītu konkrētus jautājumus, kas saistīti ar šīs regulas mērķiem, konsultatīvais forums vajadzības gadījumā var izveidot pastāvīgas vai pagaidu apakšgrupas.
10. Neuvoa-antava foorumi laatii toiminnastaan vuosikertomuksen. Kertomus on julkistettava.
10. Konsultatīvais forums sagatavo gada ziņojumu par savām darbībām. Minēto ziņojumu publisko.
68 artikla
68. pants
Riippumattomista asiantuntijoista koostuva tiedelautakunta
Neatkarīgu ekspertu zinātniskā grupa
1. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä säännöksiä sellaisen riippumattomista asiantuntijoista koostuvan tiedelautakunnan, jäljempänä ”tiedelautakunta”, perustamisesta, joka tukee tämän asetuksen mukaisia täytäntöönpanotoimia. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
1. Komisija ar īstenošanas aktu paredz noteikumus par neatkarīgu ekspertu zinātniskās grupas (“zinātniskā grupa”) izveidi nolūkā sniegt atbalstu šajā regulā paredzētajiem izpildes panākšanas pasākumiem. Minēto īstenošanas aktu pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 98. panta 2. punktā.
2. Tiedelautakunta koostuu asiantuntijoista, jotka komissio valitsee 3 kohdassa säädettyjen tehtävien edellyttämän tekoälyn alan viimeisimmän tieteellisen tai teknisen asiantuntemuksen perusteella ja joiden on kyettävä osoittamaan täyttävänsä kaikki seuraavat edellytykset:
2. Zinātniskā grupa sastāv no ekspertiem, ko atlasījusi Komisija, pamatojoties uz jaunākajām zinātniskajām un tehniskajām speciālajām zināšanām MI jomā, kuras vajadzīgas 3. punktā minētajiem uzdevumiem, un tā spēj pierādīt, ka atbilst visiem šādiem kritērijiem:
a)
heillä on erityisasiantuntemusta ja -osaamista sekä tieteellistä tai teknistä asiantuntemusta tekoälyn alalla;
a)
tai ir īpašas speciālās zināšanas un kompetence un zinātniskās vai tehniskās speciālās zināšanas MI jomā;
b)
he ovat riippumattomia tekoälyjärjestelmien tai yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajista;
b)
neatkarība no jebkura MI sistēmu vai vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāja;
c)
he kykenevät suorittamaan toimia huolellisesti, täsmällisesti ja objektiivisesti.
c)
spēja darbības veikt rūpīgi, pareizi un objektīvi.
Komissio määrittää tekoälylautakuntaa kuullen tiedelautakunnan asiantuntijoiden määrän tarpeiden mukaisesti ja varmistaa sukupuolten ja maantieteellisen edustuksen tasapuolisuuden.
Komisija, apspriežoties ar MI padomi, lemj par ekspertu skaitu grupā saskaņā ar prasītajām vajadzībām un nodrošina taisnīgu dzimumu un ģeogrāfisko pārstāvētību.
3. Tiedelautakunta neuvoo ja tukee tekoälytoimistoa erityisesti seuraavissa tehtävissä:
3. Zinātniskā grupa sniedz konsultācijas un atbalstu MI birojam, jo īpaši attiecībā uz šādiem uzdevumiem:
a)
tuki tämän asetuksen täytäntöönpanolle ja noudattamisen valvonnalle yleiskäyttöisten tekoälymallien ja -järjestelmien osalta erityisesti
a)
sniegt atbalstu šīs regulas īstenošanā un izpildes panākšanā attiecībā uz vispārīga lietojuma MI modeļiem un sistēmām, jo īpaši
i)
varoittamalla tekoälytoimistoa yleiskäyttöisten tekoälymallien mahdollisista systeemisistä riskeistä unionin tasolla 90 artiklan mukaisesti;
i)
brīdinot MI biroju par vispārīga lietojuma MI modeļu iespējamiem sistēmiskiem riskiem Savienības līmenī saskaņā ar 90. pantu;
ii)
osallistumalla sellaisten välineiden ja menetelmien kehittämiseen, joilla arvioidaan yleiskäyttöisten tekoälymallien ja -järjestelmien valmiuksia, myös vertailuarvojen avulla;
ii)
dodot ieguldījumu vispārīga lietojuma MI modeļu un sistēmu spēju izvērtēšanas rīku un metodiku izstrādē, tostarp ar kritērijiem;
iii)
antamalla neuvoja sellaisten yleiskäyttöisten tekoälymallien luokittelusta, joihin liittyy systeeminen riski;
iii)
sniedzot konsultācijas par vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmisku risku klasifikāciju;
iv)
antamalla neuvoja erilaisten yleiskäyttöisten tekoälymallien ja -järjestelmien luokittelusta;
iv)
sniedzot konsultācijas par dažādu vispārīga lietojuma MI modeļu un sistēmu klasifikāciju;
v)
osallistumalla välineiden ja mallien kehittämiseen;
v)
dodot ieguldījumu rīku un veidņu izstrādē;
b)
tuki markkinavalvontaviranomaisten työlle niiden pyynnöstä;
b)
atbalstīt tirgus uzraudzības iestāžu darbu pēc minēto iestāžu lūguma;
c)
tuki 74 artiklan 11 kohdassa tarkoitetuille rajatylittäville markkinavalvontatoimille, rajoittamatta markkinavalvontaviranomaisten valtuuksia;
c)
atbalstīt pārrobežu tirgus uzraudzības darbības, kā minēts 74. panta 11. punktā, neskarot tirgus uzraudzības iestāžu pilnvaras;
d)
tuki tekoälytoimistolle sen suorittaessa unionin suojamenettelyn mukaisia tehtäviään 81 artiklan nojalla.
d)
atbalstīt MI biroju tā pienākumu izpildē saistībā ar Savienības drošības procedūru, ievērojot 81. pantu.
4. Tiedelautakunnan asiantuntijoiden on suoritettava tehtävänsä puolueettomasti ja objektiivisesti sekä varmistettava tehtäviään ja toimiaan suorittaessaan saamiensa tietojen ja datan luottamuksellisuus. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita keneltäkään suorittaessaan 3 kohdan mukaisia tehtäviään. Kunkin asiantuntijan on laadittava selvitys sidonnaisuuksista, joka on asetettava julkisesti saataville. Tekoälytoimisto voi perustaa järjestelmiä tai menettelyjä mahdollisten eturistiriitojen hallinnointia ja ehkäisyä varten.
4. Zinātniskās grupas eksperti savus uzdevumus veic neatkarīgi un objektīvi un nodrošina uzdevumu un darbību izpildes gaitā iegūtās informācijas un datu konfidencialitāti. Pildot savus 3. punktā paredzētos uzdevumus, viņi nevienam nelūdz un ne no viena nepieņem norādījumus. Katrs eksperts sagatavo interešu deklarāciju, kuru publisko. MI birojs izstrādā sistēmas un procedūras, lai aktīvi pārvaldītu un novērstu iespējamus interešu konfliktus.
5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen on sisällyttävä säännöksiä edellytyksistä, menettelyistä ja yksityiskohtaisista järjestelyistä, joiden mukaisesti tiedelautakunta ja sen jäsenet voivat antaa hälytyksiä ja pyytää tekoälytoimistolta apua tiedelautakunnan tehtävien suorittamisessa.
5. Šā panta 1. punktā minētajā īstenošanas aktā iekļauj noteikumus par nosacījumiem, procedūrām un sīki izstrādātu kārtību, kā zinātniskā grupa un tās locekļi izdod brīdinājumus un lūdz MI biroja palīdzību zinātniskās grupas uzdevumu pildīšanā.
69 artikla
69. pants
Asiantuntijaryhmän käyttö jäsenvaltioissa
Dalībvalstu piekļuve ekspertu rezervei
1. Jäsenvaltiot voivat pyytää tiedelautakunnan asiantuntijoita tukemaan tämän asetuksen mukaisia täytäntöönpanotoimiaan.
1. Dalībvalstis var pieaicināt zinātniskās grupas ekspertus sniegt atbalstu to izpildes panākšanas pasākumiem, kas paredzēti šajā regulā.
2. Jäsenvaltioilta voidaan edellyttää, että ne maksavat palkkioita asiantuntijoiden antamasta neuvonnasta ja tuesta. Palkkioiden rakenteet ja taso sekä korvattavien kustannusten laajuus ja rakenne vahvistetaan 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä ottaen huomioon tämän asetuksen asianmukaisen täytäntöönpanon tavoitteet, kustannustehokkuuden ja tarpeen varmistaa kaikkien jäsenvaltioiden tosiasiallinen mahdollisuus käyttää asiantuntijoita.
2. Dalībvalstīm var prasīt maksu par ekspertu sniegtajām konsultācijām un atbalstu. Maksu struktūru un apmēru, kā arī atgūstamo izmaksu apmēru un struktūru nosaka 68. panta 1. punktā minētajā īstenošanas aktā, ņemot vērā šīs regulas pienācīgas īstenošanas mērķus, izmaksu lietderību un nepieciešamību nodrošināt visām dalībvalstīm efektīvu piekļuvi ekspertiem.
3. Komissio edistää sitä, että jäsenvaltiot voivat käyttää asiantuntijoita oikea-aikaisesti tarpeen mukaan, ja varmistaa, että unionin 84 artiklan mukainen tekoälyn testien tuen ja asiantuntijoiden tämän artiklan nojalla toteuttamien tukitoimien yhdistelmä organisoidaan tehokkaasti ja että se antaa parhaan mahdollisen lisäarvon.
3. Komisija vajadzības gadījumā veicina dalībvalstu savlaicīgu piekļuvi ekspertiem un nodrošina, ka atbalsta darbību kombinācija, kuras veic Savienības MI testēšanas atbalsts, ievērojot 84. pantu, un eksperti, ievērojot šo pantu, tiek efektīvi organizēta un sniedz vislielāko iespējamo pievienoto vērtību.
2 JAKSO
2. IEDAĻA
Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset
Valsts kompetentās iestādes
70 artikla
70. pants
Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja keskitettyjen yhteyspisteiden nimeäminen
Valsts kompetento iestāžu un vienotā kontaktpunkta izraudzīšanās
1. Kukin jäsenvaltio perustaa tai nimeää toimivaltaiseksi kansalliseksi viranomaiseksi vähintään yhden ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen ja vähintään yhden markkinavalvontaviranomaisen tämän asetuksen soveltamista varten. Kyseisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä valtuuksiaan riippumattomasti, puolueettomasti ja ilman ennakkokäsityksiä heidän toimintansa ja tehtäviensä objektiivisuuden turvaamiseksi ja tämän asetuksen soveltamisen ja täytäntöönpanon varmistamiseksi. Viranomaisten henkilöstö pidättäytyy kaikesta, mikä on ristiriidassa sen tehtävien kanssa. Edellyttäen, että kyseisiä periaatteita noudatetaan, yksi tai useampi nimetty viranomainen voi hoitaa tällaisia toimia ja tehtäviä jäsenvaltion organisatoristen tarpeiden mukaisesti.
1. Katra dalībvalsts šīs regulas nolūkos kā valsts kompetentās iestādes izveido vai izraugās vismaz vienu paziņojošo iestādi un vismaz vienu tirgus uzraudzības iestādi. Minētās valsts kompetentās iestādes īsteno savas pilnvaras neatkarīgi, objektīvi un bez aizspriedumiem, lai garantētu savu darbību un uzdevumu objektivitāti un nodrošinātu šīs regulas piemērošanu un īstenošanu. Minēto iestāžu locekļi atturas no jebkuras rīcības, kas nav saderīga ar viņu pienākumiem. Ar noteikumu, ka tiek ievēroti minētie principi, šādas darbības un uzdevumus var veikt viena vai vairākas izraudzītās iestādes saskaņā ar dalībvalsts organizatoriskajām vajadzībām.
2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten ja markkinavalvontaviranomaisten nimet ja näiden tehtävät sekä niihin myöhemmin mahdollisesti tehtävät muutokset. Jäsenvaltioiden on viimeistään 2 päivänä elokuuta 2025 asetettava julkisesti saataville tiedot siitä, miten toimivaltaisiin viranomaisiin ja keskitettyihin yhteyspisteisiin voidaan ottaa yhteys sähköisesti. Jäsenvaltioiden on nimettävä markkinavalvontaviranomainen, joka toimii keskitettynä yhteyspisteenä tätä asetusta varten, ja ilmoitettava komissiolle keskitetyn yhteyspisteen nimi. Komissio asettaa keskitettyjen yhteyspisteiden luettelon julkisesti saataville.
2. Dalībvalstis dara zināmu Komisijai paziņojošo iestāžu un tirgus uzraudzības iestāžu identitāti un minēto iestāžu uzdevumus, kā arī turpmākas izmaiņas šajā sakarā. Dalībvalstis līdz 2025. gada 2. augustam publisko informāciju par to, kā sazināties ar kompetentajām iestādēm un vienotajiem kontaktpunktiem, izmantojot elektroniskās saziņas līdzekļus. Dalībvalstis izraugās tirgus uzraudzības iestādi, kas darbojas kā vienotais kontaktpunkts saistībā ar šo regulu, un paziņo Komisijai vienotā kontaktpunkta identitāti. Komisija vienoto kontaktpunktu sarakstu dara publiski pieejamu.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisille toimivaltaisille viranomaisille annetaan riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöstöresurssit ja infrastruktuuri, jotta ne voivat hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä tehokkaasti. Kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on erityisesti oltava pysyvästi käytettävissään riittävä määrä henkilöstöä, jonka pätevyyteen ja asiantuntemukseen sisältyy tekoälyteknologioiden, datan ja datalaskennan, henkilötietojen suojan, kyberturvallisuuden, perusoikeuksien ja terveys- ja turvallisuusriskien syvällinen ymmärtäminen sekä voimassa olevien standardien ja oikeudellisten vaatimusten tuntemus. Jäsenvaltioiden on arvioitava ja tarvittaessa päivitettävä tässä kohdassa tarkoitettuja pätevyys- ja resurssivaatimuksia vuosittain.
3. Dalībvalstis nodrošina, ka to valsts kompetentajām iestādēm tiek nodrošināti pienācīgi tehniskie, finanšu un cilvēkresursi, kā arī infrastruktūra, lai efektīvi pildītu uzdevumus, kas tām noteikti ar šo regulu. Jo īpaši, valsts kompetentajām iestādēm ir pietiekams skaits pastāvīgi pieejama personāla, kura kompetences un speciālās zināšanas ietver padziļinātu izpratni par MI tehnoloģijām, datiem un datošanu, personas datu aizsardzību, kiberdrošību, pamattiesībām, riskiem attiecībā uz veselību un drošību un zināšanas par esošajiem standartiem un juridiskajām prasībām. Dalībvalstis katru gadu novērtē un, ja vajadzīgs, atjaunina šajā punktā minētās kompetences un resursu prasības.
4. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet riittävän kyberturvallisuustason varmistamiseksi.
4. Valsts kompetentās iestādes veic atbilstošus pasākumus, lai nodrošinātu pienācīga līmeņa kiberdrošību.
5. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtäviään suorittaessaan noudatettava 78 artiklassa säädettyjen salassapitovelvollisuuksien mukaisesti.
5. Veicot savus pienākumus, valsts kompetentās iestādes rīkojas saskaņā ar 78. pantā noteiktajiem konfidencialitātes pienākumiem.
6. Jäsenvaltioiden on viimeistään 2 päivänä elokuuta 2025 ja sen jälkeen kahden vuoden välein raportoitava komissiolle kansallisten toimivaltaisten viranomaisten taloudellisten ja henkilöresurssien tilasta ja arvioitava niiden riittävyyttä. Komissio toimittaa nämä tiedot tekoälyneuvostolle keskustelua ja mahdollisia suosituksia varten.
6. Līdz 2025. gada 2. augustam un pēc tam reizi divos gados dalībvalstis ziņo Komisijai par valsts kompetento iestāžu finanšu un cilvēkresursu situāciju, novērtējot to atbilstību. Komisija šo informāciju nosūta MI padomei apspriešanai un iespējamai ieteikumu sniegšanai.
7. Komissio helpottaa kokemusten vaihtoa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä.
7. Komisija veicina pieredzes apmaiņu starp valstu kompetentajām iestādēm.
8. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa ohjeita ja neuvoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta, erityisesti pk-yrityksille, myös startup-yrityksille, ottaen huomioon tarvittaessa tekoälyneuvoston ja komission ohjeet ja neuvot. Kun kansalliset toimivaltaiset viranomaiset aikovat antaa tekoälyjärjestelmää koskevia ohjeita ja neuvoja muun unionin oikeuden kattamilla aloilla, kyseisen unionin oikeuden nojalla kansallisia toimivaltaisia viranomaisia on tarvittaessa kuultava.
8. Valstu kompetentās iestādes var sniegt norādījumus un konsultācijas par šīs regulas īstenošanu, jo īpaši MVU, tostarp jaunuzņēmumiem, attiecīgi ņemot vērā MI padomes un Komisijas norādījumus un padomus. Kad valsts kompetentās iestādes plāno sniegt norādījumus un konsultācijas attiecībā uz MI sistēmu jomās, uz kurām attiecas citi Savienības tiesību akti, vajadzības gadījumā tās apspriežas ar attiecīgajām minētajos Savienības tiesību aktos paredzētajām valsts kompetentajām iestādēm.
9. Kun unionin toimielimet, elimet, toimistot ja virastot kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, Euroopan tietosuojavaltuutettu toimii niiden valvonnasta vastaavana toimivaltaisena viranomaisena.
9. Ja šīs regulas piemērošanas jomā ietilpst Savienības iestādes, struktūras, biroji un aģentūras, kā kompetentā iestāde to uzraudzības nolūkā darbojas Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītājs.
VIII LUKU
VIII NODAĻA
SUURIRISKISIÄ TEKOÄLYJÄRJESTELMIÄ KOSKEVA EU:N TIETOKANTA
ES DATUBĀZE PAR AUGSTA RISKA MI SISTĒMĀM
71 artikla
71. pants
Liitteessä III lueteltuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskeva EU:n tietokanta
ES datubāze par augsta riska MI sistēmām, kas uzskaitītas III pielikumā
1. Komissio perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa EU:n tietokannan, joka sisältää tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä, jotka on rekisteröity 49 ja 60 artiklan mukaisesti, ja tekoälyjärjestelmistä, joita ei pidetä suuririskisinä 6 artiklan 3 kohdan nojalla ja jotka on rekisteröity 6 artiklan 4 kohdan ja 49 artiklan mukaisesti, ja pitää sitä yllä. Komissio kuulee asianomaisia asiantuntijoita vahvistaessaan tällaisen tietokannan toiminnalliset eritelmät ja tekoälyneuvostoa päivittäessään tällaisen tietokannan toiminnallisia eritelmiä.
1. Komisija sadarbībā ar dalībvalstīm izveido un uztur ES datubāzi, kas ietver šā panta 2. un 3. punktā minēto informāciju par 6. panta 2. punktā minētajām augsta riska MI sistēmām, kuras reģistrētas saskaņā ar 49. un 60. pantu un MI sistēmas, kas nav uzskatāmas par augsta riska sistēmām saskaņā ar 6. panta 3. punktu un ir reģistrētas saskaņā ar 6. panta 4. punktu un 49. pantu. Nosakot šādas datubāzes funkcionālās specifikācijas, Komisija apspriežas ar attiecīgajiem ekspertiem, un, atjauninot šādas datubāzes funkcionālās specifikācijas, Komisija apspriežas ar MI padomi.
2. Tarjoajan tai tapauksen mukaan valtuutetun edustajan on tallennettava EU:n tietokantaan liitteessä VIII olevassa A ja B osassa luetellut tiedot.
2. VIII pielikuma A un B iedaļā uzskaitītos datus ES datubāzē ievada nodrošinātājs vai attiecīgā gadījumā pilnvarotais pārstāvis.
3. Käyttöönottajan, joka on viranomainen, virasto tai elin tai toimii niiden puolesta, on tallennettava EU:n tietokantaan liitteessä VIII olevassa C jaksossa luetellut tiedot 49 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.
3. VIII pielikuma C iedaļā uzskaitītos datus ES datubāzē ievada uzturētājs, kas ir publiska iestāde, aģentūra vai struktūra vai darbojas to vārdā, saskaņā ar 49. panta 3. un 4. punktu.
4. Edellä 49 artiklan 4 kohdassa ja 60 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettua osiota lukuun ottamatta EU:n tietokannan sisältämien, 49 artiklan mukaisesti rekisteröityjen tietojen on oltava julkisesti saatavilla käyttäjäystävällisellä tavalla. Tietojen olisi oltava helposti selattavia ja koneluettavia. Edellä olevan 60 artiklan mukaisesti rekisteröityjen tietojen on oltava ainoastaan markkinavalvontaviranomaisten ja komission saatavilla, paitsi jos mahdollinen tarjoaja tai tarjoaja on antanut suostumuksensa näiden tietojen asettamiseen myös yleisön saataville.
4. Izņemot sadaļu, kas minēta 49. panta 4. punktā un 60. panta 4. punkta c) apakšpunktā, ES datubāzē iekļauta informācija, kas reģistrēta saskaņā ar 49. pantu, ir piekļūstama un publiski pieejama lietotājam ērtā veidā. Informācijai vajadzētu būt viegli pārlūkojamai un mašīnlasāmai. Informācija, kas reģistrēta saskaņā ar 60. pantu, ir piekļūstama tikai tirgus uzraudzības iestādēm un Komisijai, ja vien potenciālais nodrošinātājs vai nodrošinātājs nav devis piekrišanu darīt šo informāciju pieejamu arī sabiedrībai.
5. EU:n tietokannassa saa olla henkilötietoja vain siinä määrin kuin se on tarpeen tämän asetuksen mukaista tietojen keräämistä ja käsittelyä varten. Näihin tietoihin on sisällyttävä niiden luonnollisten henkilöiden nimet ja yhteystiedot, jotka ovat vastuussa järjestelmän rekisteröinnistä ja joilla on laillinen oikeus edustaa tarjoajaa tai käyttöönottajaa tapauksen mukaan.
5. ES datubāze satur personas datus tikai tik daudz, cik nepieciešams informācijas vākšanai un apstrādei saskaņā ar šo regulu. Minētajā informācijā iekļauj to fizisku personu vārdus un kontaktinformāciju, kuras atbild par sistēmas reģistrēšanu un kurām ir juridiskas pilnvaras pārstāvēt, attiecīgi, nodrošinātāju vai uzturētāju.
6. Komissio on EU:n tietokannan rekisterinpitäjä. Se asettaa tarjoajien, mahdollisten tarjoajien ja käyttöönottajien saataville riittävän teknisen ja hallinnollisen tuen. EU:n tietokannan on noudatettava sovellettavia esteettömyysvaatimuksia.
6. Komisija ir ES datubāzes pārzine. Tā nodrošinātājiem, potenciālajiem nodrošinātājiem un uzturētājiem dara pieejamu pienācīgu tehnisko un administratīvo atbalstu. ES datubāze atbilst piemērojamajām piekļūstamības prasībām.
IX LUKU
IX NODAĻA
MARKKINOILLE SAATTAMISEN JÄLKEINEN SEURANTA, TIETOJEN JAKAMINEN JA MARKKINAVALVONTA
PĒCTIRGUS PĀRRAUDZĪBA, INFORMĀCIJAS KOPĪGOŠANA UN TIRGUS UZRAUDZĪBA
1 JAKSO
1. IEDAĻA
Markkinoille saattamisen jälkeinen seuranta
Pēctirgus pārraudzība
72 artikla
72. pants
Tarjoajien toteuttama markkinoille saattamisen jälkeinen seuranta ja suuririskisten tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamisen jälkeinen seurantasuunnitelma
Nodrošinātāju veikta pēctirgus pārraudzība un augsta riska MI sistēmu pēctirgus pārraudzības plāns
1. Tarjoajien on perustettava ja dokumentoitava markkinoille saattamisen jälkeinen seurantajärjestelmä tavalla, joka on oikeassa suhteessa tekoälyteknologioiden luonteeseen ja suuririskisen tekoälyjärjestelmän aiheuttamiin riskeihin nähden.
1. Nodrošinātāji izveido un dokumentē pēctirgus pārraudzības sistēmu tādā veidā, kas ir samērīgs MI tehnoloģiju raksturam un augsta riska MI sistēmas riskiem.
2. Markkinoille saattamisen jälkeisessä seurantajärjestelmässä on aktiivisesti ja järjestelmällisesti kerättävä, dokumentoitava ja analysoitava asiaankuuluvia tietoja, jotka koskevat suuririskisten tekoälyjärjestelmien suorituskykyä niiden koko elinkaaren ajan ja jotka voivat olla käyttöönottajien toimittamia tai jotka on voitu kerätä muista lähteistä, ja sen on annettava tarjoajalle mahdollisuus arvioida, täyttävätkö tekoälyjärjestelmät jatkuvasti III luvun 2 jaksossa vahvistetut vaatimukset. Markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan on tarvittaessa sisällyttävä analyysi vuorovaikutuksesta muiden tekoälyjärjestelmien kanssa. Tätä velvoitetta ei sovelleta niiden käyttöönottajien arkaluonteiseen operatiiviseen tietoon, jotka ovat lainvalvontaviranomaisia.
2. Pēctirgus pārraudzības sistēma aktīvi un sistemātiski vāc, dokumentē un analizē attiecīgos datus, kurus var sniegt uzturētāji vai kurus var savākt, izmantojot citus avotus, par augsta riska MI sistēmu veiktspēju visā to darbmūža laikā, un kuri ļauj nodrošinātājam izvērtēt MI sistēmu nepārtrauktu atbilstību III nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām. Attiecīgā gadījumā pēctirgus pārraudzība ietver analīzi par mijiedarbību ar citām MI sistēmām. Šis pienākums neattiecas uz uzturētāju, kas ir tiesībaizsardzības iestādes, sensitīviem operatīvajiem datiem.
3. Markkinoille saattamisen jälkeisen seurantajärjestelmän on perustuttava markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevaan suunnitelmaan. Markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevan suunnitelman on oltava osa liitteessä IV tarkoitettua teknistä dokumentaatiota. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännökset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevan suunnitelman mallista ja suunnitelmaan sisällytettävistä tiedoista viimeistään 2 päivänä helmikuuta 2026. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3. Pēctirgus pārraudzības sistēmas pamatā ir pēctirgus pārraudzības plāns. Pēctirgus pārraudzības plāns ir IV pielikumā minētās tehniskās dokumentācijas daļa. Komisija līdz 2026. gada 2. februārim pieņem īstenošanas aktu, ar ko nosaka sīki izstrādātus noteikumus, ar kuriem izveido pēctirgus pārraudzības plāna veidni un plānā iekļaujamo elementu sarakstu. Minēto īstenošanas aktu pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 98. panta 2. punktā.
4. Jos liitteessä I olevassa A jaksossa tarkoitetun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta on jo otettu käyttöön markkinoille saattamisen jälkeinen seurantajärjestelmä ja -suunnitelma kyseisen lainsäädännön nojalla, tarjoajien on johdonmukaisuuden varmistamiseksi, päällekkäisyyksien välttämiseksi ja lisärasitteiden minimoimiseksi voitava tarvittaessa sisällyttää 3 kohdassa tarkoitettua mallia käyttäen 1, 2 ja 3 kohdassa kuvatut tarvittavat osatekijät kyseisen lainsäädännön nojalla jo olemassa oleviin järjestelmiin ja suunnitelmiin edellyttäen, että tällä saavutetaan vastaava suojelun taso.
4. Augsta riska MI sistēmām, uz kurām attiecas I pielikuma A iedaļā minētie Savienības saskaņošanas tiesību akti, ja saskaņā ar minētajiem tiesību aktiem jau ir izveidota pēctirgus pārraudzības sistēma un plāns, lai nodrošinātu konsekvenci, izvairītos no dublēšanās un samazinātu papildu slogu, nodrošinātājiem ir izvēle attiecīgā gadījumā, izmantojot 3. punktā minēto veidni, integrēt vajadzīgos 1., 2. un 3. punktā aprakstītos elementus jau esošās sistēmās un plānos, kas paredzēti minētajos tiesību aktos, ar noteikumu, ka tā tiek panākts līdzvērtīgs aizsardzības līmenis.
Tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös sellaisiin liitteessä III olevassa 5 kohdassa tarkoitettuihin suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin, joita ovat saattaneet markkinoille tai ottaneet käyttöön rahoituslaitokset, joihin sovelletaan niiden sisäisiä hallintojärjestelyjä tai -prosesseja koskevia vaatimuksia unionin rahoituspalvelulainsäädännön nojalla.
Pirmo daļu piemēro arī III pielikuma 5. punktā minētajām augsta riska MI sistēmām, ko laiž tirgū vai nodod ekspluatācijā finanšu iestādes, uz kurām attiecas Savienības finanšu pakalpojumu jomas tiesību aktos noteiktās prasības par to iekšējo pārvaldību, kārtību vai procesiem.
2 JAKSO
2. IEDAĻA
Vakavia vaaratilanteita koskevien tietojen jakaminen
Informācijas kopīgošana par nopietniem incidentiem
73 artikla
73. pants
Vakavista vaaratilanteista ilmoittaminen
Ziņošana par nopietniem incidentiem
1. Unionin markkinoille saatettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien on ilmoitettava kaikista vakavista vaaratilanteista niiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa kyseinen vaaratilanne tapahtui.
1. Savienības tirgū laistu augsta riska MI sistēmu nodrošinātāji par visiem nopietniem incidentiem ziņo tirgus uzraudzības iestādēm dalībvalstīs, kur šis incidents noticis.
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä välittömästi sen jälkeen, kun tarjoaja on todennut syy-yhteyden tekoälyjärjestelmän ja vakavan vaaratilanteen välillä tai tällaisen yhteyden kohtuullisen todennäköisyyden, ja joka tapauksessa viimeistään 15 päivän kuluttua siitä, kun vakava vaaratilanne on tullut tarjoajan tai tapauksen mukaan käyttöönottajan tietoon.
2. Šā panta 1. punktā minēto ziņojumu sniedz tūlīt pēc tam, kad nodrošinātājs ir konstatējis cēloņsakarību starp MI sistēmu un nopietno incidentu vai šādas sakarības saprātīgu iespējamību, un jebkurā gadījumā ne vēlāk kā 15 dienas pēc tam, kad nodrošinātājs vai, attiecīgā gadījumā, uzturētājs ir uzzinājis par nopietno incidentu.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoittamisen määräajassa on otettava huomioon vakavan vaaratilanteen vakavuus.
Nosakot pirmajā daļā minēto ziņošanas laikposmu, ņem vērā to, cik smags ir nopietnais incidents.
3. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, jos kyseessä on laajalle levinnyt rikkomus tai 3 artiklan 49 kohdan b alakohdassa määritelty vakava vaaratilanne, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on toimitettava välittömästi ja viimeistään kahden päivän kuluttua siitä, kun tarjoaja tai tapauksen mukaan käyttöönottaja on saanut tiedon kyseisestä vaaratilanteesta.
3. Neraugoties uz šā panta 2. punktu, plašas ietekmes pārkāpuma vai 3. panta 49. punkta b) apakšpunktā definētā nopietna incidenta gadījumā šā panta 1. punktā minēto ziņojumu sniedz nekavējoties un ne vēlāk kā divas dienas pēc tam, kad nodrošinātājs vai, attiecīgā gadījumā, uzturētājs ir uzzinājis par minēto incidentu.
4. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, kuolemantapauksessa ilmoitus on annettava välittömästi sen jälkeen, kun tarjoaja tai käyttöönottaja on todennut suuririskisen tekoälyjärjestelmän ja vakavan vaaratilanteen välisen syyseuraussuhteen tai heti kun ne epäilevät suuririskisen tekoälyjärjestelmän ja vakavan vaaratilanteen välistä syyseuraussuhdetta, mutta viimeistään 10 päivän kuluttua päivästä, jona vakava vaaratilanne on tullut tarjoajan tai tapauksen mukaan käyttöönottajan tietoon.
4. Neraugoties uz 2. punktu, personas nāves gadījumā ziņojumu sniedz nekavējoties pēc tam, kad nodrošinātājs vai uzturētājs ir noskaidrojis cēloņsakarību starp augsta riska MI sistēmu un nopietno incidentu, vai tiklīdz tam par to ir aizdomas, bet ne vēlāk kā 10 dienas pēc dienas, kurā nodrošinātājs vai, attiecīgā gadījumā, uzturētājs ir uzzinājis par nopietno incidentu.
5. Jos se on tarpeen oikea-aikaisen ilmoittamisen varmistamiseksi, tarjoaja tai tapauksen mukaan käyttöönottaja voi toimittaa alustavan epätäydellisen ilmoituksen, jota seuraa täydellinen ilmoitus.
5. Ja tas ir nepieciešams, lai nodrošinātu savlaicīgu ziņošanu, nodrošinātājs vai, attiecīgā gadījumā, uzturētājs var iesniegt sākotnēju ziņojumu, kurš nav pilnīgs un kuram seko pilnīgs ziņojums.
6. Ilmoitettuaan 1 kohdan mukaisesti vakavasta vaaratilanteesta tarjoajan on viipymättä suoritettava tarvittavat vakavaan vaaratilanteeseen ja kyseiseen tekoälyjärjestelmään liittyvät tutkimukset. Tähän on sisällyttävä vaaratilanteen riskinarviointi ja korjaavat toimenpiteet.
6. Pēc tam, kad ir ziņots par nopietnu incidentu, ievērojot 1. punktu, nodrošinātājs nekavējoties veic vajadzīgo izmeklēšanu saistībā ar šo nopietno incidentu un attiecīgo MI sistēmu. Tā ietver incidenta riska novērtējumu un korektīvu darbību.
Tarjoajan on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tutkinnan aikana toimittava yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa asianomaisen ilmoitetun laitoksen kanssa, eikä se saa toteuttaa tutkimusta, johon sisältyy tekoälyjärjestelmän muuttaminen niin, että se voi vaikuttaa vaaratilanteen syiden myöhempään arviointiin, ennen kuin toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettu tällaisesta toimenpiteestä.
Pirmajā daļā minētās izmeklēšanas laikā nodrošinātājs sadarbojas ar kompetentajām iestādēm un, attiecīgā gadījumā, ar attiecīgo paziņoto struktūru un neveic nekādu izmeklēšanu, kuras gaitā attiecīgā MI sistēma tiek mainīta tādā veidā, kas var ietekmēt šā incidenta cēloņu turpmāku izvērtēšanu, iekams par šādu darbību tas nav informējis kompetentās iestādes.
7. Saatuaan ilmoituksen 3 artiklan 49 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta vakavasta vaaratilanteesta asiaankuuluvan markkinavalvontaviranomaisen on ilmoitettava asiasta 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille tai elimille. Komissio laatii erityiset ohjeet, joilla helpotetaan tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen velvoitteiden noudattamista. Ohjeet on annettava viimeistään 2 päivänä elokuuta 2025, ja niitä on arvioitava säännöllisesti.
7. Saņēmusi paziņojumu par nopietnu incidentu, kas minēts 3. panta 49. punkta c) apakšpunktā, attiecīgā tirgus uzraudzības iestāde informē 77. panta 1. punktā minētās valsts publiskās iestādes vai struktūras. Komisija izstrādā īpašus norādījumus, lai veicinātu šā panta 1. punktā noteikto pienākumu izpildi. Minētos norādījumus izdod līdz 2025. gada 2. augustam, un tos regulāri novērtē.
8. Markkinavalvontaviranomaisen on toteutettava asetuksen (EU) 2019/1020 19 artiklassa säädetyt asianmukaiset toimenpiteet seitsemän päivän kuluessa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta ja noudatettava kyseisessä asetuksessa säädettyjä ilmoitusmenettelyjä.
8. Tirgus uzraudzības iestāde septiņu dienu laikā no dienas, kurā tā saņēmusi šā panta 1. punktā minēto paziņojumu, veic pienācīgus pasākumus, kā paredzēts Regulas (ES) 2019/1020 19. pantā, un izpilda minētajā regulā paredzētās paziņošanas procedūras.
9. Sellaisten liitteessä III tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, joita saattavat markkinoille tai ottavat käyttöön tarjoajat, joihin sovelletaan unionin säädöksiä, joissa säädetään tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita vastaavista raportointivelvoitteista, vakavista vaaratilanteista ilmoittaminen on rajattava koskemaan 3 artiklan 49 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja vakavia vaaratilanteita.
9. III pielikumā minētajām augsta riska MI sistēmām, kuras laiž tirgū vai nodod ekspluatācijā nodrošinātāji, uz kuriem attiecas Savienības leģislatīvie instrumenti, kas nosaka ziņošanas pienākumus, kuri ir līdzvērtīgi šajā regulā paredzētajiem, paziņošana par nopietniem incidentiem attiecas tikai uz tiem, kas minēti 3. panta 49. punkta c) apakšpunktā.
10. Sellaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, jotka ovat asetusten (EU) 2017/745 ja (EU) 2017/746 soveltamisalaan kuuluvien laitteiden turvakomponentteja tai jotka itse ovat laitteita, vakavista vaaratilanteista ilmoittaminen on rajattava koskemaan tämän asetuksen 3 artiklan 49 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja vakavia vaaratilanteita, ja se tehdään kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka jäsenvaltiot, joissa vaaratilanne tapahtui, valitsevat tätä tarkoitusta varten.
10. Augsta riska MI sistēmām, kas ir ierīču drošības sastāvdaļas vai pašas ir ierīces, uz ko attiecas Regulas (ES) 2017/745 un (ES) 2017/746, paziņošana par nopietniem incidentiem attiecas tikai uz gadījumiem, kas minēti šīs regulas 3. panta 49. punkta c) apakšpunktā, un paziņojumu nosūta valsts kompetentajai iestādei, ko šim nolūkam izvēlējušās dalībvalstis, kurās noticis minētais incidents.
11. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle välittömästi kaikista vakavista vaaratilanteista, riippumatta siitä, ovatko ne ryhtyneet niiden johdosta toimiin, asetuksen (EU) 2019/1020 20 artiklan mukaisesti.
11. Valsts kompetentās iestādes nekavējoties paziņo Komisijai par visiem nopietniem incidentiem neatkarīgi no tā, vai tās ir rīkojušās saistībā ar to vai nē, saskaņā ar Regulas (ES) 2019/1020 20. pantu.
3 JAKSO
3. IEDAĻA
Täytäntöönpanon valvonta
Izpildes panākšana
74 artikla
74. pants
Markkinavalvonta ja tekoälyjärjestelmille unionin markkinoilla tehtävät tarkastukset
Tirgus uzraudzība un MI sistēmu kontrole Savienības tirgū
1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tekoälyjärjestelmiin sovelletaan asetusta (EU) 2019/1020. Tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi
1. MI sistēmām, uz kurām attiecas šī regula, piemēro Regulu (ES) 2019/1020. Šīs regulas efektīvas izpildes nolūkos:
a)
asetuksessa (EU) 2019/1020 olevien viittausten talouden toimijaan on katsottava koskevan myös kaikkia tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa yksilöityjä toimijoita;
a)
atsauces uz Regulas (ES) 2019/1020 terminu “uzņēmējs” saprot kā tādas, kas ietver visus šīs regulas 2. panta 1. punktā norādītos operatorus;
b)
asetuksessa (EU) 2019/1020 olevien viittausten tuotteeseen on katsottava koskevan myös kaikkia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tekoälyjärjestelmiä.
b)
atsauces uz Regulā (ES) 2019/1020 lietoto apzīmējumu “produkts” saprot kā tādas, kas ietver visas MI sistēmas, uz kurām attiecas šī regula.
2. Markkinavalvontaviranomaisten on osana asetuksen (EU) 2019/1020 34 artiklan 4 kohdan mukaisia raportointivelvoitteitaan ilmoitettava vuosittain komissiolle ja asianomaisille kansallisille kilpailuviranomaisille kaikki markkinavalvontatoimien yhteydessä esiin tulleet tiedot, joilla voi olla merkitystä unionin kilpailulainsäädännön soveltamisen kannalta. Niiden on myös raportoitava vuosittain tekoälytoimistolle kiellettyjen käytäntöjen käytöstä kyseisen vuoden aikana ja toteutetuista toimenpiteistä.
2. Pildot savus ziņošanas pienākumus, kas paredzēti Regulas (ES) 2019/1020 34. panta 4. punktā, tirgus uzraudzības iestādes katru gadu ziņo Komisijai un attiecīgajām valsts konkurences iestādēm visu tirgus uzraudzības darbībās identificēto informāciju, kas tās varētu interesēt Savienības konkurences tiesību normu piemērošanā. Tās arī katru gadu ziņo Komisijai par aizliegtas prakses izmantošanu, kas notikusi minētā gada laikā, un par veiktajiem pasākumiem.
3. Sellaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, jotka liittyvät tuotteisiin, joihin sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltua unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, markkinavalvontaviranomainen on tätä asetusta sovellettaessa kyseisten säädösten nojalla nimetty markkinavalvontatoimista vastaava viranomainen.
3. Augsta riska MI sistēmām, kas saistītas ar produktiem, uz kuriem attiecas I pielikuma A iedaļā uzskaitītie Savienības saskaņošanas tiesību akti, tirgus uzraudzības iestāde šīs regulas nolūkos ir saskaņā ar minētajiem tiesību aktiem izraudzītā iestāde, kas atbild par tirgus uzraudzības darbībām.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat asianmukaisissa olosuhteissa nimetä toisen asiaankuuluvan viranomaisen toimimaan markkinavalvontaviranomaisena edellyttäen, että ne varmistavat koordinoinnin liitteessä I luetellun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien alakohtaisten markkinavalvontaviranomaisten kanssa.
Atkāpjoties no pirmās daļas un pamatotos apstākļos dalībvalstis var izraudzīties citu attiecīgu iestādi, lai tā rīkotos kā tirgus uzraudzības iestāde, ar noteikumu, ka tās nodrošina koordināciju ar attiecīgajām nozares tirgus uzraudzības iestādēm, kas ir atbildīgas par I pielikumā uzskaitīto Savienības saskaņošanas tiesību aktu izpildes panākšanu.
4. Tämän asetuksen 79–83 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä ei sovelleta tekoälyjärjestelmiin, jotka liittyvät tuotteisiin, joihin sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltua unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, kun tällaisissa säädöksissä säädetään jo menettelyistä, joilla saavutetaan vastaava suojelun taso ja joilla on sama tavoite. Tällaisissa tapauksissa on sen sijaan sovellettava asiaankuuluvia alakohtaisia menettelyjä.
4. Šīs regulas 79. līdz 83. pantā minētās procedūras nepiemēro MI sistēmām, kas saistītas ar produktiem, uz kuriem attiecas I pielikuma A iedaļā uzskaitītie Savienības saskaņošanas tiesību akti, ja šādos tiesību aktos jau ir paredzētas procedūras, kuras nodrošina līdzvērtīgu aizsardzības līmeni un kurām ir tāds pats mērķis. Šādos gadījumos tā vietā piemēro attiecīgās nozares procedūras.
5. Tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi markkinavalvontaviranomaiset voivat tarvittaessa käyttää kyseisen asetuksen 14 artiklan 4 kohdan d ja j alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia etäyhteyden välityksellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2019/1020 14 artiklan mukaisia markkinavalvontaviranomaisten valtuuksia.
5. Neskarot tirgus uzraudzības iestāžu pilnvaras, kas paredzētas Regulas (ES) 2019/1020 14. pantā, lai panāktu šīs regulas efektīvu izpildi, minētās Regulas 14. panta 4. punkta d) un j) apakšpunktā minētās tirgus uzraudzības iestādes pilnvaras attiecīgā gadījumā var īstenot attālināti.
6. Sellaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, joita saattavat markkinoille, ottavat käyttöön tai käyttävät unionin rahoituspalvelulainsäädännöllä säännellyt rahoituslaitokset, markkinavalvontaviranomainen on tätä asetusta sovellettaessa asiaankuuluva kansallinen viranomainen, joka vastaa näiden laitosten rahoitusvalvonnasta kyseisen lainsäädännön nojalla, siltä osin kuin tekoälyjärjestelmän markkinoille saattaminen, käyttöönotto tai käyttö on suorassa yhteydessä kyseisten rahoituspalvelujen tarjoamiseen.
6. Augsta riska MI sistēmām, ko laiž tirgū, nodod ekspluatācijā vai izmanto finanšu iestādes, kuras reglamentē Savienības tiesību akti par finanšu pakalpojumiem, tirgus uzraudzības iestāde šīs regulas vajadzībām ir attiecīgā valsts iestāde, kas saskaņā ar minētajiem tiesību aktiem atbild par šo iestāžu finanšu uzraudzību, ciktāl MI sistēmas laišana tirgū, nodošana ekspluatācijā vai lietošana ir tieši saistīta ar minēto finanšu pakalpojumu sniegšanu.
7. Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, perustelluissa olosuhteissa ja edellyttäen, että varmistetaan koordinointi, jäsenvaltio voi määrittää muun asiaankuuluvan viranomaisen markkinavalvontaviranomaiseksi tätä asetusta sovellettaessa.
7. Atkāpjoties no 6. punkta, attiecīgos apstākļos un ar noteikumu, ka tiek nodrošināta koordinācija, dalībvalsts šīs regulas nolūkos par tirgus uzraudzības iestādi var noteikt citu attiecīgu iestādi.
Kansallisten markkinavalvontaviranomaisten, jotka valvovat direktiivin 2013/36/EU nojalla säänneltyjä luottolaitoksia, jotka osallistuvat asetuksella (EU) N:o 1024/2013 perustettuun yhteiseen valvontamekanismiin, olisi ilmoitettava viipymättä Euroopan keskuspankille kaikki markkinavalvontatoimiensa yhteydessä määrittämät tiedot, joilla voi olla mahdollisesti merkitystä Euroopan keskuspankin vakavaraisuuden valvontatehtäville sellaisina kuin ne määritetään kyseisessä asetuksessa.
Valstu tirgus uzraudzības iestādēm, kas uzrauga regulētās kredītiestādes, kuras tiek regulētas saskaņā ar Direktīvu 2013/36/ES un kuras piedalās vienotajā uzraudzības mehānismā, kas izveidots ar Regulu (ES) Nr. 1024/2013, būtu nekavējoties jāziņo Eiropas Centrālajai bankai visa tirgus uzraudzības darbību gaitā identificētā informācija, kas varētu būt noderīga Eiropas Centrālās bankas prudenciālās uzraudzības uzdevumu veikšanai, kā norādīts minētajā regulā.
8. Sellaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, jotka on lueteltu tämän asetuksen liitteessä III olevassa 1 kohdassa, siltä osin kuin näitä järjestelmiä käytetään lainvalvontatarkoituksessa, rajaturvallisuudessa sekä oikeuden ja demokratian turvaamisessa, sekä 6, 7 ja 8 kohdassa lueteltujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta jäsenvaltioiden on nimettävä tätä asetusta sovellettaessa markkinavalvontaviranomaisiksi asetuksen (EU) 2016/679 tai direktiivin (EU) 2016/680 mukaiset tietosuojavalvontaviranomaiset tai mikä tahansa muu viranomainen, joka on nimetty samoin edellytyksin, jotka on määritelty direktiivin (EU) 2016/680 41–44 artiklassa. Markkinavalvontatoimet eivät saa millään tavoin vaikuttaa oikeusviranomaisten riippumattomuuteen tai muutoin vaikuttaa niiden toimiin niiden toimiessa oikeudellisessa ominaisuudessaan.
8. Augsta riska MI sistēmām, kas uzskaitītas šīs regulas III pielikuma 1. punktā, ciktāl šīs sistēmas izmanto tiesībaizsardzības nolūkos, robežpārvaldības un tiesiskuma un demokrātijas nolūkos, un augsta riska MI sistēmām, kas uzskaitītas III pielikuma 6.,7. un 8. punktā, dalībvalstis šīs regulas nolūkos par tirgus uzraudzības iestādēm izraugās vai nu kompetentās datu aizsardzības uzraudzības iestādes, kas paredzētas Regulā (ES) 2016/679 vai Direktīvā (ES) 2016/680, vai jebkuru citu iestādi, kas izraudzīta, ievērojot tos pašus nosacījumus, kas paredzēti Direktīvas (ES) 2016/680 41.–44. pantā. Tirgus uzraudzības darbības nekādā veidā neietekmē tiesu iestāžu neatkarību vai kā citādi neiejaucas to darbībā, kad tās rīkojas tiesu varas ietvaros.
9. Kun unionin toimielimet, elimet, toimistot ja virastot kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, Euroopan tietosuojavaltuutettu toimii niiden valvonnasta vastaavana toimivaltaisena viranomaisena, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuinta, joka toimii oikeudellisessa ominaisuudessaan.
9. Ja šīs regulas piemērošanas jomā ietilpst Savienības iestādes, struktūras, biroji vai aģentūras, kā to tirgus uzraudzības iestāde darbojas Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītājs, izņemot attiecībā uz Eiropas Savienības Tiesu, kas rīkojas tiesu varas ietvaros.
10. Jäsenvaltioiden on helpotettava koordinointia tämän asetuksen nojalla nimettyjen markkinavalvontaviranomaisten ja muiden sellaisten asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten tai elinten välillä, jotka valvovat liitteessä I luetellun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön tai muun sellaisen unionin oikeuden soveltamista, jolla saattaa olla merkitystä liitteessä III tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien kannalta.
10. Dalībvalstis atbalsta koordināciju starp tirgus uzraudzības iestādēm, kas izraudzītas saskaņā ar šo regulu, un citām attiecīgām valsts iestādēm vai struktūrām, kuras uzrauga I pielikumā uzskaitīto Savienības saskaņošanas tiesību aktu vai citu tādu Savienības tiesību aktu piemērošanu, kuri varētu būt svarīgi attiecībā uz III pielikumā minētajām augsta riska MI sistēmām.
11. Markkinavalvontaviranomaisten ja komission olisi voitava ehdottaa yhteisiä toimia, myös yhteisiä tutkimuksia, jotka markkinavalvontaviranomaiset toteuttavat joko itse tai yhdessä komission kanssa ja joiden tavoitteena on edistää vaatimusten noudattamista, havaita vaatimusten noudattamatta jättäminen, lisätä tietämystä tai antaa neuvoja tähän asetukseen liittyvistä asioista ja niistä suuririskisten tekoälyjärjestelmien luokista, joiden on todettu aiheuttavan vakavan riskin kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa asetuksen (EU) 2019/1020 9 artiklan mukaisesti. Tekoälytoimiston on annettava koordinointitukea yhteisiä tutkimuksia varten.
11. Tirgus uzraudzības iestādes un Komisija spēj ierosināt jaunas darbības, tostarp kopīgas izmeklēšanas, kas jāveic tirgus uzraudzības iestādēm vai tirgus uzraudzības iestādēm kopā ar Komisiju, nolūkā veicināt atbilstību, konstatēt neatbilstību, uzlabot informētību vai sniegt norādījumus saistībā ar šo regulu attiecībā uz konkrētām augsta riska MI sistēmu kategorijām, par kurām konstatēts, ka tās rada nopietnu risku divās vai vairāk dalībvalstīs, saskaņā ar Regulas (ES) 2019/1020 9. pantu. MI birojs sniedz koordinācijas atbalstu kopīgām izmeklēšanām.
12. Tarjoajien on annettava markkinavalvontaviranomaisille täysi pääsy dokumentaatioon sekä suuririskisen tekoälyjärjestelmien kehittämisessä käytettyihin koulutus-, validointi- ja testausdatajoukkoihin, mukaan lukien, kun se on aiheellista ja turvatoimenpiteitä soveltaen, sovellusrajapintojen (API) tai muiden etäkäytön mahdollistavien asianmukaisten teknisten välineiden ja työkalujen kautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa säädettyä (EU) 2019/1020 toimivaltaa ja kun se on asiaankuuluvaa ja rajoitettu siihen mikä on tarpeen markkinavalvontaviranomaisten tehtävien suorittamiseksi.
12. Neskarot Regulā (ES) 2019/1020 paredzētās pilnvaras, un attiecīgā gadījumā un tiktāl, ciktāl tas ir nepieciešams tirgus uzraudzības iestāžu uzdevumu izpildei, nodrošinātāji tām piešķir pilnīgu piekļuvi dokumentācijai, kā arī apmācības, validēšanas un testēšanas datu kopām, ko izmanto augsta riska MI sistēmu izstrādei, tostarp – attiecīgā gadījumā un ievērojot drošības aizsardzības pasākumus –, izmantojot lietojumprogrammu saskarnes (API) vai citus attiecīgus tehniskos līdzekļus un rīkus, kas nodrošina attālinātu piekļuvi.
13. Markkinavalvontaviranomaisille on annettava pääsy suuririskisen tekoälyjärjestelmän lähdekoodiin perustellusta pyynnöstä ja ainoastaan, kun molemmat seuraavista kumulatiivisista edellytyksistä täyttyvät:
13. Tirgus uzraudzības iestādēm piekļuvi augsta riska MI sistēmas pirmkodam piešķir pēc pamatota pieprasījuma un tikai tad, ja ir izpildīti abi šādi nosacījumi:
a)
pääsy lähdekoodiin on tarpeellista, jotta voidaan arvioida, onko suuririskinen tekoälyjärjestelmä III luvun 2 jaksossa esitettyjen vaatimusten mukainen; ja
a)
piekļuve pirmkodam ir nepieciešama, lai novērtētu augsta riska MI sistēmas atbilstību III nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām; un
b)
tarjoajan esittämiin tietoihin ja dokumentaatioon perustuvat testaus- tai tarkastusmenettelyt ja tarkastukset on jo suoritettu tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi.
b)
testēšanas vai revīzijas procedūras un verifikācijas, kuru pamatā ir nodrošinātāja sniegtie dati un dokumentācija, ir izsmeltas vai izrādījušās nepietiekamas.
14. Kaikkea tietoa tai dokumentaatiota, jonka markkinavalvontaviranomaiset saavat, on käsiteltävä 78 artiklassa säädettyjen salassapitovelvollisuuksien mukaisesti.
14. Ar informāciju vai dokumentāciju, ko ieguvušas tirgus uzraudzības iestādes, rīkojas saskaņā ar 78. pantā noteiktajiem konfidencialitātes pienākumiem.
75 artikla
75. pants
Keskinäinen avunanto, markkinavalvonta ja yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien valvonta
Savstarpējā palīdzība, tirgus uzraudzība un vispārīga lietojuma MI sistēmu kontrole
1. Jos tekoälyjärjestelmä perustuu yleiskäyttöiseen tekoälymalliin ja sama tarjoaja kehittää mallin ja järjestelmän, tekoälytoimistolla on oltava valtuudet seurata ja valvoa, että kyseinen tekoälyjärjestelmä on tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden mukainen. Tekoälytoimistolla on seuranta- ja valvontatehtäviensä hoitamiseksi kaikki tässä jaksossa ja asetuksessa (EU) 2019/1020 säädetyn markkinavalvontaviranomaisen valtuudet.
1. Ja MI sistēmas pamatā ir vispārīga lietojuma MI modelis un modeli un sistēmu izstrādā tas pats nodrošinātājs, MI birojam ir pilnvaras pārraudzīt un uzraudzīt minētās MI sistēmas atbilstību šajā regulā paredzētajiem pienākumiem. Lai pildītu pārraudzības un uzraudzības uzdevumus, MI birojam ir tirgus uzraudzības iestādes pilnvaras, kas paredzētas šajā sadaļā un Regulā (ES) 2019/1020.
2. Jos asiaankuuluvilla markkinavalvontaviranomaisilla on riittävä syy katsoa, että yleiskäyttöiset tekoälyjärjestelmät, joita käyttöönottajat voivat käyttää suoraan vähintään yhteen tämän asetuksen nojalla suuririskiseksi luokiteltuun tarkoitukseen, eivät ole tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisia, niiden on tehtävä yhteistyötä tekoälytoimiston kanssa vaatimustenmukaisuuden arviointien tekemiseksi ja ilmoitettava asiasta tekoälyneuvostolle ja muille markkinavalvontaviranomaisille.
2. Ja attiecīgajām tirgus uzraudzības iestādēm ir pietiekams pamats uzskatīt, ka vispārīga lietojuma MI sistēmas, kuras uzturētāji var tieši lietot vismaz vienam nolūkam, kas, ievērojot šo regulu, ir klasificēts kā augsta riska, neatbilst šajā regulā noteiktajām prasībām, tās sadarbojas ar MI biroju, lai veiktu atbilstības izvērtējumus, un attiecīgi informē MI padomi un citas tirgus uzraudzības iestādes.
3. Jos markkinavalvontaviranomainen ei pysty saattamaan suuririskistä tekoälyjärjestelmää koskevaa tutkimustaan päätökseen, koska se ei voi saada tiettyjä yleiskäyttöiseen tekoälymalliin liittyviä tietoja, vaikka se on toteuttanut kaikki asianmukaiset toimet kyseisten tietojen saamiseksi, se voi esittää tekoälytoimistolle perustellun pyynnön, jonka mukaisesti pääsy kyseisiin tietoihin on pantava täytäntöön. Tässä tapauksessa tekoälytoimiston on toimitettava viipymättä ja joka tapauksessa 30 päivän kuluessa pyynnön esittävälle viranomaiselle kaikki tiedot, jotka tekoälytoimisto katsoo merkityksellisiksi määritettäessä sitä, onko jokin suuririskinen tekoälyjärjestelmä vaatimusten vastainen. Markkinavalvontaviranomaisten on turvattava saamiensa tietojen luottamuksellisuus tämän asetuksen 78 artiklan mukaisesti. Asetuksen (EU) 2019/1020 VI luvussa säädettyä menettelyä sovelletaan soveltuvin osin.
3. Ja tirgus uzraudzības iestāde nespēj pabeigt izmeklēšanu par augsta riska MI sistēmu, jo tā nespēj piekļūt konkrētai informācijai, kas saistīta ar MI modeli, neraugoties uz to, ka tā ir darījusi visu iespējamo, lai iegūtu minēto informāciju, tā var iesniegt pamatotu pieprasījumu MI birojam, kas panāk piekļuves nodrošināšanu minētajai informācijai. Minētajā gadījumā MI birojs nekavējoties un jebkurā gadījumā 30 dienu laikā sniedz pieprasījuma iesniedzējai iestādei jebkuru informāciju, ko MI birojs uzskata par būtisku, lai noteiktu, vai augsta riska MI sistēma ir neatbilstīga. Tirgus uzraudzības iestādes nodrošina iegūtās informācijas konfidencialitāti saskaņā ar šīs regulas 78. pantu. Regulas (ES) 2019/1020 VI nodaļā paredzēto procedūru piemēro mutatis mutandis.
76 artikla
76. pants
Markkinavalvontaviranomaisten suorittama tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen valvonta
Testēšanas reālos apstākļos uzraudzība, ko veic tirgus uzraudzības iestādes
1. Markkinavalvontaviranomaisilla on oltava pätevyys ja valtuudet varmistaa, että tosielämän olosuhteissa tapahtuva testaus on tämän asetuksen mukaista.
1. Tirgus uzraudzības iestādēm ir kompetences un pilnvaras nodrošināt, ka testēšana reālos apstākļos tiek veikta atbilstoši šai regulai.
2. Kun tosielämän olosuhteissa tapahtuvaa testausta tehdään tekoälyjärjestelmille, joita valvotaan 58 artiklan mukaisessa tekoälyn sääntelyn testiympäristössä, markkinavalvontaviranomaisten on varmistettava 60 artiklan noudattaminen osana tekoälyn sääntelyn testiympäristöä koskevaa valvontatehtäväänsä. Kyseiset viranomaiset voivat tarvittaessa sallia, että tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja toteuttaa tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen 60 artiklan 4 kohdan f ja g alakohdassa esitetyistä edellytyksistä poiketen.
2. Ja tiek veikta tādu MI sistēmu testēšana reālos apstākļos, kuras tiek uzraudzītas MI “regulatīvajā smilškastē”, kā paredzēts 58. pantā, tirgus uzraudzības iestādes savas uzraudzības funkcijas ietvaros attiecībā uz MI “regulatīvo smilškasti” pārbauda atbilstību 60. pantam. Minētās iestādes attiecīgā gadījumā var atļaut nodrošinātājam vai potenciālajam nodrošinātājam veikt testēšanu reālos apstākļos, atkāpjoties no 60. panta 4. punkta f) un g) apakšpunktā paredzētajiem nosacījumiem.
3. Jos mahdollinen tarjoaja, tarjoaja tai kolmas osapuoli on ilmoittanut markkinavalvontaviranomaiselle vakavasta vaaratilanteesta tai jos markkinavalvontaviranomaisella on muut perusteet katsoa, että 60 ja 61 artiklassa esitettyjä edellytyksiä ei noudateta, se voi tehdä jommankumman seuraavista päätöksistä alueellaan tapauksen mukaan:
3. Ja tirgus uzraudzības iestāde ir saņēmusi informāciju no potenciālā nodrošinātāja, nodrošinātāja vai jebkuras trešās personas par nopietnu incidentu, vai ja tai ir cits pamats uzskatīt, ka 60. un 61. pantā noteiktie nosacījumi netiek izpildīti, tā savā teritorijā attiecīgā gadījumā var pieņemt jebkuru no šādiem lēmumiem:
a)
tosielämän olosuhteissa tapahtuva testaus keskeytetään tai päätetään;
a)
apturēt vai izbeigt testēšanu reālos apstākļos;
b)
tarjoajaa tai mahdollista tarjoajaa ja käyttöönottajaa tai mahdollista käyttöönottajaa vaaditaan muuttamaan tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen näkökohtia.
b)
pieprasīt nodrošinātājam vai potenciālajam nodrošinātājam un uzturētājam vai potenciālajam uzturētājam modificēt jebkuru testēšanas reālos apstākļos aspektu.
4. Jos markkinavalvontaviranomainen on tehnyt tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen tai on esittänyt 60 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun vastalauseen, päätöksessä tai vastalauseessa on esitettävä sen perusteet sekä yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti tarjoaja tai mahdollinen tarjoaja voi hakea päätökseen tai vastalauseeseen muutosta.
4. Ja tirgus uzraudzības iestāde ir pieņēmusi šā panta 3. punktā minēto lēmumu vai ir cēlusi iebildumu 60. panta 4. punkta b) apakšpunkta nozīmē, lēmumā vai iebildumā norāda tā pamatojumu un to, kā nodrošinātājs vai potenciālais nodrošinātājs var apstrīdēt lēmumu vai iebildumu.
5. Jos markkinavalvontaviranomainen on tehnyt 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen, sen on tarvittaessa ilmoitettava sen perusteet niiden muiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa tekoälyjärjestelmää on testattu testaussuunnitelman mukaisesti.
5. Attiecīgā gadījumā, ja tirgus uzraudzības iestāde ir pieņēmusi 3. punktā minēto lēmumu, tā dara zināmu tā pamatojumu citu dalībvalstu tirgus uzraudzības iestādēm, kurās MI sistēma ir testēta saskaņā ar testēšanas plānu.
77 artikla
77. pants
Perusoikeuksia suojelevien viranomaisten valtuudet
Pamattiesību aizsardzības iestāžu pilnvaras
1. Kansallisilla viranomaisilla tai elimillä, jotka valvovat tai panevat täytäntöön perusoikeuksien, mukaan lukien oikeus syrjimättömyyteen, suojelua koskevan unionin oikeuden mukaisia velvoitteita liitteessä III tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien käytön yhteydessä, on oltava valtuudet pyytää ja saada käyttöönsä tämän asetuksen nojalla luotu tai ylläpidetty dokumentaatio ymmärrettävällä kielellä ja saavutettavassa muodossa, kun dokumentaation käyttö on tarpeen, jotta ne voisivat suorittaa tehokkaasti tehtävänsä omalla lainkäyttöalueellaan. Asianomaisen viranomaisen tai elimen on ilmoitettava tällaisesta pyynnöstä asianomaisen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiselle.
1. Valstu publiskām iestādēm vai struktūrām, kas uzrauga vai panāk to pienākumu izpildi, kuri noteikti Savienības tiesību aktos, kas aizsargā pamattiesības, tostarp tiesības uz nediskriminēšanu, saistībā ar III pielikumā minēto augsta riska MI sistēmu lietošanu ir tiesības pieprasīt un piekļūt jebkurai dokumentācijai, kas sagatavota vai tiek uzturēta saskaņā ar šo regulu, piekļūstamā valodā un formātā, ja piekļuve minētajai dokumentācijai ir nepieciešama, lai efektīvi izpildītu to pilnvaras to jurisdikcijas robežās. Attiecīgā publiskā iestāde vai struktūra par tādu pieprasījumu informē attiecīgās dalībvalsts tirgus uzraudzības iestādi.
2. Kunkin jäsenvaltion on viimeistään 2 päivänä marraskuuta 2024 nimettävä 1 kohdassa tarkoitetut viranomaiset tai elimet ja asetettava niiden luettelo julkisesti saataville. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava luettelo komissiolle ja muille jäsenvaltioille ja pidettävä se ajan tasalla.
2. Līdz 2024. gada 2. novembrim katra dalībvalsts identificē 1. punktā minētās publiskās iestādes vai struktūras un šo sarakstu dara publiski pieejamu. Dalībvalstis sarakstu paziņo Komisijai un pārējām dalībvalstīm un to regulāri atjaunina.
3. Jos 1 kohdassa tarkoitettu dokumentaatio ei riitä sen selvittämiseen, onko perusoikeuksia suojaavan unionin oikeuden mukaisia velvoitteita rikottu, 1 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai elin voi esittää markkinavalvontaviranomaiselle perustellun pyynnön järjestää suuririskisen tekoälyjärjestelmän testaus teknisin keinoin. Markkinavalvontaviranomaisen on järjestettävä testaus pyynnön esittävän viranomaisen tai elimen tiiviillä myötävaikutuksella kohtuullisen ajan kuluessa pyynnön esittämisestä.
3. Ja 1. punktā minētā dokumentācija nav pietiekama, lai noskaidrotu, vai ir notikusi tādu pienākumu neizpilde, kas noteikti Savienības tiesību aktos, kuri aizsargā pamattiesības, 1. punktā minētā publiskā iestāde vai struktūra tirgus uzraudzības iestādei var iesniegt pamatotu pieprasījumu organizēt augsta riska MI sistēmas testēšanu ar tehniskiem līdzekļiem. Tirgus uzraudzības iestāde saprātīgā laikposmā pēc pieprasījuma organizē testēšanu, cieši iesaistot pieprasījuma iesniedzēju publisku iestādi vai struktūru.
4. Kaikkea tietoa tai dokumentaatiota, jonka 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset viranomaiset tai elimet saavat tämän artiklan mukaisesti, on käsiteltävä 78 artiklassa säädettyjen salassapitovelvollisuuksien mukaisesti.
4. Ar informāciju vai dokumentāciju, ko, ievērojot šo pantu, ieguvušas 1. punktā minētās valsts publiskās iestādes vai struktūras, rīkojas saskaņā ar 78. pantā noteiktajiem konfidencialitātes pienākumiem.
78 artikla
78. pants
Luottamuksellisuus
Konfidencialitāte
1. Komission, markkinavalvontaviranomaisten ja ilmoitettujen laitosten sekä muiden tämän asetuksen soveltamiseen osallistuvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden on unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti tehtäviään ja toimiaan suorittaessaan varmistettava saamiensa tietojen ja datan luottamuksellisuus siten, että suojellaan erityisesti
1. Komisija, tirgus uzraudzības iestādes un paziņotās struktūras un jebkura cita fiziska vai juridiska persona, kas iesaistīta šīs regulas piemērošanā, saskaņā ar Savienības vai valsts tiesību aktiem ievēro to uzdevumu un darbību izpildes gaitā iegūtās informācijas un datu konfidencialitāti tādā veidā, lai aizsargātu jo īpaši:
a)
teollis- ja tekijänoikeuksia ja luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön luottamuksellisia liiketoimintatietoja tai liikesalaisuuksia, lähdekoodi mukaan lukien, lukuun ottamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/943 (57) 5 artiklassa tarkoitettuja tapauksia;
a)
fiziskas vai juridiskas personas intelektuālā īpašuma tiesības un konfidenciālu uzņēmējdarbības informāciju vai komercnoslēpumus, ieskaitot pirmkodu, izņemot gadījumus, kas minēti Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvas (ES) 2016/943 (57) 5. pantā;
b)
tämän asetuksen tehokasta täytäntöönpanoa, etenkin tarkastuksia, tutkimuksia ja auditointeja varten.
b)
šīs regulas efektīvu īstenošanu, jo īpaši pārbaužu, izmeklēšanas vai revīzijas nolūkos;
c)
yleisiä ja kansallisia turvallisuusetuja;
c)
sabiedrības un valsts drošības intereses;
d)
rikosoikeudellisten tai hallinnollisten menettelyjen toteuttamista;
d)
kriminālprocesu vai administratīvo procesu norisi;
e)
unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla turvallisuusluokiteltuja tietoja.
e)
informāciju, kas klasificēta, ievērojot Savienības vai valsts tiesību aktus.
2. Viranomaiset, jotka osallistuvat tämän asetuksen soveltamiseen 1 kohdan nojalla, saavat pyytää ainoastaan dataa, joka on ehdottoman välttämätöntä tekoälyjärjestelmien aiheuttaman riskin arvioimiseksi ja valtuuksien käyttämiseksi tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisesti. Niiden on otettava käyttöön riittävät ja tehokkaat kyberturvallisuustoimenpiteet saatujen tietojen ja datan turvallisuuden ja luottamuksellisuuden suojaamiseksi ja poistettava kerätyt tiedot heti, kun niitä ei enää tarvita siihen tarkoitukseen, jota varten ne on saatu sovellettavan unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
2. Iestādes, kas ir iesaistītas šīs regulas piemērošanā, ievērojot 1. punktu, pieprasa tikai tādus datus, kas ir absolūti nepieciešami MI sistēmu radītā riska novērtējumam un to pilnvaru īstenošanai saskaņā ar šo regulu un Regulu (ES) 2019/1020. Tās ievieš pienācīgus un efektīvus kiberdrošības pasākumus, lai aizsargātu iegūtās informācijas un datu drošību un konfidencialitāti, un dzēš savāktos datus, tiklīdz tie vairs nav vajadzīgi nolūkam, kādā tie tika iegūti, saskaņā ar piemērojamiem Savienības vai valsts tiesību aktiem.
3. Sanotun rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja komission välillä luottamuksellisesti vaihdettuja tietoja ei saa paljastaa kuulematta etukäteen sitä kansallista toimivaltaista viranomaista, jolta tiedot ovat peräisin, sekä käyttöönottajaa, kun lainvalvonta-, rajavalvonta-, maahanmuutto- tai turvapaikkaviranomaiset käyttävät liitteessä III olevassa 1, 6 tai 7 kohdassa tarkoitettuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä ja kun tietojen paljastaminen vaarantaisi yleiset ja kansalliset turvallisuusedut. Tämä tietojenvaihto ei koske arkaluonteista operatiivista tietoa, joka liittyy lainvalvonta-, rajavalvonta-, maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisten toimiin.
3. Neskarot 1. un 2. punktu, informāciju, ar kuru konfidenciāli apmainās valstu kompetentās iestādes savā starpā vai valstu kompetentās iestādes un Komisija, neizpauž bez iepriekšējas apspriešanās ar izcelsmes valsts kompetento iestādi un uzturētāju, ja III pielikuma 1., 6. vai 7. punktā minētās augsta riska MI sistēmas lieto tiesībaizsardzības, robežkontroles, imigrācijas vai patvēruma iestādes un ja šāda izpaušana apdraudētu sabiedrības un valsts drošības intereses. Šī informācijas apmaiņa neattiecas uz sensitīviem operatīvajiem datiem saistībā ar tiesībaizsardzības, robežkontroles, imigrācijas vai patvēruma iestāžu darbībām.
Kun lainvalvonta-, maahanmuutto- tai turvapaikkaviranomaiset ovat liitteessä III olevassa 1, 6 tai 7 kohdassa tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajia, liitteessä IV tarkoitetun teknisen dokumentaation on pysyttävä kyseisten viranomaisten tiloissa. Kyseisten viranomaisten on varmistettava, että tapauksen mukaan 74 artiklan 8 ja 9 kohdassa tarkoitetut markkinavalvontaviranomaiset voivat pyynnöstä välittömästi tutustua dokumentaatioon tai saada siitä jäljennöksen. Ainoastaan markkinavalvontaviranomaisen henkilöstöllä, jolla on tarvittavan tasoinen turvallisuusselvitys, on oltava pääsy kyseiseen dokumentaatioon tai sen jäljennöksiin.
Ja tiesībaizsardzības, imigrācijas vai patvēruma iestādes ir III pielikuma 1., 6. vai 7. punktā minēto augsta riska MI sistēmu nodrošinātāji, IV pielikumā minētā tehniskā dokumentācija glabājas minēto iestāžu telpās. Minētās iestādes nodrošina, ka tirgus uzraudzības iestādes, kas attiecīgi minētas 74. panta 8. un 9. punktā, pēc pieprasījuma var nekavējoties piekļūt dokumentācijai vai iegūt tās kopiju. Tikai tirgus uzraudzības iestādes darbiniekiem, kuriem ir atbilstoša drošības pielaide, ir atļauts piekļūt šai dokumentācijai vai tās kopijai.
4. Edellä oleva 1, 2 ja 3 kohta eivät vaikuta komission, jäsenvaltioiden ja niiden asiaankuuluvien viranomaisten eivätkä ilmoitettujen laitosten tiedonvaihtoa ja varoitusten antamista koskeviin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, mukaan lukien rajatylittävän yhteistyön yhteydessä, eivätkä ne vaikuta asianomaisten osapuolten velvollisuuteen antaa tietoja jäsenvaltioiden rikosoikeuden mukaisesti.
4. Šā panta 1., 2. un 3. punkts neietekmē Komisijas, dalībvalstu un to attiecīgo iestāžu, kā arī paziņoto struktūru tiesības un pienākumus attiecībā uz informācijas apmaiņu un brīdinājumu izplatīšanu, tostarp pārrobežu sadarbības kontekstā, kā arī neietekmē attiecīgo pušu pienākumus sniegt informāciju, kā paredzēts dalībvalstu krimināltiesībās.
5. Komissio ja jäsenvaltiot voivat, jos se on tarpeen, vaihtaa kansainvälisten sopimusten ja kauppasopimusten asiaa koskevia määräyksiä noudattaen luottamuksellisia tietoja sellaisten kolmansien maiden sääntelyviranomaisten kanssa, joiden kanssa ne ovat tehneet kahdenvälisiä tai monenvälisiä luottamuksellisuutta suojaavia järjestelyjä, joilla taataan riittävä luottamuksellisuuden taso.
5. Komisija un dalībvalstis var vajadzības gadījumā un saskaņā ar attiecīgajiem starptautisko un tirdzniecības nolīgumu noteikumiem apmainīties ar konfidenciālu informāciju ar tām trešo valstu regulatīvajām iestādēm, ar kurām tās ir noslēgušas divpusējus vai daudzpusējus konfidencialitātes nolīgumus, kas garantē pietiekamu konfidencialitātes līmeni.
79 artikla
79. pants
Menettely sellaisten tekoälyjärjestelmien käsittelemiseksi, jotka aiheuttavat riskin kansallisella tasolla
Valsts līmeņa procedūra rīcībai ar MI sistēmām, kas rada risku
1. Riskin aiheuttavalla tekoälyjärjestelmällä tarkoitetaan tuotetta, joka aiheuttaa asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 19 alakohdassa määritellyn riskin, kun riski kohdistuu ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen tai perusoikeuksiin.
1. MI sistēmas, kas rada risku, ir “produkts, kas rada risku”, kā definēts Regulas (ES) 2019/1020 3. panta 19. punktā, ciktāl tās rada risku personu veselībai vai drošībai, vai pamattiesībām.
2. Jos jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisella on riittävä peruste katsoa, että tekoälyjärjestelmä aiheuttaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskin, sen on suoritettava arviointi siitä, täyttääkö kyseinen tekoälyjärjestelmä kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset ja velvoitteet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tekoälyjärjestelmiin, jotka aiheuttavat riskin haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Jos perusoikeuksiin liittyviä riskejä todetaan, markkinavalvontaviranomaisen on ilmoitettava asiasta myös 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille asiaankuuluville kansallisille viranomaisille tai elimille ja tehtävä tiivistä yhteistyötä niiden kanssa. Asianomaisten toimijoiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisen ja muiden 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten viranomaisten tai elinten kanssa.
2. Ja dalībvalsts tirgus uzraudzības iestādei ir pietiekams pamats uzskatīt, ka MI sistēma rada risku, kā minēts šā panta 1. punktā, tā veic attiecīgās MI sistēmas izvērtēšanu attiecībā uz tās atbilstību visām prasībām un pienākumiem, kas noteikti šajā regulā. Īpašu uzmanību pievērš MI sistēmām, kas rada risku neaizsargātām grupām. Ja ir identificēti riski pamattiesībām, tirgus uzraudzības iestāde informē arī attiecīgās publiskās iestādes vai struktūras, kas minētas 77. panta 1. punktā, un pilnībā sadarbojas ar tām. Attiecīgie operatori pēc vajadzības sadarbojas ar tirgus uzraudzības iestādi un ar citām 77. panta 1. punktā minētajām publiskām iestādēm vai struktūrām.
Jos markkinavalvontaviranomainen tai tapauksen mukaan markkinavalvontaviranomainen yhteistyössä 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kansallisen viranomaisen kanssa toteaa arvioinnin yhteydessä, että tekoälyjärjestelmä ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja velvoitteita, sen on vaadittava ilman tarpeetonta viivytystä asianomaista toimijaa toteuttamaan kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet tekoälyjärjestelmän saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai tekoälyjärjestelmän poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi sellaisen ajanjakson kuluessa, jonka markkinavalvontaviranomainen voi määrätä, ja joka tapauksessa viimeistään 15 työpäivän kuluessa tai siten kuin asiaankuuluvassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä säädetään.
Ja minētajā izvērtēšanā tirgus uzraudzības iestāde vai, attiecīgā gadījumā, tirgus uzraudzības iestāde sadarbībā ar valsts publisku iestādi, kas minēta 77. panta 1. punktā, konstatē, ka augsta riska MI sistēma neatbilst šajā regulā noteiktajām prasībām un pienākumiem, tā bez liekas kavēšanās pieprasa attiecīgajam operatoram veikt visas pienācīgās korektīvās darbības, lai panāktu MI sistēmas atbilstību, vai MI sistēmu izņemt no tirgus vai atsaukt termiņā, ko tirgus uzraudzības iestāde var noteikt, un jebkurā gadījumā ne vēlāk kā 15 darba dienu laikā vai, kā attiecīgi paredzēts piemērojamajos Savienības saskaņošanas tiesību aktos.
Markkinavalvontaviranomaisten on ilmoitettava tästä asianomaiselle ilmoitetulle laitokselle. Toisessa alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) 2019/1020 18 artiklaa.
Tirgus uzraudzības iestāde attiecīgi informē attiecīgo paziņoto struktūru. Uz šā punkta otrajā daļā minētajiem pasākumiem attiecas Regulas (ES) 2019/1020 18. pants.
3. Kun markkinavalvontaviranomainen katsoo, että vaatimustenvastaisuus ei rajoitu sen kansalliselle alueelle, sen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille arvioinnin tuloksista ja toimenpiteistä, jotka se ovat vaatinut toimijaa toteuttamaan.
3. Ja tirgus uzraudzības iestāde uzskata, ka neatbilstība neaprobežojas tikai ar tās valsts teritoriju, tā bez liekas kavēšanās informē Komisiju un pārējās dalībvalstis par izvērtēšanas rezultātiem un par darbībām, ko tā operatoram pieprasījusi veikt.
4. Toimijan on varmistettava, että kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien asianomaisten tekoälyjärjestelmien osalta, jotka se on asettanut saataville unionin markkinoille.
4. Operators nodrošina, ka visas pienācīgās korektīvās darbības tiek veiktas attiecībā uz visām attiecīgajām MI sistēmām, kuras tas darījis pieejamas Savienības tirgū.
5. Mikäli tekoälyjärjestelmään liittyvä toimija ei suorita riittäviä korjaavia toimenpiteitä 2 kohdassa tarkoitetun ajanjakson aikana, markkinavalvontaviranomaisen on toteutettava kaikki asianmukaiset väliaikaiset toimenpiteet, joilla kielletään tekoälyjärjestelmän asettaminen saataville kansallisilla markkinoilla tai käyttöönotto tai rajoitetaan sitä, poistetaan erillinen tekoälyjärjestelmä markkinoilta tai järjestetään sitä koskeva palautusmenettely. Viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille näistä toimenpiteistä.
5. Ja MI sistēmas operators neveic pienācīgu korektīvu darbību 2. punktā minētajā termiņā, tirgus uzraudzības iestāde veic visus vajadzīgos provizoriskos pasākumus, lai aizliegtu vai ierobežotu to, ka MI sistēma tiek darīta pieejama tās valsts tirgū vai nodota ekspluatācijā, izņemtu produktu vai savrupo MI sistēmu no minētā tirgus vai atsauktu to. Minētā iestāde bez liekas kavēšanās paziņo Komisijai un pārējām dalībvalstīm par minētajiem pasākumiem.
6. Edellä 5 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot, erityisesti ne tiedot, jotka ovat tarpeen vaatimustenvastaisen tekoälyjärjestelmän tunnistamista ja tekoälyjärjestelmän alkuperän ja toimitusketjun, niihin liittyvän väitetyn vaatimustenvastaisuuden ja riskin luonteen ja toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten, sekä asianomaisen toimijan esittämät perustelut. Markkinavalvontaviranomaisten on erityisesti ilmoitettava, johtuuko vaatimustenvastaisuus yhdestä tai useammasta seuraavista:
6. Šā panta 5. punktā minētajā paziņojumā iekļauj visas pieejamās ziņas, jo īpaši informāciju, kas vajadzīga neatbilstīgās MI sistēmas identificēšanai, datus par MI sistēmas izcelsmi un piegādes ķēdi, norādītās iespējamās neatbilstības un saistītā riska raksturu, veikto valsts pasākumu raksturu un ilgumu, kā arī attiecīgā operatora izvirzītos argumentus. Tirgus uzraudzības iestādes jo īpaši norāda, vai neatbilstība ir saistīta ar vienu vai vairākiem šādiem aspektiem:
a)
5 artiklassa tarkoitettua tekoälyyn liittyviä käytäntöjä koskevaa kieltoa ei ole noudatettu;
a)
5. pantā minētās MI prakses aizlieguma neievērošana;
b)
suuririskinen tekoälyjärjestelmä ei täytä III luvun 2 jaksossa vahvistettuja vaatimuksia;
b)
augsta riska MI sistēmas neatbilstība III nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām;
c)
40 ja 41 artiklassa tarkoitetuissa vaatimustenmukaisuusolettaman luovissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai teknisissä eritelmissä on puutteita;
c)
trūkumi 40. un 41. pantā minētajos saskaņotajos standartos vai kopīgajās specifikācijās, uz kuru pamata piešķir pieņēmumu par atbilstību;
d)
50 artiklaa ei ole noudatettu.
d)
neatbilstība 50. pantam.
7. Muiden markkinavalvontaviranomaisten kuin menettelyn aloittaneen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki toteutetut toimenpiteet ja kaikki niiden hallussa olevat lisätiedot, jotka liittyvät asianomaisen tekoälyjärjestelmän vaatimustenvastaisuuteen, sekä vastalauseensa siinä tapauksessa, että ilmoitetusta kansallisesta toimenpiteestä on erimielisyyttä.
7. Tirgus uzraudzības iestādes, kas nav procedūru sākušās dalībvalsts tirgus uzraudzības iestāde, bez liekas kavēšanās informē Komisiju un pārējās dalībvalstis par visiem pieņemtajiem pasākumiem un visu savā rīcībā esošo papildu informāciju par attiecīgās MI sistēmas neatbilstību un – ja tās nepiekrīt paziņotajam valsts pasākumam – informē par saviem iebildumiem.
8. Jos minkään jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen tai komissio ei ole kolmen kuukauden kuluessa tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta esittänyt vastalausetta toisen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisen toteuttamasta väliaikaisesta toimenpiteestä, toimenpiteen katsotaan olevan perusteltu. Tämä ei rajoita asianomaisen toimijan asetuksen (EU) 2019/1020 18 artiklan mukaisia menettelyllisiä oikeuksia. Tässä kohdassa tarkoitettu kolmen kuukauden ajanjakso lyhennetään 30 päivään, kun kyseessä on tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitettuja tekoälyyn liittyviä käytäntöjä koskevan kiellon noudattamatta jättäminen.
8. Ja trīs mēnešu laikā no šā panta 5. punktā minētā paziņojuma saņemšanas ne kādas dalībvalsts tirgus uzraudzības iestāde, ne Komisija nav cēlusi iebildumus pret citas dalībvalsts tirgus uzraudzības iestādes veiktu provizorisku pasākumu, minēto pasākumu uzskata par pamatotu. Tas neskar attiecīgā operatora procesuālās tiesības saskaņā ar Regulas (ES) 2019/1020 18. pantu. Šīs regulas 5. pantā minētās MI prakses aizlieguma neievērošanas gadījumā šajā punktā minēto trīs mēnešu termiņu samazina līdz 30 dienām.
9. Markkinavalvontaviranomaisten on varmistettava, että kyseistä tuotetta tai tekoälyjärjestelmää koskevat asianmukaiset rajoittavat toimenpiteet, kuten tuotteen tai tekoälyjärjestelmän vetäminen pois markkinoilta, toteutetaan ilman aiheetonta viivytystä.
9. Tirgus uzraudzības iestādes nodrošina, ka attiecībā uz attiecīgo produktu vai MI sistēmu bez liekas kavēšanās tiek veikti pienācīgi ierobežojoši pasākumi, piemēram, produkta vai MI sistēmas izņemšana no to tirgus.
80 artikla
80. pants
Tarjoajan liitteen III mukaisesti ei-suuririskisiksi luokittelemia tekoälyjärjestelmiä koskeva menettely
Procedūra rīcībai ar MI sistēmām, ko nodrošinātājs, piemērojot III pielikumu, klasificējis kā tādas, kas nav augsta riska MI sistēmas
1. Jos markkinavalvontaviranomaisella on riittävä syy katsoa, että tekoälyjärjestelmä, jonka tarjoaja on luokitellut 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti ei-suuririskiseksi, on tosiasiassa suuririskinen, markkinavalvontaviranomaisen on arvioitava kyseinen tekoälyjärjestelmä siten, kuin se olisi luokiteltu suuririskiseksi tekoälyjärjestelmäksi 6 artiklan 3 kohdassa ja komission suuntaviivoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
1. Ja tirgus uzraudzības iestādei ir pietiekams pamats uzskatīt, ka MI sistēma, ko nodrošinātājs, piemērojot 6. panta 3. punktu, klasificējis kā tādu, kas nav augsta riska MI sistēma, patiesībā ir augsta riska MI sistēma, tirgus uzraudzības iestāde veic attiecīgās MI sistēmas izvērtēšanu attiecībā uz tās klasificēšanu par augsta riska MI sistēmu, pamatojoties uz 6. panta 3. punktā izklāstītajiem nosacījumiem un Komisijas pamatnostādnēm.
2. Jos markkinavalvontaviranomainen havaitsee arvioinnin aikana, että kyseinen tekoälyjärjestelmä on suuririskinen, sen on ilman aiheetonta viivytystä vaadittava asianomaista tarjoajaa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet tekoälyjärjestelmän saattamiseksi tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten ja velvoitteiden mukaiseksi sekä toteuttamaan asianmukaiset korjaavat toimet markkinavalvontaviranomaisen mahdollisesti asettaman määräajan kuluessa.
2. Ja minētās izvērtēšanas gaitā tirgus uzraudzības iestāde konstatē, ka attiecīgā MI sistēma ir augsta riska sistēma, tā bez liekas kavēšanās pieprasa attiecīgajam nodrošinātājam veikt visas nepieciešamās darbības, lai panāktu MI sistēmas atbilstību šajā regulā noteiktajām prasībām un pienākumiem, kā arī veikt pienācīgas korektīvas darbības termiņā, kuru tirgus uzraudzības iestāde var noteikt.
3. Kun markkinavalvontaviranomainen katsoo, että vaatimustenvastaisuus ei rajoitu sen kansalliselle alueelle, sen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille arvioinnin tuloksista ja toimenpiteistä, jotka se ovat vaatinut toimijaa toteuttamaan.
3. Ja tirgus uzraudzības iestāde uzskata, ka attiecīgās MI sistēmas lietošana neaprobežojas tikai ar tās valsts teritoriju, tā bez liekas kavēšanās informē Komisiju un pārējās dalībvalstis par izvērtēšanas rezultātiem un par darbībām, ko tā nodrošinātājam pieprasījusi veikt.
4. Tarjoajan on varmistettava kaikkien tarvittavien toimien toteuttaminen tekoälyjärjestelmän saattamiseksi tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten ja velvoitteiden mukaiseksi. Jos asianomainen tekoälyjärjestelmän tarjoaja ei saata tekoälyjärjestelmää kyseisten vaatimusten ja velvoitteiden mukaiseksi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, tarjoajalle on määrättävä sakkoja 99 artiklan mukaisesti.
4. Nodrošinātājs nodrošina, ka tiek veiktas visas nepieciešamās darbības, lai panāktu MI sistēmas atbilstību šajā regulā noteiktajām prasībām un pienākumiem. Ja attiecīgās MI sistēmas nodrošinātājs šā panta 2. punktā minētajā termiņā nenodrošina MI sistēmas atbilstību minētajām prasībām un pienākumiem, nodrošinātājam piemēro naudas sodus saskaņā ar 99. pantu.
5. Tarjoajan on varmistettava, että kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien asianomaisten tekoälyjärjestelmien osalta, jotka se on asettanut saataville markkinoilla unionin alueella.
5. Nodrošinātājs nodrošina, ka visas pienācīgās korektīvās darbības tiek veiktas attiecībā uz visām attiecīgajām MI sistēmām, kuras tas darījis pieejamas Savienības tirgū.
6. Jos asianomainen tekoälyjärjestelmän tarjoaja ei toteuta riittäviä korjaavia toimia tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ajan kuluessa, sovelletaan 79 artiklan 5–9 kohtaa.
6. Ja attiecīgās MI sistēmas nodrošinātājs šā panta 2. punktā minētajā termiņā neveic pienācīgu korektīvo darbību, piemēro 79. panta 5.–9. punkta noteikumus.
7. Jos markkinavalvontaviranomainen toteaa tämän artiklan 1 kohdan mukaisen arvioinnin aikana, että tarjoaja on luokitellut tekoälyjärjestelmän virheellisesti ei-suurriskiseksi III luvun 2 jakson vaatimusten soveltamisen kiertämiseksi, tarjoajalle on määrättävä sakkoja 99 artiklan mukaisesti.
7. Ja izvērtēšanas, ko veic, ievērojot šā panta 1. punktu, gaitā tirgus uzraudzības iestāde konstatē, ka nodrošinātājs ir nepareizi klasificējis MI sistēmu kā tādu, kas nav augsta riska MI sistēma, lai apietu III nodaļas 2. iedaļas prasību piemērošanu, nodrošinātājam piemēro naudas sodus saskaņā ar 99. pantu.
8. Käyttäessään valtuuksiaan valvoa tämän artiklan soveltamista markkinavalvontaviranomaiset voivat asetuksen (EU) 2019/1020 11 artiklan mukaisesti tehdä asianmukaisia tarkastuksia ottaen erityisesti huomioon tämän asetuksen 71 artiklassa tarkoitettuun EU:n tietokantaan tallennetut tiedot.
8. Īstenojot savas pilnvaras pārraudzīt šā panta piemērošanu un saskaņā ar Regulas (ES) 2019/1020 11. pantu tirgus uzraudzības iestādes var veikt pienācīgas pārbaudes, ņemot vērā jo īpaši informāciju, kas tiek glabāta šīs regulas 71. pantā minētajā ES datubāzē.
81 artikla
81. pants
Unionin suojamenettely
Savienības drošības procedūra
1. Mikäli jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen esittää kolmen kuukauden kuluessa tai, kun kyseessä on 5 artiklassa tarkoitettuja tekoälyyn liittyviä käytäntöjä koskevan kiellon noudattamatta jättäminen, 30 päivän kuluessa 79 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta vastalauseen toisen markkinavalvontaviranomaisen toteuttamasta toimenpiteestä tai mikäli komissio pitää toimenpidettä unionin oikeuden vastaisena, komissio kuulee ilman aiheetonta viivytystä asianomaisen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaista ja toimijaa tai toimijoita ja arvioi kansallisen toimenpiteen. Arvioinnin tulosten perusteella komissio päättää kuuden kuukauden kuluessa tai, kun kyseessä on 5 artiklassa tarkoitettuja tekoälyyn liittyviä käytäntöjä koskevan kiellon noudattamatta jättäminen, 60 päivän kuluessa 79 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, onko kansallinen toimenpide perusteltu, ja ilmoittaa päätöksestään asianomaisen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiselle. Komissio ilmoittaa päätöksestään myös kaikille muille markkinavalvontaviranomaisille.
1. Ja trīs mēnešu laikā pēc 79. panta 5. punktā minētā paziņojuma saņemšanas vai 30 dienu laikā, ja runa ir par 5. pantā minētās MI prakses aizlieguma neievērošanu, kādas dalībvalsts tirgus uzraudzības iestāde ceļ iebildumus pret citas dalībvalsts tirgus uzraudzības iestādes veiktu pasākumu vai ja Komisija uzskata, ka pasākums ir pretrunā Savienības tiesību aktiem, Komisija bez liekas kavēšanās uzsāk apspriešanos ar attiecīgās dalībvalsts tirgus uzraudzības iestādi un operatoru vai operatoriem un izvērtē valsts pasākumu. Pamatojoties uz minētā izvērtējuma rezultātiem, Komisija sešu mēnešu laikā pēc 79. panta 5. punktā minētā paziņojuma saņemšanas vai 60 dienu laikā pēc tās, ja runa ir par 5. pantā minētās MI prakses aizlieguma neievērošanu, izlemj, vai valsts pasākums ir pamatots, un šo lēmumu paziņo attiecīgās dalībvalsts tirgus uzraudzības iestādei. Komisija par savu lēmumu paziņo arī visām pārējām tirgus uzraudzības iestādēm.
2. Jos komissio katsoo, että asianomaisen jäsenvaltion toteuttama toimenpide on perusteltu, kaikkien jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne toteuttavat asianmukaiset rajoittavat toimenpiteet kyseisen tekoälyjärjestelmän osalta, muun muassa vaativat tekoälyjärjestelmän poistamista markkinoiltaan ilman aiheetonta viivytystä, ja ilmoitettava asiasta komissiolle. Jos komissio katsoo kansallisen toimenpiteen olevan perusteeton, asianomaisen jäsenvaltion on peruutettava toimenpide ja ilmoitettava siitä komissiolle.
2. Ja Komisija uzskata, ka attiecīgās dalībvalsts veiktais pasākums ir pamatots, visas dalībvalstis nodrošina, ka attiecībā uz attiecīgo MI sistēmu tās veic pienācīgus ierobežojošus pasākumus, piemēram, pieprasa MI sistēmas izņemšanu no to tirgus bez liekas kavēšanās, un attiecīgi informē Komisiju. Ja Komisija uzskata, ka valsts pasākums nav pamatots, attiecīgā dalībvalsts atceļ pasākumu un attiecīgi informē Komisiju.
3. Jos kansallisen toimenpiteen katsotaan olevan perusteltu ja tekoälyjärjestelmän vaatimustenvastaisuuden katsotaan johtuvan tämän asetuksen 40 ja 41 artiklassa tarkoitetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai yhteisissä eritelmissä olevista puutteista, komissio soveltaa asetuksen (EU) N:o 1025/2012 11 artiklassa säädettyä menettelyä.
3. Ja valsts pasākums tiek uzskatīts par pamatotu un MI sistēmas neatbilstība tiek saistīta ar trūkumiem šīs regulas 40. un 41. pantā minētajos saskaņotajos standartos vai kopīgajās specifikācijās, Komisija piemēro Regulas (ES) Nr. 1025/2012 11. pantā paredzēto procedūru.
82 artikla
82. pants
Vaatimustenmukaiset tekoälyjärjestelmät, jotka aiheuttavat riskin
Atbilstīgas MI sistēmas, kas rada risku
1. Jos jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen toteaa 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua asiaankuuluvaa kansallista julkista viranomaista kuultuaan ja suoritettuaan 79 artiklan mukaisen arvioinnin, että vaikka suuririskinen tekoälyjärjestelmä on tämän asetuksen mukainen, se kuitenkin aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle, perusoikeuksille tai muille yleisen edun suojaan liittyville näkökohdille, sen on vaadittava asianomaista toimijaa toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseinen tekoälyjärjestelmä ei markkinoille saatettaessa tai käyttöönotettaessa enää aiheuta kyseistä riskiä ilman aiheetonta viivytystä sellaisen ajanjakson kuluessa, jonka se asettaa.
1. Ja dalībvalsts tirgus uzraudzības iestāde pēc 79. pantā paredzētās izvērtēšanas, apspriedusies ar attiecīgo valsts publisko iestādi, kas minēta 77. panta 1. punktā, secina, ka augsta riska MI sistēma gan atbilst šai regulai, bet rada risku personu veselībai vai drošībai, pamattiesībām vai citiem sabiedrības interešu aizsardzības aspektiem, tā pieprasa attiecīgajam operatoram bez liekas kavēšanās termiņā, kuru tā var noteikt, veikt visus pienācīgos pasākumus, lai nodrošinātu, ka attiecīgā MI sistēma, kad tā tiek laista tirgū vai nodota ekspluatācijā, vairs nerada minēto risku.
2. Tarjoajan tai muun asiaankuuluvan toimijan on varmistettava, että korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien asianomaisten tekoälyjärjestelmien osalta, jotka se on asettanut saataville unionin markkinoilla, edellä 1 kohdassa tarkoitetussa jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisen asettamassa määräajassa.
2. Nodrošinātājs vai cits attiecīgs operators 1. punktā minētās dalībvalsts tirgus uzraudzības iestādes noteiktajā termiņā nodrošina, ka tiek veikta korektīva darbība attiecībā uz visām attiecīgajām MI sistēmām, kuras tas ir darījis pieejamas Savienības tirgū.
3. Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 1 kohdassa tarkoitetusta havainnosta. Ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat tiedot, erityisesti tiedot, jotka ovat tarpeen kyseisen tekoälyjärjestelmän tunnistamista sekä sen alkuperän ja toimitusketjun, siihen liittyvän riskin luonteen ja toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten.
3. Dalībvalstis nekavējoties informē Komisiju un pārējās dalībvalstis par 1. punktā paredzēto secinājumu. Informācijā ietver visas pieejamās ziņas, jo īpaši datus, kas nepieciešami attiecīgās MI sistēmas identificēšanai, datus par MI sistēmas izcelsmi un piegādes ķēdi, saistītā riska raksturu un veikto valsts pasākumu raksturu un ilgumu.
4. Komissio kuulee ilman aiheetonta viivytystä asianomaisia jäsenvaltioita ja asiaankuuluvia toimijoita ja arvioi kansalliset toimenpiteet. Komissio tekee tämän arvioinnin tulosten perusteella päätöksen siitä, onko toimenpide perusteltu, ja ehdottaa tarvittaessa muita soveltuvia toimenpiteitä.
4. Komisija bez liekas kavēšanās sāk apspriešanos ar attiecīgajām dalībvalstīm un attiecīgajiem operatoriem un izvērtē veiktos valsts pasākumus. Pamatojoties uz minētā izvērtējuma rezultātiem, Komisija pieņem lēmumu par to, vai pasākums ir pamatots, un vajadzības gadījumā ierosina citus pienācīgus pasākumus.
5. Komissio ilmoittaa välittömästi päätöksestään asianomaisille jäsenvaltioille sekä asianomaiselle toimijalle tai asianomaisille toimijoille. Jäsenvaltion on ilmoitettava myös muille jäsenvaltioille.
5. Komisija nekavējoties savu lēmumu dara zināmu attiecīgajām dalībvalstīm un attiecīgiem operatoriem. Tā informē arī pārējās dalībvalstis.
83 artikla
83. pants
Muodollinen vaatimustenvastaisuus
Formāla neatbilstība
1. Jos jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen tekee jonkin seuraavista havainnoista, sen on vaadittava asianomaista tarjoajaa korjaamaan kyseinen vaatimustenvastaisuus sellaisen ajanjakson kuluessa, jonka se voi asettaa:
1. Ja dalībvalsts tirgus uzraudzības iestāde nonāk pie kāda no turpmāk minētajiem konstatējumiem, tā pieprasa, lai attiecīgais nodrošinātājs novērš attiecīgo neatbilstību termiņā, kādu tā var noteikt:
a)
CE-merkintä on kiinnitetty 48 artiklan vastaisesti;
a)
CE zīme ir uzlikta, pārkāpjot 48. pantu;
b)
CE-merkintää ei ole kiinnitetty;
b)
CE zīme nav uzlikta;
c)
47 artiklassa tarkoitettua EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei ole laadittu;
c)
nav sagatavota 47. pantā minētā ES atbilstības deklarācija;
d)
47 artiklassa tarkoitettua EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei ole laadittu oikein;
d)
47. pantā minētā ES atbilstības deklarācija nav sagatavota pareizi;
e)
71 artiklassa tarkoitettua rekisteröintiä EU:n tietokantaan ei ole tehty;
e)
nav veikta reģistrācija 71. pantā minētajā ES datubāzē;
f)
tapauksen mukaan, valtuutettua edustajaa ei ole nimetty;
f)
attiecīgā gadījumā – nav iecelts pilnvarotais pārstāvis;
g)
tekninen dokumentaatio ei ole saatavilla.
g)
nav pieejama tehniskā dokumentācija.
2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu vaatimustenvastaisuus jatkuu, asianomaisen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisen on ryhdyttävä asianmukaisiin ja oikeasuhteisiin toimenpiteisiin suuririskisen tekoälyjärjestelmän markkinoilla saataville asettamisen rajoittamiseksi tai kieltämiseksi tai sen varmistamiseksi, että sitä koskeva palautusmenettely järjestetään tai se poistetaan markkinoilta viipymättä.
2. Ja 1. punktā minētā neatbilstība netiek novērsta, attiecīgās dalībvalsts tirgus uzraudzības iestāde veic pienācīgus un samērīgus pasākumus, lai ierobežotu vai aizliegtu augsta riska MI sistēmu darīt pieejamu tirgū vai panāktu tās tūlītēju atsaukšanu vai izņemšanu no tirgus.
84 artikla
84. pants
Unionin tekoälyn testauksen tukirakenteet
Savienības MI testēšanas atbalsta struktūras
1. Komissio nimeää yhden tai useamman unionin tekoälyn testauksen tukirakenteen asetuksen (EU) 2019/1020 21 artiklan 6 kohdassa lueteltujen tekoälyä koskevien tehtävien suorittamista varten.
1. Komisija izraugās vienu vai vairākas Savienības MI testēšanas atbalsta struktūras Regulas (ES) 2019/1020 21. panta 6. punktā uzskaitīto uzdevumu veikšanai MI jomā.
2. Unionin tekoälyn testauksen tukirakenteiden on myös annettava riippumatonta teknistä tai tieteellistä neuvontaa tekoälyneuvoston, komission tai markkinavalvontaviranomaisten pyynnöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä.
2. Neskarot 1. punktā minētos uzdevumus, Savienības MI testēšanas atbalsta struktūras arī sniedz neatkarīgas tehniskas vai zinātniskas konsultācijas pēc MI padomes, Komisijas vai tirgus uzraudzības iestāžu lūguma.
4 JAKSO
4. IEDAĻA
Oikeussuojakeinot
Tiesību aizsardzība
85 artikla
85. pants
Oikeus tehdä valitus markkinavalvontaviranomaiselle
Tiesības iesniegt sūdzību tirgus uzraudzības iestādē
Kaikki luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joilla on perusteita katsoa, että tämän asetuksen säännöksiä on rikottu, voivat tehdä valituksia asiaankuuluvalle markkinavalvontaviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita hallinnollisia muutoksenhakukeinoja tai oikeussuojakeinoja.
Neskarot citus tiesību aizsardzības līdzekļus administratīvā kārtā vai tiesā, jebkura fiziska vai juridiska persona, kurai ir pamats uzskatīt, ka ir pārkāpti šīs regulas noteikumi, var iesniegt sūdzības attiecīgajai tirgus uzraudzības iestādei.
Asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisesti tällaiset valitukset on otettava huomioon markkinavalvontatoimien toteuttamisessa ja ne on käsiteltävä markkinavalvontaviranomaisten sitä varten käyttöön ottamien menettelyjen mukaisesti.
Saskaņā ar Regulu (ES) 2019/1020 šādas sūdzības ņem vērā, lai veiktu tirgus uzraudzības darbības, un tās izskata, ievērojot īpašas procedūras, ko šajā nolūkā izstrādājušas tirgus uzraudzības iestādes.
86 artikla
86. pants
Oikeus yksittäistä päätöstä koskevaan selitykseen
Tiesības saņemt skaidrojumu par individuālu lēmumu pieņemšanu
1. Jokaisella henkilöllä, johon vaikutukset kohdistuvat ja johon sovelletaan päätöstä, jonka käyttöönottaja on tehnyt liitteessä III luetellun suuririskisen tekoälyjärjestelmän tuotoksen perusteella, kyseisen liitteen 2 kohdassa lueteltuja järjestelmiä lukuun ottamatta, ja jolla on oikeusvaikutuksia tai jolla on kyseiseen henkilöön vastaavanlainen merkittävä vaikutus, jonka kyseinen henkilö katsoo vaikuttavan haitallisesti hänen terveyteensä, turvallisuuteensa tai perusoikeuksiinsa, on oltava oikeus saada käyttöönottajalta selkeät ja merkitykselliset selitykset tekoälyjärjestelmän roolista päätöksentekomenettelyssä ja tehdyn päätöksen pääkohdista.
1. Jebkurai skartajai personai, uz kuru attiecas lēmums, ko uzturētājs pieņēmis, pamatojoties uz III pielikumā uzskaitītas augsta riska MI sistēmas iznākumu, izņemot tā 2. punktā uzskaitītās sistēmas, un kas rada juridiskas sekas vai līdzīgā veidā būtiski ietekmē minēto personu tādā veidā, ka tā uzskata, ka tas nelabvēlīgi ietekmē tās veselību, drošību vai pamattiesības, ir tiesības saņemt no uzturētāja skaidrus un jēgpilnus paskaidrojumus par MI sistēmas lomu lēmumu pieņemšanas procedūrā un pieņemtā lēmuma galvenajiem elementiem.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta sellaisten tekoälyjärjestelmien käyttöön, joiden osalta kyseisen kohdan mukaista velvoitetta koskevat poikkeukset tai rajoitukset johtuvat unionin oikeudesta tai unionin oikeuden mukaisesta kansallisesta lainsäädännöstä.
2. Šā panta 1. punktu nepiemēro tādu MI sistēmu lietošanai, attiecībā uz kurām izņēmumi no minētā punktā minētā pienākuma vai tā ierobežojumi izriet no Savienības vai valsts tiesību aktiem saskaņā ar Savienības tiesību aktiem.
3. Tätä artiklaa sovelletaan ainoastaan siltä osin kuin 1 kohdassa tarkoitetusta oikeudesta ei ole muuta säädetty unionin oikeudessa.
3. Šo pantu piemēro tikai tiktāl, ciktāl 1. punktā minētās tiesības nav citādi paredzētas Savienības tiesību aktos.
87 artikla
87. pants
Rikkomisista ilmoittaminen ja niistä ilmoittavien henkilöiden suojelu
Ziņošana par pārkāpumiem un ziņojošo personu aizsardzība
Tämän asetuksen rikkomisesta ilmoittamiseen ja rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelemiseen olisi sovellettava direktiiviä (EU) 2019/1937.
Ziņošanai par šīs regulas pārkāpumiem un to personu aizsardzībai, kuras ziņo par šādiem pārkāpumiem, piemēro Direktīvu (ES) 2019/1937.
5 JAKSO
5. IEDAĻA
Valvonta, tutkinta, täytäntöönpano ja seuranta yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien osalta
Uzraudzība, izmeklēšana, izpildes panākšana un pārraudzība attiecībā uz vispārīga lietojuma mi modeļu nodrošinātājiem
88 artikla
88. pants
Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille määrättävät sakot
Vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāju pienākumu izpildes panākšana
1. Komissiolla on yksinomainen toimivalta valvoa ja panna täytäntöön V luvun säännöksiä ottaen huomioon 94 artiklan mukaiset menettelylliset takeet. Komissio antaa nämä tehtävät tekoälytoimiston vastuulle, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta komission organisointivaltuuksiin ja perussopimuksiin perustuvaan jäsenvaltioiden ja unionin väliseen toimivallan jakoon.
1. Komisijai ir ekskluzīvas pilnvaras uzraudzīt un panākt V nodaļas izpildi, ņemot vērā procesuālās garantijas, kas paredzētas 94. pantā. Komisija šo uzdevumu īstenošanu uztic MI birojam, neskarot Komisijas organizatoriskās pilnvaras un kompetenču sadalījumu starp dalībvalstīm un Savienību, pamatojoties uz Līgumiem.
2. Markkinavalvontaviranomaiset voivat pyytää komissiota käyttämään tässä jaksossa säädettyjä valtuuksia, jos se on tarpeen ja oikeasuhteista niiden avustamiseksi tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamisessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 75 artiklan 3 kohdan soveltamista.
2. Neskarot 75. panta 3. punktu, tirgus uzraudzības iestādes var lūgt Komisijai īstenot šajā nodaļā paredzētās pilnvaras, ja tas ir nepieciešams un samērīgi, lai palīdzētu tām pildīt šajā regulā noteiktos uzdevumus.
89 artikla
89. pants
Seurantatoimet
Pārraudzības darbības
1. Voidakseen suorittaa sille tämän jakson nojalla annetut tehtävät tekoälytoimisto voi toteuttaa tarvittavat toimet sen seuraamiseksi, miten kyseinen yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat panevat tämän asetuksen tosiasiallisesti täytäntöön ja noudattavat sitä sekä sitoutuvat hyväksyttyihin käytännesääntöihin.
1. Lai MI birojs varētu veikt tam šajā iedaļā noteiktos uzdevumus, tas var veikt darbības, kas nepieciešamas, lai pārraudzītu, vai attiecīgie vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāji faktiski īsteno un ievēro šo regulu, tostarp, vai tie ievēro apstiprinātos prakses kodeksus.
2. Ketjun loppupään tarjoajilla on oikeus tehdä valitus tämän asetuksen rikkomisesta. Valitus on perusteltava asianmukaisesti, ja siinä on ilmoitettava vähintään seuraavat tiedot:
2. Lejasposma nodrošinātājiem ir tiesības iesniegt sūdzību, apgalvojot, ka ir pārkāpta šī regula. Sūdzību pienācīgi pamato un tajā norāda vismaz:
a)
kyseisen yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajan yhteyspiste;
a)
attiecīgā vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātāja kontaktpunktu;
b)
kuvaus asiaan liittyvistä tosiseikoista, tämän asetuksen asiaa koskevista säännöksistä ja syystä, joiden vuoksi pyynnön lähettänyt ketjun loppupään tarjoaja katsoo, että kyseinen yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoaja on rikkonut tätä asetusta;
b)
attiecīgo faktu aprakstu, attiecīgos šīs regulas noteikumus un iemeslu, kādēļ lejasposma nodrošinātājs uzskata, ka attiecīgā vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātājs ir pārkāpis šo regulu;
c)
muut mahdolliset tiedot, joita pyynnön lähettänyt ketjun loppupään tarjoaja pitää merkityksellisinä, tarvittaessa myös tämän omasta aloitteesta kerätyt tiedot.
c)
jebkādu citu informāciju, kuru lejasposma nodrošinātājs, kas nosūtījis pieprasījumu, uzskata par būtisku, attiecīgā gadījumā arī informāciju, kas savākta pēc paša iniciatīvas.
90 artikla
90. pants
Tiedelautakunnan antamat varoitukset systeemisistä riskeistä
Zinātniskās grupas brīdinājumi par sistēmiskiem riskiem
1. Tiedelautakunta voi antaa tekoälytoimistolle perustellun varoituksen, jos sillä on syytä epäillä, että
1. Zinātniskā grupa var iesniegt kvalificētu brīdinājumu MI birojam, ja tai ir pamats aizdomām, ka
a)
yleiskäyttöinen tekoälymalli aiheuttaa konkreettisen yksilöitävissä olevan riskin unionin tasolla; tai
a)
vispārīga lietojuma MI modelis rada konkrētu identificējamu risku Savienības līmenī; vai
b)
yleiskäyttöinen tekoälymalli täyttää 51 artiklassa tarkoitetut edellytykset.
b)
vispārīga lietojuma MI modelis atbilst 51. pantā minētajiem nosacījumiem.
2. Tällaisen perustellun varoituksen saatuaan komissio voi tekoälytoimiston välityksellä ja ilmoitettuaan asiasta tekoälyneuvostolle käyttää tässä jaksossa säädettyjä valtuuksia asian arvioimiseksi. Tekoälytoimiston on ilmoitettava tekoälyneuvostolle kaikista 91–94 artiklan mukaisista toimenpiteistä.
2. Ja saņemts šāds kvalificēts brīdinājums, Komisija ar MI biroja starpniecību un pēc MI padomes informēšanas var īstenot šajā sadaļā noteiktās pilnvaras, lai novērtētu jautājumu. MI birojs informē MI padomi par visiem pasākumiem saskaņā ar 91.–94. pantu.
3. Perusteltu varoitus on perusteltava asianmukaisesti, ja siinä on ilmoitettava vähintään seuraavat tiedot:
3. Kvalificētu brīdinājumu pienācīgi pamato un tajā norāda vismaz:
a)
kyseisen yleiskäyttöisen tekoälymallin, johon liittyy systeeminen riski, tarjoajan yhteyspiste;
a)
attiecīgā vispārīga lietojuma MI modeļa ar sistēmisku risku nodrošinātāja kontaktpunktu;
b)
kuvaus asiaan liittyvistä tosiseikoista ja syyt, joiden vuoksi tieteellinen paneeli on antanut varoituksen;
b)
attiecīgo faktu aprakstu un zinātniskās grupas kvalificētā brīdinājuma pamatojumu;
c)
muut mahdolliset tiedot, joita tiedelautakunta pitää merkityksellisinä, tarvittaessa myös tämän omasta aloitteesta kerätyt tiedot.
c)
jebkādu citu informāciju, kuru zinātniskā grupa uzskata par būtisku, attiecīgā gadījumā arī informāciju, kas savākta pēc pašu iniciatīvas.
91 artikla
91. pants
Valtuudet pyytää asiakirjoja ja tietoja
Pilnvaras pieprasīt dokumentāciju un informāciju
1. Komissio voi pyytää asianomaisen yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajaa toimittamaan tarjoajan 53 ja 55 artiklan mukaisesti laatimat asiakirjat tai muut lisätiedot, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, noudattaako tarjoaja tätä asetusta.
1. Komisija var pieprasīt attiecīgā vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātājam iesniegt dokumentāciju, ko nodrošinātājs sagatavojis saskaņā ar 53. un 55. pantu, vai jebkādu papildu informāciju, kas vajadzīga, lai novērtētu nodrošinātāja atbilstību šai regulai.
2. Ennen tietopyynnön lähettämistä tekoälytoimisto voi käynnistää jäsennellyn vuoropuhelun yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajan kanssa.
2. Pirms informācijas pieprasījuma nosūtīšanas MI birojs var sākt strukturētu dialogu ar vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātāju.
3. Komissio voi tieteellisen paneelin asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä esittää tietopyynnön yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajalle, jos tiedonsaanti on tarpeen ja oikeasuhteista tieteellisen paneelin 68 artiklan 2 kohdan mukaisten tehtävien suorittamiseksi.
3. Pēc pienācīgi pamatota zinātniskās grupas pieprasījuma Komisija var izdot informācijas pieprasījumu vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātājam, ja piekļuve informācijai ir nepieciešama un samērīga zinātniskās grupas uzdevumu izpildei saskaņā ar 68. panta 2. punktu.
4. Tietopyynnössä on mainittava pyynnön oikeusperusta ja tarkoitus, täsmennettävä, mitä tietoja pyyntö koskee, asetettava määräaika, jonka kuluessa tiedot on annettava, sekä ilmoitettava 101 artiklassa säädetyt sakot, jos toimitetut tiedot ovat virheelliset, epätäydelliset tai harhaanjohtavat.
4. Informācijas pieprasījumā norāda pieprasījuma juridisko pamatu un nolūku, konkrēti norādot, kāda informācija ir vajadzīga, nosaka termiņu, kurā informācija jāsniedz, un norāda 101. pantā paredzētos naudas sodus par nepareizas, nepilnīgas vai maldinošas informācijas sniegšanu.
5. Asianomaisen yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajan tai sen edustajan on toimitettava pyydetyt tiedot. Jos kyse on oikeushenkilöistä, yhtiöistä tai yrityksistä tai jos tarjoaja ei ole oikeushenkilö, henkilöiden, joilla on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kelpoisuus edustaa niitä, on toimitettava pyydetyt tiedot asianomaisen yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajan puolesta. Asianmukaisesti valtuutetut juristit voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Päämiehet kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5. Attiecīgā vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātājs vai tā pārstāvis sniedz pieprasīto informāciju. Juridisku personu, uzņēmumu vai uzņēmējsabiedrību gadījumā, vai, ja nodrošinātājs nav juridiska persona, pieprasīto informāciju attiecīgā vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātāja vārdā sniedz personas, kas ir pilnvarotas tos pārstāvēt pēc likuma vai pēc to statūtiem. Juristi, kas ir pienācīgi pilnvaroti rīkoties, var sniegt informāciju savu klientu vārdā. Tomēr klienti ir pilnībā atbildīgi, ja sniegtā informācija ir nepilnīga, nepareiza vai maldinoša.
92 artikla
92. pants
Valtuudet suorittaa arviointeja
Pilnvaras veikt izvērtēšanas
1. Tekoälytoimisto voi tekoälyneuvostoa kuultuaan tehdä arviointeja kyseisestä yleiskäyttöisestä tekoälymallista:
1. MI birojs pēc apspriešanās ar MI padomi var veikt attiecīgā vispārīga lietojuma MI modeļa izvērtēšanu, lai
a)
arvioidakseen, noudattaako tarjoaja tämän asetuksen mukaisia velvoitteita, jos 91 artiklan nojalla kerätyt tiedot ovat riittämättömiä; tai
a)
novērtētu, kā nodrošinātājs ievēro šajā regulā noteiktos pienākumus, ja informācija, kas savākta, ievērojot 91. pantu, nav pietiekama; vai
b)
tutkiakseen unionin tasolla sellaisten yleiskäyttöisten tekoälymallien systeemisiä riskejä, joihin liittyy systeeminen riski, erityisesti tiedelautakunnan 90 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti antaman pätevän varoituksen perusteella.
b)
izmeklētu vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmiskiem riskiem radītos sistēmiskos riskus Savienības līmenī, jo īpaši pēc tam, kad zinātniskā grupa ir sniegusi kvalificētu brīdinājumu saskaņā ar 90. panta 1. punkta c) apakšpunktu.
2. Komissio voi päättää, että se nimittää riippumattomia asiantuntijoita suorittamaan arviointeja sen puolesta, myös 68 artiklan nojalla perustetusta tieteellisestä paneelista. Tehtävään nimitettyjen riippumattomien asiantuntijoiden on täytettävä 68 artiklan 2 kohdassa esitetyt vaatimukset.
2. Komisija var nolemt iecelt neatkarīgus ekspertus, lai tie veiktu izvērtēšanas tās vārdā, tostarp no zinātniskās grupas, kas izveidota, ievērojot 68. pantu. Šim uzdevumam ieceltie neatkarīgie eksperti atbilst 68. panta 2. punktā izklāstītajiem kritērijiem.
3. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi komissio voi pyytää pääsyä kyseiseen yleiskäyttöiseen tekoälymalliin ohjelmointirajapintojen tai muiden asianmukaisten teknisten keinojen ja välineiden, myös lähdekoodin, kautta.
3. Šā panta 1. punkta nolūkos Komisija var pieprasīt piekļuvi attiecīgajam vispārīga lietojuma MI modelim, izmantojot API vai vēl citus piemērotus tehniskos līdzekļus un rīkus, tostarp pirmkodu.
4. Pääsyä koskevassa pyynnössä on mainittava pyynnön oikeusperusta, tarkoitus ja syyt sekä asetettava määräaika, jonka kuluessa pääsy on annettava, sekä 101 artiklassa säädetyt sakot, jos pääsyä ei ole annettu.
4. Piekļuves pieprasījumā norāda pieprasījuma juridisko pamatu, nolūku un pamatojumu un nosaka termiņu, kurā piekļuve jāsniedz, kā arī 101. pantā paredzētos naudas sodus par piekļuves nesniegšanu.
5. Asianomaisen yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajien tai sen edustajan on annettava pyydetyt tiedot. Jos kyse on oikeushenkilöistä, yhtiöistä tai yrityksistä tai jos tarjoajalla ei ole oikeushenkilön asemaa, henkilöiden, joilla on lain tai yhtiöjärjestystensä mukaan kelpoisuus edustaa niitä, on annettava pyydetty pääsy asianomaisen yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajan puolesta.
5. Attiecīgā vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātāji vai tā pārstāvis sniedz pieprasīto informāciju. Juridisku personu gadījumā, uzņēmējsabiedrības vai uzņēmumi, vai – ja nodrošinātājs nav juridiska persona – personas, kas ir pilnvarotas tos pārstāvēt pēc likuma vai pēc to statūtiem, sniedz pieprasīto piekļuvi attiecīgā vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātāja vārdā.
6. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan arviointien yksityiskohtaiset järjestelyt ja edellytykset, mukaan lukien riippumattomien asiantuntijoiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt valintamenettely. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
6. Komisija pieņem īstenošanas aktus, kuros nosaka izvērtēšanu detalizētu kārtību un nosacījumus, tostarp neatkarīgu ekspertu iesaistes detalizētu kārtību un to atlases procedūru. Minētos īstenošanas aktus pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 98. panta 2. punktā.
7. Ennen kuin tekoälytoimisto pyytää pääsyä kyseiseen yleiskäyttöiseen tekoälymalliin, se voi käynnistää jäsennellyn vuoropuhelun yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajan kanssa kerätäkseen lisätietoja mallin sisäisestä testauksesta, sisäisistä suojatoimista systeemisten riskien ehkäisemiseksi sekä muista sisäisistä menettelyistä ja toimenpiteistä, joita tarjoaja on toteuttanut tällaisten riskien lieventämiseksi.
7. Pirms pieprasīt piekļuvi attiecīgajam vispārīga lietojuma MI modelim, MI birojs var sākt strukturētu dialogu ar vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātāju, lai savāktu vairāk informācijas par modeļa iekšējo testēšanu, iekšējiem aizsardzības pasākumiem sistēmisku risku novēršanai un citām iekšējām procedūrām un pasākumiem, ko nodrošinātājs ir veicis, lai mazinātu šādus riskus.
93 artikla
93. pants
Valtuudet pyytää toimenpiteitä
Pilnvaras pieprasīt pasākumus
1. Jos se on tarpeen ja asianmukaista, komissio voi pyytää tarjoajia
1. Vajadzības gadījumā un ja tas ir lietderīgi, Komisija var pieprasīt nodrošinātājiem
a)
toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet 53 ja 54 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi;
a)
veikt pienācīgus pasākumus, lai izpildītu 53. un 54. pantā noteiktos pienākumus;
b)
toteuttamaan lieventäviä toimenpiteitä, jos 92 artiklan mukaisesti tehty arviointi on antanut aihetta vakavaan ja perusteltuun huoleen systeemisestä riskistä unionin tasolla;
b)
īstenot riska mazināšanas pasākumus, ja izvērtējums, kas veikts saskaņā ar 92. pantu, ir raisījis nopietnas un pamatotas bažas par sistēmisku risku Savienības līmenī;
c)
rajoitettava mallin asettamista saataville markkinoilla, poistettava malli markkinoilta tai järjestettävä sen palautusmenettely.
c)
ierobežot to, ka modelis tiek darīts pieejams tirgū, izņemt to no tirgus vai atsaukt.
2. Ennen toimenpiteen pyytämistä tekoälytoimisto voi käynnistää jäsennellyn vuoropuhelun yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajan kanssa.
2. Pirms pasākuma pieprasīšanas MI birojs var sākt strukturētu dialogu ar vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātāju.
3. Jos systeemisen riskin sisältävän yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoaja antaa 2 kohdassa tarkoitetun jäsennellyn vuoropuhelun aikana sitoumuksia toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä systeemisen riskin torjumiseksi unionin tasolla, komissio voi päätöksellään tehdä kyseisistä sitoumuksista velvoittavia ja ilmoittaa, että lisätoimille ei ole perusteita.
3. Ja 2. punktā minētā strukturētā dialoga laikā vispārīga lietojuma MI modeļa ar sistēmisku risku nodrošinātājs piedāvā saistības nolūkā īstenot riska mazināšanas pasākumus, lai novērstu sistēmisku risku Savienības līmenī, Komisija ar lēmumu var tādas saistības padarīt saistošas un paziņot, ka vairs nav pamata rīcībai.
94 artikla
94. pants
Talouden toimijoiden menettelylliset oikeudet yleiskäyttöisten tekoälymallin suhteen
Vispārīga lietojuma MI modeļa uzņēmēju procesuālās tiesības
Asetuksen (EU) 2019/1020 18 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen yksityiskohtaisempien menettelyllisten oikeuksien soveltamista.
Vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātājiem mutatis mutandis piemēro Regulas (ES) 2019/1020 18. pantu, neskarot konkrētākas procesuālās tiesības, kas paredzētas šajā regulā.
X LUKU
X NODAĻA
KÄYTÄNNESÄÄNNÖT JA SUUNTAVIIVAT
RĪCĪBAS KODEKSI UN PAMATNOSTĀDNES
95 artikla
95. pants
Tiettyjen vaatimusten vapaaehtoista soveltamista koskevat käytännesäännöt
Rīcības kodeksi attiecībā uz konkrētu prasību brīvprātīgu piemērošanu
1. Tekoälytoimiston ja jäsenvaltioiden on kannustettava ja helpotettava sellaisten käytännesääntöjen laatimista, mukaan lukien asiaankuuluvat hallintomekanismit, joiden tarkoituksena on edistää joidenkin III luvun 2 osastossa vahvistettujen vaatimusten vapaaehtoista soveltamista ei-suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin, ottaen huomioon parhaat saatavilla olevat tekniset ratkaisut ja alan parhaat käytännöt, jotka mahdollistavat tällaisten vaatimusten noudattamisen.
1. MI birojs un dalībvalstis rosina un sekmē tādu rīcības kodeksu, tostarp saistītu pārvaldības mehānismu, izstrādi, kuru mērķis ir veicināt dažu vai visu šīs regulas III nodaļas 2. iedaļā noteikto prasību brīvprātīgu piemērošanu MI sistēmām, kas nav augsta riska MI sistēmas, ņemot vērā pieejamos tehniskos risinājumus un nozares paraugpraksi, kas nodrošina iespēju piemērot šādas prasības.
2. Tekoälytoimiston ja jäsenvaltioiden on helpotettava käytännesääntöjen laatimista, jotka koskevat erityisvaatimusten vapaaehtoista soveltamista – myös käyttöönottajien osalta – kaikkiin tekoälyjärjestelmiin, käyttäen perustana selkeitä tavoitteita ja keskeisiä suorituskykyindikaattoreita, joilla mitataan näiden tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien muun muassa seuraavat:
2. MI birojs un dalībvalstis sekmē rīcības kodeksu izstrādi attiecībā uz konkrētu prasību brīvprātīgu piemērošanu visām MI sistēmām, tostarp no uzturētāju puses, pamatojoties uz skaidriem mērķiem un galvenajiem snieguma rādītājiem, lai izmērītu minēto mērķu sasniegšanu, tostarp šādus elementus, bet ne tikai:
a)
luotettavaa tekoälyä koskevissa unionin eettisissä ohjeissa vahvistetut sovellettavat osat;
a)
piemērojamie elementi, kas paredzēti Savienības ētikas vadlīnijās uzticamam MI;
b)
tekoälyjärjestelmien ympäristökestävyyteen kohdistuvien vaikutusten arviointi ja minimointi, myös energiatehokkaiden ohjelmointien ja tekoälyn tehokkaan suunnittelun, koulutuksen ja käytön tekniikoiden osalta.
b)
MI sistēmu ietekmes uz vides ilgtspēju novērtēšana un mazināšana, tostarp attiecībā uz energoefektīvu plānošanu un MI efektīvas projektēšanas, apmācības un lietošanas metodēm;
c)
tekoälylukutaidon edistäminen, erityisesti tekoälyn kehittämisestä, toiminnasta ja käytöstä vastaavien henkilöiden osalta;
c)
MI pratības veicināšana, jo īpaši to personu, kas nodarbojas ar MI izstrādi, darbināšanu un lietošanu;
d)
tekoälyjärjestelmien osallistavan ja monipuolisen suunnittelun helpottaminen muun muassa perustamalla osallistavia ja monimuotoisia kehitysryhmiä ja edistämällä sidosryhmien osallistumista kyseiseen prosessiin;
d)
iekļaujošas un daudzveidīgas MI sistēmu projektēšanas sekmēšana, tostarp ar iekļaujošu un daudzveidīgu izstrādes komandu izveidi un ieinteresēto personu dalības veicināšanu minētajā procesā;
e)
haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin tai henkilöryhmiin kohdistuvien tekoälyjärjestelmien kielteisten vaikutusten arviointi ja ehkäisy, myös vammaisten henkilöiden esteettömyyden sekä sukupuolten tasa-arvon osalta.
e)
MI sistēmu nelabvēlīgās ietekmes uz neaizsargātām personām vai neaizsargātu personu grupām novērtēšana un novēršana, tostarp attiecībā uz personu ar invaliditāti piekļuves iespējām, kā arī uz dzimumu līdztiesību.
3. Käytännesääntöjä voivat laatia yksittäiset tekoälyjärjestelmien tarjoajat tai käyttöönottajat tai niitä edustavat järjestöt tai molemmat, ja niiden laatimiseen voivat osallistua myös mahdolliset sidosryhmät ja niitä edustavat järjestöt, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja tiedeyhteisö. Käytännesäännöt voivat kattaa yhden tai useamman tekoälyjärjestelmän ottaen huomioon asianomaisten järjestelmien käyttötarkoituksen samankaltaisuuden.
3. Rīcības kodeksus var izstrādāt atsevišķi MI sistēmu nodrošinātāji vai uzturētāji vai organizācijas, kas tos pārstāv, vai abēji, arī – iesaistot ieinteresētās personas un viņus pārstāvošās organizācijas, tostarp pilsoniskās sabiedrības organizācijas un akadēmiskās aprindas. Rīcības kodeksi var aptvert vienu vai vairākas MI sistēmas, ņemot vērā attiecīgajām sistēmām paredzētā nolūka līdzību.
4. Tekoälytoimisto ja jäsenvaltiot ottavat huomioon pk-yritysten sekä startup-yritysten erityisedut ja -tarpeet edistäessään ja helpottaessaan käytännesääntöjen laatimista.
4. Rosinot un sekmējot rīcības kodeksu izstrādi, MI birojs un dalībvalstis ņem vērā MVU, tostarp jaunuzņēmumu, konkrētās intereses un vajadzības.
96 artikla
96. pants
Tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat komission suuntaviivat
Komisijas pamatnostādnes par šīs regulas īstenošanu
1. Komissio laatii suuntaviivat tämän asetuksen käytännön täytäntöönpanosta ja erityisesti seuraavista:
1. Komisija izstrādā pamatnostādnes par šīs regulas praktisko īstenošanu un jo īpaši par:
a)
8–15 kohdassa ja 25 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten ja velvoitteiden soveltaminen.
a)
8. līdz 15. pantā un 25. pantā minēto prasību un pienākumu piemērošanu;
b)
5 artiklassa tarkoitetut kielletyt käytännöt;
b)
5. pantā minēto aizliegto praksi;
c)
merkittävää muutosta koskevien säännösten täytäntöönpano käytännössä;
c)
to noteikumu praktisko īstenošanu, kas saistīti ar būtisku modifikāciju;
d)
50 artiklassa säädettyjen avoimuusvaatimusten täytäntöönpano käytännössä;
d)
50. pantā noteikto pārredzamības pienākumu praktisko īstenošanu;
e)
yksityiskohtaiset tiedot tämän asetuksen suhteesta liitteessä I lueteltuun unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöön sekä muuhun asiaa koskevaan unionin oikeuteen, myös niiden täytäntöönpanon johdonmukaisuuden osalta;
e)
sīku informāciju par šīs regulas saistību ar I pielikumā uzskaitītajiem Savienības saskaņošanas tiesību aktiem, kā arī citiem attiecīgiem Savienības tiesību aktiem, tostarp par to izpildes panākšanas saskanību;
f)
edellä 3 artiklan 1 alakohdassa vahvistetun tekoälyjärjestelmän määritelmän soveltaminen.
f)
3. panta 1. punktā sniegtās MI sistēmas definīcijas piemērošanu.
Tällaisia suuntaviivoja antaessaan komissio kiinnittää erityistä huomiota pk-yritysten ja startup-yritysten, paikallisten viranomaisten ja niiden alojen, joihin tämä asetus todennäköisimmin vaikuttaa, tarpeisiin.
Izdodot šādas pamatnostādnes, Komisija īpašu uzmanību pievērš MVU, tostarp jaunuzņēmumu, vietējo publisko iestāžu un to nozaru vajadzībām, kuras, visticamāk, skars šī regula.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa suuntaviivoissa on otettava asianmukaisesti huomioon tekoälyä koskeva yleisesti tunnustettu viimeisin kehitys sekä 40 ja 41 artiklassa tarkoitetut asiaankuuluvat yhdenmukaistetut standardit ja yhteiset eritelmät tai unionin yhdenmukaistamislainsäädännön nojalla vahvistetut yhdenmukaistetut standardit tai tekniset eritelmät.
Šā punkta pirmajā daļā minētajās pamatnostādnēs pienācīgi ņem vērā vispāratzītos jaunākos sasniegumus MI jomā, kā arī 40. un 41. pantā minētos saskaņotos standartus un kopīgās specifikācijas vai tos saskaņotos standartus vai tehniskās specifikācijas, kas noteikti, ievērojot Savienības saskaņošanas tiesību aktus.
2. Komissio päivittää jo hyväksyttyjä suuntaviivoja jäsenvaltioiden tai tekoälytoimiston pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, kun sitä pidetään tarpeellisena.
2. Pēc dalībvalstu vai MI biroja pieprasījuma vai pēc savas iniciatīvas Komisija vajadzības gadījumā atjaunina iepriekš pieņemtas pamatnostādnes.
XI LUKU
XI NODAĻA
SÄÄDÖSVALLAN SIIRTO JA KOMITEAMENETTELY
PILNVARU DELEĢĒŠANA UN KOMITEJU PROCEDŪRA
97 artikla
97. pants
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
Deleģēšanas īstenošana
1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
1. Pilnvaras pieņemt deleģētos aktus Komisijai piešķir, ievērojot šajā pantā paredzētos nosacījumus.
2. Siirretään komissiolle 1 päivästä elokuuta 2024 viiden vuoden ajaksi 6 artiklan 6 ja 7 kohdassa, 7 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 43 artiklan 5 kohdassa, 47 artiklan 5 kohdassa, 51 artiklan 3 kohdassa, 52 artiklan 4 kohdassa ja 53 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
2. Pilnvaras pieņemt 6. panta 6. un 7. punktā, 7. panta 1. un 3. punktā, 11. panta 3. punktā, 43. panta 5. un 6. punktā, 47. panta 5. punktā, 51. panta 3. punktā, 52. panta 4. punktā un 53. panta 5. un 6. punktā minētos deleģētos aktus Komisijai piešķir uz piecu gadu laikposmu no 2024. gada 1. augusta. Komisija sagatavo ziņojumu par pilnvaru deleģēšanu vēlākais deviņus mēnešus pirms piecu gadu laikposma beigām. Pilnvaru deleģēšana tiek automātiski pagarināta uz tāda paša ilguma laikposmiem, ja vien Eiropas Parlaments vai Padome neiebilst pret šādu pagarinājumu vēlākais trīs mēnešus pirms katra laikposma beigām.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 6 ja 7 kohdassa, 7 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 43 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 47 artiklan 5 kohdassa, 51 artiklan 3 kohdassa, 52 artiklan 4 kohdassa ja 53 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
3. Eiropas Parlaments vai Padome jebkurā laikā var atsaukt 6. panta 6. un 7. punktā, 7. panta 1. un 3. punktā, 11. panta 3. punktā, 43. panta 5. un 6. punktā, 47. panta 5. punktā, 51. panta 3. punktā, 52. panta 4. punktā un 53. panta 5. un 6. punktā minēto pilnvaru deleģēšanu. Ar lēmumu par atsaukšanu izbeidz tajā norādīto pilnvaru deleģējumu. Lēmums stājas spēkā nākamajā dienā pēc tā publicēšanas Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī vai vēlākā dienā, kas tajā norādīta. Tas neskar jau spēkā esošos deleģētos aktus.
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
4. Pirms deleģētā akta pieņemšanas Komisija apspriežas ar katras dalībvalsts ieceltajiem ekspertiem saskaņā ar principiem, kas noteikti 2016. gada 13. aprīļa Iestāžu nolīgumā par labāku likumdošanas procesu.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Tiklīdz Komisija pieņem deleģētu aktu, tā par to paziņo vienlaikus Eiropas Parlamentam un Padomei.
6. Edellä olevan 6 artiklan 6 tai 7 kohdan, 7 artiklan 1 tai 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 43 artiklan 5 tai 6 kohdan, 47 artiklan 5 kohdan, 51 artiklan 3 kohdan, 52 artiklan 4 kohdan tai 53 artiklan 5 tai 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.
6. Saskaņā ar 6. panta 6. un 7. punktu, 7. panta 1. un 3. punktu, 11. panta 3. punktu, 43. panta 5. vai 6. punktu, 47. panta 5. punktu, 51. panta 3. punktu, 52. panta 4. punktu vai 53. panta 5. vai 6. punktu pieņemts deleģētais akts stājas spēkā tikai tad, ja trīs mēnešos no dienas, kad minētais akts paziņots Eiropas Parlamentam un Padomei, ne Eiropas Parlaments, ne Padome nav izteikuši iebildumus vai ja pirms minētā laikposma beigām gan Eiropas Parlaments, gan Padome ir informējuši Komisiju par savu nodomu neizteikt iebildumus. Pēc Eiropas Parlamenta vai Padomes iniciatīvas šo laikposmu pagarina par trim mēnešiem.
98 artikla
98. pants
Komiteamenettely
Komiteju procedūra
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
1. Komisijai palīdz komiteja. Minētā komiteja ir komiteja Regulas (ES) Nr. 182/2011 nozīmē.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
2. Ja ir atsauce uz šo punktu, piemēro Regulas (ES) Nr. 182/2011 5. pantu.
XII LUKU
XII NODAĻA
SEURAAMUKSET
SODI
99 artikla
99. pants
Seuraamukset
Sodi
1. Jäsenvaltioiden on tässä asetuksessa säädettyjä ehtoja noudattaen säädettävä seuraamuksista ja muista täytäntöönpanotoimista, joita voivat olla myös varoitukset ja muut kuin rahalliset toimenpiteet, joita sovelletaan toimijoiden rikkoessa tätä asetusta, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, ottaen siten huomioon komission 96 artiklan mukaisesti antamat suuntaviivat. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Niissä on otettava huomioon pk-yritysten sekä startup-yritysten edut ja niiden taloudellinen elinkelpoisuus.
1. Saskaņā ar šīs regulas noteikumiem dalībvalstis nosaka noteikumus par sodiem un citiem izpildes panākšanas pasākumiem – kuri var ietvert arī brīdinājumus un nemonetārus pasākumus –, kas piemērojami par operatoru izdarītiem šīs regulas pārkāpumiem, un veic visus nepieciešamos pasākumus, lai nodrošinātu, ka tie tiek īstenoti pareizi un efektīvi un ņemot vērā norādījumus, ko Komisija izdevusi, ievērojot 96. pantu. Paredzētie sodi ir iedarbīgi, samērīgi un atturoši. Tajos ņem vērā MVU, tostarp jaunuzņēmumu, intereses un to ekonomisko dzīvotspēju.
2. Jäsenvaltioiden on viipymättä ja viimeistään soveltamisen alkamispäivänä ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetut seuraamuksia ja muita täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevat säännökset komissiolle, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset.
2. Dalībvalstis nekavējoties un vēlākais līdz piemērošanas sākuma dienai paziņo Komisijai par 1. punktā minētajiem noteikumiem par sodiem un citiem izpildes panākšanas pasākumiem un nekavējoties paziņo tai par visiem to turpmākiem grozījumiem.
3. Edellä 5 artiklassa tarkoitettuja tekoälyyn liittyviä käytäntöjä koskevien kieltojen noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä hallinnollinen sakko, joka on enintään 35 000 000 euroa tai, jos rikkomiseen syyllistynyt on yritys, enintään 7 prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi.
3. Par 5. pantā minētās MI prakses aizlieguma neievērošanu piemēro administratīvos naudas sodus līdz 35 000 000 EUR vai, ja pārkāpējs ir uzņēmums, līdz 7 % no tā kopējā globālā apgrozījuma iepriekšējā finanšu gadā, atkarībā no tā, kurš no tiem ir lielāks.
4. Seuraavien toimijoita tai ilmoitettuja laitoksia koskevien säädösten, lukuun ottamatta 5 artiklassa vahvistettuja säädöksiä, noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä hallinnollinen sakko, joka on enintään 15 000 000 euroa tai, jos rikkomiseen syyllistynyt on yritys, enintään 3 prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:
4. Par neatbilstību kādam no turpmāk uzskaitītajiem noteikumiem, kas attiecas uz operatoriem vai paziņotajām struktūrām, atskaitot tos, kas noteikti 5. pantā, piemēro administratīvos naudas sodus līdz 15 000 000 EUR apmērā vai, ja pārkāpējs ir uzņēmums, līdz 3 % apmērā no tā kopējā globālā apgrozījuma iepriekšējā finanšu gadā, atkarībā no tā, kurš no tiem ir lielāks:
a)
16 artiklan mukaiset tarjoajien velvoitteet;
a)
nodrošinātāju pienākumi, ievērojot 16. pantu;
b)
22 artiklan mukaiset valtuutettujen edustajien velvoitteet;
b)
pilnvaroto pārstāvju pienākumi, ievērojot 22. pantu;
c)
23 artiklan mukaiset maahantuojien velvoitteet;
c)
importētāju pienākumi, ievērojot 23. pantu;
d)
24 artiklan mukaiset jakelijoiden velvoitteet;
d)
izplatītāju pienākumi, ievērojot 24. pantu;
e)
26 artiklan mukaiset käyttöönottajien velvoitteet;
e)
uzturētāju pienākumi, ievērojot 26. pantu;
f)
31 artiklan, 33 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan ja 34 artiklan mukaiset ilmoitettujen laitosten vaatimukset ja velvoitteet;
f)
prasības attiecībā uz paziņotajām struktūrām un to pienākumi saskaņā ar 31. pantu, 33. panta 1., 3. un 4. punktu vai 34. pantu;
g)
50 artiklan mukaiset tarjoajien ja käyttöönottajien läpinäkyvyysvelvoitteet.
g)
pārredzamības pienākumi attiecībā uz nodrošinātājiem un uzturētājiem, ievērojot 50. pantu.
5. Virheellisten, puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen toimittamisesta vastauksena ilmoitettujen laitosten tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten pyyntöön voidaan määrätä hallinnollinen sakko, joka on enintään 7 500 000 euroa tai, jos rikkomiseen syyllistynyt on yritys, enintään 1 prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi.
5. Par nepareizas, nepilnīgas vai maldinošas informācijas sniegšanu paziņotajām struktūrām un valsts kompetentajām iestādēm atbildē uz pieprasījumu piemēro administratīvos naudas sodus līdz 7 500 000 EUR apmērā vai, ja pārkāpējs ir uzņēmums, līdz 1 % apmērā no tā kopējā globālā apgrozījuma iepriekšējā finanšu gadā, atkarībā no tā, kurš no tiem ir lielāks.
6. Pk-yritysten, myös startup-yritysten, osalta kukin tässä artiklassa tarkoitettu sakko on enintään 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus tai määrä sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi.
6. MVU, tostarp jaunuzņēmumu, gadījumā katrs šajā pantā minētais naudas sods ir līdz procentuālajam apmēram vai apmēram, kas minēts 3., 4. un 5. punktā, atkarībā no tā, kurš no tiem ir mazāks.
7. Kun päätetään hallinnollisen sakon määräämisestä ja hallinnollisen sakon määrästä, kussakin yksittäisessä tapauksessa on otettava huomioon kaikki kyseisen tilanteen kannalta merkittävät olosuhteet sekä tapauksen mukaan seuraavat seikat:
7. Lemjot par to, vai piemērot administratīvo naudas sodu, un lemjot par administratīvā naudas soda apmēru, katrā atsevišķā gadījumā ņem vērā visus attiecīgos konkrētās situācijas apstākļus un, attiecīgā gadījumā, izvērtē šādus elementus:
a)
rikkomisen ja sen seurausten luonne, vakavuus ja kesto ottaen huomioon kyseisen tekoälyjärjestelmän tarkoitus sekä tapauksen mukaan niiden henkilöiden lukumäärä, joihin on kohdistunut vaikutuksia, ja heille aiheutuneen vahingon suuruus;
a)
pārkāpuma un tā seku raksturs, smagums un ilgums, ņemot vērā MI sistēmas nolūku, kā arī, attiecīgā gadījumā, skarto personu skaits un tām nodarītā kaitējuma apmērs;
b)
ovatko muut markkinavalvontaviranomaiset jo määränneet hallinnollisia sakkoja samalle toimijalle samasta rikkomisesta;
b)
vai citas tirgus uzraudzības iestādes jau ir piemērojušas administratīvos naudas sodus tam pašam operatoram par to pašu pārkāpumu;
c)
ovatko muut viranomaiset jo määränneet hallinnollisia sakkoja samalle toimijalle muun unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännön rikkomisesta, kun tällainen rikkominen on seurausta samasta toiminnasta tai laiminlyönnistä, joka muodostaa tämän asetuksen asiaankuuluvan rikkomisen;
c)
vai citas iestādes tam pašam operatoram jau ir piemērojušas administratīvos naudas sodus par citu Savienības vai valsts tiesību aktu pārkāpumiem, ja šādu pārkāpumu pamatā ir tā pati darbība vai bezdarbība, kas ir attiecīgs šīs regulas pārkāpums;
d)
rikkomiseen syyllistyneen toimijan koko, vuotuinen liikevaihto ja markkinaosuus;
d)
operatora, kurš izdarījis pārkāpumu, lielums, gada apgrozījums un tirgus daļa;
e)
mahdolliset muut tapaukseen sovellettavat raskauttavat tai lieventävät tekijät, kuten rikkomisesta suoraan tai välillisesti saadut mahdolliset taloudelliset edut tai rikkomisella vältetyt tappiot;
e)
jebkāds cits pastiprinošs vai mīkstinošs apstāklis, kas piemērojams lietas apstākļiem, piemēram, no pārkāpuma tieši vai netieši gūti finansiālie labumi vai novērsti zaudējumi;
f)
kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa rikkomisen korjaamiseksi ja sen mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi tehdyn yhteistyön aste;
f)
pakāpe, kādā notiek sadarbība ar valstu kompetentajām iestādēm, lai novērstu pārkāpumu un mazinātu tā iespējamās nelabvēlīgās sekas;
g)
toimijan vastuun aste ottaen huomioon sen toteuttamat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet;
g)
operatora atbildības pakāpe, ņemot vērā tā īstenotos tehniskos un organizatoriskos pasākumus;
h)
tapa, jolla rikkominen tuli kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tietoon, ja erityisesti se, ilmoittiko toimija rikkomisesta ja missä laajuudessa;
h)
veids, kādā par pārkāpumu ir uzzinājušas valsts kompetentās iestādes, jo īpaši to, vai operators ir ziņojis par pārkāpumu, un, ja ir, – kādā mērā;
i)
rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;
i)
vai pārkāpums izdarīts tīši vai nolaidības dēļ;
j)
toimijan toteuttamat toimet niille henkilöille, joihin on kohdistunut vaikutuksia, aiheutuneen haitan lieventämiseksi.
j)
visas darbības, ko operators veicis, lai mazinātu skartajām personām nodarīto kaitējumu.
8. Kunkin jäsenvaltion on asetettava sääntöjä siitä, missä määrin viranomaisille tai julkishallinnon elimille voidaan määrätä kyseisessä jäsenvaltiossa hallinnollisia sakkoja.
8. Katra dalībvalsts paredz noteikumus par to, kādā mērā administratīvos naudas sodus var uzlikt publiskām iestādēm un struktūrām, kas izveidotas minētajā dalībvalstī.
9. Jäsenvaltion oikeusjärjestelmästä riippuen hallinnollisia sakkoja koskevia sääntöjä voidaan soveltaa siten, että sakkojen määräämisestä vastaavat toimivaltaiset kansalliset tuomioistuimet tai muut elimet, siten kuin kyseisissä jäsenvaltioissa on säädetty. Tällaisten sääntöjen soveltamisella näissä jäsenvaltioissa on oltava vastaava vaikutus.
9. Atkarībā no dalībvalstu tiesību sistēmas noteikumus par administratīvajiem naudas sodiem var piemērot tādā veidā, ka naudas sodus uzliek, attiecīgi, kompetentās valsts tiesas vai citas struktūras minētajās dalībvalstīs. Šādu noteikumu piemērošanai minētajās dalībvalstīs ir līdzvērtīga ietekme.
10. Tämän artiklan mukaisten valtuuksien käyttöön sovelletaan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti asianmukaisia menettelyllisiä takeita, muun muassa tehokkaita oikeussuojakeinoja ja oikeudenmukaista menettelyä.
10. Šajā pantā paredzēto pilnvaru izmantošanai piemēro atbilstošas procesuālas garantijas saskaņā ar Savienības un valsts tiesību aktiem, tostarp efektīvu tiesību aizsardzību tiesā un pienācīgu procesu.
11. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle vuosittain hallinnollisista sakoista, jotka ne ovat määränneet kyseisen vuoden aikana tämän artiklan mukaisesti, sekä mahdollisista asiaan liittyvistä oikeudenkäynti- tai oikeudellisista menettelyistä.
11. Dalībvalstis katru gadu ziņo Komisijai par administratīvajiem naudas sodiem, ko tās attiecīgajā gadā ir noteikušas, saskaņā ar šo pantu, un par visām saistītajām tiesvedībām vai tiesas procesiem.
100 artikla
100. pants
Unionin toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille määrättävät hallinnolliset sakot
Administratīvie naudas sodi Savienības iestādēm, struktūrām, birojiem un aģentūrām
1. Euroopan tietosuojavaltuutettu voi määrätä hallinnollisia sakkoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville unionin toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille. Kun päätetään hallinnollisen sakon määräämisestä ja hallinnollisen sakon määrästä, kussakin yksittäisessä tapauksessa on otettava asianmukaisesti huomioon kaikki kyseisen tilanteen kannalta merkittävät olosuhteet sekä seuraavat seikat:
1. Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītājs var uzlikt administratīvus naudas sodus Savienības iestādēm, struktūrām, birojiem un aģentūrām, uz ko attiecas šī regula. Lemjot par to, vai piemērot administratīvo naudas sodu, un lemjot par administratīvā naudas soda apmēru, katrā atsevišķā gadījumā ņem vērā visus attiecīgos konkrētās situācijas apstākļus un rūpīgi izvērtē šādus elementus:
a)
rikkomisen ja sen seurausten luonne, vakavuus ja kesto, ottaen huomioon kyseisen tekoälyjärjestelmän tarkoitus sekä tapauksen mukaan niiden henkilöiden lukumäärä, joihin on kohdistunut vaikutuksia, ja heille aiheutuneen vahingon suuruus;
a)
pārkāpuma un tā seku raksturs, smagums un ilgums, pārkāpuma un tā seku raksturs, smagums un ilgums, ņemot vērā attiecīgajai MI sistēmai paredzēto nolūku, kā arī attiecīgā gadījumā skarto personu skaits un tām nodarītā kaitējuma apmērs;
b)
unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston vastuun aste ottaen huomioon sen toteuttamat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet;
b)
Savienības iestādes, struktūras, biroja vai aģentūras atbildības pakāpe, ņemot vērā to īstenotos tehniskos un organizatoriskos pasākumus;
c)
kaikki unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston toteuttamat toimet niille henkilöille, joihin on kohdistunut vaikutuksia, aiheutuneen vahingon lieventämiseksi;
c)
visas darbības, ko Savienības iestāde, struktūra, birojs vai aģentūra veikusi, lai mazinātu skartajām personām nodarīto kaitējumu;
d)
sen yhteistyön aste, jota Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa tehdään rikkomisen korjaamiseksi ja sen mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi, mukaan lukien niiden toimenpiteiden noudattaminen, jotka Euroopan tietosuojavaltuutettu on aiemmin määrännyt asianomaiselle unionin toimielimelle, elimelle, laitokselle tai virastolle samasta aiheesta;
d)
sadarbības pakāpe ar Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītāju nolūkā novērst pārkāpumu un mazināt iespējamās pārkāpuma nelabvēlīgās sekas, ieskaitot tādu pasākumu izpildi, kurus Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītājs jau iepriekš ir noteicis attiecīgajai Savienības iestādei, struktūrai, birojam vai aģentūrai tajā pašā jautājumā;
e)
unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston mahdolliset aiemmat samankaltaiset rikkomiset;
e)
līdzīgi agrāki Savienības iestādes, struktūras, biroja vai aģentūras pārkāpumi;
f)
tapa, jolla rikkominen tuli Euroopan tietosuojavaltuutetun tietoon, ja erityisesti se, ilmoittiko unionin toimielin, elin, laitos tai virasto rikkomisesta ja missä laajuudessa;
f)
veids, kādā par pārkāpumu uzzināja Eiropas datu aizsardzības uzraudzītājs, jo īpaši, vai Savienības iestāde, struktūra, birojs vai aģentūra ir ziņojusi par pārkāpumu, un šādā gadījumā – kādā apjomā;
g)
unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston vuotuinen talousarvio.
g)
Savienības iestādes, struktūras, biroja vai aģentūras gada budžets.
2. Jos 5 artiklassa tarkoitettujen tekoälyyn liittyvien käytäntöjen kieltoa ei noudateta, määrätään hallinnollinen sakko, joka on enintään 1 500 000 euroa.
2. Par 5. pantā minētās MI prakses aizlieguma neievērošanu piemēro administratīvos naudas sodus līdz 1 500 000 EUR apmērā.
3. Jos tekoälyjärjestelmä ei täytä muita tämän asetuksen mukaisia vaatimuksia ja velvoitteita kuin sen 5 artiklassa säädetyt vaatimukset tai velvoitteet, tästä voidaan määrätä hallinnollinen sakko, joka on enintään 750 000 euroa.
3. Par MI sistēmas neatbilstību šajā regulā noteiktajām prasībām vai pienākumiem, atskaitot tos, kas noteikti 5. pantā, piemēro administratīvos naudas sodus līdz 750 000 EUR apmērā.
4. Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa ennen tämän artiklan mukaisen päätöksen tekemistä unionin toimielimelle, elimelle, laitokselle tai virastolle, joka on Euroopan tietosuojavaltuutetun toteuttaman menettelyn kohteena, tilaisuuden tulla kuulluksi mahdollisesta rikkomisesta. Euroopan tietosuojavaltuutettu perustaa päätöksensä ainoastaan niille tekijöille ja olosuhteille, joista asianomaiset osapuolet ovat voineet esittää huomautuksensa. Mahdolliset kantelijat osallistuvat tiiviisti menettelyyn.
4. Pirms lēmumu pieņemšanas saskaņā ar šo pantu Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītājs dod Savienības iestādei, struktūrai, birojam vai aģentūrai, kas ir Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītāja veikto procedūru subjekts, iespēju izteikt viedokli jautājumā par iespējamo pārkāpumu. Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītājs balsta savus lēmumus vienīgi uz tiem elementiem un apstākļiem, kurus iesaistītās personas ir varējušas komentēt. Sūdzību iesniedzējus, ja tādi ir, cieši iesaista procedūrās.
5. Menettelyissä on kunnioitettava täysin asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeuksia. Niillä on oikeus tutustua Euroopan tietosuojavaltuutetun asiakirja-aineistoon edellyttäen, että otetaan huomioon yksityishenkilöiden tai yritysten oikeutetut edut, jotka liittyvät henkilötietojen tai liikesalaisuuksien suojaan.
5. Procedūrās pilnībā ievēro attiecīgo pušu aizstāvības tiesības. Tām ir tiesības piekļūt Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītāja lietas materiāliem, ievērojot indivīdu vai uzņēmumu likumīgās intereses to personas datu vai uzņēmējdarbības noslēpumu aizsardzībā.
6. Tämän artiklan mukaisesti määrätyillä sakoilla kerätyt varat sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon. Sakko ei saa vaikuttaa sen unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston tehokkaaseen toimintaan, jolle se on määrätty.
6. Līdzekļus, kas iegūti, uzliekot naudas sodus saskaņā ar šo pantu, iemaksā Savienības vispārējā budžetā. Naudas sodi neietekmē sodītās Savienības iestādes, struktūras, biroja vai aģentūras efektīvu darbību.
7. Euroopan tietosuojavaltuutettu ilmoittaa vuosittain komissiolle hallinnollisista sakoista, jotka se on määrännyt tämän artiklan nojalla, sekä mahdollisesti käynnistämistään oikeudenkäynti- tai oikeudellisista menettelyistä.
7. Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītājs katru gadu paziņo Komisijai par administratīvajiem naudas sodiem, ko tas uzlicis, ievērojot šo pantu, un tiesvedībām un tiesas procesiem, ko tas ierosinājis.
101 artikla
101. pants
Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille määrättävät sakot
Vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem piemērojami naudas sodi
1. Komissio voi määrätä yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille sakon, joka on enintään 3 prosenttia niiden edeltävän tilikauden maailmanlaajuisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta tai 15 000 000 euroa sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi, jos komissio toteaa, että tarjoaja tahallisesti tai tuottamuksellisesti
1. Komisija var uzlikt vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem naudas sodus, kas nepārsniedz 3 % no to kopējā gada globālā apgrozījuma iepriekšējā finanšu gadā vai 15 000 000 EUR, atkarībā no tā, kura summa ir lielāka, ja Komisija konstatē, ka nodrošinātājs tīši vai nolaidības dēļ:
a)
on rikkonut tämän asetuksen asiaa koskevia säännöksiä;
a)
ir pārkāpis attiecīgos šīs regulas noteikumus;
b)
ei ole noudattanut 91 artiklan mukaista asiakirjaa tai tietoja koskevaa pyyntöä tai on toimittanut virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja;
b)
nav pildījis dokumenta vai informācijas pieprasījumu, kas paredzēts 91. pantā, vai ir sniedzis nepareizu, nepilnīgu vai maldinošu informāciju;
c)
ei ole noudattanut 93 artiklan nojalla pyydettyä toimenpidettä;
c)
nav pildījis pasākumu, kas pieprasīts saskaņā ar 93. pantu;
d)
ei ole asettanut komission saataville yleiskäyttöistä tekoälymallia tai yleiskäyttöistä tekoälymallia, johon liittyy systeeminen riski, jotta voitaisiin suorittaa 92 artiklan mukainen arviointi.
d)
nav darījis Komisijai pieejamu piekļuvi vispārīga lietojuma MI modelim vai vispārīga lietojuma MI modelim ar sistēmisku risku nolūkā veikt izvērtēšanu, ievērojot 92. pantu.
Sakon tai uhkasakon suuruutta vahvistettaessa on otettava huomioon rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto sekä otettava asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate ja tarkoituksenmukaisuusperiaate. Komissio ottaa huomioon myös sitoumukset, jotka on tehty 93 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai käytännesäännöissä 56 artiklan mukaisesti.
Nosakot naudas soda vai periodiskā soda maksājuma apmēru, ņem vērā pārkāpuma raksturu, smagumu un ilgumu, pienācīgi ievērojot samērīguma un piemērotības principus. Komisija ņem vērā arī saistības saskaņā ar 93. panta 3. punktu vai saistības attiecīgajos prakses kodeksos saskaņā ar 56. pantu.
2. Ennen 1 kohdan mukaisen päätöksen tekemistä komissio ilmoittaa alustavat havaintonsa yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajalle ja antaa tälle tilaisuuden tulla kuulluksi.
2. Pirms pieņemt lēmumu, ievērojot 1. punktu, Komisija savus sākotnējos konstatējumus paziņo vispārīga lietojuma MI modeļa nodrošinātājam un dod tam iespēju tikt uzklausītam.
3. Tämän artiklan mukaisesti määrättävien sakkojen on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
3. Saskaņā ar šo pantu uzliktie naudas sodi ir iedarbīgi, samērīgi un atturoši.
4. Tiedot tämän artiklan nojalla määrätyistä sakoista on myös tarvittaessa toimitettava tekoälyneuvostolle.
4. Informāciju par naudas sodiem, kas uzlikti saskaņā ar šo pantu, attiecīgā gadījumā dara zināmu arī MI padomei.
5. Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi toimivalta tarkastella uudelleen komission tämän artiklan nojalla määräämiä sakkoja. Se voi kumota määrätyn sakon taikka alentaa tai korottaa sitä.
5. Eiropas Savienības Tiesai ir neierobežota jurisdikcija pārskatīt Komisijas lēmumus, ar kuriem nosaka šajā pantā paredzēto naudas sodu. Tā var atcelt, samazināt vai palielināt uzlikto naudas sodu.
6. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, jotka sisältävät yksityiskohtaiset järjestelyt ja menettelylliset takeet tämän artiklan 1 kohdan mukaisten päätösten mahdollista hyväksymistä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
6. Komisija pieņem īstenošanas aktus, kuros ietver sīki izstrādātu procesuālo kārtību un procesuālajām garantijām attiecībā uz iespējamu lēmumu pieņemšanu, ievērojot šā panta 1. punktu. Minētos īstenošanas aktus pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 98. panta 2. punktā.
XIII LUKU
XIII NODAĻA
LOPPUSÄÄNNÖKSET
NOBEIGUMA NOTEIKUMI
102 artikla
102. pants
Asetuksen (EY) N:o 300/2008 muuttaminen
Grozījums Regulā (EK) Nr. 300/2008
Lisätään asetuksen (EY) N:o 300/2008 4 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:
Regulas (EK) Nr. 300/2008 4. panta 3. punktam pievieno šādu daļu:
”Hyväksyttäessä yksityiskohtaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät sellaisten turvalaitteiden käyttöä koskeviin teknisiin erittelyihin ja hyväksyntämenettelyihin, joihin sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1689 (*1) tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.
“Pieņemot sīki izstrādātus pasākumus, kas attiecas uz drošības iekārtu tehnisko raksturojumu un to apstiprināšanas un lietošanas procedūrām, kuras attiecas uz mākslīgā intelekta sistēmām Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES) 2024/1689 (*1) nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.
103 artikla
103. pants
Asetuksen (EU) N:o 167/2013 muuttaminen
Grozījums Regulā (ES) Nr. 167/2013
Lisätään asetuksen (EU) N:o 167/2013 17 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:
Regulas (ES) Nr. 167/2013 17. panta 5. punktam pievieno šādu daļu:
”Hyväksyttäessä ensimmäisen alakohdan mukaisia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1689 (*2) tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvakomponentteja, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.
“Kad tiek pieņemti deleģētie akti, ievērojot pirmo daļu, par mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES) 2024/1689 (*2) nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.
104 artikla
104. pants
Asetuksen (EU) N:o 168/2013 muuttaminen
Grozījums Regulā (ES) Nr. 168/2013
Lisätään asetuksen (EU) N:o 168/2013 22 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:
Regulas (ES) Nr. 168/2013 22. panta 5. punktam pievieno šādu daļu:
”Hyväksyttäessä ensimmäisen alakohdan mukaisia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1689 (*3) tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvakomponentteja, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.
“Kad tiek pieņemti deleģētie akti, ievērojot pirmo daļu, par mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES) 2024/1689 (*3) nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.
105 artikla
105. pants
Direktiivin 2014/90/EU muuttaminen
Grozījums Direktīvā 2014/90/ES
Lisätään direktiivin 2014/90/EU 8 artiklaan kohta seuraavasti:
Direktīvas 2014/90/ES 8. pantam pievieno šādu punktu:
”5. Toteuttaessaan 1 kohdan mukaisia tehtäviään ja hyväksyessään teknisiä eritelmiä ja testausnormeja 2 ja 3 kohdan mukaisesti sellaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1689 (*4) tarkoitettujen tekoälyjärjestelmien osalta, jotka ovat turvakomponentteja, komissio ottaa huomioon mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.
“5. Attiecībā uz mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES) 2024/1689 (*4) nozīmē, kad tiek veiktas darbības, ievērojot 1. punktu, un tiek pieņemtas tehniskās specifikācijas un testēšanas standarti saskaņā ar 2. un 3. punktu, Komisija ņem vērā prasības, kas noteiktas minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā.
106 artikla
106. pants
Direktiivin (EU) 2016/797 muuttaminen
Grozījums Direktīvā (ES) 2016/797
Lisätään direktiivin (EU) 2016/797 5 artiklaan kohta seuraavasti:
Direktīvas (ES) 2016/797 5. pantam pievieno šādu punktu:
”12. Hyväksyttäessä 1 kohdan mukaisia delegoituja säädöksiä ja 11 kohdan mukaisia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1689 (*5) tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvakomponentteja, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.
“12. Kad tiek pieņemti deleģētie akti, ievērojot 1. punktu, un īstenošanas akti, ievērojot 11. punktu, par mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES) 2024/1689 (*5) nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.
107 artikla
107. pants
Asetuksen (EU) 2018/858 muuttaminen
Grozījumi Regulā (ES) 2018/858
Lisätään asetuksen (EU) 2018/858 5 artiklaan kohta seuraavasti:
Regulas (ES) 2018/858 5. pantam pievieno šādu punktu:
”4. Hyväksyttäessä 3 kohdan mukaisia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1689 (*6) tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvakomponentteja, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.
“4. Kad tiek pieņemti deleģētie akti, ievērojot 3. punktu, par mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES) 2024/1689 (*6) nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.
108 artikla
108. pants
Asetuksen (EU) 2018/1139 muuttaminen
Grozījumi Regulā (ES) 2018/1139
Muutetaan asetus (EU) 2018/1139 seuraavasti:
Regulu (ES) 2018/1139 groza šādi:
1)
lisätään 17 artiklaan kohta seuraavasti:
1)
regulas 17. pantam pievieno šādu punktu:
”3. Hyväksyttäessä 1 kohdan mukaisia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1689 (*7) tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvakomponentteja, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.
“3. Neskarot 2. punktu, kad tiek pieņemti īstenošanas akti, ievērojot 1. punktu, par mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES) 2024/1689 (*7) nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.
(*7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) (EUVL L, 2024/1689, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj).”;"
(*7) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2024/1689 (2024. gada 13. jūnijs), ar ko nosaka saskaņotas normas mākslīgā intelekta jomā un groza Regulas (EK) Nr. 300/2008, (ES) Nr. 167/2013, (ES) Nr. 168/2013, (ES) 2018/858, (ES) 2018/1139 un (ES) 2019/2144 un Direktīvas 2014/90/ES, (ES) 2016/797 un (ES) 2020/1828 (Mākslīgā intelekta akts) (OV L, 2024/1689, 12.7.2024., ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj).”;"
2)
lisätään 19 artiklaan kohta seuraavasti:
2)
regulas 19. pantam pievieno šādu punktu:
”4. Hyväksyttäessä 1 ja 2 kohdan mukaisia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksessa (EU) 2024/1689 tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvakomponentteja, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.”
“4. Kad tiek pieņemti deleģētie akti, ievērojot 1. un 2. punktu, par mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Regulas (ES) 2024/1689 nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.”
;
;
3)
lisätään 43 artiklaan kohta seuraavasti:
3)
regulas 43. pantam pievieno šādu punktu:
”4. Hyväksyttäessä 1 kohdan mukaisia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat asetuksessa (EU) 2024/1689 tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvakomponentteja, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.”
“4. Kad tiek pieņemti īstenošanas akti, ievērojot 1. punktu, par mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Regulas (ES) 2024/1689 nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.”
;
;
4)
lisätään 47 artiklaan kohta seuraavasti:
4)
regulas 47. pantam pievieno šādu punktu:
”3. Hyväksyttäessä 1 ja 2 kohdan mukaisia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksessa (EU) 2024/1689 tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvakomponentteja, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.”
“3. Kad tiek pieņemti deleģētie akti, ievērojot 1. un 2. punktu, par mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Regulas (ES) 2024/1689 nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.”
;
;
5)
lisätään 57 artiklaan alakohta seuraavasti:
5)
regulas 57. pantam pievieno šādu punktu:
”Hyväksyttäessä tällaisia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat asetuksessa (EU) 2024/1689 tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvakomponentteja, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.”
“Pieņemot minētos īstenošanas aktus par mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Regulas (ES) 2024/1689 nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.”
;
;
6)
lisätään 58 artiklaan kohta seuraavasti:
6)
regulas 58. pantam pievieno šādu punktu:
”3. Hyväksyttäessä 1 ja 2 kohdan mukaisia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksessa (EU) 2024/1689 tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvakomponentteja, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.”.
“3. Kad tiek pieņemti deleģētie akti, ievērojot 1. un 2. punktu, par mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Regulas (ES) 2024/1689 nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.”
109 artikla
109. pants
Asetuksen (EU) 2019/2144 muuttaminen
Grozījumi Regulā (ES) 2019/2144
Lisätään asetuksen (EU) 2019/2144 11 artiklaan kohta seuraavasti:
Regulas (ES) 2019/2144 11. pantam pievieno šādu punktu:
”3. Hyväksyttäessä 2 kohdan mukaisia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1689 (*8) tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvakomponentteja, huomioon on otettava mainitun asetuksen III luvun 2 jaksossa säädetyt vaatimukset.
“3. Kad tiek pieņemti īstenošanas akti, ievērojot 2. punktu, par mākslīgā intelekta sistēmām, kas ir drošības sastāvdaļas Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES) 2024/1689 (*8) nozīmē, ņem vērā minētās regulas III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības.
110 artikla
110. pants
Direktiivin (EU) 2020/1828 muuttaminen
Grozījums Direktīvā (ES) 2020/1828
Lisätään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/1828 (58) liitteeseen I kohta seuraavasti:
Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvas (ES) 2020/1828 (58) I pielikumā pievieno šādu punktu:
”68)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) (EUVL L, 2024/1689, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj)”.
“68)
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2024/1689 (2024. gada 13. jūnijs), ar ko nosaka saskaņotas normas mākslīgā intelekta jomā un groza Regulas (EK) Nr. 300/2008, (ES) Nr. 167/2013, (ES) Nr. 168/2013, (ES) 2018/858, (ES) 2018/1139 un (ES) 2019/2144 un Direktīvas 2014/90/ES, (ES) 2016/797 un (ES) 2020/1828 (Mākslīgā intelekta akts) (OV L, 2024/1689, 12.7.2024., ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj).”
111 artikla
111. pants
Jo markkinoille saatetut tai käyttöön otetut tekoälyjärjestelmät sekä jo markkinoille saatetut yleiskäyttöiset tekoälymallit
MI sistēmas, kas jau ir laistas tirgū vai nodotas ekspluatācijā un vispārēja lietojuma AI modeļi, kas jau laisti tirgū
1. Tekoälyjärjestelmät, jotka ovat liitteessä X luetelluilla säädöksillä perustettujen laaja-alaisten tietojärjestelmien osia ja jotka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön ennen 2 päivää elokuuta 2027, on saatettava tämän asetuksen mukaisiksi 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 113 artiklan kolmannen kohdan a alakohdassa tarkoitettua 5 artiklan soveltamista.
1. Neskarot 5. panta piemērošanu, kā minēts 113. panta 3. punkta a) apakšpunktā, to MI sistēmu, kas ir tādu lielapjoma IT sistēmu sastāvdaļas, kuras izveidotas ar X pielikumā uzskaitītajiem tiesību aktiem, un kas ir laistas tirgū vai nodotas ekspluatācijā pirms 2027. gada 2. augusta, atbilstību šai regulai panāk līdz 2030. gada 31. decembrim.
Tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset on otettava huomioon arvioitaessa kutakin liitteessä X luetelluilla säädöksillä perustettua laaja-alaista tietojärjestelmää kyseisissä säädöksissä säädetyllä tavalla ja aina kun nämä säädökset korvataan tai niitä muutetaan.
Šajā regulā noteiktās prasības ņem vērā katras ar X pielikumā uzskaitītajiem tiesību aktiem izveidotās lielapjoma IT sistēmas izvērtēšanā, kas jāveic, kā paredzēts minētajos tiesību aktos un ja minētie tiesību akti tiek aizstāti vai grozīti.
2. Tätä asetusta sovelletaan muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen, suuririskisten tekoälyjärjestelmien, jotka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön ennen 2 päivää elokuuta 2026, ylläpitäjiin ainoastaan, jos kyseisten järjestelmien rakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia kyseisen päivän jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 113 artiklan kolmannen kohdan a alakohdassa tarkoitettua 5 artiklan soveltamista. Joka tapauksessa viranomaisten käytettäviksi tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen vaatimusten ja velvoitteiden noudattamiseksi viimeistään 2 päivänä elokuuta 2030.
2. Neskarot 5. panta piemērošanu, kā minēts 113. panta 3. punkta a) apakšpunktā, uz to augsta riska MI sistēmu operatoriem, kuras ir laistas tirgū vai nodotas ekspluatācijā pirms 2026. gada 2. augusta, atskaitot šā panta 1. punktā minētās, šī regula attiecas tikai tad, ja no minētā datuma šajās sistēmās notikušas būtiskas izmaiņas to uzbūvē. Jebkurā gadījumā augsta riska MI sistēmu, kas paredzētas publisko iestāžu lietošanai, nodrošinātāji un uzturētāji veic nepieciešamos pasākumus, lai izpildītu šīs regulas prasības un pienākumus līdz 2030. gada 2. augustam.
3. Yleiskäyttöisten tekoälymallien, jotka on saatettu markkinoille ennen 2 päivää elokuuta 2025, tarjoajien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen velvollisuuksien noudattamiseksi viimeistään 2 päivänä elokuuta 2027.
3. To vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātāji, kuri laisti tirgū pirms 2025. gada 2. augusta, veic nepieciešamos pasākumus, lai izpildītu šajā regulā noteiktos pienākumus līdz 2027. gada 2. augustam.
112 artikla
112. pants
Arviointi ja uudelleentarkastelu
Izvērtēšana un pārskatīšana
1. Komissio arvioi vuosittain tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ja 97 artiklassa säädetyn säädösvallan siirron keston päättymiseen saakka, onko liitteessä III olevaa luetteloa tai 5 artiklassa säädettyä luetteloa kielletyistä tekoälyyn liittyvistä käytännöistä tarpeen muuttaa. Komissio toimittaa kyseisen arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
1. Reizi gadā pēc šīs regulas stāšanās spēkā un līdz 97. pantā noteiktā pilnvaru deleģēšanas laikposma beigām Komisija novērtē nepieciešamību grozīt III pielikuma sarakstu un 5. pantā paredzēto aizliegtās MI prakses sarakstu. Minētās novērtēšanas konstatējumus Komisija iesniedz Eiropas Parlamentam un Padomei.
2. Komissio arvioi viimeistään 2 päivänä elokuuta 2028 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi seuraavia ja antaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen:
2. Līdz 2028. gada 2. augustam un pēc tam reizi četros gados Komisija izvērtē un ziņo Eiropas Parlamentam un Padomei par:
a)
tarve tehdä muutoksia, joilla laajennetaan liitteessä III olevia nykyisiä alojen otsikoita tai lisätään siihen uusia alojen otsikoita;
a)
nepieciešamību pēc grozījumiem nolūkā paplašināt esošās jomu kategorijas vai pievienot jaunas jomu kategorijas III pielikumā;
b)
muutokset luetteloon tekoälyjärjestelmistä, jotka edellyttävät 50 artiklassa tarkoitettuja läpinäkyvyyttä koskevia lisätoimenpiteitä;
b)
grozījumiem MI sistēmu sarakstā, attiecībā uz kurām vajadzīgi papildu pārredzamības pasākumi 50. pantā;
c)
muutokset, joilla parannetaan valvonta- ja hallintojärjestelmän tehokkuutta.
c)
grozījumiem nolūkā stiprināt uzraudzības un pārvaldības sistēmas efektivitāti.
3. Viimeistään 2 päivänä elokuuta 2029 ja sen jälkeen neljän vuoden välein komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomuksen tämän asetuksen arvioinnista ja uudelleentarkastelusta. Kertomuksessa on arvioitava täytäntöönpanon valvonnan rakennetta ja unionin viraston mahdollista tarvetta havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Kertomukseen liitetään tarvittaessa havaintojen perusteella ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi. Raportit julkaistaan.
3. Līdz 2029. gada 2. augustam un pēc tam reizi četros gados Komisija iesniedz Eiropas Parlamentam un Padomei ziņojumu par šīs regulas izvērtēšanu un pārskatīšanu. Ziņojumā ietver novērtējumu attiecībā uz izpildes panākšanas struktūru un iespējamu vajadzību pēc Savienības aģentūras visu apzināto trūkumu novēršanai. Pamatojoties uz konstatējumiem, minētajam ziņojumam attiecīgā gadījumā pievieno priekšlikumu šīs regulas grozījumiem. Šos ziņojumus publisko.
4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa raporteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:
4. Ziņojumos, kas minēti 2. punktā, īpašu uzmanību pievērš šādiem jautājumiem:
a)
kansallisten toimivaltaisten viranomaisten taloudellisten, teknisten ja henkilöresurssien tila, jotta ne voivat suorittaa tehokkaasti niille tässä asetuksessa osoitetut tehtävät;
a)
to valstu kompetento iestāžu finanšu, tehnisko un cilvēkresursu statuss, kas vajadzīgi, lai efektīvi veiktu uzdevumus, kuri tām uzticēti saskaņā ar šo regulu;
b)
jäsenvaltioiden tämän asetuksen rikkomisista määräämien seuraamusten ja erityisesti 99 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten sakkojen tila;
b)
situācija saistībā ar sodiem, jo īpaši administratīvajiem naudas sodiem, kā minēts 99. panta 1. punktā, kurus dalībvalstis piemēro par šīs regulas noteikumu pārkāpumiem;
c)
hyväksytyt yhdenmukaistetut standardit ja yhteiset eritelmät, jotka on laadittu tämän asetuksen tueksi;
c)
pieņemtie saskaņotie standarti un kopīgās specifikācijas, kas izstrādātas šīs regulas atbalstam;
d)
niiden yritysten lukumäärä, jotka tulevat markkinoille tämän asetuksen soveltamisen alkamisen jälkeen, ja moniko niistä on pk-yrityksiä.
d)
to uzņēmumu skaits, kas ienāk tirgū pēc šīs regulas piemērošanas sākuma, un cik daudz no tiem ir MVU.
5. Komissio arvioi viimeistään 2 päivänä elokuuta 2028 tekoälytoimiston toimintaa sekä sitä, onko tekoälytoimistolle annettu riittävät valtuudet ja toimivalta, jotta se voi täyttää tehtävänsä, ja olisiko tämän asetuksen asianmukaisen täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon valvonnan kannalta merkityksellistä ja tarpeellista vahvistaa tekoälytoimiston asemaa ja lisätä sen täytäntöönpanovaltuuksia ja sen resursseja. Komissio toimittaa kyseisen arviointiaan koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Līdz 2028. gada 2. augustam Komisija izvērtē MI biroja darbību, to, vai MI birojam ir piešķirtas pietiekamas pilnvaras un kompetences, lai tas varētu pildīt savus uzdevumus, un vai šīs regulas pienācīgai īstenošanai un izpildes panākšanai būtu svarīgi un nepieciešami uzlabot MI biroju un tā izpildes panākšanas kompetences un palielināt tā resursus. Komisija iesniedz izvērtējuma ziņojumu Eiropas Parlamentam un Padomei.
6. Komissio antaa viimeistään 2 päivänä elokuuta 2028 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi kertomuksen yleiskäyttöisten tekoälymallien energiatehokasta kehittämistä koskevien standardointituotteiden kehittämisen edistymisestä ja arvioi tarvetta lisätoimenpiteille tai -toimille, kuten sitoville toimenpiteille tai toimille. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkaistaan.
6. Līdz 2028. gada 2. augustam un pēc tam reizi četros gados Komisija iesniedz ziņojumu par vispārīga lietojuma MI modeļu energoefektīvas izstrādes standartizācijas nodevumu izstrādē gūtā progresa pārskatīšanu un novērtē vajadzību pēc turpmākiem pasākumiem vai darbībām, tostarp saistošiem pasākumiem vai darbībām. Šo ziņojumu iesniedz Eiropas Parlamentam un Padomei un publisko.
7. Komissio arvioi viimeistään 2 päivänä elokuuta 2028 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein vapaaehtoisten käytännesääntöjen vaikutusta ja sitä, kuinka tehokkaasti ne edistävät III luvun 2 jaksossa vahvistettujen muita tekoälyjärjestelmiä kuin suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevien vaatimusten ja mahdollisesti muiden tekoälyjärjestelmiä koskevien lisävaatimusten soveltamista muun muassa ympäristökestävyyden kannalta.
7. Līdz 2028. gada 2. augustam un pēc tam reizi trīs gados Komisija izvērtē brīvprātīgo rīcības kodeksu ietekmi un efektivitāti, lai veicinātu III nodaļas 2. iedaļā noteikto prasību piemērošanu attiecībā uz MI sistēmām, kas nav augsta riska MI sistēmas, un, iespējams, citu papildu prasību piemērošanu attiecībā uz MI sistēmām, kas nav augsta riska MI sistēmas, tostarp saistībā ar vides ilgtspēju.
8. Edellä olevan 1–7 kohdan soveltamiseksi tekoälyneuvoston, jäsenvaltioiden ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle sen pyytämät tiedot ilman aiheetonta viivytystä.
8. Šā panta 1. līdz 7. punkta nolūkos MI padome, dalībvalstis un valstu kompetentās iestādes Komisijai pēc tās pieprasījuma un bez liekas kavēšanās sniedz informāciju.
9. Kun komissio tekee 1–7 kohdassa tarkoitettuja arviointeja ja uudelleentarkasteluja, se ottaa huomioon tekoälyneuvostolta, Euroopan parlamentilta ja neuvostolta sekä muilta asiaankuuluvilta elimiltä ja muista lähteistä saadut näkemykset ja havainnot.
9. Veicot 1. līdz 7. punktā minēto izvērtēšanu un pārskatīšanu, Komisija ņem vērā MI padomes, Eiropas Parlamenta, Padomes un citu attiecīgo struktūru vai avotu nostāju un konstatējumus.
10. Komissio esittää tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi ottaen erityisesti huomioon teknologiassa ja tietoyhteiskunnassa tapahtuvan kehityksen sekä tekoälyjärjestelmien vaikutukset terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin.
10. Vajadzības gadījumā Komisija iesniedz attiecīgus priekšlikumus par šīs regulas grozīšanu, jo īpaši, ņemot vērā norises tehnoloģiju jomā, MI sistēmu ietekmi uz veselību un drošību un pamattiesībām un ņemot vērā attīstības stāvokli informācijas sabiedrībā.
11. Ohjatakseen artiklan 1–7 kohdassa tarkoitettuja arviointeja ja uudelleentarkasteluja tekoälytoimisto sitoutuu kehittämään puolueettoman ja osallistavan menetelmän riskitason arvioimiseksi asiaankuuluvissa artikloissa esitettyjen perusteiden pohjalta ja uusien järjestelmien sisällyttämiseksi
11. Lai ievirzītu šā panta 1. līdz 7. punktā minēto izvērtēšanu un pārskatīšanu, MI birojs apņemas izstrādāt objektīvu un līdzdalīgu metodiku riska līmeņa izvērtēšanai, balstoties uz attiecīgajos pantos izklāstītajiem kritērijiem un jaunu sistēmu iekļaušanu:
a)
liitteessä III esitettyyn luetteloon, mukaan lukien nykyisten alojen otsikoiden laajentaminen tai uusien alojen otsikoiden lisääminen kyseiseen liitteeseen;
a)
III pielikumā ietvertajā sarakstā, tostarp attiecībā uz spēkā esošo jomu kategoriju paplašināšanu vai jaunu jomu kategoriju pievienošanu minētajā pielikumā;
b)
5 artiklassa esitettyyn luetteloon kielletyistä käytännöistä; sekä
b)
5. pantā ietvertajā aizliegtās MI prakses sarakstā; un
c)
luetteloon tekoälyjärjestelmistä, jotka edellyttävät läpinäkyvyyttä koskevia lisätoimenpiteitä 50 artiklan mukaisesti.
c)
MI sistēmu sarakstā, attiecībā uz kurām, ievērojot 50. pantu, vajadzīgi papildu pārredzamības pasākumi.
12. Kaikissa 10 kohdan nojalla tehtävissä tämän asetuksen muutoksissa tai asiaankuuluvissa delegoiduissa säädöksissä tai täytäntöönpanosäädöksissä, jotka koskevat liitteessä I olevassa B osassa lueteltua alakohtaista unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, on otettava huomioon kunkin alan sääntelyn erityispiirteet sekä olemassa olevat hallinto-, vaatimustenmukaisuudenarviointi- ja täytäntöönpanomekanismit ja asianomaisissa säädöksissä perustetut viranomaiset.
12. Visos grozījumos, ko veic šajā regulā, ievērojot 10. punktu, vai attiecīgajos turpmākajos deleģētajos vai īstenošanas aktos, kas attiecas uz I pielikuma B iedaļā uzskaitītajiem Savienības saskaņošanas tiesību aktiem, ņem vērā katras nozares regulējuma specifiku un spēkā esošos pārvaldības, atbilstības novērtēšanas un izpildes panākšanas mehānismus un ar tiem izveidoto iestāžu darbību.
13. Komissio tekee viimeistään 2 päivänä elokuuta 2031 arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja antaa siitä kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ottaen huomioon tämän asetuksen ensimmäiset soveltamisvuodet. Kertomuksen tulosten perusteella siihen liitetään tarvittaessa ehdotus tämän asetuksen muuttamisesta täytäntöönpanon valvonnan rakenteen ja unionin viraston tarpeellisuuden osalta havaittujen puutteiden korjaamiseksi.
13. Līdz 2031. gada 2. augustam Komisija novērtē šīs regulas izpildes panākšanu un sniedz ziņojumu par to Eiropas Parlamentam, Padomei un Eiropas Ekonomikas un sociālo lietu komitejai, ņemot vērā pirmos šīs regulas piemērošanas gadus. Pamatojoties uz minētā ziņojuma secinājumiem, Komisija attiecīgā gadījumā tam pievieno priekšlikumu par šīs regulas grozīšanu attiecībā uz izpildes panākšanas struktūru un vajadzību veidot Savienības aģentūru visu apzināto trūkumu novēršanai.
113 artikla
113. pants
Voimaantulo ja soveltaminen
Stāšanās spēkā un piemērošana
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Šī regula stājas spēkā divdesmitajā dienā pēc tās publicēšanas Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī.
Sitä sovelletaan 2 päivästä elokuuta 2026.
To piemēro no 2026. gada 2. augusta.
Edellisestä huolimatta
Tomēr:
a)
I ja II lukuja sovelletaan 2 päivästä helmikuuta 2025;
a)
I un II nodaļu piemēro no 2025. gada 2. februāra;
b)
III luvun 4 jaksoa, V lukua, VII lukua, XII lukua ja 78 artiklaa sovelletaan 2 päivästä elokuuta 2025, lukuun ottamatta 101 artiklaa;
b)
III nodaļas 4. iedaļu, V nodaļu, VII nodaļu un XII nodaļu, un 78. pantu piemēro no 2025. gada 2. augusta, izņemot 101. pantu;
c)
6 artiklan 1 kohtaa ja tämän asetuksen vastaavia velvoitteita sovelletaan 2 päivästä elokuuta 2027.
c)
6. panta 1. punktu un attiecīgos šajā regulā paredzētos pienākumus piemēro no 2027. gada 2. augusta.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Šī regula uzliek saistības kopumā un ir tieši piemērojama visās dalībvalstīs.
Tehty Brysselissä 13 päivänä kesäkuuta 2024.
Briselē, 2024. gada 13. jūnijā
Euroopan parlamentin puolesta
Eiropas Parlamenta vārdā –
Puheenjohtaja
priekšsēdētāja
R. METSOLA
R. METSOLA
Neuvoston puolesta
Padomes vārdā –
Puheenjohtaja
priekšsēdētājs
M. MICHEL
M. MICHEL
(1) EUVL C 517, 22.12.2021, s. 56.
(1) OV C 517, 22.12.2021., 56. lpp.
(2) EUVL C 115, 11.3.2022, s. 5.
(2) OV C 115, 11.3.2022., 5. lpp.
(3) EUVL C 97, 28.2.2022, s. 60.
(3) OV C 97, 28.2.2022., 60. lpp.
(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2024 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 21. toukokuuta 2024.
(4) Eiropas Parlamenta 2024. gada 13. marta nostāja (Oficiālajā Vēstnesī vēl nav publicēta) un Padomes 2024. gada 21. maija lēmums.
(5) Eurooppa-neuvosto, Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous (1.–2.10.2020) – Päätelmät, EUCO 13/20, 2020, s. 6.
(5) Eiropadome (2020), Eiropadomes ārkārtas sanāksme (2020. gada 1. un 2. oktobrī) – secinājumi, EUCO 13/20, 6. lpp.
(6) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 20 päivänä lokakuuta 2020, suosituksista komissiolle tekoälyä, robotiikkaa ja niihin liittyvää teknologiaa koskevien eettisten näkökohtien kehyksestä, 2020/2012(INL).
(6) Eiropas Parlamenta 2020. gada 20. oktobra rezolūcija ar ieteikumiem Komisijai par mākslīgā intelekta, robotikas un saistīto tehnoloģiju ētisko aspektu satvaru, 2020/2012(INL).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, akkreditoinnin vaatimusten vahvistamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).
(7) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (EK) Nr. 765/2008 (2008. gada 9. jūlijs), ar ko nosaka akreditācijas un atceļ Regulu (EEK) Nr. 339/93 (OV L 218, 13.8.2008., 30. lpp.).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja neuvoston päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82).
(8) Eiropas Parlamenta un Padomes Lēmums Nr. 768/2008/EK (2008. gada 9. jūlijs) par produktu tirdzniecības vienotu sistēmu un ar ko atceļ Padomes Lēmumu 93/465/EEK (OV L 218, 13.8.2008., 82. lpp.).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).
(9) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2019/1020 (2019. gada 20. jūnijs) par tirgus uzraudzību un produktu atbilstību un ar ko groza Direktīvu 2004/42/EK un Regulas (EK) Nr. 765/2008 un (ES) Nr. 305/2011 (OV L 169, 25.6.2019., 1. lpp.).
(10) Neuvoston direktiivi 85/374/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1985, tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29).
(10) Padomes Direktīva 85/374/EEK (1985. gada 25. jūlijs) par dalībvalstu normatīvo un administratīvo aktu tuvināšanu attiecībā uz atbildību par produktiem ar trūkumiem (OV L 210, 7.8.1985., 29. lpp.).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(11) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2016/679 (2016. gada 27. aprīlis) par fizisku personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi un šādu datu brīvu apriti un ar ko atceļ Direktīvu 95/46/EK (Vispārīgā datu aizsardzības regula) (OV L 119, 4.5.2016., 1. lpp.).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(12) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/1725 (2018. gada 23. oktobris) par fizisku personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi Savienības iestādēs, struktūrās, birojos un aģentūrās un par šādu datu brīvu apriti un ar ko atceļ Regulu (EK) Nr. 45/2001 un Lēmumu Nr. 1247/2002/EK (OV L 295, 21.11.2018., 39. lpp.).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).
(13) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2016/680 (2016. gada 27. aprīlis) par fizisku personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi, ko veic kompetentās iestādes, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus vai sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus, un par šādu datu brīvu apriti, ar ko atceļ Padomes Pamatlēmumu 2008/977/TI (Tiesībaizsardzības direktīva) (OV L 119, 4.5.2016., 89. lpp.).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).
(14) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2002/58/EK (2002. gada 12. jūlijs) par personas datu apstrādi un privātās dzīves aizsardzību elektronisko komunikāciju nozarē (Direktīva par privātās dzīves aizsardzību un elektronisko komunikāciju) (OV L 201, 31.7.2002., 37. lpp.).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1).
(15) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2022/2065 (2022. gada 19. oktobris) par digitālo pakalpojumu vienoto tirgu un ar ko groza Direktīvu 2000/31/EK (Digitālo pakalpojumu akts) (OV L 277, 27.10.2022., 1. lpp.).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).
(16) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2019/882 (2019. gada 17. aprīlis) par produktu un pakalpojumu piekļūstamības prasībām (OV L 151, 7.6.2019., 70. lpp.).
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY, annettu 11 päivänä toukokuuta 2005, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22).
(17) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2005/29/EK (2005. gada 11. maijs), kas attiecas uz uzņēmēju negodīgu komercpraksi iekšējā tirgū attiecībā pret patērētājiem un ar ko groza Padomes Direktīvu 84/450/EEK un Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvas 97/7/EK, 98/27/EK un 2002/65/EK un Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (EK) Nr. 2006/2004 (“Negodīgas komercprakses direktīva”) (OV L 149, 11.6.2005., 22. lpp.).
(18) Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).
(18) Padomes Pamatlēmums 2002/584/TI (2002. gada 13. jūnijs) par Eiropas apcietināšanas orderi un par nodošanas procedūrām starp dalībvalstīm (OV L 190, 18.7.2002., 1. lpp.).
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 164).
(19) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2022/2557 (2022. gada 14. decembris) par kritisko vienību noturību un Padomes Direktīvas 2008/114/EK atcelšanu (OV L 333, 27.12.2022., 164. lpp.).
(20) EUVL C 247, 29.6.2022, s. 1.
(20) OV C 247, 29.6.2022., 1. lpp.
(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1).
(21) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2017/745 (2017. gada 5. aprīlis), kas attiecas uz medicīniskām ierīcēm, ar ko groza Direktīvu 2001/83/EK, Regulu (EK) Nr. 178/2002 un Regulu (EK) Nr. 1223/2009 un atceļ Padomes Direktīvas 90/385/EEK un 93/42/EEK (OV L 117, 5.5.2017., 1. lpp.).
(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/746, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 176).
(22) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2017/746 (2017. gada 5. aprīlis) par in vitro diagnostikas medicīniskām ierīcēm un ar ko atceļ Direktīvu 98/79/EK un Komisijas Lēmumu 2010/227/ES (OV L 117, 5.5.2017., 176. lpp.).
(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24).
(23) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2006/42/EK (2006. gada 17. maijs) par mašīnām, un ar kuru groza Direktīvu 95/16/EK (OV L 157, 9.6.2006., 24. lpp.).
(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 300/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 72).
(24) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (EK) Nr. 300/2008 (2008. gada 11. marts) par kopīgiem noteikumiem civilās aviācijas drošības jomā un ar ko atceļ Regulu (EK) Nr. 2320/2002 (OV L 97, 9.4.2008., 72. lpp.).
(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 167/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013, maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 1).
(25) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) Nr. 167/2013 (2013. gada 5. februāris) par lauksaimniecības un mežsaimniecības transportlīdzekļu apstiprināšanu un tirgus uzraudzību (OV L 60, 2.3.2013., 1. lpp.).
(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52).
(26) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) Nr. 168/2013 (2013. gada 15. janvāris) par divu riteņu vai trīs riteņu transportlīdzekļu un kvadriciklu apstiprināšanu un tirgus uzraudzību (OV L 60, 2.3.2013., 52. lpp.).
(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/90/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, laivavarusteista ja neuvoston direktiivin 96/98/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 146).
(27) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2014/90/ES (2014. gada 23. jūlijs) par kuģu aprīkojumu un ar ko atceļ Padomes Direktīvu 96/98/EK (OV L 257, 28.8.2014., 146. lpp.).
(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).
(28) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2016/797 (2016. gada 11. maijs) par dzelzceļa sistēmas savstarpēju izmantojamību Eiropas Savienībā (OV L 138, 26.5.2016., 44. lpp.).
(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1).
(29) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/858 (2018. gada 30. maijs) par mehānisko transportlīdzekļu un to piekabju, kā arī tādiem transportlīdzekļiem paredzētu sistēmu, sastāvdaļu un atsevišķu tehnisku vienību apstiprināšanu un tirgus uzraudzību un ar ko groza Regulas (EK) Nr. 715/2007 un (EK) Nr. 595/2009 un atceļ Direktīvu 2007/46/EK (OV L 151, 14.6.2018., 1. lpp.).
(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1).
(30) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/1139 (2018. gada 4. jūlijs) par kopīgiem noteikumiem civilās aviācijas jomā un ar ko izveido Eiropas Savienības Aviācijas drošības aģentūru, un ar ko groza Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (EK) Nr. 2111/2005, (EK) Nr. 1008/2008, (ES) Nr. 996/2010, (ES) Nr. 376/2014 un Direktīvas 2014/30/ES un 2014/53/ES un atceļ Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (EK) Nr. 552/2004 un (EK) Nr. 216/2008 un Padomes Regulu (EEK) Nr. 3922/91 (OV L 212, 22.8.2018., 1. lpp.).
(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2144, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntävaatimuksista niiden yleisen turvallisuuden ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 sekä komission asetusten (EY) N:o 631/2009, (EU) N:o 406/2010, (EU) N:o 672/2010, (EU) N:o 1003/2010, (EU) N:o 1005/2010, (EU) N:o 1008/2010, (EU) N:o 1009/2010, (EU) N:o 19/2011, (EU) N:o 109/2011, (EU) N:o 458/2011, (EU) N:o 65/2012, (EU) N:o 130/2012, (EU) N:o 347/2012, (EU) N:o 351/2012, (EU) N:o 1230/2012 ja (EU) 2015/166 kumoamisesta (EUVL L 325, 16.12.2019, s. 1).
(31) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2019/2144 (2019. gada 27. novembris) par prasībām mehānisko transportlīdzekļu un to piekabju un šiem transportlīdzekļiem paredzētu sistēmu, sastāvdaļu un atsevišķu tehnisko vienību tipa apstiprināšanai attiecībā uz to vispārīgo drošību un transportlīdzekļa braucēju un neaizsargāto ceļu satiksmes dalībnieku aizsardzību, ar ko groza Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (ES) 2018/858 un atceļ Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (EK) Nr. 78/2009, (EK) Nr. 79/2009 un (EK) Nr. 661/2009 un Komisijas Regulas (EK) Nr. 631/2009, (ES) Nr. 406/2010, (ES) Nr. 672/2010, (ES) Nr. 1003/2010, (ES) Nr. 1005/2010, (ES) Nr. 1008/2010, (ES) Nr. 1009/2010, (ES) Nr. 19/2011, (ES) Nr. 109/2011, (ES) Nr. 458/2011, (ES) Nr. 65/2012, (ES) Nr. 130/2012, (ES) Nr. 347/2012, (ES) Nr. 351/2012, (ES) Nr. 1230/2012 un (ES) 2015/166 (OV L 325, 16.12.2019., 1. lpp.).
(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).
(32) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (EK) Nr. 810/2009 (2009. gada 13. jūlijs), ar ko izveido Kopienas Vīzu kodeksu (Vīzu kodekss) (OV L 243, 15.9.2009., 1. lpp.).
(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).
(33) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2013/32/ES (2013. gada 26. jūnijs) par kopējām procedūrām starptautiskās aizsardzības statusa piešķiršanai un atņemšanai (OV L 180, 29.6.2013., 60. lpp.).
(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/900, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2024, poliittisen mainonnan avoimuudesta ja kohdentamisesta (EUVL L, 2024/900, 20.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/900/oj).
(34) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2024/900 (2024. gada 13. marts) par politiskās reklāmas pārredzamību un mērķorientēšanu (OV L, 2024/900, 20.3.2024., ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/900/oj).
(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/31/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, muiden kuin automaattisten vaakojen asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 107).
(35) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2014/31/ES (2014. gada 26. februāris) par dalībvalstu tiesību aktu saskaņošanu attiecībā uz neautomātisko svaru pieejamību tirgū (OV L 96, 29.3.2014., 107. lpp.).
(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/32/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, mittauslaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 149).
(36) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2014/32/ES (2014. gada 26. februāris) par dalībvalstu tiesību aktu saskaņošanu attiecībā uz mērinstrumentu pieejamību tirgū (OV L 96, 29.3.2014., 149. lpp.).
(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/881, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta (kyberturvallisuusasetus) (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 15).
(37) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2019/881 (2019. gada 17. aprīlis) par ENISA (Eiropas Savienības Kiberdrošības aģentūra) un par informācijas un komunikācijas tehnoloģiju kiberdrošības sertifikāciju, un ar ko atceļ Regulu (ES) Nr. 526/2013 (Kiberdrošības akts) (OV L 151, 7.6.2019., 15. lpp.).
(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).
(38) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2016/2102 (2016. gada 26. oktobris) par publiskā sektora struktūru tīmekļvietņu un mobilo lietotņu piekļūstamību (OV L 327, 2.12.2016., 1. lpp.).
(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11. päivänä maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29).
(39) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2002/14/EK (2002. gada 11. marts), ar ko izveido vispārēju sistēmu darbinieku informēšanai un uzklausīšanai Eiropas (OV L 80, 23.3.2002., 29. lpp.).
(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92).
(40) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2019/790 (2019. gada 17. aprīlis) par autortiesībām un blakustiesībām digitālajā vienotajā tirgū un ar ko groza Direktīvas 96/9/EK un 2001/29/EK (OV L 130, 17.5.2019., 92. lpp.).
(41) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).
(41) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) Nr. 1025/2012 (2012. gada 25. oktobris) par Eiropas standartizāciju, ar ko groza Padomes Direktīvas 89/686/EEK un 93/15/EEK un Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvas 94/9/EK, 94/25/EK, 95/16/EK, 97/23/EK, 98/34/EK, 2004/22/EK, 2007/23/EK, 2009/23/EK un 2009/105/EK, un ar ko atceļ Padomes Lēmumu 87/95/EEK un Eiropas Parlamenta un Padomes Lēmumu Nr. 1673/2006/EK (OV L 316, 14.11.2012., 12. lpp.).
(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/868, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022, eurooppalaisen datan hallinnoinnista ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta (datanhallinta-asetus) (EUVL L 152, 3.6.2022, s. 1).
(42) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2022/868 (2022. gada 30. maijs) par Eiropas datu pārvaldību un ar ko groza Regulu (ES) 2018/1724 (Datu pārvaldības akts) (OV L 152, 3.6.2022., 1. lpp.).
(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2854, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä sekä asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin (EU) 2020/1828 muuttamisesta (datasäädös) (EUVL L, 2023/2854, 22.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2854/oj.
(43) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2023/2854 (2023. gada 13. decembris) par saskaņotiem noteikumiem par taisnīgu piekļuvi datiem un to lietošanu un ar ko groza Regulu (ES) 2017/2394 un Direktīvu (ES) 2020/1828 (Datu akts) (OV L, 2023/2854, 22.12.2023., ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2854/oj).
(44) Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
(44) Komisijas 2003. gada 6. maija Ieteikums par mikrouzņēmumu, mazo un vidējo uzņēmumu definīciju (OV L 124, 20.5.2003., 36. lpp.).
(45) Komission päätös, annettu 24 päivänä tammikuuta 2024, Euroopan tekoälytoimiston perustamisesta (C(2024) 390).
(45) Komisijas Lēmums (2024. gada 24. janvāris), ar ko izveido Eiropas Mākslīgā intelekta biroju, C(2024) 390.
(46) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
(46) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) Nr. 575/2013 (2013. gada 26. jūnijs) par prudenciālajām prasībām attiecībā uz kredītiestādēm un ieguldījumu brokeru sabiedrībām, un ar ko groza Regulu (ES) Nr. 648/2012 (OV L 176, 27.6.2013., 1. lpp.).
(47) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66).
(47) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2008/48/EK (2008. gada 23. aprīlis) par patēriņa kredītlīgumiem un ar ko atceļ Direktīvu 87/102/EEK (OV L 133, 22.5.2008., 66. lpp.).
(48) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).
(48) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2009/138/EK (2009. gada 25. novembris) par uzņēmējdarbības uzsākšanu un veikšanu apdrošināšanas un pārapdrošināšanas jomā (Maksātspēja II) (OV L 335, 17.12.2009., 1. lpp.).
(49) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).
(49) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2013/36/ES (2013. gada 26. jūnijs) par piekļuvi kredītiestāžu darbībai un kredītiestāžu un ieguldījumu brokeru sabiedrību prudenciālo uzraudzību, ar ko groza Direktīvu 2002/87/EK un atceļ Direktīvas 2006/48/EK un 2006/49/EK (OV L 176, 27.6.2013., 338. lpp.).
(50) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/17/EU, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, kuluttajille tarkoitetuista kiinteää asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista ja direktiivien 2008/48/EY ja 2013/36/EU sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 34).
(50) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2014/17/ES (2014. gada 4. februāris) par patērētāju kredītlīgumiem saistībā ar mājokļa nekustamo īpašumu un ar ko groza Direktīvas 2008/48/EK un 2013/36/ES un Regulu (ES) Nr. 1093/2010 (OV L 60, 28.2.2014., 34. lpp.).
(51) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/97, annettu 20 päivänä tammikuuta 2016, vakuutusten tarjoamisesta (EUVL L 26, 2.2.2016, s. 19).
(51) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2016/97 (2016. gada 20. janvāris) par apdrošināšanas izplatīšanu (OV L 26, 2.2.2016., 19. lpp.).
(52) Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).
(52) Padomes Regula (ES) Nr. 1024/2013 (2013. gada 15. oktobris), ar ko Eiropas Centrālajai bankai uztic īpašus uzdevumus saistībā ar politikas nostādnēm, kas attiecas uz kredītiestāžu prudenciālo uzraudzību (OV L 287, 29.10.2013., 63. lpp.).
(53) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/988, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, yleisestä tuoteturvallisuudesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/1828 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY ja neuvoston direktiivin 87/357/ETY kumoamisesta (EUVL L 135, 23.5.2023, s. 1).
(53) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2023/988 (2023. gada 10. maijs) par ražojumu vispārēju drošumu, ar ko groza Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (ES) Nr. 1025/2012 un Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu (ES) 2020/1828 un atceļ Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu 2001/95/EK un Padomes Direktīvu 87/357/EEK (OV L 135, 23.5.2023., 1. lpp.).
(54) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).
(54) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2019/1937 (2019. gada 23. oktobris) par to personu aizsardzību, kuras ziņo par Savienības tiesību aktu pārkāpumiem (OV L 305, 26.11.2019., 17. lpp.).
(55) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(55) OV L 123, 12.5.2016., 1. lpp.
(56) Yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011 (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(56) Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) Nr. 182/2011 (2011. gada 16. februāris), ar ko nosaka normas un vispārīgus principus par dalībvalstu kontroles mehānismiem, kuri attiecas uz Komisijas īstenošanas pilnvaru izmantošanu (OV L 55, 28.2.2011., 13. lpp.).
(57) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/943, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta (EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1).
(57) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2016/943 (2016. gada 8. jūnijs) par zinātības un darījumdarbības neizpaužamas informācijas (komercnoslēpumu) aizsardzību pret nelikumīgu iegūšanu, izmantošanu un izpaušanu (OV L 157, 15.6.2016., 1. lpp.).
(58) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/1828, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista ja direktiivin 2009/22/EY kumoamisesta (EUVL L 409, 4.12.2020, s. 1).
(58) Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2020/1828 (2020. gada 25. novembris) par pārstāvības prasībām patērētāju kolektīvo interešu aizsardzībai un ar ko atceļ Direktīvu 2009/22/EK (OV L 409, 4.12.2020., 1. lpp.).
LIITE I
I PIELIKUMS
Luettelo unionin yhdenmukaistamislainsäädännöstä
Savienības saskaņošanas tiesību aktu saraksts
A jakso – Luettelo uuteen lainsäädäntökehykseen perustuvasta unionin yhdenmukaistamislainsäädännöstä
A iedaļa. Jaunajā tiesiskajā regulējumā balstīto Savienības saskaņošanas tiesību aktu saraksts
1.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24);
1.
Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2006/42/EK (2006. gada 17. maijs) par mašīnām, un ar kuru groza Direktīvu 95/16/EK (OV L 157, 9.6.2006., 24. lpp.).
2.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/48/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, lelujen turvallisuudesta (EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1);
2.
Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2009/48/EK (2009. gada 18. jūnijs) par rotaļlietu drošumu (OV L 170, 30.6.2009., 1. lpp.).
3.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/53/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, huviveneistä ja vesiskoottereista sekä direktiivin 94/25/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 90);
3.
Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2013/53/ES (2013. gada 20. novembris) par atpūtas kuģiem un ūdens motocikliem un ar ko atceļ Direktīvu 94/25/EK (OV L 354, 28.12.2013., 90. lpp.).
4.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/33/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, hissejä ja hissien turvakomponentteja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 251);
4.
Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2014/33/ES (2014. gada 26. februāris) par dalībvalstu tiesību aktu saskaņošanu attiecībā uz liftiem un liftu drošības sastāvdaļām (OV L 96, 29.3.2014., 251. lpp.).
5.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/34/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 309);
5.
Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2014/34/ES (2014. gada 26. februāris) par dalībvalstu tiesību aktu saskaņošanu attiecībā uz iekārtām un aizsardzības sistēmām, kas paredzētas lietošanai sprādzienbīstamā vidē (OV L 96, 29.3.2014., 309. lpp.).
6.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/53/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 1999/5/EY kumoamisesta (EUVL L 153, 22.5.2014, s. 62);
6.
Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2014/53/ES (2014. gada 16. aprīlis) par dalībvalstu tiesību aktu saskaņošanu attiecībā uz radioiekārtu pieejamību tirgū un ar ko atceļ Direktīvu 1999/5/EK (OV L 153, 22.5.2014., 62. lpp.).
7.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/68/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, painelaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 164);
7.
Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2014/68/ES (2014. gada 15. maijs) par dalībvalstu tiesību aktu saskaņošanu attiecībā uz spiedieniekārtu pieejamību tirgū (OV L 189, 27.6.2014., 164. lpp.).
8.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/424, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, köysiratalaitteistoista ja direktiivin 2000/9/EY kumoamisesta (EUVL L 81, 31.3.2016, s. 1);
8.
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2016/424 (2016. gada 9. marts) par trošu ceļu iekārtām un ar ko atceļ Direktīvu 2000/9/EK (OV L 81, 31.3.2016., 1. lpp.).
9.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/425, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilönsuojaimista ja neuvoston direktiivin 89/686/ETY kumoamisesta (EUVL L 81, 31.3.2016, s. 51);
9.
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2016/425 (2016. gada 9. marts) par individuālajiem aizsardzības līdzekļiem un ar ko atceļ Padomes Direktīvu 89/686/EEK (OV L 81, 31.3.2016., 51. lpp.).
10.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/426, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, kaasumaisia polttoaineita polttavista laitteista ja direktiivin 2009/142/EY kumoamisesta (EUVL L 81, 31.3.2016, s. 99);
10.
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2016/426 (2016. gada 9. marts) par gāzveida kurināmā iekārtām un ar ko atceļ Direktīvu 2009/142/EK (OV L 81, 31.3.2016., 99. lpp.).
11.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1);
11.
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2017/745 (2017. gada 5. aprīlis), kas attiecas uz medicīniskām ierīcēm, ar ko groza Direktīvu 2001/83/EK, Regulu (EK) Nr. 178/2002 un Regulu (EK) Nr. 1223/2009 un atceļ Padomes Direktīvas 90/385/EEK un 93/42/EEK (OV L 117, 5.5.2017., 1. lpp.).
12.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/746, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 176).
12.
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2017/746 (2017. gada 5. aprīlis) par in vitro diagnostikas medicīniskām ierīcēm un ar ko atceļ Direktīvu 98/79/EK un Komisijas Lēmumu 2010/227/ES (OV L 117, 5.5.2017., 176. lpp.).
B jakso – Luettelo muusta unionin yhdenmukaistamislainsäädännöstä
B iedaļa. Citu Savienības saskaņošanas tiesību aktu saraksts
13.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 300/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 72);
13.
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (EK) Nr. 300/2008 (2008. gada 11. marts) par kopīgiem noteikumiem civilās aviācijas drošības jomā un ar ko atceļ Regulu (EK) Nr. 2320/2002 (OV L 97, 9.4.2008., 72. lpp.).
14.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52);
14.
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) Nr. 168/2013 (2013. gada 15. janvāris) par divu riteņu vai trīs riteņu transportlīdzekļu un kvadriciklu apstiprināšanu un tirgus uzraudzību (OV L 60, 2.3.2013., 52. lpp.).
15.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 167/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013, maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 1);
15.
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) Nr. 167/2013 (2013. gada 5. februāris) par lauksaimniecības un mežsaimniecības transportlīdzekļu apstiprināšanu un tirgus uzraudzību (OV L 60, 2.3.2013., 1. lpp.).
16.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/90/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, laivavarusteista ja neuvoston direktiivin 96/98/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 146);
16.
Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2014/90/ES (2014. gada 23. jūlijs) par kuģu aprīkojumu un ar ko atceļ Padomes Direktīvu 96/98/EK (OV L 257, 28.8.2014., 146. lpp.).
17.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44);
17.
Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva (ES) 2016/797 (2016. gada 11. maijs) par dzelzceļa sistēmas savstarpēju izmantojamību Eiropas Savienībā (OV L 138, 26.5.2016., 44. lpp.).
18.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1);
18.
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/858 (2018. gada 30. maijs) par mehānisko transportlīdzekļu un to piekabju, kā arī tādiem transportlīdzekļiem paredzētu sistēmu, sastāvdaļu un atsevišķu tehnisku vienību apstiprināšanu un tirgus uzraudzību un ar ko groza Regulas (EK) Nr. 715/2007 un (EK) Nr. 595/2009 un atceļ Direktīvu 2007/46/EK (OV L 151, 14.6.2018., 1. lpp.).
19.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2144, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntävaatimuksista niiden yleisen turvallisuuden ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 sekä komission asetusten (EY) N:o 631/2009, (EU) N:o 406/2010, (EU) N:o 672/2010, (EU) N:o 1003/2010, (EU) N:o 1005/2010, (EU) N:o 1008/2010, (EU) N:o 1009/2010, (EU) N:o 19/2011, (EU) N:o 109/2011, (EU) N:o 458/2011, (EU) N:o 65/2012, (EU) N:o 130/2012, (EU) N:o 347/2012, (EU) N:o 351/2012, (EU) N:o 1230/2012 ja (EU) 2015/166 kumoamisesta (EUVL L 325, 16.12.2019, s. 1);
19.
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2019/2144 (2019. gada 27. novembris) par prasībām mehānisko transportlīdzekļu un to piekabju un šiem transportlīdzekļiem paredzētu sistēmu, sastāvdaļu un atsevišķu tehnisko vienību tipa apstiprināšanai attiecībā uz to vispārīgo drošību un transportlīdzekļa braucēju un neaizsargāto ceļu satiksmes dalībnieku aizsardzību, ar ko groza Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (ES) 2018/858 un atceļ Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (EK) Nr. 78/2009, (EK) Nr. 79/2009 un (EK) Nr. 661/2009 un Komisijas Regulas (EK) Nr. 631/2009, (ES) Nr. 406/2010, (ES) Nr. 672/2010, (ES) Nr. 1003/2010, (ES) Nr. 1005/2010, (ES) Nr. 1008/2010, (ES) Nr. 1009/2010, (ES) Nr. 19/2011, (ES) Nr. 109/2011, (ES) Nr. 458/2011, (ES) Nr. 65/2012, (ES) Nr. 130/2012, (ES) Nr. 347/2012, (ES) Nr. 351/2012, (ES) Nr. 1230/2012 un (ES) 2015/166 (OV L 325, 16.12.2019., 1. lpp.).
20.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1), siltä osin kuin on kyse sen 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten, kun kyse on miehittämättömistä ilma-aluksista, ja niiden moottoreiden, potkureiden, osien ja etäohjauslaitteiden suunnittelusta, valmistuksesta ja huollosta.
20.
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/1139 (2018. gada 4. jūlijs) par kopīgiem noteikumiem civilās aviācijas jomā un ar ko izveido Eiropas Savienības Aviācijas drošības aģentūru, un ar ko groza Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (EK) Nr. 2111/2005, (EK) Nr. 1008/2008, (ES) Nr. 996/2010, (ES) Nr. 376/2014 un Direktīvas 2014/30/ES un 2014/53/ES un atceļ Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (EK) Nr. 552/2004 un (EK) Nr. 216/2008 un Padomes Regulu (EEK) Nr. 3922/91 (OV L 212, 22.8.2018., 1. lpp.), ciktāl tā attiecas uz tās 2. panta 1. punkta a) un b) apakšpunktā minēto gaisa kuģu konstruēšanu, ražošanu un laišanu tirgū, kur tas attiecas uz bezpilota gaisa kuģiem un to dzinējiem, propelleriem, daļām un to tālvadības ierīcēm.
LIITE II
II PIELIKUMS
Luettelo 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan iii alakohdassa tarkoitetuista rikoksista
5. panta 1. punkta pirmās daļas e) apakšpunkta iii) punktā minēto noziedzīgo nodarījumu saraksts
5 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut rikokset:
5. panta 1. punkta pirmās daļas e) apakšpunkta iii) punktā minētie noziedzīgie nodarījumi:
terrorismi,
terorisms,
ihmiskauppa,
cilvēku tirdzniecība,
lasten seksuaalinen riisto ja lapsipornografia,
bērnu seksuāla izmantošana un bērnu pornogrāfija,
huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laiton kauppa,
narkotisko vielu un psihotropo vielu nelikumīga tirdzniecība,
aseiden, ampumatarvikkeiden tai räjähteiden laiton kauppa,
ieroču, munīcijas un sprāgstvielu nelikumīga tirdzniecība,
tahallinen henkirikos, vakava pahoinpitely ja vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen,
slepkavība, smagi miesas bojājumi,
ihmisen elinten tai kudosten laiton kauppa,
cilvēku orgānu un audu nelikumīga tirdzniecība,
ydin- ja radioaktiivisten aineiden laiton kauppa,
kodolmateriālu vai radioaktīvu materiālu nelikumīga tirdzniecība,
ihmisryöstö, vapaudenriisto tai panttivangiksi ottaminen,
personu nolaupīšana, nelikumīga brīvības atņemšana vai ķīlnieku sagrābšana,
kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvat rikokset,
noziegumi, kas ir Starptautiskās Krimināltiesas jurisdikcijā,
ilma-aluksen tai aluksen kaappaus,
gaisa kuģu vai kuģu nelikumīga sagrābšana,
raiskaus,
izvarošana,
ympäristörikollisuus,
noziegumi pret vidi,
järjestäytynyt varkausrikollisuus tai aseellinen ryöstö,
organizēta vai bruņota laupīšana,
tuhotyö,
sabotāža,
osallistuminen rikollisjärjestöön, joka on osallistunut yhteen tai useampaan edellä lueteltuun rikokseen.
dalība noziedzīgā organizācijā, kas iesaistīta vienā vai vairākos iepriekš uzskaitītajos nodarījumos.
LIITE III
III PIELIKUMS
6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut suuririskiset tekoälyjärjestelmät
6. panta 2. punktā minētās augsta riska MI sistēmas
Tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisia suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä ovat seuraavilla aloilla luetellut tekoälyjärjestelmät:
6. panta 2. punktā minētās augsta riska MI sistēmas ir norādītās MI sistēmas, ko izmanto kādā no tālāk uzskaitītajām jomām.
1.
Biometriset tunnisteet, jos niiden käyttö on sallittua asiaa koskevan unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla:
1.
Biometrija, ciktāl to izmantošanu atļauj attiecīgie Savienības vai valsts tiesību akti:
a)
Biometriset etätunnistusjärjestelmät.
a)
biometriskās tālidentifikācijas sistēmas.
Tähän ei lueta tekoälyjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi biometriseen todennukseen ja joiden ainoana tarkoituksena on vahvistaa, että tietty luonnollinen henkilö on se henkilö, joka hän väittää olevansa;
Tas neietver MI sistēmas, ko paredzēts izmantot biometriskai verifikācijai, kuras vienīgais nolūks ir apstiprināt, ka konkrēta fiziska persona ir persona, par kuru tā uzdodas;
b)
Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi biometriseen luokitteluun arkaluonteisten tai suojattujen ominaisuuksien tai ominaispiirteiden mukaisesti kyseisten ominaisuuksien tai ominaispiirteiden päättelyn perusteella;
b)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot biometriskai kategorizēšanai pēc sensitīviem vai aizsargātiem atribūtiem vai raksturlielumiem, pamatojoties uz minēto atribūtu vai raksturlielumu inferenci;
c)
Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu tunteiden tunnistamiseen.
c)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot emociju atpazīšanai.
2.
Kriittinen infrastruktuuri: Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi turvakomponentteina kriittisen digitaalisen infrastruktuurin, tieliikenteen tai vesi-, kaasu-, lämmitys- tai sähköhuollon hallinnassa ja toiminnassa.
2.
Kritiskā infrastruktūra: MI sistēmas, ko paredzēts izmantot kā drošības sastāvdaļas kritiskās digitālās infrastruktūras pārvaldībā un darbībā, ceļu satiksmē vai ūdens, gāzes vai elektroapgādē vai apkures nodrošināšanā.
3.
Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus:
3.
Izglītība un arodmācības:
a)
Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi määritettäessä luonnollisten henkilöiden pääsyä tai hyväksymistä yleissivistäviin ja ammatillisiin oppilaitoksiin kaikilla tasoilla tai osoitettaessa luonnollisia henkilöitä niihin;
a)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot, lai noteiktu fizisku personu piekļuvi izglītības un arodmācību iestādēm visos līmeņos vai viņu iestāšanos tajās vai viņu uzņemšanu tajās;
b)
Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi arvioitaessa oppimistuloksia, myös silloin kun kyseisiä tuloksia käytetään luonnollisten henkilöiden oppimisprosessin ohjaamiseksi yleissivistävissä ja ammatillisissa oppilaitoksissa kaikilla tasoilla;
b)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot, lai izvērtētu mācību rezultātus, tostarp, ja šos rezultātus izmanto, lai vadītu fizisku personu mācību procesu izglītības un arodmācību iestādēs visos līmeņos;
c)
Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi sen asianmukaisen koulutustason arviointiin, jonka henkilö saa tai johon hän voi päästä yleissivistävissä ja ammatillisissa oppilaitoksissa tai niiden yhteydessä kaikilla tasoilla;
c)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot, lai novērtētu pienācīgu izglītības līmeni, kuru persona saņems vai kuram tā varēs piekļūt izglītības un arodmācības iestādēs vai saistībā ar tām visos līmeņos;
d)
Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi opiskelijoiden tarkkailuun ja kielletyn käyttäytymisen havaitsemiseen kokeiden aikana yleissivistävissä ja ammatillisissa oppilaitoksissa tai niiden yhteydessä kaikilla tasoilla.
d)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot, lai pārbaudījumu laikā izglītības un arodmācības iestādēs vai saistībā ar tām uzraudzītu un konstatētu audzēkņu neatļautu uzvedību visos līmeņos.
4.
Työllistäminen, henkilöstöhallinto ja itsenäisen ammatinharjoittamisen mahdollistaminen:
4.
Nodarbinātība, darba ņēmēju pārvaldība un piekļuve pašnodarbinātībai:
a)
Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi luonnollisten henkilöiden rekrytoinnissa tai valinnassa, erityisesti kohdennettujen työpaikkailmoitusten esittämiseen, työhakemusten analysointiin ja suodattamiseen sekä hakijoiden arviointiin;
a)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot fizisku personu pieņemšanai darbā vai darbinieku atlasei, jo īpaši, lai izvietotu mērķtiecīgus darba sludinājumus, analizētu un atsijātu darba pieteikumus un izvērtētu kandidātus;
b)
Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi työsuhteen ehtoja, uralla etenemistä ja työhön liittyvien sopimussuhteiden päättämistä koskevien päätösten tekemiseen, tehtävien jakamiseen yksilöllisen käytöksen tai personallisuuspiirteiden tai henkilön ominaisuuksien perusteella tai tällaisissa suhteissa olevien henkilöiden suorituksen ja käyttäytymisen seurantaan ja arviointiin.
b)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot, lai pieņemtu lēmumus, kas skar darba attiecību, paaugstināšanas amatā vai darba līgumattiecību izbeigšanas kārtību, sadalītu uzdevumus, pamatojoties uz individuālo uzvedību vai personības iezīmēm vai īpašībām, vai lai pārraudzītu un izvērtētu darba līgumattiecībās esošo personu sniegumu un uzvedību.
5.
Välttämättömien yksityisten palvelujen ja välttämättömien julkisten palvelujen ja etuuksien saatavuus ja käyttö:
5.
Piekļuve privātiem pamatpakalpojumiem un sabiedriskajiem pamatpakalpojumiem un pabalstiem un to izmantošana:
a)
Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi viranomaisten toimesta tai viranomaisten puolesta sen arviointiin, ovatko luonnolliset henkilöt oikeutettuja välttämättömiin julkisen avun etuuksiin ja palveluihin, kuten terveydenhuollon palveluihin, sekä tällaisten etuuksien ja palvelujen myöntämiseen, vähentämiseen, peruuttamiseen tai takaisin perimiseen;
a)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot publiskajās iestādēs vai to vārdā, lai izvērtētu fizisku personu tiesības saņemt pamata sociālās palīdzības pabalstus un pakalpojumus, tostarp veselības aprūpes pakalpojumus, kā arī lai piešķirtu, samazinātu, atsauktu vai atgūtu šādus pabalstus un pakalpojumus;
b)
Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuuden arviointiin tai heidän luottopisteytyksensä määrittämiseen, lukuun ottamatta tekoälyjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi talouspetosten havaitsemiseen;
b)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot fizisku personu kredītspējas izvērtēšanai vai to kredītnovērtējuma noteikšanai, izņemot tādas MI sistēmas, kuras izmanto krāpšanas atklāšanai finanšu jomā;
c)
Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi luonnollisia henkilöitä koskevaan riskinarviointiin ja hinnoitteluun sairaus- ja henkivakuutusten tapauksessa;
c)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot riska novērtēšanai un cenu noteikšanai attiecībā uz fiziskām personām dzīvības un veselības apdrošināšanas gadījumā;
d)
Tekoälyjärjestelmät, joilla on tarkoitus arvioida ja luokitella luonnollisten henkilöiden soittamia hätäpuheluja tai jotka on tarkoitettu käytettäviksi pelastus- ja ensihoitopalvelujen lähettämisessä tai tärkeysjärjestyksen määrittämisessä, mukaan lukien poliisi, palokunta ja lääkintäapu, sekä kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden luokittelussa.
d)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot, lai izvērtētu un klasificētu fizisku personu ārkārtas palīdzības izsaukumus vai ārkārtas pirmās reaģēšanas dienestu, tostarp policijas, ugunsdzēsēju un medicīniskās palīdzības sniedzēju, nosūtīšanai vai nosūtīšanas prioritāšu noteikšanai, kā arī neatliekamās medicīniskās aprūpes pacientu triāžas sistēmām.
6.
Lainvalvonta, jos niiden käyttö on sallittua asiaa koskevan unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla:
6.
Tiesībaizsardzība, ciktāl to izmantošanu atļauj attiecīgie Savienības vai valsts tiesību akti:
a)
Tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää lainvalvontaviranomaisten toimesta tai niiden puolesta tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen toimesta lainvalvontaviranomaisten tueksi tai niiden puolesta arvioitaessa luonnollisen henkilön riskiä joutua rikoksen uhriksi;
a)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot tiesībaizsardzības iestādēs vai to vārdā, vai Savienības iestādēs, struktūrās, birojos vai aģentūrās, kas atbalsta tiesībaizsardzības iestādes, vai to vārdā, lai novērtētu risku, ka fiziska persona varētu kļūt par cietušo personu noziedzīgos nodarījumos;
b)
Tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää valheenpaljastimina ja vastaavina välineinä lainvalvontaviranomaisten toimesta tai niiden puolesta tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen toimesta lainvalvontaviranomaisten tueksi;
b)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot tiesībaizsardzības iestādēs vai to vārdā, vai Savienības iestādēs, struktūrās, birojos vai aģentūrās, kas atbalsta tiesībaizsardzības iestādes, piemēram, melu detektori un līdzīgi rīki;
c)
Tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää lainvalvontaviranomaisten toimesta tai niiden puolesta tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen toimesta lainvalvontaviranomaisten tueksi todistusaineiston luotettavuuden arvioinnissa rikostutkinnassa tai rikosoikeudellisissa menettelyissä;
c)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot tiesībaizsardzības iestādēs vai to vārdā, vai Savienības iestādēs, struktūrās, birojos vai aģentūrās, kas atbalsta tiesībaizsardzības iestādes, pierādījumu uzticamības izvērtēšanai noziedzīgu nodarījumu izmeklēšanas vai kriminālvajāšanas gaitā;
d)
Tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää lainvalvontaviranomaisten toimesta tai niiden puolesta tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen toimesta lainvalvontaviranomaisten tueksi luonnollisen henkilön rikokseen tai rikoksen uusimiseen syyllistymisen riskin arvioinnissa muutenkin kuin direktiivin (EU) 2016/680 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luonnollisten henkilöiden profiloinnin perusteella, tai luonnollisten henkilöiden tai ryhmien persoonallisuuspiirteiden ja persoonallisuusominaisuuksien tai aiemman rikollisen käyttäytymisen arvioinnissa;
d)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot tiesībaizsardzības iestādēs vai to vārdā, vai Savienības iestādēs, struktūrās, birojos vai aģentūrās, kas atbalsta tiesībaizsardzības iestādes, lai novērtētu risku, ka fiziska persona varētu izdarīt vai atkārtoti izdarīt nodarījumu, pamatojoties ne tikai uz fizisku personu profilēšanu, kas minēta Direktīvas (ES) 2016/680 3. panta 4. punktā, vai lai novērtētu fizisku personu vai grupu personības iezīmes un rakstura īpašības vai agrāku noziedzīgu rīcību;
e)
Tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää lainvalvontaviranomaisten toimesta tai niiden puolesta tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen toimesta lainvalvontaviranomaisten tueksi direktiivin (EU) 2016/680 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luonnollisten henkilöiden profiloinnissa rikosten paljastamisen, tutkimisen tai rikoksiin liittyvien syytetoimien yhteydessä.
e)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot tiesībaizsardzības iestādēs vai to vārdā, vai Savienības iestādēs, struktūrās, birojos vai aģentūrās, kas atbalsta tiesībaizsardzības iestādes, Direktīvas (ES) 2016/680 3. panta 4. punktā minētajai fizisku personu profilēšanai noziedzīgu nodarījumu atklāšanas, izmeklēšanas vai kriminālvajāšanas gaitā.
7.
Muuttoliikkeen hallinta, turvapaikka-asiat ja rajavalvonta, jos niiden käyttö on sallittua asiaa koskevan unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla:
7.
Migrācijas, patvēruma un robežkontroles pārvaldība, ciktāl to izmantošanu atļauj attiecīgie Savienības vai valsts tiesību akti:
a)
Tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää toimivaltaisten viranomaisten tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen toimesta tai niiden puolesta valheenpaljastimina ja vastaavina välineinä;
a)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot kompetentās publiskajās iestādēs vai to vārdā, vai Savienības iestādēs, struktūrās, birojos vai aģentūrās kā melu detektorus vai līdzīgus rīkus;
b)
Tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää toimivaltaisten viranomaisten toimesta tai niiden puolesta tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen toimesta arvioitaessa luonnollisen henkilön, joka aikoo tulla tai on tullut jäsenvaltion alueelle, aiheuttamaa riskiä, mukaan lukien turvallisuusriski, sääntöjenvastaisen maahanmuuton riski ja terveysriski;
b)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot kompetentās publiskajās iestādēs vai to vārdā, vai Savienības iestādēs, struktūrās, birojos vai aģentūrās, lai novērtētu risku, tostarp drošības risku, neatbilstīgas migrācijas risku vai veselības risku, ko rada fiziska persona, kas vēlas ieceļot vai ir ieceļojusi dalībvalsts teritorijā;
c)
Tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää toimivaltaisten viranomaisten toimesta tai niiden puolesta tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen toimesta toimivaltaisten viranomaisten avustamiseen turvapaikka-, viisumi- ja oleskelulupahakemusten ja niihin liittyvien valitusten käsittelyssä asemaa hakevien luonnollisten henkilöiden kelpoisuuden tarkastamiseksi, mukaan lukien todistusaineiston luotettavuuden arviointi;
c)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot kompetentās publiskajās iestādēs vai to vārdā, vai Savienības iestādēs, struktūrās, birojos vai aģentūrās, lai palīdzētu kompetentām publiskajām iestādēm izskatīt patvēruma, vīzu vai uzturēšanās atļauju pieteikumus, kā arī saistītās sūdzības, nosakot, vai fiziskās personas, kuras iesniegušas pieteikumu uz kādu no minētajiem statusiem, atbilst kritērijiem, tostarp veicot saistītu pierādījumu patiesuma novērtēšanu;
d)
Tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää toimivaltaisten viranomaisten tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen, toimesta tai niiden puolesta luonnollisten henkilöiden havaitsemiseen, tunnistamiseen tai henkilöllisyyden määrittämiseen muuttoliikkeen hallinnan, turvapaikka-asioiden tai rajavalvonnan yhteydessä, pois lukien matkustusasiakirjojen tarkastaminen.
d)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot kompetentās publiskajās iestādēs vai Savienības iestādēs, struktūrās, birojos vai aģentūrās, vai to vārdā saistībā ar migrācijas, patvēruma vai robežkontroles pārvaldību nolūkā atklāt, atpazīt vai identificēt fiziskas personas, izņemot ceļošanas dokumentu verifikāciju.
8.
Oikeudenhoito ja demokraattiset prosessit:
8.
Tiesvedība un demokrātijas procesi:
a)
Tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää oikeusviranomaisen toimesta tai oikeusviranomaisen puolesta sen avustamiseksi tosiseikkojen tai lainsäädännön tutkimisessa ja tulkinnassa sekä lainsäädännön soveltamisessa konkreettisiin tosiseikkoihin tai joita on tarkoitus käyttää vastaavalla tavalla vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa;
a)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot tiesu iestādē vai tās vārdā, lai palīdzētu tiesu iestādei izpētīt un interpretēt faktus vai tiesību normas un piemērot tiesību normas konkrētam faktu kopumam, vai izmantot līdzīgā veidā strīdu alternatīvā izšķiršanā;
b)
Tekoälyjärjestelmät, joita on tarkoitus käyttää vaikuttamaan vaalin tai kansanäänestyksen tulokseen tai luonnollisten henkilöiden äänestyskäyttäytymiseen heidän äänestäessään vaaleissa tai kansanäänestyksissä. Tähän ei lueta tekoälyjärjestelmiä, joiden tuotokselle luonnolliset henkilöt eivät suoraan altistu, kuten välineet, joita käytetään poliittisten kampanjoiden järjestämiseen, optimointiin tai jäsentämiseen hallinnollisesti ja logistiselta kannalta.
b)
MI sistēmas, ko paredzēts izmantot, lai ietekmētu vēlēšanu vai referenduma rezultātus vai fizisku personu uzvedību balsošanā, kad tās balso vēlēšanās vai referendumos. Tas neattiecas uz MI sistēmām, kuru rezultātam fiziskas personas nav tieši pakļautas, piemēram, rīkiem, ko izmanto, lai organizētu, optimizētu vai strukturētu politiskas kampaņas no administratīvā vai loģistikas viedokļa.
LIITE IV
IV PIELIKUMS
11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tekninen dokumentaatio
Tehniskā dokumentācija, kas minēta 11. panta 1. punktā
Tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot, siltä osin kuin ne koskevat kyseistä tekoälyjärjestelmää:
Tehniskajā dokumentācijā, kas minēta 11. panta 1. punktā, norāda vismaz turpmāk uzskaitīto informāciju, ja tā ir attiecināma uz konkrēto MI sistēmu.
1.
Tekoälyjärjestelmän yleinen kuvaus, mukaan lukien seuraavat tiedot:
1.
Vispārējs MI sistēmas apraksts, kas ietver šādu informāciju:
a)
järjestelmän käyttötarkoitus, sen tarjoajan nimi ja järjestelmän versio, joka kuvastaa sen suhdetta aiempiin versioihin;
a)
tās paredzētais nolūks, nodrošinātāja nosaukums/vārds un sistēmas versija, atspoguļojot tās saikni ar iepriekšējām versijām;
b)
tarvittaessa se, miten tekoälyjärjestelmä on vuorovaikutuksessa tai miten sitä voidaan käyttää vuorovaikutukseen sellaisten laitteiden tai ohjelmistojen, mukaan lukien muiden tekoälyjärjestelmien, kanssa, jotka eivät ole osa itse tekoälyjärjestelmää;
b)
attiecīgā gadījumā – kā MI sistēma mijiedarbojas, vai var tikt izmantota mijiedarbībai, ar aparatūru vai programmatūru, tostarp ar citām MI sistēmām, kas nav pašas MI sistēmas daļa;
c)
asianomaisten laiteohjelmistojen tai muiden ohjelmistojen versiot ja versiopäivityksiin liittyvät vaatimukset;
c)
attiecīgās programmatūras vai aparātprogrammatūras versijas un prasības par versiju atjaunināšanu;
d)
kuvaus kaikista muodoista, joissa tekoälyjärjestelmä saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön, kuten laitteistoon sisällytetyt ohjelmistopaketit, ladattavat versiot tai sovellusrajapinnat (API);
d)
apraksts par visām formām, kādās MI sistēma laista tirgū vai nodota ekspluatācijā, piemēram, programmatūras pakotnes, kas iegultas aparatūrā, lejupielādes vai API;
e)
kuvaus laitteistosta, jossa tekoälyjärjestelmää on tarkoitus käyttää;
e)
tās aparatūras apraksts, kurā MI sistēmai paredzēts darboties;
f)
jos tekoälyjärjestelmä on tuotteiden osa, valokuvat tai piirrokset, joista ilmenevät näiden tuotteiden ulkoiset ominaisuudet, merkinnät ja sisäinen kokoonpano;
f)
ja MI sistēma ir produktu sastāvdaļa – fotoattēli vai ilustrācijas, kas parāda šo produktu ārējās iezīmes, marķējumu un iekšējo izkārtojumu;
g)
käyttöönottajalle tarjotun käyttöliittymän peruskuvaus;
g)
uzturētājam nodrošinātās lietotāja saskarnes pamatapraksts;
h)
käyttöohjeet käyttöönottajalle ja tarvittaessa käyttöönottajalle tarjotun käyttöliittymän peruskuvaus.
h)
lietošanas instrukcija uzturētājam un, attiecīgā gadījumā, uzturētājam nodrošinātās lietotāja saskarnes pamatapraksts;
2.
Yksityiskohtainen kuvaus tekoälyjärjestelmän osista ja sen kehittämisprosessista, mukaan lukien seuraavat tiedot:
2.
Detalizēts MI sistēmas elementu un tās izstrādes procesa apraksts, kas ietver šādu informāciju:
a)
tekoälyjärjestelmän kehittämisessä käytetyt menetelmät ja vaiheet, tarvittaessa myös turvautuminen kolmansien osapuolten tarjoamiin ennalta koulutettuihin järjestelmiin tai välineisiin ja se, miten tarjoaja on käyttänyt, integroinut tai muuttanut niitä;
a)
MI sistēmas izstrādes metodes un soļi, attiecīgā gadījumā ietverot norādes par iepriekš apmācītu sistēmu vai trešo personu nodrošinātu instrumentu izmantošanu un to, kā nodrošinātājs ir tos izmantojis, integrējis vai modificējis;
b)
järjestelmän rakennespesifikaatiot, erityisesti tekoälyjärjestelmän ja algoritmien yleinen logiikka; keskeiset rakenteelliset valinnat, mukaan lukien periaatteet ja tehdyt oletukset, myös niiden henkilöiden tai henkilöryhmien osalta, joihin järjestelmää on tarkoitus käyttää; tärkeimmät luokitusvalinnat; se, mihin nähden järjestelmä on suunniteltu optimoitumaan, ja eri parametrien merkitys; kuvaus järjestelmän odotetusta tuotoksesta ja tuotoksen laadusta; päätökset mahdollisista teknisiä ratkaisuja koskevista kompromisseista, joita on tehty III luvun 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten noudattamiseksi;
b)
sistēmas projekta specifikācijas, proti, MI sistēmas un algoritmu vispārīgā loģika; galvenās projektēšanas izvēles, arī pamatojums un izdarītie pieņēmumi, tostarp saistībā ar personām vai personu grupām, attiecībā uz kurām sistēmu paredzēts izmantot; galvenās klasifikācijas izvēles; ko ar sistēmu paredzēts optimizēt un kāda ir dažādo parametru nozīme; sistēmas paredzamā iznākuma un iznākuma kvalitātes apraksts; lēmumi par iespējamiem kompromisiem saistībā ar izmantotajiem tehniskajiem risinājumiem, lai nodrošinātu atbilstību III nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām;
c)
järjestelmäarkkitehtuurin kuvaus, jossa selitetään, miten ohjelmistokomponentit rakentuvat suhteessa toisiinsa tai ovat vuorovaikutuksessa ja miten ne osallistuvat järjestelmän toimintaan; tekoälyjärjestelmän kehittämiseen, kouluttamiseen, testaamiseen ja validointiin käytetyt laskentaresurssit;
c)
sistēmas arhitektūras apraksts, kurā paskaidrots, kā programmatūras komponenti ir balstīti cits citā vai papildina cits citu un kā tie integrēti kopējā programmas darbībā; skaitļošanas resursi, kas izmantoti MI sistēmas izstrādē, apmācīšanā, testēšanā un validēšanā;
d)
tarvittaessa dataa koskevat vaatimukset sellaisten datalomakkeiden muodossa, joissa kuvataan koulutusmenetelmät ja -tekniikat sekä käytetyt koulutusdatajoukot, mukaan lukien yleinen kuvaus näistä datajoukoista, tiedot niiden alkuperästä, laajuudesta ja pääpiirteistä; se, kuinka data on hankittu ja valittu; merkintämenettelyt (esim. ohjattua oppimista varten), datan puhdistusmenetelmät (esim. poikkeamien havaitseminen);
d)
attiecīgā gadījumā – datu prasības, t. i., datu lapas, kurās aprakstīti izmantotie apmācības paņēmieni un metodes, kā arī apmācības datu kopas, tostarp šo datu kopu vispārējs apraksts, sniegta informācija par to izcelsmi, to tvērumu un galvenajiem raksturlielumiem; kā dati iegūti un atlasīti; marķēšanas procedūras (piemēram, uzraudzītās mācīšanās gadījumā), datu tīrīšanas metodes (piemēram, izlecošo vērtību noteikšana);
e)
tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti tarvittavien ihmisen suorittamien valvontatoimenpiteiden arviointi, mukaan lukien niiden teknisten toimenpiteiden arviointi, jotka ovat tarpeen, jotta käyttöönottajien on helpompi tulkita tekoälyjärjestelmien tuloksia 13 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti;
e)
14. pantā prasīto cilvēka virsvadības pasākumu novērtējums, tostarp novērtējums par tehniskajiem pasākumiem, kas saskaņā ar 13. panta 3. punkta d) apakšpunktu jāievieš, lai palīdzētu uzturētājiem interpretēt MI sistēmu iznākumus;
f)
tarvittaessa yksityiskohtainen kuvaus tekoälyjärjestelmän ja sen suorituskyvyn ennalta määritellyistä muutoksista sekä kaikki asiaankuuluvat tiedot teknisistä ratkaisuista, joilla varmistetaan, että tekoälyjärjestelmä on jatkuvasti III luvun 2 jaksossa vahvistettujen asiaankuuluvien vaatimusten mukainen;
f)
attiecīgā gadījumā – detalizēts apraksts par iepriekš noteiktām izmaiņām MI sistēmā un tās veiktspējā un visa attiecīgā informācija par tehniskajiem risinājumiem, kas izmantoti, lai nodrošinātu MI sistēmas pastāvīgu atbilstību attiecīgajām III nodaļas 2. iedaļas prasībām;
g)
käytetyt validointi- ja testausmenettelyt, mukaan lukien tiedot käytetystä validointi- ja testausdatasta ja sen tärkeimmistä ominaisuuksista; mittarit, joita käytetään mittaamaan tarkkuutta, vakautta ja muiden III luvun 2 jaksossa vahvistettujen asiaankuuluvien vaatimusten noudattamista sekä mahdollisia syrjiviä vaikutuksia; testilokit ja kaikki vastuuhenkilöiden päiväämät ja allekirjoittamat testiraportit, myös f alakohdassa tarkoitettujen ennalta määriteltyjen muutosten osalta;
g)
izmantotās validēšanas un testēšanas procedūras, arī informācija par izmantotajiem validēšanas un testēšanas datiem un to galvenajām iezīmēm; rādītāji, kas izsaka precizitāti, robustumu un atbilstību citām attiecīgām III nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām, kā arī potenciāli diskriminējošo ietekmi; testēšanas žurnāli un visi testēšanas ziņojumi, ko datējušas un parakstījušas atbildīgās personas, tai skaitā tādi, kuri attiecas uz iepriekš noteiktām izmaiņām, kas minētas f) apakšpunktā;
h)
käyttöön otetut kyberturvallisuustoimenpiteet.
h)
ieviestie kiberdrošības pasākumi.
3.
Yksityiskohtaiset tiedot tekoälyjärjestelmän seurannasta, toiminnasta ja valvonnasta, erityisesti seuraavien seikkojen osalta: sen suorituskykyyn liittyvät valmiudet ja rajoitukset, mukaan lukien tarkkuusaste niiden henkilöiden tai henkilöryhmien osalta, joihin järjestelmää on tarkoitus käyttää, sekä odotettu yleinen tarkkuus suhteessa käyttötarkoitukseen; ennakoitavissa olevat tahattomat seuraukset ja riskin lähteet terveyden ja turvallisuuden, perusoikeuksien sekä syrjinnän suhteen ottaen huomioon tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitus; tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti tarvittavat ihmisen suorittamat valvontatoimenpiteet, mukaan lukien tekniset toimenpiteet, jotka on otettu käyttöön, jotta käyttöönottajien olisi helpompi tulkita tekoälyjärjestelmien tuloksia; tarvittaessa syöttödataa koskevat spesifikaatiot;
3.
Detalizēta informācija par MI sistēmas pārraudzību, darbību un kontroli, it īpaši par: tās spējām un veiktspējas ierobežojumiem, tostarp precizitātes līmeni attiecībā uz konkrētām personām vai personu grupām, attiecībā uz kurām sistēmu paredzēts lietot, un kopējo paredzamo precizitātes līmeni paredzētā nolūka izpildē; prognozējamiem neparedzētiem iznākumiem un tādu risku avotiem, kas apdraud veselību, drošību un pamattiesības un var radīt diskrimināciju, ņemot vērā MI sistēmas paredzēto nolūku; 14. pantā prasītajiem cilvēka virsvadības pasākumiem, tostarp tehniskajiem pasākumiem, kas ieviesti, lai palīdzētu uzturētājiem interpretēt MI sistēmu iznākumus; attiecīgā gadījumā – ievaddatu specifikācijām.
4.
Kuvaus kyseessä olevan tekoälyjärjestelmän suorituskykymittareiden asianmukaisuudesta;
4.
Konkrētās MI sistēmas veiktspējas rādītāju piemērotības apraksts.
5.
Yksityiskohtainen kuvaus 9 artiklan mukaisesta riskinhallintajärjestelmästä;
5.
Detalizēts apraksts par riska pārvaldības sistēmu, kas izveidota saskaņā ar 9. pantu.
6.
Kuvaus tarjoajan järjestelmään sen elinkaaren aikana tekemistä merkityksellisistä muutoksista;
6.
Attiecīgo izmaiņu apraksts, ko sistēmai tās darbmūžā veicis nodrošinātājs.
7.
Luettelo kokonaan tai osittain sovelletuista yhdenmukaistetuista standardeista, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä; jos tällaisia yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu, yksityiskohtainen kuvaus ratkaisuista, jotka on valittu III luvun 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi, mukaan lukien luettelo sovelletuista muista asiaankuuluvista standardeista ja teknisistä eritelmistä;
7.
To saskaņoto standartu saraksts, kas piemēroti pilnībā vai daļēji un uz ko atsauces publicētas Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī; ja šādi saskaņotie standarti nav tikuši piemēroti – detalizēts apraksts par risinājumiem, kas izmantoti, lai izpildītu III nodaļas 2. iedaļā noteiktās prasības, tai skaitā citu izmantoto attiecīgo standartu un tehnisko specifikāciju saraksts.
8.
Jäljennös 47 artiklassa tarkoitetusta EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta;
8.
Šīs regulas 47. pantā minētās ES atbilstības deklarācijas kopija.
9.
Yksityiskohtainen kuvaus käytössä olevasta järjestelmästä, jolla arvioidaan tekoälyjärjestelmän suorituskykyä markkinoille saattamisen jälkeisessä vaiheessa 72 artiklan mukaisesti, mukaan lukien 72 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu markkinoille saattamisen jälkeinen seurantasuunnitelma.
9.
Detalizēts apraksts par sistēmu, kas ieviesta MI sistēmas veiktspējas izvērtēšanai pēctirgus posmā saskaņā ar 72. pantu, kā arī pēctirgus uzraudzības plāns, kas minēts 72. panta 3. punktā.
LIITE V
V PIELIKUMS
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus
ES atbilstības deklarācija
Tämän asetuksen 47 artiklassa tarkoitetun EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
ES atbilstības deklarācijā, kas minēta 47. pantā, iekļauj visu turpmāk uzskaitīto informāciju.
1.
Tekoälyjärjestelmän nimi ja tyyppi sekä muut yksiselitteiset viitetiedot, joiden avulla tekoälyjärjestelmä voidaan tunnistaa ja jäljittää;
1.
MI sistēmas nosaukums un tips un citas nepārprotamas atsauces, kas nodrošina MI sistēmas identifikāciju un izsekojamību.
2.
Tarjoajan tai tarvittaessa sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite;
2.
Nodrošinātāja vai, attiecīgā gadījumā, tā pilnvarotā pārstāvja nosaukums/vārds un adrese.
3.
Ilmoitus siitä, että 47 artiklassa tarkoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu tarjoajan yksinomaisella vastuulla;
3.
Paziņojums, ka 47. pantā minētā ES atbilstības deklarācija ir izdota vienīgi uz nodrošinātāja atbildību.
4.
Ilmoitus siitä, että tekoälyjärjestelmä on tämän asetuksen ja tarvittaessa muun sellaisen asiaa koskevan unionin oikeuden mukainen, jossa säädetään 47 artiklassa tarkoitetun EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisesta;
4.
Paziņojums, ka MI sistēma atbilst šīs regulas noteikumiem un attiecīgā gadījumā citu tādu attiecīgo Savienības tiesību aktu noteikumiem, kuri paredz 47. pantā minētās ES atbilstības deklarācijas izdošanu.
5.
Jos tekoälyjärjestelmään liittyy henkilötietojen käsittelyä, ilmoitus siitä, että tekoälyjärjestelmä täyttää asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 sekä direktiivin (EU) 2016/680 vaatimukset;
5.
Ja MI sistēma ietver personas datu apstrādi, paziņojums, ka šī MI sistēma atbilst Regulai (ES) 2016/679, Regulai (ES) 2018/1725 un Direktīvai (ES) 2016/680.
6.
Viittaus käytettyihin asiaankuuluviin yhdenmukaistettuihin standardeihin tai muihin yhteisiin eritelmiin, joiden perusteella vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu;
6.
Norādes uz attiecīgiem saskaņotajiem standartiem, kas izmantoti, vai norādes uz citām kopīgām specifikācijām, par kurām deklarē atbilstību.
7.
Tarvittaessa ilmoitetun laitoksen nimi ja tunnusnumero, kuvaus suoritetusta vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä sekä annetun todistuksen tunniste;
7.
Attiecīgā gadījumā – paziņotās struktūras nosaukums un identifikācijas numurs, veiktās atbilstības novērtēšanas procedūras apraksts un izdotā sertifikāta identifikācija.
8.
Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamispaikka ja päivämäärä, allekirjoittajan nimi ja tehtävä, tieto siitä, kenen puolesta tai nimissä kyseinen henkilö allekirjoittaa vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen, sekä allekirjoitus.
8.
Deklarācijas izdošanas vieta un datums, to parakstījušās personas vārds un amats, kā arī norāde par to, kam vai kā vārdā minētā persona to parakstījusi, paraksts.
LIITE VI
VI PIELIKUMS
Sisäiseen valvontaan perustuva vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely
Atbilstības novērtēšanas procedūra uz iekšējās kontroles pamata
1.
1.
Sisäiseen valvontaan perustuva vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely tarkoittaa 2, 3 ja 4 kohtaan perustuvaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä.
Atbilstības novērtēšanas procedūra uz iekšējās kontroles pamata ir atbilstības novērtēšanas procedūra, kuras pamatā ir 2., 3. un 4. punkts.
2.
2.
Tarjoaja varmistaa, että perustettu laadunhallintajärjestelmä on 17 artiklan vaatimusten mukainen.
Nodrošinātājs pārliecinās, ka ieviestā kvalitātes vadības sistēma atbilst 17. panta prasībām.
3.
3.
Tarjoaja tutkii tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot arvioidakseen, onko tekoälyjärjestelmä III luvun 2 jaksossa vahvistettujen asiaankuuluvien olennaisten vaatimusten mukainen.
Nodrošinātājs pārbauda tehniskajā dokumentācijā ietverto informāciju, lai novērtētu MI sistēmas atbilstību attiecīgajām būtiskajām prasībām, kas noteiktas III nodaļas 2. iedaļā.
4.
4.
Tarjoaja tarkastaa myös, että 72 artiklassa tarkoitettu tekoälyjärjestelmän suunnittelu- ja kehittämisprosessi ja sen markkinoille saattamisen jälkeinen seuranta ovat yhdenmukaisia teknisen dokumentaation kanssa.
Tāpat nodrošinātājs pārliecinās, ka MI sistēmas projektēšanas un izstrādes process un 72. pantā minētā tās pēctirgus pārraudzība atbilst tehniskajai dokumentācijai.
LIITE VII
VII PIELIKUMS
Laadunhallintajärjestelmän ja teknisen dokumentaation arviointiin perustuva vaatimustenmukaisuus
Atbilstība, kuras pamatā ir kvalitātes vadības sistēmas un tehniskās dokumentācijas novērtējums
1. Johdanto
1. Ievads
Laadunhallintajärjestelmän ja teknisen dokumentaation arviointiin perustuva vaatimustenmukaisuus tarkoittaa 2–5 kohtaan perustuvaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä.
Atbilstības novērtēšana, kuras pamatā ir kvalitātes vadības sistēmas un tehniskās dokumentācijas novērtējums, ir atbilstības novērtēšanas procedūra, kuras pamatā ir 2. līdz 5. punkts.
2. Yleiskuvaus
2. Pārskats
Tämän asetuksen 17 artiklan mukainen tekoälyjärjestelmien suunnittelua, kehittämistä ja testausta koskeva hyväksytty laadunhallintajärjestelmä on tutkittava 3 kohdan mukaisesti ja sitä on valvottava 5 kohdan mukaisesti. Tekoälyjärjestelmän tekninen dokumentaatio on tutkittava 4 kohdan mukaisesti.
Apstiprināto 17. pantam atbilstošo kvalitātes vadības sistēmu MI sistēmu projektēšanai, izstrādei un testēšanai pārbauda saskaņā ar 3. punktu un uz to attiecas uzraudzība, kā aprakstīts 5. punktā. MI sistēmas tehnisko dokumentāciju pārbauda saskaņā ar 4. punktu.
3. Laadunhallintajärjestelmä
3. Kvalitātes vadības sistēma
3.1
Tarjoajan hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:
3.1.
Nodrošinātāja pieteikumā iekļauj:
a)
tarjoajan nimi ja osoite sekä valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos tämä tekee hakemuksen;
a)
nodrošinātāja nosaukumu/vārdu un adresi un, ja pieteikumu iesniedz pilnvarotais pārstāvis, arī šā pārstāvja nosaukumu/vārdu un adresi;
b)
luettelo saman laadunhallintajärjestelmän piiriin kuluvista tekoälyjärjestelmistä;
b)
to MI sistēmu uzskaitījumu, uz kurām attiecas tā pati kvalitātes vadības sistēma;
c)
kunkin saman laadunhallintajärjestelmän piiriin kuuluvan tekoälyjärjestelmän tekninen dokumentaatio;
c)
tehnisko dokumentāciju par katru MI sistēmu, uz ko attiecas tā pati kvalitātes vadības sistēma;
d)
laadunhallintajärjestelmää koskeva dokumentaatio, jonka on katettava kaikki 17 artiklassa luetellut näkökohdat;
d)
kvalitātes vadības sistēmas dokumentāciju, kurā aptverti visi 17. pantā uzskaitītie aspekti;
e)
kuvaus käytössä olevista menettelyistä, joilla varmistetaan, että laadunhallintajärjestelmä pysyy riittävänä ja tehokkaana;
e)
to procedūru aprakstu, kas ieviestas, lai nodrošinātu, ka kvalitātes vadības sistēma nezaudē piemērotību un efektivitāti;
f)
kirjallinen vakuutus siitä, että samaa hakemusta ei ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle.
f)
rakstisku paziņojumu, ka tāds pats pieteikums nav iesniegts nevienai citai paziņotajai struktūrai.
3.2
Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laadunhallintajärjestelmä määrittääkseen, täyttääkö se 17 artiklassa tarkoitetut vaatimukset.
3.2.
Paziņotā struktūra novērtē kvalitātes vadības sistēmu un konstatē, vai tā atbilst 17. pantā minētajām prasībām.
Päätöksestä on ilmoitettava tarjoajalle tai sen valtuutetulle edustajalle.
Lēmumu paziņo nodrošinātājam vai tā pilnvarotajam pārstāvim.
Ilmoitukseen on sisällyttävä laadunhallintajärjestelmän arvioinnin päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.
Paziņojumā iekļauj kvalitātes vadības sistēmas novērtējuma secinājumus un argumentētu novērtējuma lēmumu.
3.3
Tarjoajan on jatkettava hyväksytyn laadunhallintajärjestelmän täytäntöönpanoa ja ylläpitoa niin, että se pysyy riittävänä ja tehokkaana.
3.3.
Nodrošinātājs turpina īstenot un uzturēt apstiprināto kvalitātes vadības sistēmu tā, lai tā nezaudētu piemērotību un efektivitāti.
3.4
Tarjoajan on ilmoitettava ilmoitetulle laitokselle kaikista hyväksyttyyn laadunhallintajärjestelmään tai sen kattamien tekoälyjärjestelmien luetteloon suunnitelluista muutoksista.
3.4.
Nodrošinātājs informē paziņoto struktūru par plānotām izmaiņām apstiprinātajā kvalitātes vadības sistēmā vai to MI sistēmu sarakstā, uz kurām tā attiecas.
Ilmoitetun laitoksen on tutkittava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laadunhallintajärjestelmä edelleen 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi.
Paziņotā struktūra izskata ierosinātās izmaiņas un pieņem lēmumu par to, vai mainītā kvalitātes vadības sistēma joprojām atbilst 3.2. punkta prasībām vai arī ir nepieciešams atkārtots novērtējums.
Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava päätöksensä tarjoajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä muutosten tutkinnan päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.
Paziņotā struktūra savu lēmumu paziņo nodrošinātājam. Paziņojumā iekļauj izmaiņu pārbaudes secinājumus un argumentētu novērtējuma lēmumu.
4. Teknisen dokumentaation valvonta
4. Tehniskās dokumentācijas kontrole
4.1
Edellä 3 kohdassa tarkoitetun hakemuksen lisäksi tarjoajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus sellaista tekoälyjärjestelmää koskevan teknisen dokumentaation arvioimiseksi, jonka tarjoaja aikoo saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön ja joka kuuluu 3 kohdassa tarkoitetun laadunhallintajärjestelmän piiriin.
4.1.
Papildus 3. punktā minētajam pieteikumam nodrošinātājs iesniedz paša izvēlētai paziņotajai struktūrai pieteikumu par tās MI sistēmas tehniskās dokumentācijas novērtēšanu, kuru nodrošinātājs vēlas laist tirgū vai nodot ekspluatācijā un uz kuru attiecas 3. punktā minētā kvalitātes vadības sistēma.
4.2
Hakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
4.2.
Pieteikumā iekļauj:
a)
tarjoajan nimi ja osoite;
a)
nodrošinātāja nosaukumu/vārdu un adresi;
b)
kirjallinen vakuutus siitä, että samaa hakemusta ei ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle;
b)
rakstisku deklarāciju, ka tāds pats pieteikums nav iesniegts nevienai citai paziņotajai struktūrai;
c)
liitteessä IV tarkoitettu tekninen dokumentaatio.
c)
IV pielikumā norādīto tehnisko dokumentāciju.
4.3
Ilmoitetun laitoksen on tutkittava tekninen dokumentaatio. Ilmoitetulle laitokselle on annettava täysi pääsy käytettyihin koulutus-, validointi- ja testausdatajoukkoihin, mukaan lukien, kun se on aiheellista ja turvatoimenpiteitä soveltaen, sovellusrajapintojen (API) tai muiden etäkäytön mahdollistavien asianmukaisten teknisten välineiden ja työkalujen kautta, kun se on asiaankuuluvaa ja rajoitettu siihen, mikä on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.
4.3.
Paziņotā struktūra pārbauda tehnisko dokumentāciju. Attiecīgā gadījumā un tiktāl, ciktāl tas ir nepieciešams paziņotās struktūras uzdevumu izpildei, tai nodrošina pilnu piekļuvi izmantotajām apmācības, validēšanas un testēšanas datu kopām, tostarp – attiecīgā gadījumā un ievērojot drošības aizsardzības pasākumus – izmantojot API vai citus attiecīgus tehniskos līdzekļus un rīkus, kas nodrošina attālu piekļuvi.
4.4
Ilmoitettu laitos voi teknistä dokumentaatiota tutkiessaan pyytää tarjoajaa toimittamaan lisänäyttöä tai tekemään lisätestejä, jotta voidaan asianmukaisesti arvioida, onko tekoälyjärjestelmä III luvun 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen. Jos ilmoitettu laitos ei ole tyytyväinen tarjoajan tekemiin testeihin, ilmoitetun laitoksen on tarvittaessa suoritettava itse suoraan riittävät testit.
4.4.
Pārbaudot tehnisko dokumentāciju, paziņotā struktūra var prasīt, lai nodrošinātājs iesniedz papildu pierādījumus vai veic papildu testus, lai būtu iespējams pilnvērtīgi pārbaudīt MI sistēmas atbilstību III nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām. Ja paziņoto struktūru neapmierina nodrošinātāja veiktie testi, paziņotā struktūra pēc vajadzības pati veic attiecīgus testus.
4.5
Jos se on tarpeen sen arvioimiseksi, onko suuririskinen tekoälyjärjestelmä III luvun 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen, ilmoitetulle laitokselle on perustellusta pyynnöstä ja sen jälkeen, kun kaikki muut kohtuulliset keinot vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi on käytetty ja ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, annettava pääsy myös tekoälyjärjestelmän koulutusmalleihin ja koulutettuihin malleihin, niiden asiaan liittyvät parametrit mukaan lukien. Tällaiseen pääsyyn sovelletaan teollis- ja tekijänoikeuksia ja liikesalaisuuksia koskevaa voimassa olevaa unionin oikeutta.
4.5.
Ja tas nepieciešams, lai novērtētu augsta riska MI sistēmas atbilstību III nodaļas 2. iedaļā izklāstītajām prasībām, pēc tam, kad izsmelti visi citi saprātīgi līdzekļi atbilstības verificēšanai un ir pierādījies, ka tie ir bijuši nepietiekami, un pēc pamatota pieprasījuma nodrošina arī paziņotās struktūras piekļuvi MI sistēmas apmācībai un apmācītajiem modeļiem, tostarp tās attiecīgajiem parametriem. Uz šādu piekļuvi attiecas spēkā esošie Savienības tiesību akti par intelektuālā īpašuma un komercnoslēpumu aizsardzību.
4.6
Ilmoitetun laitoksen päätöksestä on ilmoitettava tarjoajalle tai sen valtuutetulle edustajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä teknisen dokumentaation arvioinnin päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.
4.6.
Paziņotās struktūras lēmumu paziņo nodrošinātājam vai tā pilnvarotajam pārstāvim. Paziņojumā iekļauj tehniskās dokumentācijas novērtējuma secinājumus un argumentētu novērtējuma lēmumu.
Jos tekoälyjärjestelmä on III luvun 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen, ilmoitetun laitoksen on annettava unionin teknisen dokumentaation arviointitodistus. Todistuksessa on oltava tarjoajan nimi ja osoite, tutkimuksen päätelmät, (mahdolliset) todistuksen voimassaoloa koskevat edellytykset ja tekoälyjärjestelmän tunnistamiseen tarvittavat tiedot.
Ja MI sistēma atbilst III nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām, paziņotā struktūra izdod Savienības tehniskās dokumentācijas novērtējuma sertifikātu. Sertifikātā norāda nodrošinātāja nosaukumu/vārdu un adresi, pārbaudes secinājumus, sertifikāta derīguma nosacījumus (ja tādi ir) un MI sistēmas identifikācijai nepieciešamos datus.
Todistuksessa ja sen liitteissä on oltava kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta voidaan arvioida tekoälyjärjestelmän vaatimustenmukaisuus ja tarvittaessa valvoa tekoälyjärjestelmää sen ollessa käytössä.
Sertifikātā un tā pielikumos iekļauj visu attiecīgo informāciju, kas ļauj izvērtēt MI sistēmas atbilstību un attiecīgā gadījumā pārbaudīt MI sistēmu tās lietošanas laikā.
Jos tekoälyjärjestelmä ei ole III luvun 2 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukainen, ilmoitetun laitoksen on kieltäydyttävä antamasta unionin teknisen dokumentaation arviointitodistusta ja ilmoitettava asiasta hakijalle ja esitettävä yksityiskohtaiset perustelut todistuksen epäämiselle.
Ja MI sistēma neatbilst III nodaļas 2. iedaļā noteiktajām prasībām, paziņotā struktūra neizdod Savienības tehniskās dokumentācijas novērtējuma sertifikātu un par to informē pieteikuma iesniedzēju, detalizēti norādot atteikuma iemeslus.
Jos tekoälyjärjestelmä ei täytä sen kouluttamiseen käytettyä dataa koskevaa vaatimusta, tekoälyjärjestelmä on koulutettava uudelleen ennen uuden vaatimustenmukaisuuden arvioinnin hakemista. Tässä tapauksessa ilmoitetun laitoksen perustellussa arviointipäätöksessä, jossa kieltäydytään antamasta unionin teknisen dokumentaation arviointitodistusta, on esitettävä erityisiä näkökohtia tekoälyjärjestelmän kouluttamiseen käytetyn datan laadusta, erityisesti vaatimustenvastaisuuden syistä.
Ja MI sistēma neatbilst prasībām par datiem, kas izmantoti tās apmācīšanai, pirms pieteikšanās jaunai atbilstības novērtēšanai ir jāveic MI sistēmas atkārtota apmācīšana. Šādā gadījumā paziņotās struktūras argumentētajā novērtējuma lēmumā, ar ko tā atsaka izdot Savienības tehniskās dokumentācijas novērtējuma sertifikātu, norāda konkrētus apsvērumus par MI sistēmas apmācībai izmantoto datu kvalitāti, jo īpaši par neatbilstības iemesliem.
4.7
Unionin teknisen dokumentaation arviointitodistuksen antaneen ilmoitetun laitoksen on arvioitava kaikki tekoälyjärjestelmään tehtävät muutokset, jotka voivat vaikuttaa siihen, täyttääkö tekoälyjärjestelmä vaatimukset tai sen käyttötarkoituksen. Tarjoajan on ilmoitettava tällaiselle ilmoitetulle laitokselle aikomuksestaan tehdä edellä mainittuja muutoksia tai jos se muutoin saa tiedon tällaisista muutoksista. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava suunnitellut muutokset ja päätettävä, edellyttävätkö kyseiset muutokset uutta vaatimustenmukaisuuden arviointia 43 artiklan 4 kohdan mukaisesti vai voidaanko ne ottaa huomioon unionin teknisen dokumentaation arviointitodistuksen lisäyksellä. Viimeksi mainitussa tapauksessa ilmoitetun laitoksen on arvioitava muutokset, ilmoitettava tarjoajalle päätöksestään ja, jos muutokset hyväksytään, annettava tarjoajalle lisäys unionin teknisen dokumentaation arviointitodistukseen.
4.7.
Jebkādas MI sistēmā veiktas izmaiņas, kas varētu ietekmēt MI sistēmas atbilstību prasībām vai tās paredzētajam nolūkam, novērtē paziņotā struktūra, kura izdevusi Savienības tehniskās dokumentācijas novērtējuma sertifikātu. Nodrošinātājs informē šādu paziņoto struktūru par savu ieceri ieviest kādas minētās izmaiņas vai ja tam kā citādi kļūst zināms, ka tādas izmaiņas ir notikušas. Paziņotā struktūra novērtē iecerētās izmaiņas un pieņem lēmumu par to, vai saistībā ar šīm izmaiņām ir nepieciešams jauns atbilstības novērtējums saskaņā ar 43. panta 4. punktu jeb vai tās varētu iekļaut Savienības tehniskās dokumentācijas novērtējuma sertifikāta papildinājumā. Otrajā minētajā gadījumā paziņotā struktūra novērtē izmaiņas, paziņo nodrošinātājam savu lēmumu un, ja izmaiņas tiek apstiprinātas, izdod nodrošinātājam Savienības tehniskās dokumentācijas novērtējuma sertifikāta papildinājumu.
5. Hyväksytyn laadunhallintajärjestelmän valvonta
5. Apstiprinātās kvalitātes vadības sistēmas uzraudzība
5.1
Edellä 3 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen suorittaman valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että tarjoaja noudattaa hyväksytyn laadunhallintajärjestelmän ehtoja ja edellytyksiä.
5.1.
Kvalitātes vadības sistēmas uzraudzību 3. punktā minētā paziņotā struktūra veic, lai pārliecinātos, ka nodrošinātājs pienācīgi ievēro apstiprinātās kvalitātes vadības sistēmas noteikumus.
5.2
Arviointia varten tarjoajan on annettava ilmoitetulle laitokselle pääsy tiloihin, joissa tekoälyjärjestelmien suunnittelu, kehittäminen ja testaus tapahtuu. Tarjoajan on lisäksi annettava ilmoitetulle laitokselle kaikki tarvittavat tiedot.
5.2.
Novērtēšanas vajadzībām nodrošinātājs ļauj paziņotajai struktūrai iekļūt telpās, kurās notiek MI sistēmu projektēšana, izstrāde vai testēšana. Nodrošinātājs arī sniedz paziņotajai struktūrai visu nepieciešamo informāciju.
5.3
Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin auditointeja varmistaakseen, että tarjoaja ylläpitää ja noudattaa laadunhallintajärjestelmää, ja toimitettava auditointikertomus tarjoajalle. Näiden auditointien yhteydessä ilmoitettu laitos voi tehdä lisätestejä niille tekoälyjärjestelmille, joille on annettu unionin teknisen dokumentaation arviointitodistus.
5.3.
Paziņotā struktūra periodiski veic revīziju, lai pārliecinātos, ka nodrošinātājs uztur un piemēro kvalitātes vadības sistēmu, un iesniedz nodrošinātājam revīzijas ziņojumu. Minētās revīzijas ietvaros paziņotā struktūra var veikt to MI sistēmu papildu testus, kurām ticis izdots Savienības tehniskās dokumentācijas novērtējuma sertifikāts.
LIITE VIII
VIII PIELIKUMS
Tämän asetuksen 49 artiklan mukaisen suuririskisten tekoälyjärjestelmien rekisteröinnin yhteydessä annettavat tiedot
Informācija, kas jāiesniedz, reģistrējot augsta riska MI sistēmas saskaņā ar 49. pantu
A jakso – Tiedot, jotka tarjoajien on 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettava suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä
A iedaļa – Informācija, kas nodrošinātājiem jāiesniedz, reģistrējot augsta riska MI sistēmas saskaņā ar 49. panta 1. punktu
Tämän asetuksen 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti rekisteröitävistä suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä on annettava ja pidettävä sen jälkeen ajan tasalla seuraavat tiedot:
Par augsta riska MI sistēmām, kas jāreģistrē saskaņā ar 49. panta 1. punktu, sniedz un pēc tam regulāri atjaunina šādu informāciju:
1.
Tarjoajan nimi, osoite ja yhteystiedot;
1.
Nodrošinātāja nosaukums/vārds, adrese un kontaktinformācija.
2.
Jos tiedot antaa toinen henkilö tarjoajan puolesta, kyseisen henkilön nimi, osoite ja yhteystiedot;
2.
Ja informāciju nodrošinātāja vārdā iesniedz cita persona – šīs personas nosaukums/vārds, adrese un kontaktinformācija.
3.
Tarvittaessa valtuutetun edustajan nimi, osoite ja yhteystiedot;
3.
Attiecīgā gadījumā – pilnvarotā pārstāvja nosaukums/vārds, adrese un kontaktinformācija.
4.
Tekoälyjärjestelmän tuotenimi ja muut yksiselitteiset viitetiedot, joiden avulla tekoälyjärjestelmä voidaan tunnistaa ja jäljittää;
4.
MI sistēmas tirdzniecības nosaukums un citas nepārprotamas atsauces, kas nodrošina MI sistēmas identifikāciju un izsekojamību.
5.
Kuvaus tekoälyjärjestelmän käyttötarkoituksesta ja tällä tekoälyjärjestelmällä tuetuista komponenteista ja toiminnoista;
5.
MI sistēmai paredzētā nolūka un ar šo MI sistēmu atbalstīto sastāvdaļu un funkciju apraksts.
6.
Yleisluontoinen ja lyhyt kuvaus järjestelmän käyttämistä tiedoista (data ja syöttötiedot) ja sen toimintalogiikasta;
6.
Sistēmas izmantotās informācijas (datu, ievaddatu) un tās darbības loģikas kodolīgs pamatapraksts.
7.
Tekoälyjärjestelmän tila (markkinoilla tai käytössä; ei enää saateta markkinoille/käytössä, vedetty pois markkinoilta);
7.
MI sistēmas statuss (tirgū vai ekspluatācijā; vairs netiek laista tirgū / vairs nav ekspluatācijā, atsaukta).
8.
Ilmoitetun laitoksen antaman todistuksen tyyppi, numero ja viimeinen voimassaolopäivä sekä tarvittaessa kyseisen ilmoitetun laitoksen nimi tai tunnusnumero;
8.
Paziņotās struktūras izdotā sertifikāta tips, numurs un derīguma termiņš un – attiecīgā gadījumā – minētās paziņotās struktūras nosaukums vai identifikācijas numurs.
9.
Tarvittaessa skannattu jäljennös 8 kohdassa tarkoitetusta todistuksesta;
9.
Attiecīgā gadījumā – 8. punktā minētā sertifikāta skenēta kopija.
10.
Kaikki jäsenvaltiot, joissa tekoälyjärjestelmä on saatettu markkinoille, otettu käyttöön tai asetettu saataville unionissa;
10.
Dalībvalstis, kurās MI sistēma tikusi laista tirgū, nodota ekspluatācijā vai darīta pieejama Savienībā.
11.
Jäljennös 47 artiklassa tarkoitetusta EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta;
11.
47. pantā minētās ES atbilstības deklarācijas kopija.
12.
Sähköiset käyttöohjeet; näitä tietoja ei anneta liitteessä III olevassa 1, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetuista suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä, joita käytetään lainvalvonnan, muuttoliikkeen hallinnan, turvapaikka-asioiden ja rajavalvonnan aloilla;
12.
Elektroniska lietošanas instrukcija; šo informāciju nesniedz par III pielikuma 1., 6. un 7. punktā minētajām augsta riska AI sistēmām, ko izmanto tiesībaizsardzības, kā arī migrācijas, patvēruma vai robežkontroles pārvaldības jomā.
13.
URL-osoite, josta saa lisätietoja (valinnainen).
13.
URL papildu informācijai (neobligāti).
B jakso – Tiedot, jotka tarjoajien on 49 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettava suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä
B iedaļa – Informācija, kas nodrošinātājiem jāiesniedz, reģistrējot augsta riska MI sistēmas saskaņā ar 49. panta 2. punktu
Tämän asetuksen 49 artiklan 2 kohdan mukaisesti rekisteröitävistä tekoälyjärjestelmistä on annettava ja pidettävä sen jälkeen ajan tasalla seuraavat tiedot:
Par MI sistēmām, kas jāreģistrē saskaņā ar 49. panta 2. punktu, sniedz un pēc tam regulāri atjaunina šādu informāciju.
1.
Tarjoajan nimi, osoite ja yhteystiedot;
1.
Nodrošinātāja nosaukums/vārds, adrese un kontaktinformācija.
2.
Jos tiedot antaa toinen henkilö tarjoajan puolesta, kyseisen henkilön nimi, osoite ja yhteystiedot;
2.
Ja informāciju nodrošinātāja vārdā iesniedz cita persona – šīs personas nosaukums/vārds, adrese un kontaktinformācija.
3.
Tarvittaessa valtuutetun edustajan nimi, osoite ja yhteystiedot;
3.
Attiecīgā gadījumā – pilnvarotā pārstāvja nosaukums/vārds, adrese un kontaktinformācija.
4.
Tekoälyjärjestelmän tuotenimi ja muut yksiselitteiset viitetiedot, joiden avulla tekoälyjärjestelmä voidaan tunnistaa ja jäljittää;
4.
MI sistēmas tirdzniecības nosaukums un citas nepārprotamas atsauces, kas nodrošina MI sistēmas identifikāciju un izsekojamību.
5.
Kuvaus tekoälyjärjestelmän käyttötarkoituksesta;
5.
Paredzētā MI sistēmas nolūka apraksts.
6.
Tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukainen edellytys tai sen mukaiset edellytykset, joiden perusteella tekoälyjärjestelmän ei katsota olevan suuririskinen;
6.
6. panta 3. punktā paredzēts nosacījums vai nosacījumi, uz ko pamatojoties MI sistēma tiek uzskatīta par tādu, kas nav augsta riska MI sistēma;
7.
Lyhyt tiivistelmä syistä, joiden perusteella tekoälyjärjestelmän ei katsota olevan 6 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä sovellettaessa suuririskinen;
7.
Īss pamatojuma kopsavilkums, kāpēc MI sistēmu uzskata par tādu, kas nav augsta riska MI sistēma, piemērojot 6. panta 3. punktā paredzēto procedūru.
8.
Tekoälyjärjestelmän tila (markkinoilla tai käytössä; ei enää saateta markkinoille/käytössä, vedetty pois markkinoilta);
8.
MI sistēmas statuss (tirgū vai ekspluatācijā; vairs netiek laista tirgū / vairs nav ekspluatācijā, atsaukta).
9.
Kaikki jäsenvaltiot, joissa tekoälyjärjestelmä on saatettu markkinoille, otettu käyttöön tai asetettu saataville unionissa.
9.
Visas dalībvalstis, kurās MI sistēma bija laista tirgū, nodota ekspluatācijā vai darīta pieejama Savienībā.
C jakso – Tiedot, jotka käyttöönottajien on 49 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettava suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä
C iedaļa – Informācija, kas uzturētājiem jāiesniedz, reģistrējot augsta riska MI sistēmas saskaņā ar 49. panta 3. punktu
Tämän asetuksen 49 artiklan 3 kohdan mukaisesti rekisteröitävistä suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä on annettava ja pidettävä sen jälkeen ajan tasalla seuraavat tiedot:
Par augsta riska MI sistēmām, kas jāreģistrē saskaņā ar 49. panta 3. punktu, sniedz un pēc tam regulāri atjaunina šādu informāciju:
1.
Käyttöönottajan nimi, osoite ja yhteystiedot;
1.
Uzturētāja nosaukums/vārds, adrese un kontaktinformācija.
2.
Käyttöönottajan puolesta tiedot antavan henkilön nimi, osoite ja yhteystiedot;
2.
Tās personas nosaukums/vārds, adrese un kontaktinformācija, kura sniedz informāciju uzturētāja vārdā.
3.
Tekoälyjärjestelmän tarjoajan järjestelmästä EU:n tietokantaan kirjaamien tietojen URL-osoite;
3.
URL nodrošinātāja veiktai MI sistēmas reģistrācijai ES datubāzē.
4.
Yhteenveto 27 artiklan mukaisesti suoritetun perusoikeusvaikutusten arvioinnin tuloksista;
4.
Saskaņā ar 27. pantu veiktā novērtējuma par ietekmi uz pamattiesībām konstatējumu kopsavilkums.
5.
Tarvittaessa yhteenveto asetuksen (EU) 2016/679 35 artiklan tai direktiivin (EU) 2016/680 27 artiklan mukaisesti tehdystä tietosuojaa koskevasta vaikutustenarvioinnista tämän asetuksen 26 artiklan 8 kohdan mukaisesti.
5.
Attiecīgā gadījumā – kopsavilkums novērtējumam par ietekmi uz datu aizsardzību, kas veikts saskaņā ar Regulas (ES) 2016/679 35. pantu vai Direktīvas (ES) 2016/680 27. pantu, kā noteikts šīs regulas 26. panta 8. punktā.
LIITE IX
IX PIELIKUMS
Liitteessä III lueteltujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien 60 artiklan mukaisen tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen rekisteröinnin yhteydessä annettavat tiedot
Informācija, kas jāiesniedz, reģistrējot III pielikumā uzskaitītās augsta riska MI sistēmas saistībā ar testēšanu reālos apstākļos saskaņā ar 60. pantu
Tämän asetuksen 60 artiklan mukaisesti rekisteröitävästä tosielämän olosuhteissa tapahtuvasta testauksesta on annettava ja pidettävä sen jälkeen ajan tasalla seuraavat tiedot:
Saistībā ar veicamo reģistrāciju sniedz un pēc tam regulāri atjaunina šādu informāciju attiecībā uz testēšanu reālos apstākļos saskaņā ar 60. pantu.
1.
Tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen unionin laajuinen yksilöllinen tunnistenumero;
1.
Unikāls Savienības mēroga vienots identifikācijas numurs testēšanai reālos apstākļos.
2.
Tosielämän olosuhteissa tapahtuvaan testaukseen osallistuvien tarjoajan tai mahdollisen tarjoajan ja käyttöönottajien nimi ja yhteystiedot;
2.
Nodrošinātāja vai potenciālā nodrošinātāja un uzturētāju, kas iesaistīti testēšanā reālos apstākļos, nosaukums/vārds un kontaktinformācija.
3.
Lyhyt kuvaus tekoälyjärjestelmästä, sen käyttötarkoituksesta ja muista tiedoista, jotka ovat tarpeen järjestelmän tunnistamiseksi;
3.
Īss MI sistēmas apraksts, tai paredzētais nolūks un cita informācija, kas vajadzīga sistēmas identificēšanai.
4.
Yhteenveto tosielämän olosuhteissa tapahtuvaa testausta koskevan suunnitelman keskeisistä ominaisuuksista;
4.
Testēšanas reālos apstākļos plāna galveno raksturlielumu kopsavilkums.
5.
Tiedot tosielämän olosuhteissa tapahtuvan testauksen keskeyttämisestä tai päättämisestä.
5.
Informācija par testēšanas reālos apstākļos apturēšanu vai izbeigšanu.
LIITE X
X PIELIKUMS
Vapauden turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevat unionin säädökset
Savienības tiesību akti par lielapjoma IT sistēmām brīvības, drošības un tiesiskuma telpā
1. Schengenin tietojärjestelmä
1. Šengenas Informācijas sistēma
a)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 1).
a)
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/1860 (2018. gada 28. novembris) par Šengenas informācijas sistēmas izmantošanu to trešo valstu valstspiederīgo atgriešanai, kuri dalībvalstīs uzturas nelikumīgi (OV L 312, 7.12.2018., 1. lpp.).
b)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 14).
b)
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/1861 (2018. gada 28. novembris) par Šengenas Informācijas sistēmas (SIS) izveidi, darbību un izmantošanu robežpārbaužu jomā un ar kuru groza Konvenciju, ar ko īsteno Šengenas nolīgumu, un groza un atceļ Regulu (EK) Nr. 1987/2006 (OV L 312, 7.12.2018., 14. lpp.).
c)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56).
c)
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/1862 (2018. gada 28. novembris) par Šengenas Informācijas sistēmas (SIS) izveidi, darbību un izmantošanu policijas sadarbībā un tiesu iestāžu sadarbībā krimināllietās un ar ko groza un atceļ Padomes Lēmumu 2007/533/TI un atceļ Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (EK) Nr. 1986/2006 un Komisijas Lēmumu 2010/261/ES (OV L 312, 7.12.2018., 56. lpp.).
2. Viisumitietojärjestelmä
2. Vīzu informācijas sistēma
a)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1133, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, asetusten (EU) N:o 603/2013, (EU) 2016/794, (EU) 2018/1862, (EU) 2019/816 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta viisumitietojärjestelmän tarkoituksia varten tapahtuvan muihin EU:n tietojärjestelmiin pääsyn edellytysten vahvistamisen osalta (EUVL L 248, 13.7.2021, s. 1).
a)
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2021/1133 (2021. gada 7. jūlijs), ar ko attiecībā uz nosacījumu izveidi piekļuvei citām ES informācijas sistēmām vīzu informācijas sistēmas VIS vajadzībām groza Regulas (ES) Nr. 603/2013, (ES) 2016/794, (ES) 2018/1862, (ES) 2019/816 un (ES) 2019/818 (OV L 248, 13.7.2021., 1. lpp.).
b)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1134, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EY) N:o 810/2009, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/1896 muuttamisesta ja neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS kumoamisesta viisumitietojärjestelmän uudistamiseksi (EUVL L 248, 13.7.2021, s. 11).
b)
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2021/1134 (2021. gada 7. jūlijs), ar ko Vīzu informācijas sistēmas reformas nolūkā groza Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (EK) Nr. 767/2008, (EK) Nr. 810/2009, (ES) 2016/399, (ES) 2017/2226, (ES) 2018/1240, (ES) 2018/1860, (ES) 2018/1861, (ES) 2019/817 un (ES) 2019/1896 un atceļ Padomes Lēmumus 2004/512/EK un 2008/633/TI (OV L 248, 13.7.2021., 11. lpp.).
3. Eurodac-järjestelmä
3. Eurodac
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1358, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, Eurodac-järjestelmän perustamisesta biometristen tietojen vertailua varten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2024/1351 ja (EU) 2024/1350 ja neuvoston direktiivin 2001/55/EY tehokkaaksi soveltamiseksi ja laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksia varten tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1240 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 603/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1358, 22.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1358/oj).
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2024/1358 (2024. gada 14. maijs) par Eurodac izveidi biometrisko datu salīdzināšanai, lai efektīvi piemērotu Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES) 2024/1315 un (ES) 2024/1350 un Padomes Direktīvu 2001/55/EK un lai identificētu trešās valsts valstspiederīgo vai bezvalstnieku, kas dalībvalstī uzturas nelikumīgi, un par dalībvalstu tiesībaizsardzības iestāžu un Eiropola pieprasījumiem veikt salīdzināšanu ar Eurodac datiem tiesībaizsardzības nolūkos, un ar ko groza Eiropas parlamenta un Padomes Regulas (ES) 2018/1240 un (ES) 2019/818 un atceļ Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (ES) Nr. 603/2013 (OV L, 2024/1358, 22.5.2024., ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1358/oj).
4. Rajanylitystietojärjestelmä
4. Ieceļošanas/izceļošanas sistēma
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2017/2226 (2017. gada 30. novembris), ar ko izveido ieceļošanas/izceļošanas sistēmu (IIS), lai reģistrētu to trešo valstu valstspiederīgo ieceļošanas un izceļošanas datus un ieceļošanas atteikumu datus, kuri šķērso dalībvalstu ārējās robežas, un ar ko paredz nosacījumus piekļuvei IIS tiesībaizsardzības nolūkos, un ar ko groza Konvenciju, ar ko īsteno Šengenas nolīgumu, un Regulas (EK) Nr. 767/2008 un (ES) Nr. 1077/2011 (OV L 327, 9.12.2017., 20. lpp.).
5. EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä
5. Eiropas ceļošanas informācijas un atļauju sistēma
a)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1).
a)
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/1240 (2018. gada 12. septembris), ar ko izveido Eiropas ceļošanas informācijas un atļauju sistēmu (ETIAS) un groza Regulas (ES) Nr. 1077/2011, (ES) Nr. 515/2014, (ES) 2016/399, (ES) 2016/1624 un (ES) 2017/2226 (OV L 236, 19.9.2018., 1. lpp.).
b)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1241, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, asetuksen (EU) 2016/794 muuttamisesta Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamiseksi (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 72).
b)
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2018/1241 (2018. gada 12. septembris), ar ko Eiropas ceļošanas informācijas un atļauju sistēmas (ETIAS) izveides nolūkā groza Regulu (ES) 2016/794 (OV L 236, 19.9.2018., 72. lpp.).
6. Kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia koskeva eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä
6. Eiropas Sodu reģistru informācijas sistēma par trešo valstu valstspiederīgajiem un bezvalstniekiem
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/816, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täydentämiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 1).
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2019/816 (2019. gada 17. aprīlis), ar ko Eiropas Sodāmības reģistru informācijas sistēmas papildināšanai izveido centralizētu sistēmu (ECRIS-TCN) tādu dalībvalstu identificēšanai, kurām ir informācija par notiesājošiem spriedumiem par trešo valstu valstspiederīgajiem un bezvalstniekiem, un ar ko groza Regulu (ES) 2018/1726 (OV L 135, 22.5.2019., 1. lpp.).
7. Yhteentoimivuus
7. Sadarbspēja
a)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27).
a)
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2019/817 (2019. gada 20. maijs), ar ko izveido satvaru ES informācijas sistēmu sadarbspējai robežu un vīzu jomā un ar ko groza Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (EK) Nr. 767/2008, (ES) 2016/399, (ES) 2017/2226, (ES) 2018/1240, (ES) 2018/1726 un (ES) 2018/1861 un Padomes Lēmumus 2004/512/EK un 2008/633/TI (OV L 135, 22.5.2019., 27. lpp.).
b)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85).
b)
Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) 2019/818 (2019. gada 20. maijs), ar ko izveido satvaru ES informācijas sistēmu sadarbspējai policijas un tiesu iestāžu sadarbības, patvēruma un migrācijas jomā un ar ko groza Regulas (ES) 2018/1726, (ES) 2018/1862 un (ES) 2019/816 (OV L 135, 22.5.2019., 85. lpp.).
LIITE XI
XI PIELIKUMS
Tämän asetuksen 53 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tekninen dokumentaatio – yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia koskeva tekninen dokumentaatio
Tehniskā dokumentācija, kas minēta 53. panta 1. punkta a) apakšpunktā – tehniskā dokumentācija vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem
1 jakso
1. iedaļa
Tiedot, jotka kaikkien yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien on toimitettava
Informācija, kas jāsniedz visiem vispārīga lietojuma MI modeļu nodrošinātājiem
Tämän asetuksen 53 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tekniseen dokumentaation on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot mallin koon ja riskiprofiilin mukaan:
Tehniskajā dokumentācijā, kas minēta 53. panta 1. punkta a) apakšpunktā, norāda vismaz turpmāk uzskaitīto informāciju atbilstīgi modeļa lielumam un riska profilam.
1.
Yleiskäyttöisen tekoälymallin yleinen kuvaus, mukaan lukien seuraavat tiedot:
1.
Vispārīga lietojuma MI modeļa vispārīgs apraksts, kas ietver šādu informāciju:
a)
tehtävät, jotka mallin on tarkoitus suorittaa, sekä niiden tekoälyjärjestelmien tyyppi ja luonne, joihin se voidaan integroida;
a)
uzdevumi, kādus modelim paredzēts veikt, un to MI sistēmu veids un raksturs, kādās to var integrēt;
b)
sovellettavat hyväksyttävän käytön periaatteet;
b)
piemērojamās pieļaujamās lietošanas politikas;
c)
julkaisupäivä ja jakelumenetelmät;
c)
izlaides datums un izplatīšanas metodes;
d)
parametrien arkkitehtuuri ja lukumäärä;
d)
arhitektūra un parametru skaits;
e)
syöttötietojen ja tuotosten modaalisuus (esim. teksti ja kuva) ja muoto;
e)
ievaddatu un iznākumu modalitāte (piemēram, teksts, attēls) un formāts;
f)
lisenssi.
f)
licence.
2.
Yksityiskohtainen kuvaus 1 kohdassa tarkoitetuista mallin osista ja olennaiset tiedot kehittämisprosessista, mukaan lukien seuraavat seikat:
2.
Detalizēts 1. punktā minētā modeļa elementu apraksts un relevanta informācija par izstrādes procesu, kas ietver šādus elementus:
a)
tekniset välineet (esim. käyttöohjeet, infrastruktuuri ja työkalut), jotka vaaditaan yleiskäyttöisen tekoälymallin integroimiseksi tekoälyjärjestelmiin;
a)
tehniskie līdzekļi (piemēram, lietošanas instrukcija, infrastruktūra, rīki), kas vajadzīgi, lai vispārīga lietojuma MI modeli integrētu MI sistēmās;
b)
mallin ja koulutusprosessin rakennespesifikaatiot, myös koulutusmenetelmät ja -tekniikat, keskeiset rakenteelliset valinnat, mukaan lukien periaatteet ja tehdyt oletukset; se, mihin nähden malli on suunniteltu optimoitumaan ja tapauksen mukaan eri parametrien merkitys;
b)
modeļa un apmācības procesa projekta specifikācijas, tostarp apmācības metodikas un metodes, galvenās projektēšanas izvēles, tostarp pamatojums un izdarītie pieņēmumi; ko ar modeli paredzēts optimizēt un, attiecīgi, kāda ir dažādo parametru nozīme;
c)
tiedot koulutuksessa, testauksessa ja validoinnissa käytetystä datasta, tarvittaessa myös datan tyypistä ja alkuperästä sekä kuratointimenetelmistä (esim. puhdistus, suodatus jne.), tietopisteiden lukumäärästä, laajuudesta ja pääpiirteistä; se, miten data on saatu ja valittu, sekä tarvittaessa kaikki muut toimenpiteet, joilla havaitaan datalähteiden sopimattomuus, ja menetelmät vinoutumien havaitsemiseksi;
c)
attiecīgā gadījumā – informācija par apmācībai, validēšanai un testēšanai izmantotajiem datiem, tostarp datu veidu un izcelsmi un kūrēšanas metodiku (piemēram, tīrīšana, filtrēšana), datu punktu skaitu, to tvērumu un galvenajiem raksturlielumiem; to, kā dati iegūti un atlasīti, kā arī, attiecīgā gadījumā, citiem pasākumiem nolūkā atklāt datu avotu nepiemērotību un metodēm nolūkā atklāt identificējamu neobjektivitāti;
d)
mallin kouluttamiseen käytetyt laskentaresurssit (esim. liukulukulaskutoimitusten lukumäärä), koulutusaika ja muut koulutukseen liittyvät olennaiset tiedot;
d)
skaitļošanas resursi, ko izmanto modeļa apmācīšanai (piemēram, peldošā punkta operāciju skaits), apmācības laiks un cita būtiska informācija, kas saistīta ar apmācību;
e)
mallin tunnettu tai arvioitu energiankulutus.
e)
modeļa zināmais vai aplēstais enerģijas patēriņš.
Edellä olevan e alakohdan osalta, jos mallin energiankulutus ei ole tiedossa, energiakulutuksen perustana voidaan hyödyntää käytettyjä laskentaresursseja koskevia tietoja.
Attiecībā uz e) apakšpunktu, ja modeļa enerģijas patēriņš nav zināms, enerģijas patēriņu var balstīt uz informāciju par izmantotajiem skaitļošanas resursiem.
2 jakso
2. iedaļa
Sellaisten yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien, joihin liittyy systeeminen riski, toimitettavat lisätiedot
Papildu informācija, kas jāsniedz vispārīga lietojuma MI modeļu ar sistēmisku risku nodrošinātājiem
1.
Yksityiskohtainen kuvaus arviointistrategioista, mukaan lukien arvioinnin tulokset, käytettävissä olevien julkisten arviointiprotokollien ja -välineiden tai muiden arviointimenetelmien perusteella. Arviointistrategioihin on sisällyttävä arviointiperusteet, mittarit ja menetelmät rajoitusten tunnistamiseksi.
1.
Izvērtēšanas stratēģiju detalizēts apraksts, ietverot izvērtēšanu rezultātus, pamatojoties uz pieejamiem publiskiem izvērtēšanas protokoliem un rīkiem vai citādi uz citām izvērtēšanas metodikām. Izvērtēšanas stratēģijas ietver izvērtēšanas kritērijus, rādītājus un metodiku saistībā ar ierobežojumu identifikāciju.
2.
Tarvittaessa yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä, jotka on otettu käyttöön sisäisen ja/tai ulkoisen adversariaalisen testauksen suorittamiseksi (esim. red teaming -testaus) ja mallien mukauttamiseksi, mukaan lukien yhdenmukaistaminen ja hienosäätö.
2.
Attiecīgā gadījumā – detalizēts apraksts par pasākumiem, kas ieviesti, lai veiktu iekšēju un/vai ārēju pretiniecisko testēšanu (piemēram, sarkanās komandas pieeju (red teaming)), modeļa pielāgojumus, tostarp līdzināšanu un precīzu iestatīšanu.
3.
Tarvittaessa järjestelmäarkkitehtuurin yksityiskohtainen kuvaus, jossa selitetään, miten ohjelmistokomponentit rakentuvat suhteessa toisiinsa tai ovat vuorovaikutuksessa ja miten ne osallistuvat järjestelmän toimintaan.
3.
Attiecīgā gadījumā – detalizēts sistēmas arhitektūras apraksts, kurā paskaidrots, kā programmatūras komponenti ir balstīti cits citā vai papildina cits citu un kā tie integrēti kopējā programmas darbībā.
LIITE XII
XII PIELIKUMS
53 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut avoimuustiedot – tekninen dokumentaatio yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille, jotka tarjoavat malleja loppupään tarjoajille, jotka integroivat ne tekoälyjärjestelmäänsä
53. panta 1. punkta b) apakšpunktā minētā informācija par pārredzamību – tehniskā dokumentācija nodrošinātājiem, kas nodrošina vispārīga lietojuma MI modeļus lejasposma nodrošinātājiem, kuri integrē modeli savā MI sistēmā
Tämän asetuksen 53 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:
53. panta 1. punkta b) apakšpunktā minētajā informācijā ietver vismaz:
1.
Yleiskäyttöisen tekoälymallin yleinen kuvaus, mukaan lukien seuraavat tiedot:
1.
Vispārīga lietojuma MI modeļa vispārēju aprakstu, kas ietver šādu informāciju:
a)
tehtävät, jotka mallin on tarkoitus suorittaa, sekä niiden tekoälyjärjestelmien tyyppi ja luonne, joihin se voidaan integroida;
a)
uzdevumi, kādus modelim paredzēts veikt, un to MI sistēmu veids un raksturs, kādās to var integrēt;
b)
sovellettavat hyväksyttävän käytön periaatteet;
b)
piemērojamās pieļaujamās lietošanas politikas;
c)
julkaisupäivä ja jakelumenetelmät;
c)
izlaides datums un izplatīšanas metodes;
d)
tarvittaessa se, miten malli on vuorovaikutuksessa tai miten sitä voidaan käyttää vuorovaikutukseen sellaisten laitteiden tai ohjelmistojen kanssa, jotka eivät ole osa itse mallia;
d)
attiecīgā gadījumā – kā modelis mijiedarbojas vai var tikt izmantots mijiedarbībai ar aparatūru vai programmatūru, kas nav paša modeļa daļa;
e)
tarvittaessa yleiskäyttöisen tekoälymallin käyttöön liittyvien asianomaisten laiteohjelmistojen versiot;
e)
attiecīgā gadījumā – attiecīgās ar vispārīga lietojuma MI modeļa lietošanu saistītās programmatūras versijas;
f)
parametrien arkkitehtuuri ja lukumäärä;
f)
arhitektūra un parametru skaits;
g)
syöttötietojen ja tuotosten modaalisuus (esim. teksti ja kuva) ja muoto;
g)
ievaddatu un iznākumu modalitāte (piemēram, teksts, attēls) un formāts;
h)
mallin lisenssi.
h)
modeļa licence.
2.
Kuvaus mallin osista ja sen kehittämisprosessista, mukaan lukien seuraavat tiedot:
2.
Modeļa elementu un tās izstrādes procesa apraksts, kas ietver šādu informāciju:
a)
tekniset välineet (esim. käyttöohjeet, infrastruktuuri ja työkalut), jotka vaaditaan yleiskäyttöisen tekoälymallin integroimiseksi tekoälyjärjestelmiin;
a)
tehniskie līdzekļi (piemēram, lietošanas instrukcija, infrastruktūra, rīki), kas vajadzīgi, lai vispārīga lietojuma MI modeli integrētu MI sistēmās;
b)
syöttötietojen ja tuotosten modaalisuus (esim. teksti ja kuva) ja muoto sekä niiden enimmäiskoko (esim. konteksti-ikkunan koko);
b)
ievaddatu un iznākumu modalitāte (piemēram, teksts, attēls) un formāts un to maksimālais izmērs (piemēram, konteksta loga garums, utt.);
c)
tiedot koulutuksessa, testauksessa ja validoinnissa käytetystä datasta, mukaan lukien datan tyyppi ja alkuperä sekä kuratointimenetelmät.
c)
attiecīgā gadījumā – informācija par apmācībai, validēšanai un testēšanai izmantotajiem datiem, tostarp datu veidu un izcelsmi un kūrēšanas metodiku.
LIITE XIII
XIII PIELIKUMS
Perusteet 51 artiklassa tarkoitettujen yleiskäyttöisten tekoälymallien, joihin liittyy systeeminen riski, nimeämiselle
Kritēriji atzīšanai par vispārīga lietojuma MI modeli ar sistēmisku risku, kas minēts 51. pantā
Sen määrittämiseksi, että yleiskäyttöisen tekoälymallin suorituskyky tai vaikutus vastaa 51 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyä suorituskykyä tai vaikutusta, komissio ottaa huomioon seuraavat kriteerit:
Lai noteiktu, vai vispārīga lietojuma MI modelim ir spējas vai ietekme, kas ir līdzvērtīga 51. panta 1. punkta a) apakšpunktā minētajām spējām vai ietekmei, Komisija ņem vērā šādus kritērijus:
a)
mallin parametrien lukumäärä;
a)
modeļa parametru skaits;
b)
datajoukon laatu tai koko, esimerkiksi tokeneilla mitattuna;
b)
datu kopu kvalitāte vai lielums, piemēram, mērot ar datsegmentiem;
c)
mallin koulutuksessa käytetyn laskennan määrä mitattuna liukulaskutoimituksilla tai ilmaistuna muiden muuttujien, kuten arvioitujen koulutuskustannusten, arvioidun koulutukseen tarvittavan ajan tai arvioidun koulutuksen energiankulutuksen, yhdistelmänä;
c)
modeļa apmācībai izmantotais skaitļošanas resursu apjoms, mērīts peldošā punkta operācijās vai izteikts ar citu mainīgo lielumu kombināciju, piemēram, apmācības lēstās izmaksas, lēstais apmācībai nepieciešamais laiks vai lēstais enerģijas patēriņš apmācībai;
d)
mallin syöttötietojen ja tuotosten modaalisuus, kuten tekstistä tekstiksi (laaja kielimalli), tekstistä kuvaksi tai multimodaalisuus, ja uusimmat kynnysarvot laajavaikutteisten valmiuksien määrittelemiseksi kullekin modaalisuudelle sekä syöttötietojen ja tuotosten erityinen tyyppi (esim. biologinen sekvenssi);
d)
modeļa ievades un izvades modalitātes, piemēram, no teksta uz tekstu (lielie valodu modeļi), no teksta uz attēlu, multimodalitāte un jaunākās robežvērtības augstas ietekmes spēju noteikšanai katrai modalitātei, un konkrētais ievaddatu un iznākumu veids (piemēram, bioloģiskās sekvences);
e)
mallin valmiuksien vertailuarvot ja arvioinnit, mukaan lukien sellaisten tehtävien määrä, joihin ei liity lisäkoulutusta, mukautumiskyky uusien, erillisten tehtävien oppimiseen, sen itsenäisyyden ja skaalattavuuden aste sekä sen käytettävissä olevat välineet;
e)
modeļa spēju kritēriji un izvērtēšanas, tostarp ņemot vērā uzdevumu skaitu bez papildu apmācības, spēju pielāgoties jaunu, atšķirīgu uzdevumu apguvei, tā autonomijas pakāpi un mērogojamību, rīkus, kuriem tam ir piekļuve;
f)
se, onko mallilla kattavuutensa vuoksi suuri vaikutus sisämarkkinoihin, mikä on oletuksena, kun se on asetettu vähintään 10 000:n unioniin sijoittautuneen rekisteröidyn yrityskäyttäjän saataville;
f)
vai tam ir liela ietekme uz iekšējo tirgu tā tvēruma dēļ – to tā pieņem, kad modelis ir darīts pieejams vismaz 10 000 reģistrētu komerciālo lietotāju, kas iedibināti Savienībā;
g)
rekisteröityjen loppukäyttäjien lukumäärä.
g)
reģistrēto galalietotāju skaits.
ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj
ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)
ISSN 1977-0715 (electronic edition)